Artikkelihaku

Resiina 2/2022

Kansi 3/2021

  • Makuuvaunuliikenne Suomessa, osa 2
  • Lättähattujen viimeisiä liikkeitä
  • Kivimiehet 20 vuotta

Tasoristeys 1//2022

TRAFICOMIN KALUSTOREKISTERIMUUTOKSET MARRASKUU 2021–TAMMIKUU 2022

 Uudet rekisteröinnit
  • 2 BH (060880-2 ja 060910-7)
  • 2 Sggrrs (83 10 4851 031-5 ja 83 10 4851 032-3)
 Muutettu kalusto
  • 5 Edb (50 10 2697 431-8, …432-6, …433-4, …434-2 ja …435-9) sarjaan CEd (50 10 3697 431-6, …432-4, …433-2, …434-0 ja …435-7)
  • 5 Ed (50 10 2697 011-8, …015-9, …016-7, …017-6 ja …018-3) sarjaan Edg (50 10 8297 011-9, …015-0, …016-8, …017-6 ja …018-4)
  • 1 Dr25 98 10 8029 002-7 muutettu 98 10 8129 004-2:ksi
 Romutettu kalusto
  •  1 Dv12 (2723)
  • 3 BHpy (980015-2, 980031-9 ja 980085-5)
  • 13 Eil (25003, 25007, 25013, 25014, 25016, 25026, 25028–25030, 25043 ja 25045–25047)

Tasoristeys-palstan toimittaja on Markku Nummelin; aineistoa voi jatkuvasti lähettää osoitteella Katrinrinne 4, 01400 Vantaa tai sähköpostilla osoitteeseen tasoristeys@resiinalehti.fi. Myös kuvat ovat tervetulleita.

Sr3 3343 ja 3344 hinattiin 20.1.2022 Hangosta Ilmalan varikolle. Vet 11632:n vetäjänä toimi Dv12 2664.

Dr16 2818:ssa oli 17.2.2022 veturin uuden dieselaggregaatin sytytysennakossa vikaa Joensuusta Niiralaan kulkuun asetetussa T 4520:ssa Niittylahdessa Joensuun eteläpuolella. Savunmuodostuksesta huolimatta sammutustoimenpiteitä ei tarvittu. Juna haettiin apuveturilla takaisin Joensuuhun.

Dr19 2831 (92 10 2102 831-8) eli VR:n tilaaman uuden dieselveturisarjan ensimmäinen veturi lähti 17.12.2021 Stadlerin Valencian tehtaalta läheiseen Sagunton satamaan, mistä se laivattiin eteenpäin 22.12.2021. Nykyisten kuljetusketjujen haasteiden takia se saapui Antwerpenista ms Plycalla Hankoon vasta 1.2.2022. Traficomin tarkastuksen jälkeen veturi hinattiin Hangosta Tampereelle 2.2.2022 junana MV 10333. Veturin koeajojakso alkoi varustelun jälkeen 9.2.2022, jolloin Traficom antoi sille 9.12.2022 asti voimassa olevan koeajoluvan. Esittely medialle oli myös 9.2.2022. Veturista on kerrottu tarkemmin omassa artikkelissaan tässä lehdessä s. 38–42.

Dr21 on Suomen ainoa yleisen liikenteen veturisarja, jossa ei ole sivupuskimia, joten ruuvikytkinvaunujen välitön siirto sillä ilman kolhuja ei ole mahdollista.

Dv12 2634 vaurioitui lievästi 22.2.2022, kun veturina Riihimäeltä Lohjalle matkanneen Vet 11794:n eteen ajoi pakettiauto Kurkelan tasoristeyksessä lähellä Selkiä. Kaksi autossa ollut henkilöä kuljetettiin tarkastukseen.

Dv12 2720:n eli Haapamäen Museoveturiyhdistyksen Dv12:n korjaustöitä on suunniteltu tehtävän Hyvinkään konepajalla.

Sm2-junien saneeraus ja vihertyminen on jatkunut ja ensimmäiset ajot vihreä/valkoisina ovat olleet: 6100 Helsingistä Riihimäelle 10.12.2021 R-junassa 9695, 6062 Ilmalan ratapihalta Tikkurilaan ja takaisin 5.1.2022 junissa HV 10251/10252, 6079 Helsingistä Riihimäelle 22.2.2022 T-junassa 9745.

Sm2-junien romutuksen Hyvinkään konepajan alueella piti alkaa 3.1.2022. Ulkopuolinen yhtiö oli kuitenkin tarjoutunut ostamaan kaikki 11 Hyvinkäällä olevaa junaa ja ne asetettiin toimenpidekieltoon. Yhtiö kunnostuttaisi junat mahdollisesti juuri Hyvinkään konepajalla. Ne modernisoitaisiin käyttämällä tulevaisuuden juniin vain runko ja peruskomponentit. Yhtiön kaavailujen mukaan niillä voitaisiin ensimmäisenä aloittaa Uudenkaupungin radan liikenne jo 2024 aikana. Uudenkaupungin radan päällysrakenteen uusimisesta ei ole kuitenkaan vielä päätöstä, vaikka sitä onkin ehdotettu rataverkon investointiohjelmassa. Tällä hetkellä radan suurin sallittu nopeus on vain 60 km/t, mikä on liian alhainen kilpailukykyistä matkustajaliikennettä varten.

Sm2-junista 36 pidetään toistaiseksi yllä liikennöintiä varten ja kolme yksikköä (6053, 6070 ja 6080) varaosalähteinä Ilmalan varikolla.

Sm3:t 7013 ja 7016 törmäsivät Tampereen henkilöasemalla vaihtotöissä 12.12.2021 toisiinsa klo 8.50. Törmäys tapahtui raiteella 006, jonka pohjoispäässä oli Turun junaan S 910 (lähtöaika klo 9.10) tarkoitettu yksikkö 13 ja eteläpäässä vasta iltapäivällä Helsinkiin lähtevän junan S 178 yksikkö 16. Vaihtotyönjohtaja oli ollut tähystämässä 006 raiteen pohjoispäässä olevan Sm3-rungon pohjoispään ohjaamossa ja kuljettaja oli eri rungon, eteläpään Pendolino-rungon, etelän puoleisessa ohjaamossa. Lopputuloksena eteläpään runkoa liikutettiin päin pohjoispään Pendolinoa, vaikka vain pohjoispään rungon oli tarkoitus siirtyä annetuilla luvilla Lielahden suuntaan ja sieltä edelleen raiteelle 004. Päätyvaunut 7113 ja 7616 vaurioituivat melkoisesti; lisäksi 7013-yksikön toisen vaunun eteläisempi teli putosi törmäyksen voimasta kiskoilta. Junayksiköt saatiin irti toisistaan noin klo 17.30, jonka jälkeen suistunut teli tunkattiin kiskoille. Kalusto siirrettiin myöhemmin raivaustöiden jälkeen tavararatapihalle. Kaksi pahiten rikkoutunutta päätyvaunua tuotiin maanteitse Tampereelta Hyvinkään konepajalle 8.–9.2.2022. Muut vaunut tuotiin rautateitse Tampereelta Hyvinkäälle 23.–24. ja 25.–26.2.2022 välisinä öinä. Vaunut ovat seisseet tämän jälkeen ulkona konepajan ratapihalla.

Sm4-junien matkustajainformaatiojärjestelmät uusitaan vuosien 2022–2024 aikana.

Sm5-junien 01–41 teippaus HSL-junaliikenteen lila-kuosiin on jatkunut. Uusissa väreissä ovat yksiköt 01–26 ja 31.

Sm6-junien eli Allegrojen liikenne Helsinki–Pietari–Helsinki alkoi kahdella edestakaisella vuorolla päivittäin jälleen 12.12.2021, nyt 5½ vuoden jälkeen myös Pasilassa pysähtyen. Pysähdys oli poistettu 27.3.2016 alkaen ja se piti palauttaa 29.3.2020. Koronan takia junat olivat kuitenkin peruttuina 19.3.2020–11.12.2021. Ukrainan sotatilanteen takia Venäjältä tulevat matkustajamäärät saivat aikaan osapuolien neuvottelut kolmannen edestakaisen vuoron lisäämisestä vielä maaliskuussa 2022 (ks. myös Venäjä-uutinen s. 65).

SmX-junat korvaavat aluksi Sm2:t ja Sm4:t R- ja Z-junista, joista vapautuvat Sm4:t puolestaan vapauttavat muualta Sm2-junia. Vielä tilaamattomat SmX-junat tullevat liikenteeseen noin 2026.

Dm7 4216 oli Räkä ja Roiskis -lastenelokuvan kuvauksissa Valkeakosken radalla 29.1.2022 ja 1.2.2022. Ensimmäisenä kuvauspäivänä tehtiin dronekuvauksia Konhon sillan ja Ilolan välillä, toisena puolestaan sisäkuvauksia Metsäkansan ja Valkeakosken välillä. It´s Alive Films -yhtiön kuvaama elokuva perustuu Juice Leskisen 1990-luvun alussa kirjoittamiin lastenkirjoihin.

Dm12-moottorivaunujen ongelmat ovat jatkuneet. Esimerkiksi 10.1.2022 käytössä oli vain kaksi moottorivaunua, jotka liikennöivät Savonlinnan ja Parikkalan sekä Iisalmen ja Ylivieskan väleillä. Kaikki muut vuorot oli korvattu linja-autoilla. Yllättäen kuitenkin kunnossa olevista Dm12:ista on ollut apua muun liikenteen korvaajina: 22.2.2022 IC 144 ajettiin Pieksämäki–Jyväskylä aikataululla IC 1144 kalustona Dm12 4409 ja 25.2.2022 IC 87 Tampere–Jyväskylä aikataululla HDM 1087 kalustona Dm12 4402+4413.

GRK Rail on hankkinut Italiasta kaksi sähköratojen huoltovaunua. Ne tuotiin Suomeen joulukuun 2021 puolivälissä ja kuljetettiin maanteitse Iisalmeen. Vaunut varustellaan käyttökuntoon Iisalmen varikolla, missä on GRK Railin toimipiste.

Ttr Meeri-mittausvaunu (99 10 9129 001-5) on saamassa liitevaunun. Tavaravaunurungon päällä on laitekontti ja vaunun alla on erillinen alas laskettava mittausteli. Useimmiten Meeri kulkee jatkossakin kuitenkin ilman liitevaunua. Meeri putoisi kiskoilta Hyvinkään konepajan alueella 26.2.2022, mutta oli jo neljän tunnin kuluttua taas raiteilla.

Hr1 1009 kävi 15.–16.1.2022 Steve ’n’ Seagulls -yhtyeen musiikkivideon kuvauksissa Loviisan radalla. Loviisan satamassa käännyttyään juna yöpyi Loviisan keskustassa entisen aseman kohdalla. Sputnik-elokuvayhtiö kuvasi musiikkivideota niin junassa kuin useilla kohdilla radan varrellakin, erityisesti Pakaalla ja Mickelspiltomissa. Videon aihe on lännentarinoiden mukainen suuri junaryöstö. Hr1 1009 veti myös Salpausselän kisajunan Helsingistä Salpausselälle ja takaisin 26.2.2022; matkan organisoi ja lipunmyynnistä huolehti Reissujuna.

Hr1 1021:n kunnostusta on jatkettu Hyvinkään konepajalla. VR FleetCaren tavoitteena on saada työ valmiiksi huhtikuussa 2022, vaikka käyttötarve (Sortavala–)Niirala–Joensuu-retrojunissa on vähintäänkin siirtynyt kansainvälisen tilanteen takia.

Tr1 1096:n kunnostus jatkuu Hyvinkään konepajalla. Veturin omistaa Finndampf Oy, joka myös vastaa kunnostuksesta.

De-vaunujen dieselaggregaatit uudistetaan 2022–2025. Uudet aggregaatit mahdollistavat kaksikerrosvaunujen käytön lisäämisen myös Kolarin junissa, kun sähkönsyöttö tehostuu.

EFiti 23652 siirrettiin 31.1.2022 Ilmalasta Toijalaan. Akaan kaupunki on ostanut matkustajavaunun tarkoituksenaan käyttää sitä vanhojen rautatieaiheisten arkistojen säilytys- ja tutkijatilana. Vaunu sijoitetaan ilman telejä Veturimuseon alueelle. Samalla Keitele-Museon operoimalla kuljetuksella Veturimuseon Tka7 190:n vetämänä tuotiin myös Riihimäeltä konduktöörivaunu Fh 3330-8, joka oli ostettu Veturimuseolle jo pari vuotta aiemmin.

Eit 23044 suunnitellaan romutettavan kevään 2022 aikana Hyvinkään konepajalla. Vaunu on ollut entisen Hyvinkään konepajan palokunnan harjoitusvaunu. Se oli aikoinaan osallisena Jyväskylän junaonnettomuudessa.

Rk 27810 sai vihreä/valkoinen/kuosin viikolla 10; kyljessä RAVINTOLaVAUNU-teeman sijasta on nyt mm. tekstit ”VR Transpoint” ja ”Testaamme uutta Dr19-veturia”.

Hyvinkään konepaja-alueen länsipään raiteistoja on kunnostettu syksyllä 2021 hallien uusien vuokralaisten voimin. Raiteita ja hallitiloja on vuokrattu vuoden 2022 alusta Kreate Rata Oy:n ja Prorata Oy:n käyttöön. Ulkopuoliset ei-vuokralaisten vaunut edellytettiin poistettavan raiteilta tammikuun 2022 loppuun mennessä, mikä aiheutti paljon selvitystyötä eri säilytysvaihtoehdoista ympäri maata. Osa kalustosta voi vielä odottaa paikalla erillissopimuksilla. Junakulttuuriyhdistys ry:n seitsemän vaunua (EFiti, Eifet, Eipt, Fey ja3 CEmt) siirrettiin 6.2.2022 konepajalta Riihimäelle väliaikaisseisontaan. Siirto tapahtui kahdessa erässä Höyryveturimatkojen Tka7:n vetämänä. Sieltä ne siirrettiin edelleen Kouvolaan 27.2.2022 Hr1 1009:n voimin. Kouvolassa vaunut jäivät aluksi seisomaan vaihtotöiden esteeksi kaupungin omistamalle raiteelle Teholaan, josta äkkilähdön jälkeen vaunut ovat nyt kahdella eri raiteella Kouvolan Soramäessä.

Junakulttuuriyhdistyksen Haapamäellä seisovien kolmen vaunun puskimia ja ilmeisesti puskinpalkkeja on vääntynyt nostojen yhteydessä vaunuja aikanaan maanteitse Aitonevalta tuotaessa. Traficom on perunut vaunujen käyttöluvat.

Osg-erikoiskuljetusvaunulla on 2022 ja 2023 runsaasti ajoja. Ensimmäinen lähtö kuormassa Vuosaaresta Kankaalle oli 28.1.2022. Seuraava kuljetus on keväällä Haapajärvelle. Vaunulla on jo kohtalaisesti ikää. Osg:n neitsytmatka alkoi Pasilasta 9.1.1974 tyhjänä Vaasaan ja sieltä myöhemmin kuormassa Huutokoskelle.

Itäisessä yhdysliikenteessä on alkanut kulkea upouusia 6-akselisia 3-telisiä kaksoisvaunuja. Niitä on ollut varsinkin Uudenkaupungin liikenteessä.

Lieksan palojuna (Resiina 4/2021 s. 40–41) eli Porter-höyrysäiliöveturi palovaunuineen siirrettiin 27.12.2021 Pielisen museosta muistomerkiksi Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen Lieksan paloaseman pihaan, missä pelastuslaitos alkaa kunnostaa sitä edustavaan kuntoon. Siirto tehtiin talvella, jolloin ulkomuseoalueen maapohja kantoi raskaan siirtokaluston.

Ostoliikennesopimus yhdeksäksi vuodeksi 2022–2030 allekirjoitettiin 27.1.2022 liikenne- ja viestintäministeriön ja VR:n välillä. Lähtökohtana on nykyisen kaltainen liikennetarjonta. Sopimukseen on jätetty varaus mahdolliselle uudelle junaliikenteelle. Ministeriön mukaan VR:ltä voitaisiin ostaa lisääkin paikallisjunaliikennettä, jos alueet osallistuvat itse kustannuksiin.

Aikataulunäyttöjen uusi versio otettiin asemilla valtakunnallisesti käyttöön 22.12.2022. Uusissa näytöissä mm. pohjaväri muuttui sinisestä mustaksi.

Fenniarail allekirjoitti joulukuussa 2021 kuljetussopimukset neljän uuden asiakkaan kanssa ja kuljetukset alkoivat 2022 alussa. Uusien asiakkuuksien myötä Fenniarail aloitti operoinnin Kouvolassa omalla vaihtotyöyksiköllä, jolla hoidetaan vaunujen siirrot asiakkaiden toimipaikoille mm. Teholassa ja Soramäessä. Samaan sopimuskokonaisuuteen kuuluen alkoi myös säännöllinen vaarallisten aineiden kuljetus. Ensimmäisen VAK-juna Vainikkalasta Kouvolaan kulki 10.1.2022. Lisäksi sahatavaraliikenteessä on ollut muutoksia ja lisäyksiä, kun Kemijärven Patokankaalta kulkeva sahatavarajuna ajettiin poikkeuksellisesti Loviisan satamaan 17.–18.1.2022 ja Hankasalmen sahalta on puolestaan ajettu sahatavarajunia Haminaan 3.12.2021 ja 20.1.2022.

Operail Finland liikennöi tammikuun lopussa Fenniarailin alihankintana kaksi junaparia (26. ja 28.1.2022) Vainikkalan ja Kuusankosken välillä. Tällä purettiin kuljetusruuhkaa.

Suomen Elämysjunat Oy järjesti 12.1.–12.3.2022 joukkorahoituskampanjan laajentaakseen Reissujuna-nimellä tapahtuvaa toimintaansa ja hankkiakseen kalustoa. Yhtiön on tarkoitus toteuttaa monenlaisia teemajunamatkoja eri kohderyhmille sekä matkoja muun muassa eri urheilu- ja kulttuuritapahtumiin.

Lahden ja Kotkan sataman välillä kulkeneet paikallisjunat muuttuivat 5.1.2022 alkaen VR:n kaukoliikenteestä VR:n lähiliikenteeksi ja saivat linjatunnuksen O (poikkeuksena Helsinki–Kouvola Z). Myös lippujen hinnat alueen reiteillä muuttuivat muun lähiliikenteen tapaan kiinteiksi.

Alkutalvi 2022 on ollut poikkeuksellisen luminen Etelä-Suomessa. Talvivarautuminen onnistui varsin hyvin, kunnes 21.–22.2.2022 satanut melkoinen lumimäärä sai junia juuttumaan hankiin Kaakkois-Suomessa. IC 1 jäi kiinni lumeen Rauhassa, T 2230 Kouvolassa ja T 2699 Mussalossa. Lisäksi useille vetureille tuli kalustovikoja. Lumi ja pakkanen aiheuttivat lisää kalustovikoja 23.2.2022, jolloin erikoisimpana IC 144 korvattiin Pieksämäeltä Jyväskylään Dm12:lla. Puolestaan 25.2.2022 IC 87 korvattiin Tampereelta Jyväskylään kahdella Dm12:lla (ks. Dm12-uutinen s. 53).

Väyläviraston investointiohjelma 2022–2029 julkaistiin 26.1.2022. Ohjelmassa ratahankkeiden listalla on mm. Uudenkaupungin radan päällysrakenteen uusiminen sekä Raisio–Naantali-, Lautiosaari–Elijärvi- ja Tornio–Röyttä-välien peruskorjaukset ja sähköistykset. Lautiosaari–Elijärvi-rataosan avaaminen palvelisi malmikuljetuksia Elijärven kaivokselta Röytässä sijaitseville tuotantolaitoksille. Sähköistykset Elijärvelle ja Röyttään kytkeytyvät rahoitusta saaneen Laurila–Tornio–Haaparanta-yhteyden sähköistykseen.

Helsingin päärautatieaseman kellotorni on valaistu Ukrainan lipun väreillä ja aseman salkoon on nostettu Ukrainan lippu 3.3.2022 alkaen. Näillä toimenpiteillä VR haluaa osoittaa tukensa Ukrainalle sodan keskellä.

Espoo–Salo-oikoratahanke on hallinnollisesti yksityisraide. Hankeyhtiö tekee suunnittelun kuitenkin Väyläviraston ohjeiden mukaan siten, että rata voi olla valmistuessaan valtion rataverkon osa. Ratasuunnittelua tehdään parhaillaan koko osuudella km 21+000–117+500. Ratasuunnitelmien teko on jaettu neljään osaan eli km 21,0–38,3 (Sweco), km 38,3–56,7 (Ramboll), km 56,7–88,0 (Sitowise) ja km 88,0–117,5 (Afry). Rata alkaa Espoossa heti aseman jälkeen ja tunnelin länsipuolella se erkanee Espoonjoen rautatieristeyssillalla rantaradasta. Salossa uusi rata päättyy Lukkarinmäen tunnelin jälkeen Salon ratapihan itäpäähän. Reitille tulee alueen epätasaisuuden takia huomattavan paljon siltoja; niitä rakennetaan mieluummin kuin korkeita penkereitä tai paalulaattarakenteita. Rata noudattelee pääsääntöisesti moottoritien linjausta, mutta ei ole kaarteissa aivan yhtä notkea.

Inkoosta kaavaillaan junalauttalinjaa Paldiskiin Viroon. Tämä edellyttäisi jo 1960-luvulla suunnitellun satamaradan rakentamista Inkoon asemalta Inkoon satamaan. Vaihtoehtoina on myös muita suomalaissatamia. Hankkeen takana on 2020 perustettu Fennorail-yhtiö useine virolaisine kumppaneineen.

Resiinaliikennesopimuksia oli viime aikataulukaudella eli 11.12.2021 asti voimassa neljä. Nykyiselle kaudelle resiinaliikennöitsijäyhteisöjen tulee tehdä uudet sopimukset Väyläviraston kanssa. Niitä voi olla vain liikenteeltä muutoin suljetuilla rataosuuksilla. Sopimukset olivat Satakunnan Elämysrautatie ry:n kanssa Ruosniemi–Niinisalo-välillä km 331+500–384+400 (52,9 km), Haapamäen Höyryveturipuisto Oy:n kanssa Haapamäki–Yltiä-välillä km 505+800–513+490 (7,7 km), Joutsijärven kylätalo ry:n kanssa Joutsijärven asemalle 200 metrin matkalle ja Sallan Sota ja jälleenrakennusmuseon kanssa Sallan asemaseudulle 350 metrin matkalle. Kaksi ensimmäistä on uusittu heti vuoden alussa vuodelle 2022.

Karjaan asemarakennus on myyty vuodenvaihteessa 2021–2022. Ostajat ovat veljekset Andreas ja Nico Rönnberg. Senaatin saama myyntihinta oli 109 000 euroa. Omistajat pyrkivät saamaan rakennuksen avoimeksi yleisökäyttöön; asemaravintola on jo avoinna. Raaseporin kaupunki on puolestaan päättänyt ostaa aseman pysäköintialueet Senaatin Asema-alueet Oy:ltä. Alueet siirtyivät jo 1.7.2021 kaupungin kunnossapitovastuulle, jolloin voitiin poistaa Senaatin perimät junamatkustajien pysäköintimaksut.

Turun suunnan rautatieperuskunnossapito siirtyy 1.4.2022 GRK Rail Oy:lle. GRK:n kumppanina on auralainen Maarakennus M. Mäkinen Oy. Sopimus Väyläviraston kanssa on viisivuotinen lisäoptioineen. Väyläviraston kunnossapitoalue 2 käsittää rataosuudet Kirkkonummi–Uusikaupunki, Turku–Toijala ja Hyvinkää–Hanko.

Uudenkaupungin radan sähköistys valmistui syksyllä 2021, mutta sähkökäyttöön siirtyminen viivästyi Traficomin henkilöresurssipulan takia. Käyttöönottolupa edellyttää kansallista hyväksyntää, joka viivästyi. Tästä syystä Turun ja Uudenkaupungin välillä ajettiin edelleen dieselillä ja kiertoon varattu Sr3 odotti tämän ajan Turussa. Traficom myönsi käyttöönottoluvan 27.1.2022 ja säännöllinen sähkövetoinen liikenne alkoi 14.2.2022 seuraavan kaluston ja miehistön kiertoa koskevan jakson myötä. Tällöin ensimmäisen junan (T 58036) veti Sr3 3302. Kuitenkin jo samana päivänä Hangonsaaressa tapahtui virroitinvaurio ja Turusta piti lähettää apuveturi. Jännitteet radalle kytkettiin jo 19.7.2021 ja sähkövetoinen testijuna ajettiin 12.10.2021.

Hangon radan sähköistystöitä tehdään likimain päivittäin liikennekatkossa noin klo 19–6. Karjaan ja Hyvinkään välillä on normaalia enemmän liikennettä 9.–12.5.2022, jolloin Turun ratapihan vaihdetöiden takia Toijalan ja Turun välinen tavarajunaliikenne ohjataan Lohjan ja Karjaan kautta.

Hangon ratapihan eteläpään yli rakennettu uusi ylikulkusilta avattiin kansanjuhlana liikenteelle 18.12.2021, jolloin sillä järjestettiin myös juoksutapahtuma. Lähes neljä kuukautta etuajassa valmistunut silta korvasi aiemman 1958 valmistuneen sillan. Myös hankkeen alkuperäinen kustannusarvio alitettiin. 

Mustion väistöraide otetaankin käyttöön vasta alkukeväällä 2022, eikä Resiinassa 4/2021 s. 44 kirjoitetusti joulukuussa 2021. Se kiskotettiin syksyllä kuitenkin jotakuinkin päästä päähän. Mustion eteläpään vaihde on poistettu väliaikaisesti radasta väistöraiteen takia, mutta se palautetaan siltatöiden jälkeen.

Tikkurilan asemasta ja sen 160-vuotiaasta historiasta kertova näyttely avattiin Vantaan kaupunginmuseossa 3.3.2022. Museo sijaitsee kyseisessä rakennuksessa. Tikkurilassa järjestetään 19.3.2022 tapahtumapäivä, jossa pääosissa ovat kyseinen näyttely ja perinnejuna Valtteri, jolla voi käydä ajelulla myös Keravalla.

Hyvinkään asemaa noin vuonna 2000 esittävä 1:87-pienoismalli oli tammikuussa 2022 esillä Hyvinkään pääkirjastossa, minne se tuotiin rakennuspaikaltaan Pornaisista. Lauri Laineen tekemä 4-metrinen malli esittää erittäin tarkasti Hyvinkään henkilöasema-alueen silloisen tilanteen. Malli siirrettiin helmikuun alussa Suomen Rautatiemuseoon.

Valkeakosken radan tavaraliikenne on ollut pysähdyksissä 1.1.2022 alkaen UPM:n tehtaiden lakon takia. Lakko on heijastunut myös mm. Jämsän ja Kuusankosken ratojen liikenteeseen. Tilanne oli ennallaan lehden mennessä painoon.

Porin (ja Rauman) radan ETCS-järjestelmä tehdään alkuvaiheessa alkavaksi Nokialta siten, että Nokialle asti voidaan ajaa vanhalla kalustolla vielä nykyisellä JKV:llä. Tämä ensimmäinen kaupallinen ETCS-rata otetaan käyttöön 2026 aikana.

Sastamalan Ahvenusjärven pohjoispuolelle 2017 alkaen rakennettu kapearaiteinen harrasterautatie oli saamassa helmikuussa 2022 purkukehotuksen, joka olisi ollut toteutettava lokakuun 2022 loppuun mennessä. Paikallinen naapuri on käynnistänyt valitusprosessin. Radalle on haettu jälkikäteen syksyllä 2021 virallinen toimenpidelupa, mutta kaupungin maankäytönjohtaja esitti helmikuussa 2022 toimenpideluvan epäämistä maankäyttö- ja rakennuslain perusteella sekä rautatien kaikkien rakennelmien määräämistä purettaviksi ja rakennusaluetta ennallistettavaksi. Haitaksi on todettu mm. junaliikenteen melu, vaikka ajotunteja on noin 10 tuntia vuosittain. Laaja mediajulkisuus ja mainehaitta Sastamalan kaupungille vei tässä vaiheessa esityksen pöydälle. Kaupungin uusi esitys maaliskuun alussa esitti rataa purettavaksi mökin pihalta 30 metrin matka; rataa verrattiin hiihtohissiin, joka vaatisi toimenpideluvan. Sastamalan ympäristölautakunta hylkäsi kokouksessaan 8.3.2022 kaupungin esityksen ja päätöksen mukaan rata saa jää paikalleen. Järven pohjoispuolen kaavoittamattomalle kesämökkivyöhykkeelle on rakennettu kokonaan omalle maalle muutaman sadan metrin mittainen kapearaiteinen 600 mm raideleveyden harrasterautatie. Radalla on yksi rasitetien tasoristeys, mitä tasoristeystä käyttävä naapuri on alun perin nostanut asian esille. Veturit ja kalusto ovat 600 mm raideleveyden historiallista kalustoa, mm. Nokian teollisuusradalta.

Mäntyluodon radalla on testauksessa Pandrolin ja Getznerin valmistamia pohjaimia. Tutkimustulokset niiden tärinänleviämisvähentämiskyvystä valmistuvat kevättalvella 2022.

Möykynmäen tunnelissa Jyväskylä–Haapamäki-rataosalla on 30 km/t nopeusrajoitus tunnelin vesivuotojen takia. Tunnelin muuttamisesta avoleikkaukseksi on tehty selvitys 2021 lopussa. mutta perusparantaminen on kuitenkin edullisempaa. Pitkän liikennekatkon vaativa perusparannus tehtäneen kuitenkin vasta muutaman vuoden päästä.

Äänekoskella siirrettiin 13.1.2022 Wahlmanin talo Metsä Boardin toimesta uuteen sijoituspaikkaan tehdaslaajennusten tieltä. Vuonna 1925 valmistunut kasööri Wahlmanin talo painoi 110 tonnia ja sen siirto radan yli vaati sähköradan katkaisemisen siirron ajaksi sekä tieväylän parantamisen. Siirto ja sähköradan katkaiseminen aiheuttivat pieniä liikennemuutostarpeita Äänekosken ratapihallekin, sillä pohjoisvaihteiden kautta ei päässyt sähköveturilla.

Haapajärven radan tehostettu kunnossapito etenee kiskonvaihdon muodossa. Vuonna 2021 yhteensä 27 km:n matkalla K30-kiskot vaihdettiin 54E1:ksi. Osuus Saarijärveltä Kannonkoskelle on kokonaisuudessaan valmis ja Kannonkosken ja Keitelepohjan väliltä puuttuu vielä 13 km:n kiskonvaihto. Myös Pihtiputaan ja Haapajärven välillä on tehty kiskonvaihtoa lyhemmillä osuuksilla. Vuonna 2022 kiskotusta vaihdetaan alustavasti yhteensä 58 raidekilometriä, jonka jälkeen vaihtamatta on vielä koko radalla 20 km. Vaihteet on vaihdettu raskaiksi Kannonkoskella 2020, Keitelepohjassa 2021 ja vaihtoa suunnitellaan Pihtiputaalle vuodelle 2022.

Naarajärvellä vihittiin 21.10.2021 käyttöön Pieksämäen konepajan teliyksikkö. VR FleetCare on hankkinut entisen Normekin konepajahallin auttamaan Pieksämäen pääkonepajan ahtautta. Uusi yksikkö erikoistuu sähkö- ja dieselvetureiden telien kunnostamiseen ja huoltoon. Alkuvaiheessa Naarajärven yksikössä on nelisenkymmentä työntekijää, mutta jatkossa määrä voi kaksinkertaistua.

Pohjois-Suomen kauko-ohjausjärjestelmä uusitaan vaiheittain vuosina 2021–2025. POKA-nimellä kulkevan uuden järjestelmän toimittaa Siemens Mobility Oy. POKA-alue kattaa rataverkon Seinäjoelta, Äänekoskelta, Pieksämäeltä ja Joensuusta pohjoiseen niin, että ko. paikat Pieksämäkeä lukuun ottamatta eivät kuitenkaan kuulu ohjausalueeseen. Toteutuksen yhteydessä ensimmäistä kertaa Suomessa releasetinlaitteiden kauko-ohjauksen toteuttamisessa hyödynnetään eurooppalaista EULYNX-standardirajapintaa.

Oulun ratapihan turvalaiteurakka etenee. Asetinlaitetilat ja kaapelireittirakentaminen ovat valmistuneet 2021 lopussa ja seuraavaksi päästään asentamaan asetinlaitetta.

Tornion ja Haaparannan välinen Tornionjoen rajasilta avarretaan sähköistystä varten 2023 aikana. Tämän jälkeen turvalaitetöiden yhteydessä keskitettävät Haaparannan leveäraiteiset raiteet liitetään Tornion Simis-C -asetinlaitteeseen. Ohjaus tulee tapahtumaan POKA -kauko-ohjausjärjestelmällä Oulusta.

Kemijärven ja Patokankaan välillä on kesäkuun lopun ja lokakuun alun välillä 2022 noin 200 tuulivoimalakuljetusta. Kuljetuksien korkeuden takia kahden tasoristeyksen kohdalla ajojohdin nostetaan täksi ajaksi riittävän korkealle, jotta kuljetukset voidaan toteuttaa turvallisesti. Kyseisenä aikana VR käyttää välillä vain Sr3-vetureita dieselaggregaatteineen ja muut toimijat dieseleitä.

Itärata eli Lentorata–Porvoo–Lapinjärvi–Kouvola-linjaus on pääsemässä osaksi merkittävää eurooppalaista liikenneverkkoa. Linjaus on mukana Euroopan komission antamassa ehdotuksessa uudeksi TEN-T -asetukseksi.

Lahdessa sijaitsevan BE Groupin raiteistoa tullaan käyttämään museokaluston säilytykseen. Teollisuusraide erkanee Loviisan radalta km:llä 133+150. Vaihde ja raide avattiin liikenteelle linjavaihteena 16.8.1999. Vaihde lopetettiin omana liikennepaikkanaan 1.12.2005, kun se liitettiin Lahden ratapihan osaksi. Raide on ollut pitkään käyttöä vailla. Yrityksen ja Sinisten Vaunujen Ystävät ry:n välillä solmittiin raiteiden vuokrasopimus tammikuussa 2022. Raiteistolle kaavaillaan myös Topparoikka ry:n kalustoa.

KAKO -kauko-ohjausjärjestelmä laajeni kattamaan Kouvolan liikennepaikan 6.–7.11.2021 välisenä yönä. Samassa yhteydessä otettiin käyttöön asetinlaitteille tehdyt turvallisuusparannukset, jotka mahdollistavat ajonestojen asettamisen liikennepaikan eri raiteille. Tämän jälkeen KAKO otettiin käyttöön 29.–30.1.2022 Kytömaalta Hakosiltaan ja Riihimäeltä Lahteen, ei kuitenkaan itse Kytömaalla ja Riihimäellä.

Kouvolan RRT-terminaalin vaihteet ja raiteet asennetaan loppukeväällä ja alkukesällä 2022. Turvalaitemuutokset valmistuvat syksymmällä. Idän liikenteeseen tarkoitettu terminaali otetaan käyttöön loppuvuodesta 2022. Terminaalin raiteet kuuluvat valtion rataverkkoon.

Kotkan ja Haminan radoilla otetaan käyttöön ETCS-koerata 2023 jälkipuoliskolla. Radalla säilyy rinnalla toistaiseksi normaali junien kulunvalvonta (JKV). Ensimmäinen kaupallinen ETCS:n käyttöönotto tapahtuu Porin radalla.

Haminan ratapihalta purettaneen kesällä 2022 valtion rataverkon viimeinen yksipuolinen risteysvaihde eli YRV54-200-1:9. Kaikki muut risteysvaihteet ovat kaksipuolisia (KRV).

Pieksämäen matkustajalaiturit korotetaan. Kesällä 2022 korotetaan molemmat sivulaiturit ja kesällä 2023 välilaituri. Myös asematunneli saneerataan.

Nuojuan voimalaitosratalinja palautetaan alkuosaltaan käyttöön, kun Nuojuan raakapuuterminaali rakennetaan 2023. Rata vei aikanaan Nuojuan ja Jylhävän vesivoimalaitoksille. Raakapuuterminaalin liikenteen käyttöön myös palautetaan kaksi sivuraidetta. Nuojua sijaitsee Vaalan kunnassa Kontiomäki–Oulu-rataosalla.

Lappeenrannan Hietalankadun alikulkusiltatyömaan väistöraide AS 20 -apusilloilla toteutettuna otettiin käyttöön 20.12.2021.

Niiralaan suunniteltiin vielä alkuvuonna 2022 ennen Ukrainan sodan alkamista retrojunaliikennettä varten kääntöpöytää Lappeenrannasta. Sillä olisi pystytty 22 metrin pituutensa ansiosta kääntämään Ukko-Pekan lisäksi myös venäläiset Л (L) -sarjan veturit. Aiemmin kaavaillulle Kuopion pöydälle ei olisi mahtunut kuin Hr1. Alustava suunnitelma kääntöpöydästä sekä rajan ja tullin tarvitsemasta laiturista valmistui 2022 alussa. Venäläisen retrojunan suunniteltu tekninen koeajo Sortavalasta Joensuuhun 12.2.2022 peruuntui viime hetkillä. Kansainvälinen tilanne näyttää, toteutuuko hanke koskaan.

Nosturihistoriallinen Seura ry on perustettu 2020. Yhdistyksen toimintaan kuuluvat myös rautatienosturit. Yhdistyksen ensimmäinen julkaisu tulee olemaan hakuteos Lokomon valmistamista nostureista. Erityisesti nyt kaivataan käyttäjäkokemuksia ja aineistoa R 351 N -rautatienosturista. Lisätietoja yhdistyksestä saa sivuilta https://www.nosturihistoriallinen.fi.

Metrojunien siirrot rautateitse jatkuivat 27.1.2022, kun junassa T 4941 vietiin M100-sarjan juna nro 161+162 Pieksämäelle. Kuljetukset olivat tapahtuneet väliaikaisesti maanteitse hinauskytkimen irrottua, pudottua raiteelle ja metrojunan pyöräparin pudottua kiskoilta Oulunkylässä 2.12.2021. Kytkintä on parannettu ja sillä on tehty koeajoja ennen siirtoa.

Raide-Jokeri-pikaraitiotien rakentaminen on nelisen kuukautta edellä aikataulustaan. Liikennöinti on siten ilmeisesti mahdollista aloittaa jo tammikuussa 2024. Espoon raidetyöt ovat pääosin jo valmiit. Helsingissä työskennellään 2022 intensiivisesti. Vuonna 2023 tehdään koko radalla viimeistelytöitä ja aloitetaan koeliikenne.

Lohjan ja Vihdin seudulle kaavaillaan pikaraitiotieverkostoa. Lohjan ja Vihdin teettämässä selvityksessä ehdotetaan kahta linjaa: Otalampi–Nummela–Lohjan asema–Virkkala ja Lohjan keskusta–Lohjan asema–Lempola. Duoraitiovaunuilla ajettavat linjat yhdistäisivät seudun ESA-radan asemiin Nummelassa ja Lempolassa. Linjojen keskinäinen vaihtopaikka olisi Lohjan asema. Hankkeen edellytyksenä on ESA-radan eli ”Turun tunnin junan” toteuttaminen.

Tampereen ratikat saivat joulukuussa selvästi näkyvät numerot (01–20) yksikön kumpaankin päähän. Aikaisemmin vaunuissa oli vain hyvin pieni numero (TRO01–TRO20) sivulla etuovien vieressä. Uudet numerot helpottavat tuntuvasti vaunujen tunnistamista myös valokuvissa. Numeron lisäksi vaunut on nimetty etunimillä toimituspäivän mukaan almanakasta valiten. Nimet: 01 = Lyyli, 02 = Valma, 03 = Saaga, 04 = Lempi, 05 = Iisakki, 06 = Visa, 07 = Helinä, 08 = Atro, 09 = Aava, 10 = Tellervo, 11 = Tuure, 12 = Kukka, 13 = Ritva, 14 = Ensio, 15 = Urho, 16 = Päiviö, 17 = Aliisa, 18 = Olga, 19 = Veera ja 20 = Hilla.

Ihmeellinen pieni maailma 2022 -pienoismallitapahtuma pyritään järjestämään Espoon Otahallissa 10.–11.9.2022. Järjestelyistä vastaa Mallikauppa Team. Lisätiedot Arto Saarinen, arto@mallikauppa.fi, puh. 040 502 9948 tai Erkki Pulkki, erkki.pulkki@elisanet.fi, puh. 040 581 7766.

UUTISIA ULKOMAILTA

Viro

Tallinnan päärautatieaseman (Balti jaam) ratapihamuutoksen yhteydessä tulosuunnan pääopastimiin lisättiin mahdollisuus kolmella keltaisella valolla annettavaan opasteeseen, joka tarkoittaa tuloa varatulle raiteelle. Aiemmin vastaavia pääopastimia on ollut Lellen risteysasemalla (Resiina 1/2019 s. 67). Tällaiset kulkutiet voidaan nyt turvata raiteille 6 ja 7, joille on asennettu uudet liikettä edelleen ohjaavat vaihtotyöopastimet.

Rail Baltican Muugan tavarasataman esisuunnittelu valmistui marraskuussa 2021. Suunnittelijoina olivat SWECO Projekt AS ja Sweco Infra & Rail Oy. Pääprojekti valmistunee huhtikuussa 2022. Rakentamisen ensimmäisen vaiheen on suunniteltu tapahtuvan 2023–2024. Lukuisten tie- ja rautatieristeilyjen lisäksi siinä siirretään ja rakennetaan 1520 mm raideleveyden raiteita n. 16 km. Tämän jälkeen toisessa vaiheessa rakennetaan n. 35 km uutta 1435 mm raidetta sekä Rail Baltica -liikenteenohjauskeskus ja huoltovarikko.

Rail Baltican pääteasemaan liittyvät rakennustyöt alkavat tänä vuonna Ülemistessä. Tavararatapiha on tyhjennetty, tavara-asema suljettu ja toiminnot siirretty Tapalle. Matkustajaterminaalin on suunniteltu valmistuvan 2027, jolloin sitä käyttäisivät Elronin junat. Normaaliraiteiset junat saapuisivat Ülemistelle projektin valmistuttua vuonna 2030.

Viron tavaraliikenne on supistunut entisestään. Ulkopoliittisten syiden takia itäinen rajaliikenne on ajan kuluessa hiipunut hyvin vähiin (vähentymistä tapahtunee Suomessakin). Esimerkiksi tammikuun lopulla oli arkipäivä, jolloin koko Viron rataverkolla matkustajaliikenteen lisäksi kulki vain neljä tavarajunaa.

Perjantaina 11.3.2022 Tartto–Valga-henkilöjunan 334 eteen ajoi Ropkan aseman pohjoispuolen tasoristeyksellä ajoneuvoyhdistelmä. Kaksivaunuinen diesel-FLIRT 2233 törmäsi yhdistelmän keskelle. Ajoneuvo suistui pellolle. Junan ensimmäisenä ollut B-vaunu suistui samalle puolelle ja kääntyi n. 90 asteen kulmaan rautatiestä, moottoriosa M loivemmin. Junan lähes 70 matkustajasta kahdeksan loukkaantui, kukaan ei vakavasti. Tasoristeyksellä on ääni- ja valovaroituslaitteet sekä hyvä näkyvyys radan suuntaan.

Ukrainassa vuokralla olleen Operailin C30-M -veturin 1564 vuokrasopimus päättyi tammikuussa 2022, joten sarjaa on nykyään vain Virossa ja Suomessa. Vanhaa ČME3-sarjaa yhtiöllä on enää veturi nro 1333, joka on Muugassa.

Go Groupiin kuuluva AS Ühinenud Depood osti kesällä 2020 Liwathon E.O.S.:ltä aiemmin samana vuonna rautatieoperoinnin Virossa lopettaneelta E.R.S. AS:ltä (Estonian Rail Services) tyhjäksi jääneen Maardun varikkoalueen, ja siirsi sinne varikkotoimintansa Tallinn-Väikestä. Samalla yhtiö osti myös E.R.S.:n vaihtovetureita. Rautatiekaluston sekä ajoneuvoliikenteen raskaan kaluston korjaus- ja rakennustoimintaa harjoittavan Ühinenud Depoodin ja sen tuotenimen Eurokraft uusi yhteinen nimi on nyt Go Craft AS. Ühinenud Depood myi Tarton kaupungille Tarton varikkonsa, ja siirsi siellä olleen kalustonsa Türille ja Tallinn-Väikeen. Viimeksi mainittu toimii rautatiekaluston osalta nyt säilytysvarikkona, jossa ovat mm. DR1A (230-6, 312-8, 4716) ja DR1B (2717, 3704, 3707, 3716, 4708, 4755) -moottorijunakaluston lisäksi Kaspar-höyryveturi L-3297 sekä TEP70-veturit 0229, 0236, 0237 ja 0320. Moottorivaunut ja ohjausvaunu myytäneen Latviaan ja liitevaunut 4755:ttä lukuun ottamatta romuksi.

Ühinenud Depood myi Tarton varikolla olleet matkustajavaunun ja ravintolavaunun Tartu vanatehnika külastuskeskuselle (Tarton vanhan tekniikan vierailukeskus). Tallinn-Väikessä olevat matkustajavaunu 58 26 49-38 005-9 ja DR1B-moottorijunan liitevaunu 4755 on puolestaan myyty majoitus- ja kahvilakäyttöön Telliskiven alueelle lähelle kahden rautatievaunun Peatus-ravintolaa.

Go Craft on korjannut Maardun varikollaan eri yhtiöiden vetureita. Vuonna 2021 näitä olivat mm. Ukrainaan myydyt Ühinenud Depoodin TGM4 1904, TGM4B:t 860 ja 863, ČME3:t 5194, 5371 ja 7459. Veturit hinattiin Ukrainaan keväällä 2021, paitsi TGM4-1904 syksyllä. Tuoreimpia ovat olleet mm. Ühinenud Depoodin omien ja AS Railservisin viimeisten ČME3-vetureiden peruskorjaukset. Nämäkin oli myyty Ukrainaan, mutta alkaneen sodan vaikutusten takia niiden siirto on peruuntunut. Tähän asti kauimmaiset Maarduun korjaukseen tulleet veturit ovat Azerbaidžanin Rautatien (Azərbaycan Dəmir Yolları/ADY) ТЭМ2У (TEM2U) nro 8042 ja ЧМЭ3Т (ČME3T) nro 6413. Uustuotannosta mainittakoon suomalaisoperaattorille valmistettavat 20 Habins-umpitavaravaunua.

Tallinna Linnatranspordi AS (TLT) on muuttanut johdinautonsa Solaris Trollino 12AC nro 345 ja Solaris Trollino 18ACnro 446 akkujohdinautoiksi. Samassa yhteydessä uusittiin myös autojen sisustusta. Muutostyöt tehtiin omalla varikolla. Ajojohtimien päätyttyä autoilla voidaan ajaa akkuvoimalla vielä n. 20 kilometriä. Linjalle autot lähtivät 25.1.2022. Ainakin aluksi autoja käytetään linjoilla 72 ja 4, mutta sellaisia on ajateltu jatkossa käytettävän ehkä myös Laagna teellä (”Lasnamäen kanaalissa”), minkä infrastruktuuri neuvostoaikana suunniteltiin pikaraitiotietä varten.

Skandinavia

Skandinavian rautateillä on tapahtumassa dieselvetureiden sukupolvenvaihdos, kun Nordic Refinance -yhtiö on ostanut kaikki DSB:n ME-sarjan veturit. Yhtiön tarkoituksena on vuokrata niitä Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa toimiville rautatieliikennöitsijöille. Aiemmin oli ostettu jo seitsemän veturia ja marraskuussa 2021 sovittiin loppujen 26 veturin hankinnasta, Vetureita on siten kaikkiaan 33. Alun perin DSB hankki näitä vetureita 37, mutta kolme on romutettu ja yksi (nro 1501) on luovutettu Tanskan Rautatiemuseolle. Nordic Refinance on myös hankkinut kaikki veturien varaosat. Vetureita luovutetaan DSB:ltä Nordic Refinancelle muutaman veturin kuukausitahdissa siten, että kaikki on luovutettu syyskuussa 2022. Veturit vapautuvat Tanskasta, koska DSB sai sähköistyksen edistyessä 12.12.2021 mennessä siirrettyä koko veturivetoisen matkustajaliikenteensä uusille Vectron-sähkövetureille. Toisaalta ME:t korvaavat jatkossa monen operaattorin 1950- ja 1960-lukujen vetureita, kuten Nohabeja, joiden polttoaineen kulutus ja päästöt ovat suuria ME-vetureihin verrattuna. Nyt onkin aika pikimmiten vielä kuvata näitä käytössä. ME-veturit saavat myös ETCS-varustuksen. EU-rahoittaa 41-prosenttisesti sarjan ensimmäisen veturin ETCS-järjestelmän kehitystyön ja asennuksen. Sarjan ensimmäisen veturin odotetaan saavan ETCS:n hyväksynnän 2023, jolloin päästään sarja-asennuksiin. Ruotsissa veturit saavat litteran TME, koska perinteisesti T-kirjainta on käytetty diesellinjavetureiden tunnuksena. Alkuvaiheessa Nordic Refinancen vetureita käytetään edelleen myös Tanskassa sähköistystöiden kohteena olevilla radoilla.

Ruotsi

SJ on tilannut 25 suurnopeusjunaa Bombardier Transportation Sweden AB:ltä, joka on ollut osa Alstom-konsernia 29.1.2021 alkaen. Junien enimmäisnopeudeksi tulee 250 km/t.

Ruotsin Luulaja–Kiiruna–Riksgränsen-malmiradalla otetaan ETCS-kulunvalvontajärjestelmä käyttöön 2023. Tämän jälkeen ei radalla voi enää liikennöidä museokalustolla, jolla ei ole ETCS-laitteita. Tämän takia malmiradalla järjestetään heinäkuun 2022 ensimmäisenä viikonloppuna rautatietapahtuma, jonka kruunaa 3.7.2022 aamuvarhain ajettava höyryveturivetoinen 1400 tonnin malmijuna Kiirunasta Vassijaureen lähelle Norjan rajaa. Veturina on R 976, joka valmistui Nohabilta 1909 nimenomaan malmiradan veturiksi. Kolmiosainen Dm3-museosähköveturi vetää malmijunan loput vaunut Vassijaureen. LKAB puolestaan vetää nykykalustolla yhdistetyn junarungon Vassijauresta edelleen Narvikiin Norjaan. Norjan puolella ETCS otettaneen käyttöön 2027.

Ruotsin Rautatiemuseon Rc1-sähköveturi nro 1007 on suunniteltu varustettavan ETCS:llä. Veturisarjan ensimmäinen ETCS-asennus tehdään kuitenkin sitä ennen kaupallisen liikenteen veturille. Tällöin museon veturin kustannukset jäävät ensimmäistä selvästi pienemmiksi, kun suunnittelu ja laajat testit jäävät pois.

Uppsalassa suunnitellaan Tukholman suunnan pääradan neliraiteistamista kasvavan kaupungin liikennetarpeiden tyydyttämiseksi. Työ muuttaa 891 mm kapearaiteisen Upsala–Lenna-museorautatien toimintaolosuhteita merkittävästi. Museorautatien nykyinen funkistyylinen asemarakennus ratapihoineen otettiin käyttöön matkakeskuksen kupeessa vasta 2012. Valtion radan ratapihalla on kuitenkin liian vähän laituriraiteita kasvaneen junaliikenteen seurauksena. Uusi ratapiha oli jo uutena alimitoitettu. Se mielletään nykyään eräänlaiseksi pullonkaulaksi ja vaarana on tilanteen paheneminen. Helmikuussa 2022 Ruotsin Trafikverket päätyi ratkaisuun, jossa museorautatie häädetään nykyiseltä paikaltaan ja edessä on uuden päätepisteen rakentaminen sivummalle asemarakennuksineen, raiteineen ja turvalaitemuutoksineen. Milloin tämä tapahtuu, jää nähtäväksi; tavoitteena on uudistetun matkakeskuksen valmistuminen kymmenen vuoden kuluessa. Rautatieharrastajan näkökulmasta ratkaisu on sääli, koska nykyinen Uppsala Östra on aivan erityislaatuinen tekniikkakulttuuriympäristö niin matkustajien kuin henkilökunnan kannalta. Harvassa paikassa voi vaihtaa laiturin yli kävellen modernista kauko- tai lähijunasta kapearaiteiseen museojunaan. Lisäksi ratkaisu heikentää mahdollisuuksia aloittaa Lennan radalla mahdollinen normaali päivittäinen lähiliikenne.

Norja

Norjan henkilöliikenteen hankinnassa palataan maan hallituksen päätöksellä kilpailutuksesta suorahankintaan. Norjan henkilöliikenteen kilpailutus oli jaettu viiteen ”pakettiin”, joista kolmen ensimmäisen liikennöitsijät ovat jo aloittaneet liikennöinnin uusien sopimusten pohjalta (paketti 1 Stavangerin suunta Go-Ahead Norge, paketti 2 pohjoiseen SJ Nord ja paketti kolme Bergenin suunta Vy Tog). Pakettien 4 ja 5 piti kattaa vilkkaimmat radat etelässä ja Oslon ympäristössä, mutta ne annetaan pitkäaikaisella sopimuksella suorahankinta Vy:lle. Nyt tehty ratkaisu muistuttaa Suomen mallia. Keskeytettyyn pakettiin 4 oli tullut kuusi tarjousta, yksi niistä VR Groupin. Tarjoajat olivat edullisimmista kalliimpaan Go-Ahead, Vy, SJ, Stagecoach, Flytoget ja VR Group.

Alstom Transport AB Motalassa Ruotsissa tekee Norske Togin eli Norjan junakalustoyhtiön sähkömoottorijunasarjan 72 peruskorjauksen. Myös VR FleetCare oli tarjonnut työtä. Yhteensä 38 junaa peruskorjataan 2023–2025.

Venäjä

Venäjän rautateiden siviilikuormauksia rajoitettiin 50 % tietyillä reiteillä helmikuussa 2022 armeijan keskityskuljetusten takia. Sotamateriaalia kuljetettiin rautateitse sekä Venäjän rajaseuduille lähelle Ukrainaa että Valkovenäjälle. Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24.2.2022. Allegro-liikennettä päätettiin 28.2.2022 sotatoimien alettua ylläpitää VR:n ja RZD:n voimin toistaiseksi, koska se on ainoa julkisen liikenteen säännöllinen yhteys Venäjän ja läntisen Euroopan välillä. Tilanne muistuttaa aikaa 1914–1917, jolloin kaikki vastaava liikenne kulki Suomen kautta Ruotsiin ja edelleen muualle.

Sortavalan vanha suomalaisperäinen veturitalli on tyhjennetty. Rakennukseen on suunniteltu tehtävän pienimuotoinen rautatiemuseo. Erikoisuutena Sortavalan–Ruskealan alueen retrojunissa käytettävään Sibelius-junien ravintolavaunuun kytketyt vaunut on muutettu niin, että vaunuista on poistettu SA-3 -kytkin, ja tilalle on asennettu ruuvikytkimet. Muutoin Venäjällä käytetään niin henkilö- kuin tavaravaunuissa SA-3 -kytkimiä.

Euroopan rautatiet Ukrainan sodassa

Venäjän hyökkäys Ukrainaan alkoi aamuyöllä 24.2.2022. Rautatieliikenne Venäjän ja Ukrainan välillä keskeytyi virallisesti saman päivän iltapäivällä. Ukrainan rautatiet ovat olleet toiminnassa toistaiseksi koko sodan ajan niillä alueilla, jotka eivät ole olleet välittömän taistelutoiminnan kohteina. Ensimmäisen kahden viikon aikana Ukrainan rautatiet on kuljettanut yli kaksi miljoonaa ihmistä evakkoon.

Useat rautatieyhtiöt, myös VR, ovat ilmoittaneet sallivansa ilmaisen matkustamisen junissa Ukrainan passilla tai henkilökortilla. Ilmaisessa matkustamisessa on ollut maa- ja rautatieyhtiökohtaisia eroja määränpään ja junatyyppien osalta. Lisäksi Deutche Bahn on lanseerannut helpukraine-lipun, jolla voi matkustaa laajasti erilaisissa junissa, myös tietyissä suurnopeusjunissa, useisiin Euroopan maihin.

Ukrainan siviilien evakuointia varten on ohjattu runsaasti lisäkalustoa juniin ja muodostettu kulkukäytäviä syvemmälle läntiseen Eurooppaan. RegioJet kuljettaa sekä evakkoja että materiaaliapua erikoisjunalla Tšekin Prahan ja Puolan Przemyślin välillä. Raideleveyden vaihtumisen vuoksi tavarat siirtokuormataan rajalla ja niiden matka jatkuu Ukrainan rautateiden kuljetuksena mm. Lvivin kaupunkiin. Puolasta on lähetetty evakuointia varten nelivaunuinen sairaalajuna, jossa on 160 paikkaa. Evakuointikäytävien rautatieasemille on järjestetty ruoanjakelua, tulkkauspalveluja ja muuta apua. Puolassa asemille on tuotu lastenvaunuja pakenevien perheiden käyttöön.

Puolan Sławkówista on tullut yksi Ukrainaan vietävän humanitaarisen materiaaliavun logistisista solmukohdista, josta materiaali kuljetetaan keskitetysti rajan yli Ukrainan puolelle. Eri rautatie- ja logistiikkayhtiöt ovat avanneet toimipisteitä avustusmateriaalin jättämistä varten ympäri Eurooppaa.

Kansainvälinen rautatieliitto UIC on keskeyttänyt Venäjän ja Valko-Venäjän jäsenyyden liitossa.

EU:n asettamat talouspakotteet estävät merkittävän osan kaupankäynnistä Venäjälle, joten sekä rautatieliikenne että rautatiekaluston ja niiden varaosien kauppa on lähes kokonaan keskeytynyt. Useat merkittävät rautatiealan toimijat sekä rautatiekuljetuksia käyttävät yritykset ehtivät ilmoittaa keskeyttävänsä Venäjälle suuntautuvat toimintansa jo ennen pakotteiden voimaantuloa.

Saksa

Saksan hallitusohjelma painottaa voimakkaasti raideliikennettä. Rautateiden tavaraliikennettä on tarkoitus kasvattaa 25 % vuoteen 2030 mennessä ja henkilöliikenteen kapasiteettia kaavaillaan lisättävän kaksinkertaiseksi. Taloudellisten mahdollisuuksien salliessa rautateiden käytön tulee olla nykyistä halvempaa rautateiden kilpailukykyä vahvistamalla. Aluekeskuksia yhdistetään jatkossa lisää kaukoliikenteen yhteyteen.

Deutsche Bahnin tilaamista 23 Talgo-junasta ensimmäinen asetetaan liikenteeseen joulukuussa 2023 Berliinin ja Amsterdamin välille. Niveljunien pituus on 235 metriä ja niitä kuljettaa samoin Talgon toimittama Travca-sähköveturi. Yksi junarunko koostuu 17 vaunusta. Ainakin tällä hetkellä junista käytetään nimeä ICE-L, missä L viittaa koko junan matalalattiallisuuteen (low floor). On mahdollista, että uutuusjuna esitellään Innotrans-messuilla Berliinissä syyskuussa 2022.

Hampurin S-Bahnilla on ollut matkustajaliikenteessä joulukuusta 2021 alkaen ensimmäinen täysautomaattinen (ATO) juna linjalla S21 Berliner Torin ja Aumühlen välillä. Kuljettaja on mukana vain valvojana. Kun juna tulee perinteiselle rataosalle, kytkeytyy ATO automaattisesti pois. Testiajossa on neljä 474-sarjan ”puolijunaa”.

Myös 600 mm raideleveydellä voi olla tulevaisuutta raskaassa tavaraliikenteessä. Hyvänä esimerkkinä Stassfurtin liikkuva kalusto ja radan päällysrakenne on uusittu. Vuonna 2019 käyttöön otetut veturit toimivat radio-ohjauksessa päätepisteissä, mutta linjalla radio-ohjaaja toimii veturinkuljettajana.

Iso-Britannia

Britanniassa etenee uuden valtiollisen rautatieyhtiön suunnittelu. Yhtiön nimeksi on annettu Great British Railways (GBR). Sen rakenteeksi on kaavailtu pitkälti Saksan DB:n mallia, jossa tämä valtionyhtiö omistaisi rataverkon ja hoitaisi osan henkilöliikenteestä, kun taas osa kilpailutettaisiin Saksan mallin mukaan. Tavaraliikenne säilyisi yksityisillä yhtiöillä ja toimisi kokonaan markkinaehtoisesti. Koska ”Valtionrautatiet”-malli vaatii mm. runsaasti lainsäädäntömuutoksia, ei sitä päästä perustamaan ainakaan ennen vuotta 2024. Järjestelyllä halutaan ennen kaikkea vähentää rautateiden monia toimijoita. Rautatiet ovat Britanniassa pirstaloituneet lukuisten toimijoiden välille ja nyt halutaan vähentää niiden välistä hallintoa, valvontaa, jne. GBR myös vastaisi koko maan matkalippujärjestelmästä liikennöitsijästä riippumatta.

Itävalta

Itävallassa on käytössä peräti kuusi 760 mm raideleveyden sähköveturia, jotka ovat täyttämässä jo 110 vuotta tai jopa lähestyvät 120-vuotisjuhlaansa. Tämä puhuu tekniikan ja varsinkin 1900-luvun alun insinöörien puolesta. Ovatkohan vuoden 2130 tienoilla Vectronit vielä käytössä?

Tasoristeys-palstan aineistoa ovat toimittaneet tällä kertaa: Mikko Alameri, Otto Diekmann, Norman Gottberg, Juuso Hyvärinen, Anders Järvenpää, Vertti Konttinen, Timo-Pekka Lange, Timo Lappi, Joel Lindström, Jan Lundstrøm, Gunter Mackinger, Matti Mesimäki, Markku Nummelin, Jarmo Oksanen, Ari Palin, Kimmo Pyrhönen, Sakari K Salo, Jonne Seppänen, Aldo Siig, Teemu Sirkiä, Nigol Sobolev, Simo Tuominen, Petri Tuovinen, Pietu Tuovinen ja Kai Willadsen.