Artikkelihaku

Resiina 3/2022



  • Makuuvaunuliikenne Suomessa, osa 3
  • Paikallisliikennettä Lättähattujen jälkeen
  • VR:n vuokraveturi KDh2, MaK 400 C
  • Elämää Sapran pysäkillä

Tasoristeys 4/2021

TRAFICOMIN KALUSTOREKISTERIMUUTOKSET SYYSKUU–LOKAKUU 2021

Uudet rekisteröinnit

Ei uusia rekisteröintejä.

Muutettu kalusto
  • 4 Edb (50 10 2697 422-7, 50 10 2697 424-3, 50 10 2697 429-2 ja 50 10 2697 430-0) sarjaan CEd
  • 2 Ed (50 10 2697 014-2 ja 50 10 2697 020-9) sarjaan Edg
Romutettu kalusto
  • 3 Dv12 (2711, 2712 ja 2719)
  • 7 Gbls
  • 3 Hbi
  • 7 Hkba
  • 2 Soek

Alla oleviin uutisiin liittyvät kuvat näet painetussa Resiina-lehdessä 4/2021.

Tasoristeys-palstan toimittaja on Markku Nummelin; aineistoa voi jatkuvasti lähettää osoitteella Katrinrinne 4, 01400 Vantaa tai sähköpostilla osoitteeseen tasoristeys@resiinalehti.fi. Myös kuvat ovat tervetulleita.

Sr1 3053 vaurioitui lievästi, kun Kokkolasta Alholmaan kulkeneen T 55482:n eteen ajoi pakettiauto Isosandsundintien vartioimattomassa tasoristeyksessä Pännäisten ja Pietarsaaren välillä 29.10.2021 klo 6.52. Auton kuljettaja loukkaantui lievästi. Samassa paikassa tapahtui edellinen onnettomuus 23.1.2021. Tasoristeyksen siirtotyöt uuteen turvallisempaan paikkaan olivat jo käynnissä onnettomuuden tapahtuessa ja valmistuivat 9.12.2021.

Sr3-vetureista eli VR:n Vectroneista seuraavien pitäisi tulla tauon jälkeen maahan tammikuussa 2022. Edelliset tuotiin elokuussa 2021 (ks. Resiina 3/2021 s. 40).

Fenniarail on tilannut Siemensiltä kaksi Vectron-sähköveturia. Siniset Vectronit toimitetaan Suomeen syksyllä 2023. Veturit ovat olleet myyntimenestys; tuhannes valmistunut Vectron toimitettiin Tanskan DSB:lle 23.10.2021.

Dv12 2632 vaurioitui lievästi, kun Kaskisista Seinäjoelle kulkeneen Vet 11170:n eteen ajoi 29.9.2021 henkilöauto Huikkulan vartioimattomassa tasoristeyksessä Koskenkorvan ja Ilmajoen välillä. Auton kuljettaja loukkaantui lievästi.

Dv12 2664 vaurioitui lievästi, kun Seinäjoelta Kaskisiin kulkeneen T 53271:n eteen ajoi 18.11.2021 henkilöauto Peuralan vartioimattomassa tasoristeyksessä Ilmajoen ja Koskenkorvan välillä. Auton kuljettaja loukkaantui lievästi.

Dr19-veturien kunnossapidon tulee hoitamaan VR FleetCare vuoden 2023 alusta, jolloin ensimmäiset veturit siirtyvät Stadlerilta VR:n omistukseen. Ensimmäisen Dr19:n pitäisi tulla maahan aivan 2022 alussa. Koeajot tehtäneen Tampereelta varikolta.

Dr20 on Suomessa ensimmäinen veturisarja, jossa on telien edessä korkeapaineiset lumen ja lehtien puhalluslaitteet. Käyttökokemukset ovat olleet hyviä.

Operail Finland on syyskuun 2021 aikana ajanut 70 venäläisestä vaunusta koostuvia hiilijunia Kouvolan ja Lappohjan välillä. Täydessä lastissa kahdella Dr20-veturilla vedettävä juna on hieman yli 1000 metriä pitkä ja painaa noin 6400 tonnia. Lokakuun alusta siirryttiin logistisista syistä 64 vaunun juniin. Kaksi Dr20-veturia mahdollistaisi 8000 tonnin junan vedon.

Operail Finland veti Dr20-vetureilla syys–lokakuussa 2021 pyörävoimamittausasemien kalibrointikoejunia eri puolilla rataverkkoa. GRK Rail oli mittausten palveluntuottaja Väylävirastolle. Koejunan kummassakin päässä oli veturi. Vaunuja oli sekä GRK Raililta että VR:ltä.

Dr20 29014 suistui kiskoilta Hangon Koverharissa yksityisraiteella 29.11.2021 alkuillasta. Syynä oli tasoristeyksen laippaurien täyttyminen.

Dr21 1570 (98 10 8108 201-9) sai 29.9.2021 Traficomilta koeajo- ja poikkeusluvan 1.7.2022 asti. Poikkeusluvassa sallitaan tämän Operailin veturin liikennöinti ilman toimivaa JKV-veturilaitetta. Poikkeuslupaa ilman JKV:tä ajosta tarvittiin vain koeajojen aikana; niiden jälkeen veturi toimii vain vaihtotyössä, jossa ei tarvita JKV-laitetta. Veturi kävi testeissä Laajakankaan koeajoraiteistolla 5.10.2021 ja kaarrevoimamittauksissa Kouvolassa 13.10.2021.

Raskaiden dieselvetureiden ja radan välisiä kaarrevoimia mitattiin Kouvolan ratapihalla 13.–14.10.2021. Mukana olivat VR:n Dr14, Fenniarailin Dr18 sekä Operailin Dr20 ja Dr21. Erityisenä tutkimuskohteena oli kolmeakselisten telien käyttäytyminen kaarteessa. Tampereen yliopisto toteutti mittaukset Väyläviraston tilauksesta.

Dr45 98 10 8049 001-5 kävi pyöräsorvissa Ilmalan varikolla 7.9.2021. Destia Rail operoi 6.9.2021 siirtoajon Kuusankoskelta Ilmalan varikolle ja seuraavana päivänä varikolta takaisin Kouvolaan. Sama veturi valui 26.10.2021 Karhulan veturitallin peräseinän läpi jarrujärjestelmän vian takia. Move 90 -tyyppisen veturin omistaa Imatran veturipalvelu Oy. Molemmat valmistetut Move 90:t ovat nyt Sunilan liikenteen käytössä.

Sm2-junien saneeraus ja vihertyminen on jatkunut ja ensimmäiset ajot vihreä/valkoisina ovat olleet: 6066 Helsingistä Riihimäelle 21.4.2021 T-junassa 9745, 6056 Ilmalan ratapihalta Keravalle ja takaisin 26.–27.6.2021 välisenä yönä junaparissa HV 10251/10250, 6055 Helsingistä Riihimäelle 5.8.2021 T-junassa 9745 sekä 6064 17.9.2021, 607727.10.2021 ja 6060 Helsingistä Riihimäelle 15.11.2021 R-junassa 9703.

Sm2-junien siirrot Ilmalan varikolta romutukseen Hyvinkään konepajan alueelle alkoivat 9.11.2021, kun Sm2-rungot 6058 ja 6092 hinattiin Hyvinkäälle. Seuraavana 16.11.2021 hinattiin nrot 6054 ja 6099, 23.11.2021 nrot 6068 ja 6089, 3.12.2021 nro 6057 sekä 10.12.2021 nrot 6063 ja 6095.

Sm5-junien 01–41 teippaus HSL-junaliikenteen lila-kuosiin on jatkunut. Uusissa väreissä ovat yksiköt 01–24 ja 31.

Sm6- eli Allegro-liikenne Venäjälle/-ltä alkoi 12.12.2021. Helsingistä ajetaan junat AE 784 klo 9.57 ja AE 786 klo 14.57, Pietarista AE 783 klo 11.30 ja AE 785 klo 15.30. Ennen liikenteen aloitusta kaikki yksiköt kävivät Venäjällä ohjelmistopäivityksissä; mennessä ne hinattiin dieseleillä Vainikkalasta Pietariin, mutta paluumatkan ne tekivät itsenäisesti. Tolstoi-juna Moskovaan/-sta ei kulje vielä.

Dm12 4406:ssa oli moottoritilassa tulipalo H 743:ssa Pääskylahdessa 11.10.2021 (Resiina 3/2021 s. 63). Kuljettaja sai palon sammutettua ja vauriot jäivät vähäisiksi. Palojen takia vaunutyyppiä on kutsuttu mm. ”Liekkilätäksi”.

Tka7 198 suistui kiskoilta Kaskisissa 5.10.2021 klo 7.52 koululaisia kuljettaneen linja-auton ajettua Seinäjoelta tulleen työjunan TYÖ 66256 eteen Pyhän Eskilinkadun tasoristeyksessä. Auto ei ollut pysähtynyt tasoristeyksen stop-merkillä. Keitele-Museon ratakuorma-auto vaurioitui merkittävästi, mutta mukana ollut CEmt-makuuvaunu 24056 säilyi vaurioitta. Linja-auto vaurioitui korjauskelvottomaksi. Kaikki autossa olleet kahdeksan henkilöä vietiin hoitoon. Junassa olleet neljä henkilöä eivät loukkaantuneet. CEmt  haettiin alkuillalla NRC:n Tka:lla pois vauriopaikalta, minkä jälkeen päästiin nosturilla Tka:n ja linja-auton raivaukseen. Tka7 oli Kaskisissa Sweco Railin tilaamalla ulottumamittausajolla. Se kävi korjattavana Teräspyörän konepajalla Voikkaalla, mistä se ajettiin takaisin Suolahteen 26.11.2021.

Helsingin metron ensimmäinen ns. nokkajuna M101+102 vietiin 11.11.2021 lavettikyydillä Roihupellon metrovarikolta romutettavaksi Kuusakoski Oy:lle Vantaan Seutulaan. Juna oli valmistunut Tampereella kesällä 1977. Samana vuonna valmistuivat vielä vaunuparit 103+104 ja 105+106. Tämä esisarja kulki metron normaalissa matkustajaliikenteessä ja vaunukierrossa liikenteen aloituksesta 1982 ensimmäiseen M100-sarjan peruskorjaukseen asti, eli 2000-luvun loppuun. Siitä eteenpäin nokkajunat M101–106 kulkivat vain omana junanaan, koska sarjajunien peruskorjaus vei nokkajunilta sähköisen yhteensopivuuden muihin juniin. Nokkajuna oli tiettävästi viimeistä kertaa linjaliikenteessä 9.11.2016. Sen jälkeen vaunuparia M101+102 on käytetty makettina M100-sarjan toista peruskorjausta suunnitellessa. Nokkajunan museoinnista on keskusteltu pitkään, mutta ilmeisesti lopputuloksena vain vaunu 104 säilyy ja sekin mahdollisesti katkaistuna. Junia on tarjottu myös Suomen Rautatiemuseolla, mutta museolla ei ole ollut mahdollisuutta ottaa sellaista vastaan.

M100-metrovaunuparin 123+124 ensimmäisen vaunun ensimmäisen telin toinen pyöräpari putosi kiskoilta Oulunkylässä 2.12.2021 illalla n. klo 19.55. Metro oli menossa saneerauksesta siirtojunalla T 4947 Ilmalan ratapihalta Vuosaareen. Junan kokoonpano oli Dv12 2536 + M100 123+124 + A 17. Vaunu saatiin kiskoille vuorokauden jo vaihduttua 3.12.2021 ja kalusto lähti klo 3.12 takaisin Ilmalaan sieltä tulleen Sr2:n vetämänä.

Virkkalan–Ojamon radan Jung-dieselveturi 13950/v. 1966 on saanut jälleen uuden kotimaan ja kotiradan, kun se myytiin 2021 Sveitsistä Ranskaan. Uusi omistaja on Musee des Tramways à Vapeur et des chemins de fer Secondaires français eli ”Ranskan höyryraitioteiden ja sivuratojen museo”. Pariisin pohjoispuolella sijaitsevan museorautatien nettisivut ovat osoitteessa www.musee-mtvs.com. Tämä 1000 mm raideleveyden veturi oli käytössä uudesta alkaen vuoteen 1972 Ojamon radalla ja sitten Honkataipaleen radalla. Saalastin tekemän kunnostuksen jälkeen se myytiin 1980 Sveitsiin Furka–Oberalp-rautatielle (FO). Tämä yhtiö fuusioitui 2003 Brig–Visp–Zermatt Bahnin kanssa Matterhorn–Gotthard Bahniksi (MGB), josta tuli veturin uusi omistaja. MGB:ltä veturi siirtyi 2014 Dampfbahn Furka Bergstrecke (DFB) -yhtiölle. Tämä kitkaveturi jäi pääosin hammasratasvetoisella DFB:lle kuitenkin tarpeettomaksi ja päätettiin myydä. Se lähti kohti Ranskaa maantiekuljetuksena 12.10.2021. Sveitsissä veturin lempinimi on ollut Elch eli Hirvi suomalaisen taustansa takia.

Tk3 1163 siirrettiin maantiekuljetuksena Pasilasta Lohjalle 10.10.2021. Veturi oli seissyt vuosikausia Pasilan veturitallien luona.

Tv1 933 sai Traficomin uuden käyttöönottoluvan 28.10.2021 veturin saatua VIRVE-radion. Nyt veturi voi toimia itsenäisesti junien vetäjänä. Sillä vedettiin kaksi joulupukkiteemaista matkustajajunaa Toijalasta Valkeakoskelle ja takaisin 6.11.2021. Vaunustona oli Veturimuseon Po 9826 sekä Sinisten vaunujen ystävät ry:n omistamat ja kunnostamat Ein-vaunut 23208 ja 23267.

Hv3 995 jatkoi Etelä-Suomen kierrostaan Tampereen jälkeen Hyvinkää–Karjaa-ajoilla 9.10.2021 ja Porvoon radan ajolla 23.10.2021. Väliajat Höyryraiteen kalusto oli Hyvinkäällä. Paluumatka Nurmekseen tapahtui omana höyryveturivetoisena junana ensin Kouvolaan 3.11.2021. Sieltä Fenniarail veti 4.–5.11.2021 museokaluston Nurmekseen liitettynä Mussalosta Pitkämäkeen kulkeneeseen tavarajunaan T 7041. Samalla Nurmekseen siirrettiin yhtiön hankkimat matkustajavaunut EFiti 23663 ja Ein 23230 sekä avotavaravaunut BH 060880-2 ja 060910-7.

Kilpailukykyinen höyryveturi ei ole utopiaa -väitöstilaisuus pidettiin Aalto-yliopistolla Otaniemessä 10.12.2021. Iiro Hirvensalo väitteli modernin biopolttoaineita käyttävän höyryveturin suunnittelusta. Sen energiatehokkuus ja käytettävyys olisivat lähellä dieselsähköisten vetureiden vastaavia ominaisuuksia. Väitöskirjasta ja suunnitellusta veturista kerrotaan tarkemmin tulevissa Resiinoissa.

Palojuna, joka on seissyt vuosikymmeniä Pielisen museon piha-alueella, siirretään Lieksan paloaseman alueelle. Siellä se pääsee katoksen alle. Lieksan kaupunki on lahjoittanut junan Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselle. Junan veturi on H.K. Porter-höyrysäiliöveturi valm.nro 8180/v. 1948. Enso-Gutzeit lahjoitti kaluston kaupungille 1980-luvun lopulla, jonka jälkeen se on ollut nähtävillä Pielisen museossa. Veturin ja vaunujen entisöinti sekä suojakatoksen rakentaminen maksaisivat noin 120 000 euroa. Kustannusarvion perusteella kaupunki päätti 2020, ettei se ryhdy kunnostamaan palojunaa. Pelastuslaitos on halukas kunnostamaan sen varsinaisen toimintansa ohessa.

Edo 28607 vaurioitui lievästi, kun Tampereelta Turkuun matkanneen IC 922:n eteen ajoi 24.9.2021 henkilöauto Loimaalla Poikkitien vartioidussa tasoristeyksessä. Auton kuljettaja menehtyi.

Edo 28610 vaurioitui lievästi, kun Tampereelta Turkuun kulkeneen IC 922:n eteen ajoi henkilöauto Alhonkedon vartioimattomassa tasoristeyksessä Loimaan ja Kyrön välillä 9.11.2021. Auton kuljettaja menehtyi. Edellinen onnettomuus samassa tasoristeyksessä tapahtui 23.5.2021, jolloin silloinkin auton kuljettaja menehtyi. Tasoristeys suljetaan jo aiempien suunnitelmien mukaan korvaavalla tieyhteydellä 2022.

CEmt-makuuvaunu 24106 ja Eipt-päivävaunu 27380 siirrettiin 28.11.2021 Pasilasta Kouvolaan. Vaunut on hankkinut Höyryveturimatkat 1009 Oy.

Norjalaiset Vy:n vaunut vietiin 17.10.2021 tavarajunassa T 4983 Oulusta Tornioon, missä niille vaihdettiin normaaliraiteiset telit. Kuljetuksessa olivat mukana kaikki kahdeksan matkustajavaunua ja lisäksi kahdeksan tavaravaunua, joissa olivat kuormana normaaliraiteiset telit. Matkustajavaunut jatkoivat normaaliraideteleillä 27.10.2021 edelleen Ruotsiin ja Norjaan. VR FleetCare peruskorjasi vaunut Suomessa.

Ratatekniseen oppimiskeskukseen (ROK) Kouvolaan on hankittu alkusyksynä koulutuskäyttöön entinen venäläinen sepelivaunu. Vaunua ei voi enää kytkeä junaan.

Ratatekniseen oppimiskeskukseen (ROK) Kouvolaan on valmistumassa rautatiejärjestelmän koulutukseen 1:22 mittakaavan pienoisrautatie. Liikkuva kalusto on kaupallista, mutta Antti Louko, Pekka Siiskonen ja Petri Koskela ovat mallintaneet suomalaisen opastinjärjestelmän raidevirtapiireineen, suojastuksineen, varmistuslukkolaitoksineen, vaihteiden aukiajoineen, paikallislupineen, jne. Siinä kun eri rautatietekniikan lajeja harjoitellaan alueella 1:1-laitteilla, niin tällä opetetaan 2022 alusta alkaen rautatiejärjestelmän kokonaisuutta.

Höyryveturimatkat 1009:n liikennöinti oli kielletty ajalla 9.–22.9.2021. Liikennöinti sallittiin jälleen, kun Traficom oli saanut liikennöintiin (ks. mm. Resiina 3/2021 s. 63) liittyneet riittävät selvitykset yhtiöltä.

Väyläviraston raivauspalvelut tuottaa joulukuusta 2021 alkaen Sampel Oy. Raskaat raivausautot on sijoitettu Riihimäelle, Kouvolaan ja Ouluun. Väylävirasto on saanut syksyllä 2021 lisää kaksi raskasta raivausautoa aiemman yhden vuonna 2017 hankitun rinnalle.

Ratakiskot Väyläviraston rataverkolle toimittavat 2022 Saarstahl Rail (nimeltään syyskuuhun 2021 Liberty Rail Hayange, sitä ennen British Steel Hayange) sekä AccelorMittal.

ETCS-kulunvalvontajärjestelmä otetaan Suomessa ensimmäisenä käyttöön Rauman ja Porin radoilla, näillä näkymin vuoden 2026 lopussa. Tällöin kaikessa junaliikenteessä kyseisillä rataosilla tulee vetokalustossa olla ETCS-veturilaite. Myös jos vaikkapa ratatyökone siirtyy junana työalueelle, tulee siirto tapahtua joko työkoneen omalla veturilaitteella tai edessä on siirtoveturi, jossa laite on. Mm. Ruotsissa ja Keski-Euroopassa normaali käytäntö on jo näillä radoilla, että siirtoajoissa on ensimmäisenä ETCS-laitteilla varustettu siirtoveturi tai esim. ratakuorma-auto. Esimerkiksi Tanskassa on jo vanhoja Nohab-dieselvetureitakin varustettu ETCS-laitteilla ja Iso-Britanniassa rataverkon haltija Network Rail on tilannut lokakuussa 2021 suunnitelmat ETCS-laitteista kolmeen museoveturiin. Ne ovat LNER A1-höyryveturi numero 60163 Tornado, jonka laitteiden asennus myös sisältyy tehtyyn hankintaan sekä Black 5 -sarjan höyryveturi ja Class 55 Deltic -sarjan dieselveturi. Haasteena ETCS:ssä on kunkin veturityypin ensimmäisen yksilön suunnittelun, varustamisen ja testaamisen kalleus. Nämä kaikki tarvitaan vain sarjansa ensimmäisellä; kuitenkin esimerkiksi ratatyökoneet ja museoveturit ovat keskenään hyvin erilaisia, jolloin ei ison sarjan etuun päästä. Sveitsissä on kehitetty Siemens Mobilityn toimesta ETCS:n ”SwissApp”, joka on tarkoitettu nopeasti käyttöön otettavaksi piensarjoille mm. historiallisessa kalustossa, ratatyökoneissa ja vaihtotyökalustossa. Siinä lasketaan mm. jarrutusmatkat hyvin konventionaalisesti eli käytännössä ylipitkiksi. Juna ei liioin välitä järjestelmälle tietoa esim. kalustopituudesta, jarrupainoprosenteista tai vaikkapa ovien sulkemisesta. Kalustoon tarvitaan kuitenkin mm. normaali ETCS-antenni ja matkanmittaus. Tyyppihyväksyntä koskee SwissAppia ja käyttöönottoluvat koskevat vain sen liityntää vetokalustoon. Ensimmäisen rataurakoitsijan on tarkoitus saada SwissApp käyttöön 2022 alussa. Nyt Suomeenkin toteutettavassa ETCS-järjestelmässä ei ole enää radan varressa näkyviä opastimia. Raideopastimiakin käytettäneen vaihtotöitä varten vain isoilla ratapihoilla. Suomessa valtion rataverkko tullaan varustamaan valtaosaltaan ETCS-järjestelmällä. Ruotsin malmiradalla Luulajasta Kiirunan kautta Narvikiin ETCS:n asennukset ovat käynnissä. Radalla toteutetaan ”viimeisen kerran” laaja museojunatapahtuma kesä–heinäkuun vaihteessa 2022; tarkoitus on mm. vetää malmijunia höyryveturilla ja museoidulla Dm3-sähköveturilla.

VR on joutunut maksamaan HSL:lle tammi–lokakuun 2021 aikana 3 632 824,00 euroa sanktioita perutuista junista, joiden peruminen johtui VR:stä. Lokakuussa VR:n maksamat sanktiot olivat 1 220 291,69 euroa, mikä vastaa noin 40 % HSL:n kuukausittaisesta liikennöintikorvauksesta VR:lle. Peruttuja HSL-junia tammi–lokakuun aikana oli yhteensä 6836.

Helsingin päärautatieaseman uudet sepelitukikerroksettomat kiintoraideosuudet raiteiden 18 ja 19 eteläpäissä otettiin käyttöön 5.11.2021. Raiteet ylittävät näillä kohdin uuden Kaisantunnelin eikä korkeussuunnassa ollut tilaa normaalille päällysrakenteelle. Muilla raiteilla ei kiintoraidetta tarvita. Kiintoraiteet valettiin lokakuun 2021 loppupuoliskolla. Niillä on ERS-kiinnitys (Embedded Rail System). Vastaava raiderakenne on toteutettu aiemmin Oulun henkilöaseman pohjoispuoliselle alikulkusillalle.

Rantaradalla ajettiin 15.–17.9.2021 ratatöiden ja tunnelikorjausten jälkeisiä Väyläviraston tilaamia nopeuskoeajoja kahdella Sm3-yksiköllä. Käytössä olivat prototyyppirunko 7001 (ks. Resiina 1/2021 s. 43) sekä runko 7011. Koska 7001:n mittapyöräkerta mittaa vain yhteen suuntaan, kalusto käännettiin koeajojen välillä palauttamalla se 16.9.2021 aamulla Turusta Ilmalaan Toijalan kautta. Mittauksia tehtiin myös kaksikerrosmatkustajajunalla.

Leppävaara–Kauklahti-kaupunkiradan valmistelevat työt aloitetaan kesäkuun lopussa 2022. Varsinainen lisäraiteiden rakentaminen alkaa kesällä 2023. Hanke valmistuu 2028 mennessä.

Jorvaksen uusittu seisake otettiin käyttöön 16.9.2021 klo 8. Töiden yhteydessä aiempi laituripolku korvattiin alikululla.

Karjaan asemarakennus on ollut myynnissä huutokaupassa. Senaatti-kiinteistöjen omistaman rakennuksen huutokauppa päättyi 10.12.2021.

Karjaan raakapuuraiteet on uusittu kokonaan marraskuussa 2021. Karjaan töiden ajaksi seudun raakapuukuormaukset keskitettiin Lohjalle ja Saloon.

Salon raakapuuraiteet on uusittu täydellisesti lokakuussa 2021 raiteiden kahden viikon liikennekatkon aikana.

Turun ratapihan ylittävä Logomon silta otettiin viimein käyttöön 3.11.2021 klo 14. Sillalta tulee myöhemmin rakennettavaksi yhteydet Turun uuden matkakeskuksen asemalaitureille.

Turun ja Kupittaan välinen junaliikenne katkaistaan kahdeksi vuodeksi 15.8.2022 alkaen. Välille rakennetaan kaksoisraide ja mm. uusi kasiraiteinen rautatiesilta Aurajoen yli. Turun ratapihan uusimisen ajaksi autonkuljetusvaunujen kuormaus siirretään väliaikaisesti Logomon puolelle. Myös Toijalan radan junat käyttävät sitä puolta. Ratatyöt alkoivat 29.11.2021 purkamalla Logomon ja Aninkaistensillan välisiä raiteita.

Turun Tunnin Junan jatkosuunnittelu on siirtynyt alkusyksynä 2021 Väylävirastolta Turun Tunnin Juna Oy:lle. Hankeyhtiö teettää ratasuunnitelmat, joiden pohjalta uusi ratayhteys voidaan myöhemmin tarkempien rakentamissuunnitelmien avulla rakentaa. Suunnitelmien on arvioitu valmistuvan 2023 aikana. Nyt suunnitteluvaiheessa teetetään yhteensä viisi erillistä ratasuunnitelmaa osuuksille Espoo–Lohja, Lohja–Salo, Salo–Hajala, Hajala–Nunna ja Nunna–Kupittaa.

Naantalin teräsvaraston vaihde entisen Luolalan seisakkeen kupeessa purettiin tarpeettomana marraskuun puolivälissä 2021.

Mynämäelle ajetaan sähkövetoisia matkustajajunia suoraan Helsingistä ja Tampereelta Jukolan viestin aikana 18.–19.6.2022. Käytännössä rantaradan ja Toijalan radan junia jatketaan Mynämäelle.

Uudenkaupungin radan ensimmäinen sähkövetoinen junapari ajettiin 12.10.2021. Kyseessä oli junapari T 4036/T 3552. Vetureina olivat Sr3 3316 ja 3327.

Hangon radan sähköistyksen valmistuttua VR on suunnitellut kahden päivittäisen suoran Helsingin ja Hangon välisen sähkömoottorijunaparin liikennöintiä. Lisäksi perjantai-iltaisin Hankoon ja sunnuntai-iltaisin takaisin kulkisi yksi lisäjuna. Muut Hangon yhteydet olisivat vaihdollisia Karjaalla.

Hyvinkään ja Karjaan välisen sähköistyksen maastotyöt alkoivat lokakuussa 2021 pylväspaikkojen merkinnällä. Pylväspaikkojen kairaukset aloitettiin 15.11.2021.

Mustioon on rakennettu marras–joulukuussa 2021 väistöraide Linderintien tasoristeyksen korvaavan alikulkusillan rakentamisen ajaksi. Väistöraide otettiin käyttöön 10.12.2021. Nykyään väistöraiteita tehdään enää harvoin, sillä useimmiten vieressä tehdyt uudet sillat tunkataan paikalleen. Mustiolla olosuhteet ja maaperä kuitenkin sopivat väistöraiteelle hyvin.

Lohjan Tytyriin eli entiselle Lohjan kauppalan liikennepaikalle on kunnostettu 2021 kaupungin toimesta museoraide vesiviskureineen osana alueen puistonhoitoa. Alun perin museoraiteen toteutti Ratahallintokeskus silloisen Lohjan satamaratayhdistyksen aloitteesta. Raiteella olleet museovaunut on poistettu ja romutettu aiemmin.

Lohjan raakapuuraiteet on uusittu täydellisesti syys–lokakuussa 2021. Kolmen kuormausraiteen rakenne uusittiin betonipölkkyraiteiksi ja lisäksi yhtä raidetta pidennettiin 80 metriä.

Rajamäen ”kakkosraide” puretaan keväällä 2022 tulevien sähköratapylväiden tieltä. Kolmos- ja nelosraiteet jäävät jäljelle pistoraiteina.

Hyvinkään Vanhankirkonsilta Hangon radan yli vihittiin 29.10.2021 Hyvinkään Halo 2021 -valotapahtumassa mm. ilotulituksella ja ajamalla illalla pendeliliikennettä Suomen Rautatiemuseon Vk4 nro 68 Leena -veturilla museon ja sillan välillä. Silta oli avattu kevyelle liikenteelle jo 1.9.2021.

Lentoaseman rautatieaseman uusi kävely-yhteys Helsinki-Vantaan terminaalille T2 avattiin 30.11.2021. Lentoaseman uusi pääsisäänkäynti otettiin käyttöön seuraavana päivänä. Aiempi yhteys asemalta palvelee T1-terminaalia.

Keravan ja Järvenpään välisten lisäraiteiden rakentamisen maastotyöt ovat alkamassa vuoden 2021 lopussa. Ensimmäisenä rakennetaan korvaavia väyliä sellaisille teille ja kaduille, jotka nykyisessä sijainnissaan jäisivät tulevien lisäraiteiden ja niihin liittyvien rakenteiden alle.

Valkeakosken radalla järjestettiin 25.9.2021 vuoden 2021 ehkä monipuolisin rautatietapahtuma, kun Tampereen veturimiesten ammattiosasto järjesti 100-vuotisjuhlansa. Alun perin juhlat oli tarkoitus pitää jo 2020. Tapahtumassa ajettiin Höyryraide Oy:n operoima Hv3 995:n vetämä tilausjuna Tampereelta Toijalaan. Sieltä kaksinvetoon Valkeakoskelle toiseksi veturiksi Veturimuseosta tuli Tv1 933. Ilolassa oli yli kahden tunnin tauko, jolloin esillä olivat myös VR:n Sr3 ja Operailin Dr20. Niin tilausjunan 200-päinen matkustajajoukko kuin muutkin paikalla olleet pääsivät tutustumaan vetureihin. Museojunan ja normaalin tavarajunan liikkuessa Operailin ja VR:n veturit olivat sulkeutuneina Metsäkansassa. Valkeakosken käynnin jälkeen tilausjuna palasi Hv3:n vetämänä Tampereelle, missä se veti seuraavana päivänä kaksi yleisöjunaparia reitillä Tampere–Ylöjärvi–Lielahti–Nokia–Tampere.

Mäntyluodon radalla ajettiin hiilijunilla koeajoja 4. ja 11.12.2021. Pori–Mäntyluoto-välin ratapölkyt on varustettu kumisilla pohjaimilla. Nyt verrattiin eri valmistajien ja eri ominaisuudellisia pohjaimia keskenään. Pohjaimet vähentävät ympäristöön leviävää tärinää.

Mäntän rataa ei ole suljettu, vaikka sulkemisesta liikkuikin tietoa sosiaalisessa mediassa marraskuussa 2021. Radan talvikunnossapitoa ei kuitenkaan tehdä, jos liikennetarvetta ei talvella ole. Viimeksi Mänttään ajettiin junilla 21.11.2021, jolloin Haapamäen Museoveturiyhdistys ajoi sinne kolme lättähattujunaparia. Metsä Tissue luopui syksyllä tehdasraiteistonsa hallinnasta ja kunnossapidosta; Tehtaan ja Väyläviraston välinen raidesopimus irtisanottiin 27.10.2021 ja tehdas alkoi heti purkaa raiteitaan.

Haapamäen kyllästämön linjavaihde km:llä 304+940 Haapamäen ja Pihlajaveden välillä lakkautettiin rautatieliikennepaikkana 13.10.2021. Erkanemisvaihde poistettiin liikennekatkossa 9.–10.10.2021 välisenä yönä.

Lapinneva rataosalla Parkano–Niinisalo lakkautettiin 30.9.2021. Rautatieliikennepaikan vaihteet on purettu.

Vaasan radiolähtöopastimet muutettiin näkyviksi opastimiksi kesäkuussa 2021. Isokyrön ja Laihian muuttaminen näkyviksi opastimiksi tehdään keväällä 2022.

Ruukin 1967 valmistunut laatikkomainen asemarakennus purettiin lokakuun 2021 aikana. Rakennuksessa oli pitkään teknisiä laitetiloja, mutta viime vuodet se on ollut tyhjillään.

Lähessuo (lyhenne Lhs, ratakm 798+473) ja Maksniemi (Mkn, km 845+521) on varattu rakennettavien uusien liikennepaikkojen nimiksi Oulu–Kemi-rataosalla.

Laurila–Tornio–Haaparanta-reitin sähköistys on alkamassa 2022 aikana ja töiden kaavaillaan valmistuvan 2024 lopussa. Hankkeen rahoittavat Väylävirasto, Huoltovarmuuskeskus ja Ruotsin Trafikverket. Ruotsi vahvisti osallistumisensa projektiin 1.11.2021. Sähköistys toteutetaan Haaparannalle asti Suomen sähköistysjärjestelmällä. Leveäraiteisten raiteiden matkustajalaiturit tulevat Tornioon ja Haaparannalle; normaaliraiteinen on jo käytössä Haaparannalla. Tornion asemarakennuksen luona kuitenkin museoidaan pätkä nykyistä normaaliraiteista matkustajaliikenteen raidetta raidepuskimineen.

Itärata-hankeyhtiön perustaminen hyväksyttiin valtioneuvostossa 28.10.2021. Aikaisemmin on perustettu jo Turun Tunnin Juna ja Suomi-rata -hankeyhtiöt. Itärata-hankeyhtiön toimialana ja tehtävänä on Lentorata–Porvoo–Lapinjärvi–Kouvola-linjausta koskevaan raidehankkeeseen liittyvä suunnittelu ja sen rahoittaminen rakentamisvalmiuteen asti.

Uuteenkylään pystytettiin syyskuussa 2021 puinen paviljonki. Rakennus oli sitä ennen esillä 6.–15.8.2021 Helsingin Kansalaistorilla osana Lahden Euroopan ympäristöpääkaupunkivuotta. Rakennus ja sen ympäristössä siellä ollut näyttely kuvasi ilmaston hätätilaa. Lahden kaupungin rakennusvalvonta otti rakennuksen vastaan 24.11.2021 ja se avattiin yleisölle kaksi päivää myöhemmin. Paviljongiksi kutsuttu rakennus on pimeään aikaan valaistu näyttävästi myös Pietarin radalle päin. Sisälle on valmisteilla näyttely.

Inkeroisiin rakennetaan uudet matkustajalaiturit 2022 aikana. Uusien laitureiden rakennustöiden aikana nykyiset laiturit ovat lyhennettyinä käytössä. Inkeroisten asema-alueen ja Kouvola–Kotka/Hamina-ratahankkeen muiden kohteiden rakentaminen vaikuttaa 2021 tapaan matkustajaliikenteeseen jälleen huhtikuusta marraskuuhun 2022. Tällä ajanjaksolla päivisin kulkevia junavuoroja perutaan töiden mahdollistamiseksi.

Kotkan Mussalon sataman raiteistoa laajennetaan entisestään, nyt aiempaa lännemmäksi. Steveco rakennuttaa kaksi uutta 450 metrin pituista raidetta uudelle työn alla olevalle varastoterminaalille. Maanrakennustyöt alueella alkoivat lokakuussa 2021 ja raiteet valmistuvat syksyllä 2022.

Savon radan päivää vietettiin perinteiseen tapaan lokakuun ensimmäisenä lauantaina, nyt 2.10.2021. Tapahtumapaikkojen välistä liikennettä hoitaneen Keitele-Museo Oy:n kolmivaunuisen lättäjunan kokoonpano oli Dm7 4135 + EFiab 11594 + Dm7 4117. Asematapahtumia oli Haukivuorella, Kalvitsassa, Hiirolassa, Vuolingolla ja Otavassa.

NiskaLiminpuro ja Kuusikkoniemi rakennetaan Oulu–Kontiomäki-rataosan uusiksi junakohtauspaikoiksi 2022 loppuun mennessä. Kahden jälkimmäisen rakennustyöt ovat käynnistyneet syksyllä 2021 ja Niskan työt aloitetaan keväällä 2022. Näiden lisäksi Utajärven ratapihaa pidennetään. Rataosan liikennemäärät tulevat kasvamaan entisestään Kemiin rakennettavan biotuotetehtaan kuljetusten myötä.

Kontiomäki–Pesiökylä-rataosuuden peruskorjauksen ensimmäinen kymmenen kilometrin osuus km 683+600–693+400 Ristijärven ja Hyrynsalmen välillä valmistui marraskuussa 2021. Vuonna 2022 korjataan koko muu linjaosuus eli 62 km. Pesiökylän uusi raakapuuterminaali valmistuu kesällä 2023. Rataosan kiskopaino kaksinkertaistuu: aiemmat kiskot ovat K30-, uudet 60E1-tyyppiä.

Itä-Suomen junaliikenteen täsmällisyys kärsi Muukon sillansiirron 30.10.–1.11.2021 työraon ylityksestä. Sunnuntaiaamun 31.10.2021 sijasta uusi silta saatiin käyttöön vasta maanantaiaamuna 1.11.2021. Tapauksen suorat vaikutukset olivat junien osaväliperumisia, mutta niistä seurasi merkittävä määrä sekundäärisiä myöhästymisiä. Vajaa viikko myöhemmin, 5.11.2021 iltapäivällä havaittiin töiden yhteydessä Lappenrannassa Hietalankadun vanhassa sillassa hiushalkeamia, minkä takia junaliikenne paikalla keskeytettiin. Matkustajajunat korvattiin linja-autoilla Joutseno–Lappeenranta–Joutseno. Halkeamat todettiin kuitenkin jo kauan olleiksi ja vaarattomiksi, ja liikenne sai 7½ tunnin jälkeen jatkua.

Punkasalmen ratasillalle asennettiin 31.8.–3.9.2021 synteettiset siltapölkyt, ensimmäistä kertaa Suomessa. Vaikka sillalla on sepelitukikerros, sillä ei ollut tila normaaleille betoniratapölkyille. Ratkaisuna käytettiin japanilaisvalmisteisia synteettisiä FFU-ratapölkkyjä, jotka vastaavat mitoiltaan matalia puuratapölkkyjä. Synteettisiä pölkkyjä käytettiin jo syksyllä 2020 ratalinjan koerakenteissa Mäntyluodon radalla.

Savonlinna-Kauppatorin entinen liikennepaikkarakennus purettiin lokakuussa 2021 homevaurioiden takia. VR:n tilat olivat osa liikerakennusta.

Niiralaan kaavaillaan matkustajalaituria Sortavalan ja Joensuun välistä retrojunaliikennettä varten. Laituri tulisi Rajan ja Tullin käyttöön, ei kaupalliseen matkustajavaihtoon.

Joensuun raakapuukuormausalueen poistumisen myötä syksyllä 2021 on kunnostettu Enon, Ylämyllyn ja Kiteen raakapuukuormausalueita. Varastoalueita on kasvatettu merkittävästi.

Aikataulusuunnittelu ja ratakapasiteetin hallinta siirtyvät Euroopan laajuisesti uuteen TTR-järjestelmään (Timetabling and Capacity Redesign) joulukuussa 2024 eli aikataulukaudelle 2025. Järjestelmään sisältyy myös ratatöiden suunnittelu. Muutos on hyvin laaja ja vaatii myös entistä enemmän eri maiden rataverkonhaltijoiden välistä yhteistyötä.

Raide-Jokerin tuleva pikaraitiovaunutyyppi ForCity Smart Artic Jokeri X54 oli ensimmäistä kertaa matkustaja-ajossa 8.11.2021. Vaunulla nro 601 ajettiin arkisin matkustajakoeliikennettä varten perustetulla linjalla 4S Kauppatori–Ooppera. Paluumatkaa varten Oopperan päästä kaksisuuntavaunun kuljettaja joko vaihtoi toisen pään ajopöytään tai hän jatkoi ajoaan entiseen suuntaan Ruusulankadun lenkin kautta.

Messinkimallarit-rautatieharrastajaryhmä vietti toimintansa 20-vuotisjuhlaa Lahdessa 6.11.2021. Mallarit rakentavat suomalaisen rautatiekaluston pienoismalleja pääasiassa H0-mittakaavaan. Ennen mallin rakentamista on esikuvasta saatava riittävästi tietoa ja tässä mm. Resiina-lehti ja vaunut.org- sivusto ovat laajoja ja paljon käytettyjä tietopankkeja. Malleja on 20 vuoden aikana syntynyt satoja niin vetureista kuin vaunuistakin parinkymmenen harrastajan voimin. Vuosien mittaan ryhmä on kokoontunut useissa paikoissa Lahden ympäristössä. Pitkään malleja tehtiin yhdessä myös Hyvinkäällä. Suunnitelmissa on joskus tulevaisuudessa suuri mallinäyttely jonkin rautatietapahtuman yhteydessä.

Resiina-lehti säilyy edelleenkin painettuna. Suomen Rautatiehistoriallinen Seura ry:n jäsen oli tehnyt aloitteen lehden muuttamisesta sähköiseen muotoon, mutta kummankin kustantajayhdistyksen yleiskokoukset suhtautuivat aloitteeseen kielteisesti.

UUTISIA ULKOMAILTA

ConnectingEurope Express

Euroopan rautateiden teemavuoden erikoisjuna kulki EU:ta ristiin rastiin 2.9.–7.10.2021 aloittaen Lissabonista ja päätyen Pariisiin. Tapahtumakokonaisuudessa käytettiin kolmea eri junarunkoa. Normaaliraidejunassa (raideleveys 1435 mm) oli pääosan matkaa kuusi vaunua: näyttelyvaunu (MAV, Unkari), konferenssivaunu (SNCF, Ranska), ravintolavaunu (FS, Italia), kaksi päivävaunua (DB, Saksa ja SBB, Sveitsi) ja makuuvaunu (ÖBB, Itävalta). Vaunut olivat suhteellisen vanhoja, koska uusinta kalustoa ei ole enää hyväksytty näin laajaan kansainväliseen liikenteeseen! Lissabonista Ranskan rajalle Handayeen käytettiin puolestaan Espanjan RENFEn leveäraiteista (raideleveys 1668 mm) Talgo IV -junarunkoa. Baltian leveäraidejunassa (raideleveys 1520 mm) Tallinnasta Vilnaan ja edelleen Kaunasiin käytettiin Liettuan rautateiden (LTG, Lietuvos Geležinkeliai) 730ML-002 -dieselmoottorijunaa. Junan on valmistanut puolalainen PESA. Junatyypille on käyttöönottoluvat Latviaan ja Liettuaan, mutta Virossa se kulki koeajon statuksella. CEE-junien vetovoimana käytettiin yhteensä 60 eri sähköveturia, viittä dieselveturia ja em. dieselmoottorijunaa. Valtioiden rajojen ylityksiä oli 33. Suomi oli mukana Baltian osuudessa. Ainoat rautatielliset EU-maat, joissa teemajuna ei käynyt, olivat Suomi ja Irlanti. EU-maista Kyproksella ja Maltalla ei ole (enää) rautateitä.

Kansainvälinen rautatieliitto, UIC

Kansainvälinen rautatieliitto, UIC, täyttää 100 vuotta 2022. Suomi oli mukana perustajajäsenenä 17.10.1922. Myös mm. Viron rautatiet olivat perustamassa UIC:tä, mutta Viro ei ole enää siinä mukana.

Viro

Eesti Raudtee ostaa vain vihreää sähköä. Vuoteen 2028 ulottuvan investointiohjelman aikana on tarkoitus sähköistää suuri osa Eesti Raudteen pääradoista 25 kV sähköjärjestelmällä. Tavoitenopeus Tarton radalle on 160 km/t. Nyt enimmäisnopeus on pääosin vielä 120 km/t ja paikoitellen 135 km/t (joka on seurausta vanhojen asetinlaitteiden releiden toimintanopeudesta). Edelaraudteen omistama Viljandin rata on kuitenkin ohjelman ulkopuolella. Sille on vielä kaksi vaihtoehtoista ratkaisua: sähköistys tai vetykäyttöiset junat.

Tallinnan päärautatieaseman (Balti jaam) raidenumerointi uudistettiin marraskuun 2021 alusta. Aiemmin matkustajaraiteiden numerot olivat vanhan kaupungin puolelta lukien 5, 4, 1, 6–9. Muutoksen jälkeen raiteet ovat vastaavasti 1–9. Niistä 8 ja 9 ovat uusia, ja niiden lisääminen mahdollistui Koplin suunnan kolmioraiteen purkamisen jälkeen. Suunnitelmallisesti uusia raiteita alettiin hyödyntää 12.12.2021 voimaan astuneessa aikataulussa.

Viron länsirannikolle vievä Haapsalun rata palautetaan liikenteelle. Sitä rakennetaan takaisin vaiheittain ja nykysuunnitelmien mukaan se on Haapsaluun asti valmis 2026. Rata rakennetaan 160 km/t nopeudelle. Vanha Haapsalun asema toimii rautatiemuseona ja sellaisena se säilyykin. Haapsaluun on kaavailtu museoaseman lähelle aivan uutta asemaa.

Operail on solminut aiesopimuksen OÜ Stargate Railin kanssa dieselsähköisten vetureiden muuttamisesta vetyvetureiksi. Tällöin voimanlähteenä toimivat dieselgeneraattorit korvataan päästöttömällä voimansiirrolla, joka koostuu polymeeri-elektrolyytti-kalvopolttokennoista ja litium-ioniakuista. Prototyyppiveturi valmistuu vuoden 2022 loppuun mennessä. Hankkeen toisessa vaiheessa muutetaan 40 veturia. Jokainen uusittu veturi säästää 370 tonnia hiilidioksidipäästöjä vuodessa. Vetureita käytetään vaihtotyössä; linjaliikenteessä tähdätään pääratojen sähköistykseen.

Latvia

Riian päärautatieasemalla ovat alkaneet suuret rakennustyöt. Alatasolle tulee linja-autoasema, keskitasolle sekä 1520 mm että aikanaan Rail Baltican 1435 mm raiteet ja ylätasolle muita kaupallisia palveluita.

Latvian ratojen jatkosähköistyssuunnitelma 1520 mm verkolla on edelleen jäissä rajusti vähentyneen tavaraliikenteen takia. Mm. hiilen transitoliikenne on lähes loppunut. Hiili kulkee nyt Venäjän ja Suomen satamien kautta.

Liettua

Lietuvos Geležinkeliai (Liettuan Rautatiet) uusi logonsa heinäkuussa 2020. Entisessä logossa olivat tyyliteltyinä kirjaimet LG, mutta uudessa kirjaimet LTG. Uuden logon alla on koko yritysryhmä, matkustajaliikenteen LTG Link, tavaraliikenteen LTG Cargo ja infran LTG Infra, jokainen omilla tunnusväreillään.

Ruotsi

SJ:n on suunniteltu aloittavan kilpailutetun yöjunaliikenteen Tukholman ja Hampurin välillä 1.8.2022. SJ voitti Trafikverketin ostoliikennekilpailutuksen. Sen sijaan Malmön ja Brysselin väliseen yöjunaliikenteeseen ei tullut ensimmäisellä kilpailutuskierroksella yhtään tarjousta. Tukholman ja Berliinin välillä liikennöi jo Snälltåget Hampurin kautta kulkevalla markkinaehtoisella liikenteellä.

SJ:n ensimmäinen perusteellisesti uusittu X2000-juna asetettiin liikenteeseen Tukholman ja Göteborgin välille 16.11.2021. Seuraava junayksikkö saadaan liikenteeseen vuodenvaihteessa. Täyskorjauksella jatketaan noin 30-vuotiaiden kallistuvakoristen junien käyttöikää vielä ainakin puolet lisää.

Entistä VR-Radan, sittemmin VR Trackin konekantaa on siirtynyt Ruotsissa edelleen uusille toimijoille. BDX-yhtiö toimii pohjoisimmassa Ruotsissa rata- ja tietöissä ja heillä on nyt myös entistä suomalaista kalustoa.

Bodeniin suunnitellaan rakennettavan Ruotsin suurin terästehdas, nykyistä Luulajan tehdastakin suurempi. Ajatuksena on jalostaa rautamalmi terästuotteiksi jo Ruotsissa, eikä viedä niinkään raaka-aineita ulkomaille. Tehtaan logistiikka perustuu rautatiekuljetuksiin.

Maaliskuussa 2020 kokonaan katkaisu Ruotsin ja Norjan välinen matkustajajunaliikenne on jälleen alkanut vaiheittain. Ensimmäisenä Vy aloitti Oslon ja Göteborgin välisen liikenteen 18.10.2021. Tätä seurasi 25.10.2021 samoin Vy:n liikenne Narvikiin. SJ Nord puolestaan aloitti 31.10.2021 Trondheimin ja Storlienin ja viimeisenä SJ 12.12.2021 Tukholman ja Oslon välisen liikenteen.

Norja

Ensimmäinen tilatuista neljästätoista sarjan BM76 -hybridi-FLIRTeistä luovutettiin Norjan junakalustoyhtiölle Norske Togille 1.9.2021. SJ Nord liikennöi kaikkia Norjan sähköistämättömiä henkilöjunareittejä; SJ Nord on siten myös ainoa sarjan 76 käyttäjä. Junissa on sekä 15 kV sähkökäyttö että dieselkäyttö. Ne ovat kuusiosaisia ja pituudeltaan 112,7 metriä. Suurin nopeus on sähkökäytöllä 200 km/t ja dieselillä 160 km/t. Junatyyppi on otettu syksyn 2021 aikana käyttöön Keski-Norjassa Trondheimin ympäristössä. Syksystä 2022 alkaen uudet junat korvaavat myös Rørosbanen entiset 92-sarjan junat Trondheimin ja Hamarin välillä.

Tanska

Ruotsin uutisissa mainittu Snälltågetin uusi yöjuna Tukholma–Hampuri–Berliini lähti liikkeelle 27. kesäkuuta tänä vuonna (Resiina 3/2021 s. 76). Se on ensimmäinen kansainvälinen yöjuna Tanskassa sitten vuoden 2014. Tanskassa (Malmö–Padborg) vetopalvelun hoitaa Hector Rail. Juna ei poikkea København H:ssa, vaan tanskalaiset matkustajat voivat nousta junaan Høje Taastrupin asemalla.

Venäjä

Sortavala–Ruskeala-retrojunareittiä on ajettu usein kolmella junarungolla, jotka kaikki on yleensä vedetty RZD:n Л (L) -sarjan höyryveturilla. Ruskealassa kunkin junan veturi käännetään kääntöpöydällä ennen iltapäivän tai alkuillan paluumatkaa Sortavalaan. Koska Sortavalasta kuitenkin puuttuu riittävän pitkä kääntöpöytä, veturien kääntö seuraavan aamun junia varten toteutetaan vetämällä illan ja yön aikana dieselveturilla kaikki kolme höyryveturia yhdessä Ruskealaan, missä ne käännetään ja letka vedetään takaisin Sortavalaan. Venäjällä matkustajajunia ei saa vetää takaperin höyryveturin tenderi edellä. Sortavalassa on vanha suomalainen kääntöpöytä, mutta se on liian lyhyt nykyisille vetureille; uuden kääntöpöydän rakentamista uuteen paikkaan on suunniteltu, muttei vielä toteutettu.

Saksa

Saksa on EU:n eniten puhuttu rautatieliikenteen ohjauskieli. Asia on tullut esille keskusteltaessa mahdollisesta yhtenäisestä kielestä EU:n kansainvälisessä rautatieliikenteessä. Englanti on toki myös konkreettinen vaihtoehto.

Pohjois-Korea

Pohjois-Korea käyttää rautateitään yhä ohjusten siirtoon ja laukaisemiseen suoraan rautatiekalustosta. Ohjusvaunusta koeammuttiin 15.9.2021 ohjus 800 km:n päässä olleeseen kohteeseen.

 

Tasoristeys-palstan aineistoa ovat toimittaneet tällä kertaa: Mikko Alameri, Matti Bergström, Susanne Harding, Joonas Hytönen, Anders Järvenpää, Kimmo Kajava, Topi Kokki, Timo-Pekka Lange, Markku Meriluoto, Matti Mesimäki, Eigil de Neergaard, Jorma Neuvonen, Markku Nummelin, Mikko Nyman, Esa Ojanperä, Jussi Pajunen, Kimmo Pyrhönen, Jorma Rauhala, Kalle Renfeldt, Sakari K Salo, Teemu Sirkiä, Petri Tuovinen, Juha Vuorinen ja Lari Åhman.

 

Kiitos kaikille avustajille tästä vuodesta ja hyvää ja havaintorikasta uutta vuotta 2022!