Artikkelihaku

Resiina 3/2019

Kansi 3/2019

» Kuonakuoppia ja hiekanantolaitteita
» Kesäiset terveiset Karisalmelta
» Höyryvetureiden käyttö vuonna 2018

RESIINA 50 VUOTTA

Tasoristeys 2/2006

Kalustomuutokset VR Osakeyhtiössä

Muutetut vaunut
  • 8 Bo sarjaan Etvkk
  • 1 Xo sarjaan Etvkk
Poistetut vaunut
  • 4 Bg
  • 2 BGo
  • 1 BH
  • 3 BSo
  • 2 BT
  • 1 BXT
  • 16 Gbl
  • 1 Gblk
  • 1 Gfoss
  • 1 Gg
  • 4 Gbg
  • 37 Hbi
  • 1 Hio
  • 1 Hio-t
  • 14 Hka
  • 16 Hkb
  • 2 Hkba
  • 2 Hpy
  • 2 Ob
  • 3 Ome
  • 24 So
  • 1 Tabd
  • 1 Tad
  • 1 Uao
  • 2 XG
  • 1 XT
 Poistetut veturit
  • Dv16 2019 ja 2022 (maaliskuussa)

Sr2-sarjan käyttöä idän suunnassa lisättiin tammi-helmikuun vaihteessa 2006 Kouvolan veturimiesten tyyppiharjoittelun takia. Mm. Tolstoita P32 ajettiin 30.1. alkaen vetää Sr2:lla Vainikkalasta Helsinkiin (ensimmäisenä 3209).

Sm2-kalustosta on saneerattu numerot 6051, 6053, 6061, 6062, 6068, 6069, 6072 ja 6075–6079. Työn alla ovat 6063, 6066 ja 6067. Seuraavien kahdeksankin junan sisäänmenojärjestys on alustavasti määritelty, mutta se voi muuttua. Jokin juna saatetaan joutua laittamaan pajalle muusta syystä, jolloin saneeraus saatetaan tehdä samalla käynnillä.

Sm3-junista viimeinen eli kahdeksastoista tuotiin laivalla Turkuun 15.1.2006 ms Vegalandilla. Juna purettiin laivasta ns. Länsilaiturilla. Saatuaan RHK:n käyttöluvan 30.1.2006 juna aloitti kaupallisen liikenteen.

Dv12 2527 vaurioitui pahasti vaihtotyöonnettomuudessa Kemin ratapihalla 21.3.2006. Pajusaaren tehtaalta tullut vaihtotyöyksikkö törmäsi raiteella 527 seisseeseen raakapuuvaunustoon. Vaihtotyöyksikön piti mennä raiteelle 525. Veturi hinattiin 29.3.2006 Kontiomäen kautta Pieksämäen konepajalle.

Dv16-veturit 2019 ja 2022 on hylätty maaliskuussa 2006. Veturin 2031 sijoitusvarikko vaihtui Tampereesta Helsingiksi. Kun rataosien Oulu–Kontiomäki–Iisalmi/Vartius sähköistys valmistuu loppuvuodesta, vapautuu uudempaa dieselkalustoa niin, että Dv16-vetureita voidaan laajalti hylätä. Toisaalta lisääntyneen liikenteen takia tällöin syntyy pulaa sähkövetureista. Dv16 2033 työskenteli keväällä jonkin aikaa pitkä nokka pohjoisen suuntaan kytkimen vikaantumisen takia, vaikka Helsingin vaihtotyöveturit ovat normaalisti aina toisin päin.

Dr13 2349:llä tehtiin kausikoeajo 26.12.2005 Rautatiemuseolta Hyvinkäältä Karjaalle ja takaisin.

Dr16 2816 vieraili Imatralla 15.–20.2.2006. Siirtomatkat tehtiin veturina. Imatralta veturi veti junaparin 2152/2953 Joutsenoon. Muutoin veturia käytettiin vain Imatran päivystystehtävissä. Kouvolassa Dr16-veturia on käytetty vain päivystyksessä. Dr16 2813 on yhä Kouvolan kirjoilla, mutta veturipulan takia lainassa Oulussa.

Dm11-moottorivaunut, jotka nykyään ovat Kuubassa, on poistettu liikenteestä marraskuussa 2005. Vaunujen modernin tekniikan kunnossapito on osoittautunut hyvin vaikeaksi. Kalusto seisoo Moronin konepajalla odottamassa mahdollista myöhempää kunnostusta.

Dm12:n alueellinen esittely Haapamäellä oli 23.2.2006. Kutsuvierasjuna kulki reittiä Tampere–Haapamäki–Keuruu–Haapamäki–Tampere. Vakinainen kiskobussiliikenne Haapamäen suunnalla alkoi 6.3.2006. Ensimmäinen juna oli H 421 (Dm12 4412); aamujuna Seinäjoelta ajettiin vielä veturijunana. Samana iltana ajettiin H 427 ensimmäistä kertaa Dm12-kalustolla Seinäjoelle. Tampereen ja Haapamäen välillä on vakiintunut käytännöksi, että seinäjokelaiset H 422/427 ajetaan yhdellä moottorivaunulla, samoin Haapamäen päiväpari. Alkuillan parissa on kaksi moottorivaunua. Etenkin aamujunassa on ollut varsin ahdasta. Karjaa–Hanko-välillä moottorivaunuliikenne alkoi puolestaan 3.4.2006. Ensimmäinen juna H 351 ajettiin Dm12-vaunulla 4415. Sitä edelsi lehdistön esittelyajo Hankoon 30.3.2006. Moottorivaunujen kunnossapitovastuu on siirtynyt kevättalvella tšekkiläiseltä valmistajalta VR:n Pieksämäen konepajalle. Talvella vaunut kärsivät pöllyävästä puuterilumesta. Lumi oli tunkeutunut dieselmoottoreiden koteloihin. Esimerkiksi helmi–maaliskuun vaihteessa kaikki Joensuu–Pieksämäki- ja Joensuu–Nurmes-junat ajettiin muutamana päivänä veturijunilla. Viat korjataan alkavan kesän aikana. Talvella moottorivaunuille pidettiin reservissä veturivetoista kalustoa, mutta Hangon radan osalta luovuttiin varakalustosta jo heti moottorivaunujen käyttöönoton yhteydessä. Tampere–Seinäjoki-myöhäis/aikaisjunaparin alun perin suunniteltu kääntyminen 3.9.2006 alkaen Vilppulassa aiheutti mm. eduskunnan kirjallisen kysymyksen, jossa pyydettiin selvittämään, mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä moottorivaunuvuoron jatkamiseksi Haapamäelle. Lopputulos oli positiivinen: aamun ja illan vuorot käyvät kääntymässä Haapamäellä, vaikka yöpyvät Vilppulassa.

Stora Enson Varkauden tehtailla käytetään vaihtotöissä VR:ltä liisattua Tve4-veturia. Sen tehtävänä on hoitaa tehdasalueen vaihtotyöt ja runkojen kasaus Kommilassa, josta VR:n veturit sitten hakevat junat. Veturia ajavat yksityisraiteistokoulutuksen käyneet tehtaan omat kuljettajat. 

Valkeakosken tehtaiden entinen höyryveturi No 1, joka on nykyään Museorautatieyhdistys ry:n omistuksessa, mutta on esillä Haapamäen Höyryveturipuistossa, on vihdoin saanut kansainvälisesti tunnustetun alkuperäisen identiteettinsä. Ratkaisu julkistettiin saksalaisen Eisenbahn Kurier –aikakauslehden huhtikuun 2006 numerossa. Selvityksessä on nyt päädytty täysin samaan tulokseen kuin Suomessa jo Resiinassa 3/1988 julkaistiin, eli veturi on entinen saksalainen 91 406. Sen on valmistanut Schichau vuonna 1902 valmistusnumerolla 1184. Nykyisessä veturissa on lukuisten muiden vetureiden osia, mutta saksalaisen filosofian mukaan identiteetin ratkaisee kehys, ja se on 91 406:sta. 

Kaksikerroksisia IC-vaunuja päätettiin tilata 25.1.2006 lisää 20 vaunua. VR hankkii vaunut 25-vuotisella leasing-sopimuksella. Vaunut valmistaa aikaisempaan tapaan Talgo Oy. Vaunut valmistetaan 2007–08.

Edm-makuuvaunujen kaupallinen käyttö alkoi 1.2.2006 P 61:n lähdettyä klo 19.20 Helsingistä Rovaniemeä kohti.

Eil-lähiliikennekaluston käyttö päättyy 3.9.2006 alkaen Riihimäki–Tampere(–Vaasa)-reitillä. Sen sijaan Eil-kalustolla aletaan ajaa Mäntsälän kautta Kouvolaan. Riihimäki–Tampere-välillä taajamajunissa tulee olemaan vain Sm4-kalustoa. Tällä kalustolla ajetaan myös taajamajunaliikenteen sähkömoottorijunavuorot Lahdesta Kouvolaan lukuun ottamatta yhtä päivittäistä Sm1/Sm2-paria, jolla vaihdetaan Kotkan radan kalusto. 

Marskin vaunu Mikkelissä siirrettiin 30.1.2006 lavetilla Mikkelin asema-alueelta kunnostettavaksi Mikkelin veturitalliin. 

Tornio-rajan ja Röyttän välillä on käytetty kevättalvella ruotsalaisia Rilns-xx-vaunuja, joiden ei ole sallittu liikennöidä muualla Suomen rataverkolla päätyjen normaalia pienempien puskinvälien takia. Vaunujen raideleveys vaihdetaan Tornion raideleveydenvaihtolaitteella.

Tad-vaunuja romutettiin Hiekkalahdessa helmi–maaliskuun taitteessa.

KOEV56 999056-5 ja KOEV57 999057-3 ovat uusia raakapuun kuljetuksiin tarkoitettuja koevaunuja. Vaunu 999056-5 muistuttaa ulkoisesti hieman Sp-vaunua. Vaunussa 999057-3 on täyskorkeat päädyt sekä tukkinippujen muodon mukaan pyöristetyt pankkojen alalaidat. Vaunun molemmissa päädyissä on tyhjää tilaa puskinpalkin ja venäläistyyppisen päätyseinän välillä esim. vaihtotyömiehistöä varten. Molempien vaunujen pituudet ovat 23,24 m ja niissä on K17-telit. 

Routavauriot alkoivat haitata huhtikuun alussa junaliikennettä useilla rataosuuksilla. Pahimmat ongelmat olivat Pohjanmaan radalla Eskolan ja Oulun välillä sekä Haapamäen ja Seinäjoen välillä. Myöhästymiset olivat pahimmillaan puolisen tuntia. Routatilanne radoilla oli tänä vuonna poikkeuksellisen huono. 

Turku–Joensuu- ja Helsinki–Kuopio–Oulu -yöjunat lopetetaan 3.9.2006 alkaen. Kotimaan yöjunaliikennettä jää siten vain Pohjanmaan radalle alkaen Helsingistä ja Turusta ja päättyen Rovaniemelle ja Kolariin. 

Tornio-Itäinen- niminen henkilöliikenteen liikennepaikka avattaneen 2007 Tornion tulovaihteesta hieman Kemin suuntaan. Kolarin pikajunat alkavat pysähtyä siellä. Seisake rakennetaan RHK:n ja Tornion kaupungin yhteistyönä. Aikaisemmin Kolarin junat ovat pysähtyneet Tornio-Pohjoisen seisakkeella. Se oli kuitenkin käytössä hankala lyhyine laitureineen jyrkässä kolmioraiteen ulkokaarteessa.

Elijärven kaivosradan liikenne siirtyi tunnetusti kumipyörille vuoden 2006 alusta alkaen. Lautiosaaren erkanemisvaihdetta ei kuitenkaan pureta vielä ainakaan pariin vuoteen, vaan lukitaan vain suorille. Radan ja vaihteen lopullisesta kohtalosta päätetään vasta myöhemmin.

Salpausselälle Lahteen ajettiin perinteiset hiihtopikajunat Helsingistä 4. ja 5.3.sekä näiden lisäksi tilausjuna 25.3.2006. Muutoin sähköveturivetoiset junat työnnettiin/vedettiin dieselveturilla Lahden ratapihan länsipään ja Salpausselän välillä. Salpausselälle ajettiin jo 25.2.2006 Finlandia-hiihtoon liittynyt tilausajo Dm12-moottorivaunulla.

Kauklahden tämän kesän asuntomessujen ajan Kirkkonummen S- ja U-junat ajetaan normaalia pidemmillä junarungoilla. Joistakin aikaisemmista suunnitelmista poiketen E-junia ei jatketa tällöin Kauklahteen.

Helsingin lähiliikenteessä supistetaan hiljaisten aikojen liikennettä 4.6.2006 alkaen toistaiseksi, jotta liikenne saadaan mahtumaan YTV:n kanssa tehdyn budjetin raameihin. I- ja K-liikenne tulee päättymään ma–pe noin klo 21 ja lauantaisin noin klo 19. Siitä alkaen liikenne hoidetaan kolmella N-junaparilla. Sunnuntaisin tulee liikennöimään vain N-junia. M-linjan loppuiltojen vuoroväli pidennetään 15 minuutista 20 minuuttiin. Lauantaisin Vantaankosken radan päivävuorojen vuoroväli pidennetään 10 minuutista 15 minuuttiin. Leppävaaran A-junien vuoroväli pidennetään lauantaisin 20 minuutista peräti puoleen tuntiin. Näiden pysyvien rajoitusten lisäksi kesäajaksi 4.6.–12.8.2006 A-, I-, K- ja M-linjojen vuorovälejä harvennetaan jonkin verran myös päiväsaikaan. 

Helsingin lähiliikenteessä aloitettiin ennen näkemätön kurikampanja huhtikuun alussa. Alkoholin käyttöä ei enää suvaita junissa. Asiakkailta saatu palaute on ollut varsin positiivista.

Helsinki–Mäntsälä–Lahti-reitillä alkaa liikennöidä 3.9.2006 alkaen uusi Z-linja. Linjat Y- ja Z sekä Helsingin ja Riihimäen väliset pääradan junat ovat VR:n ja YTV:n välisessä sopimuksessa ns. käyttöperusteisia linjoja, joista VR saa YTV:ltä korvauksen sen mukaan, kuinka paljon niissä on seutuliikenteen matkustajia. Muilta linjoilta YTV maksaa ajosuoritteen mukaan.

Kerava–Hakosilta-rautatie avattiin koeliikenteelle 15.5.2006. Samana päivänä avattiin seuraavat uudet liikennepaikat Haarajoki (lyhenne Haa, sijainti km 39+567), Korvensuo (Ksu, km 50+500), Mäntsälä (Mlä, km 59+210), Sipilä (Sip, 68+697) ja Lähdemäki (Läh, km 79+373). Kaikki nämä liikennepaikat kauko-ohjataan Kouvolasta. Oikoradan syöttöasemiin kytkettiin 110 kV:n jännite 15.3.2006 Iso-Hennassa Orimattilassa ja 21.3.2006 Haarajoella. Ajojohdon jännite kytkettiin päälle 24.4.2006. Oikorata otetaan virallisesti käyttöön 31.8.2006. Avajaisia vietetään 1.9.2006. VR Osakeyhtiö rakennutti keväällä käyttöönottoihin ja siirtymäkauden ajaksi liikennöintiin tarvittavan perinteisen linjaradion. Tulevaisuudessa linjaradio korvataan koko rataverkolle rakennettavalla GSM-R-järjestelmällä. Oikoradan taajamajunat liikennöivät ruuhka-aikoina tunnin välein pysähtyen ennen Pasilaa Keravalla ja Tikkurilassa. Alustava oikoradan kotimaan henkilöliikenteen junatarjonta on vuorokaudessa 6 Pendolinoa, 25 IC/IC2-junaa ja 22 taajamajunaa.

Kytömaan liikennepaikka on lakkautettu ja siirretty kuuluvaksi Keravan liikennepaikkaan 15.5.2006 lukien. Uudistetun Keravan (lyhenne Kev) osat ovat Kerava asema (lyhenne Ke, km 28+869) ja Kytömaa (Kyt, km 31+274). Keravan liikennepaikan rajat ovat Haarajoen suunnasta opastimet E697 ja E698, Kyrölän suunnasta opastimet E681 ja E682, Savion suunnasta opastimet P611–P614 sekä Sköldvikin suunnasta opastin P641.

Rautatieliikennepaikkoja oli Suomen leveäraiteisella rataverkolla viime vuodenvaihteessa seuraavasti (tiedot 31.12.2005, suluissa 9.1.2005 luvut):

  • 100 liikennepaikkaa, joilla on sekä henkilö- että tavaraliikennettä (102)
  • 95 liikennepaikkaa, joilla on vain henkilöliikennettä (104)
  • 145 liikennepaikkaa, joilla on vain tavaraliikennettä (150)
  • 340 liikennepaikkaa, joilla on joko henkilö- tai tavaraliikennettä tai molempia (356)
  • 140 liikennepaikkaa, joilla ei ole henkilö- eikä tavaraliikennettä (esim. raiteenvaihtopaikat, välisuojastuspisteet) (150)
  • 41 linjavaihdetta (59)

Rautatieliikennepaikkoja oli siis yhteensä 521 (565), joista liikennepaikkoja oli 480 ja linjavaihteita 41.

VR:n vanhoilla makasiineilla hulinoitiin vappuyönä. Tuolloin alueella mm. sytytettiin tulipaloja ja pelastustoimiin tulleita hälytysajoneuvoja miehistöineen yritettiin estää toimimasta. Entisen lähtevän tavaran makasiinin tuhopoltto onnistuikin viimein, mutta vasta illalla 5.5., jolloin hieman ennen 20:tä tulen havaittiin olevan valloillaan. Sammutusta ei enää yritetty, koska makasiinien purkutyöt olivat jo aluillaan, vain tulen leviäminen estettiin.

Nordic Rail eli entinen Railship lopetti 1.1.2006 alkaen avo- ja umpitavaravaunujen telinvaihdon Turussa Pansion junalauttasatamassa. Tavarat tuodaan nyt Saksasta Turkuun junalautoilla tavallisilla normaaliraideleveyksisillä vaunuilla. Pansiossa rahti siirtokuormataan kuorma-autoihin tai leveäraiteisiin tavaravaunuihin. Säiliövaunujen telit vaihdetaan entiseen tapaan. Samalla yhtiö on luopunut kokonaan omien vaunujen käytöstä. Näitä oli alkujaan noin 700. Vuoden 2006 alusta Nordic Rail -liikennettä hoitaa Turussa Raitrans Oy:n toimipiste. Searail jatkaa omassa junalauttasatamassaan Ruotsiin suuntautuvan liikenteen telien vaihtoa. 

Vartiuksen radan pellettiliikenne on lisääntymässä merkittävästi. Säännöllisen Vartius–Raahe-liikenteen lisäksi Vartiuksesta ajetaan usein Kokkolaan päivittäin useita pellettijunapareja. Vartiuksen radan kapasiteetti tulee olemaan täydessä käytössä, osa junista saatetaan kapasiteettipulan takia ajaa Iisalmen–Ylivieskan kautta. Jo talvella kulussa on ollut usein kolme päivittäistä malmijunaparia, joissa kaikissa vetovoimana on toistaiseksi 3xDr16.

Keitele-Museo Oy on saanut turvallisuustodistuksen keväällä 2006, joten myös tämä yhtiö voi nyt harjoittaa itsenäistä museojunaliikennettä valtion rataverkolla. Nyt lähes kaikilla toimintakuntoista liikkuvaa museokalustoa omistavilla tahoilla on lupa toimia valtion verkolla. Suolahden vanhan aseman ratapihaa on tarkoitus kunnostaa tulevaisuudessa museoliikenteen tarpeisiin.

Museojunaliikenne on jälleen vilkastumassa Keski-Suomessa. Keitele-Museo Oy ajaa mm. yleisöjunat lättähatuilla reitillä Suolahti–Ähtäri 10.6. ja 5.8.2006. Teemana on vierailu Ähtärin Eläinpuistossa. Suolahdesta ajetaan puistokonserttijuna Haapamäelle 2.7.2006. Pieksämäen Höyryveturiyhdistys ry ajaa viimevuotiseen tapaan Vr1-vetoiset höyryjunat Pieksämäeltä Varkauteen ja takaisin 1.7., 15.7., 12.8. ja 26.8.2006. Höyryjuna ei kuitenkaan liikennöi, jos alueella on metsäpalovaroitus.

Haapamäellä järjestetään elokuvajuhlat 6.6.2006 alkaen. Vr1-vetoinen teatterijuna ajetaan 10.6.2006 Haapamäeltä Mänttään. Junassa esiintyvät Kassilan aseman näyttelijät. Junan tuoma kansa katselee Mäntän Kino Säteessä metsäteollisuusaiheisen elokuvan.

Kulunvalvontalaitteen uusi päivitetty ohjelma otetaan käyttöön normaalissa liikenteessä toukokuun 2006 aikana. Aluksi ohjelma asennetaan viiteen Sr1-veturiin, viiteen Sr2-veturiin, 10 Dv12-veturiin, kahteen Sm1-2-, Sm3-, Sm4- ja Dm12-junaan (siis yhteensä 8 moottorijunaan). Järjestelmän toimintaa seurataan parin kuukauden ajan ennen kuin aloitetaan laajemmat kaiken kaluston ohjelmapäivitykset. Vuoden 2007 alusta edellytetään, että kaikessa vetokalustossa, joka liikkuu kulunvalvonnalla varustetuilla radoilla, on oltava JKV-laitteet. Tämä rajoittaa oleellisesti museokaluston liikennöintiä. Kuluva vuosi on viimeinen, jolloin museovetureita voi käyttää vapaasti koko rataverkolla. Esimerkiksi teollisuusvetureiden siirroissa konepajoihin on käytettävä edessä apuveturia, jossa on JKV-laitteet.  

Kulunvalvonta valmistui Joensuu–Uimaharju-välille 22.12.2005 ja Uimaharju–Nurmes-välille 27.3.2006 lukuun ottamatta osaa Nurmeksen ratapihasta, joka tuli kokonaisuudessa käyttöön 29.3. JKV-rata jatkuu Porokylään saakka km:lle 787. Jyväskylä–Äänekoski-välille kulunvalvonta valmistui 23.2.2006. JKV-rata ulottuu Äänekosken pohjoispuolelle km:lle 428+360. Tänä vuonna JKV valmistunee vielä rataosille Jyväskylä–Pieksämäki (kesällä), Iisalmi–Kontiomäki–Vartius ja Parikkala–Savonlinna.

Jyväskylä–Äänekoski-rataosan radio-ohjaus otettiin käyttöön tammikuun lopussa. Suolahden junasuoritus päättyy lopullisesti 19.1.2006 klo 14 ja Äänekosken 26.1.2006 klo 14.

Jyväskylän liikennepaikka liitettiin kauko-ohjaukseen 30.1.2006. Junasuoritus toimii Jyväskylässä maanantaista perjantaihin klo 6.45–21.00. Viikonloppuisin ja yöaikaan ohjaa Pieksämäellä sijaitseva Pieksämäki–Jyväskylä-radan kauko-ohjaaja Jyväskylän liikenteen.

Turussa on tarkoitus rakentaa vielä tänä vuonna uusi normaaliraiteinen (raideleveys 1435 mm) raide Searailin junalauttaratapihalta Pansiontien pohjoispuolelle rakennettavan uuden jakelukeskuksen alueelle. Uusi rata risteää tasossa mm. Pansioon vievän leveäraiteisen satamaradan.

Turku–Toijala-rautatien peruskorjaus aloitettiin toukokuun alussa. Näillä näkymin työt kestävät tänä kesänä 20.8. saakka. Päällysrakennetta uusitaan Loimaalta Turkuun päin ja lisäksi tukikerroksen sepeliä seulotaan. Jos rahoitus sallii, koko hanke on tarkoitus saada valmiiksi vuonna 2007. Tällöin radalla työskenneltäisiin yhteen menoon nelisen kuukautta. Rataverkolla on tiedossa erityisen paljon töitä vuonna 2008, jolloin alustavan tiedon takia suuria töitä tehtäisiin rantaradalla, Kouvola–Luumäki-välillä, Jämsänkoski–Jyväskylä-radalla sekä Pohjanmaan radalla. 

Toijalan ja Viialan asemien nimet on päätetty pitää ennallaan vaikka kunnat yhtyvät Akaan kaupungiksi. Toijalan nimi on ollut aina Toijala, vaikka asema rakennettiinkin 1876 silloiseen Akaaseen.

Naantalin asemarakennuksen purku aloitettiin 23.2.2006. Tilalle rakennetaan S-market. Nyt purettu rakennus oli järjestyksessä jo kolmas asemarakennus Naantalissa. Se valmistui 1967 junalauttaliikenteen tarpeisiin. Tiloissa on viime vuodet toiminut Ahola Transportin logistiikkaterminaali.

Paltasen asemarakennus Jyväskylä–Pieksämäki-rataosalla myytiin 20.1.2006 Ratahallintokeskukselta paikalliselle kyläyhdistykselle. Rakennus on tarkoitus kunnostaa kolmen vuoden kuluessa.

Kiteen henkilöaseman siirtoa Kiteen liikennepaikalta Puhoksen liikennepaikalle selvitetään. Siirron puolesta on tehty eduskuntakyselykin.

RAMOn (Ratatekniset määräykset ja ohjeet) uudistettu osa 17 ”Merkit” astui voimaan 1.4.2006. Se toi voimaan useita uudistettuja radan varren merkkejä.  

Nopeudennostoja tapahtuu vuonna 2006 poikkeuksellisen paljon. Ajoja edeltävät lukuisat koeajot. Nopeuksia on tarkoitus nostaa 31.8.2006 seuraavasti: Tikkurila–Kyrölä 200 km/h, Kerava–Hakosilta 220 km/h, Hakosilta–Lahti 160 km/h, Orivesi–Jämsänkoski 140 km/h (ei-kallistuvakorisella kalustolla säilyy 120 km/h), Jyväskylä–Pieksämäki 140 km/h ja Kinni–Otava 200 km/h. Reitti Oulu–Kontiomäki–Iisalmi nousee sähköistyksen valmistuttua ensi vuodenvaihteessa nopeuteen 140 km/h. Yllättävintä lienee, että Savon radalla nopeus nousee 31.8.2006 Kinnin eteläpuolelta lähelle Otavaa km:llä 245–289 arvoon 200 km/h. Tämä työ on tapahtunut suurelta osin EU-rahoituksella.

LOKOMO 1915–2005, 90 vuotta teräs- ja koneteollisuutta -näyttely esittelee Emil Aaltosen museossa Pyynikinlinnassa (Mariankatu 40) Tampereella Lokomon tuotantoa ja historiaa 90 vuoden ajalta. Erikoisnäyttely on avoinna 31.8.2007 asti. Se esittelee luonnollisesti erityisesti Lokomon veturivalmistusta.

Savon radan museossa Pieksämäellä on uusi talvisota-aiheinen näyttely, mikä jäänee pysyväksi. Näyttelyssä esitellään valokuvien, lyhyen elokuvan ja sota-aiheisen rekvisiitan avulla talvisodan vaikutuksia Pieksämäkeen ja erityisesti sen asemanseutuun.

Viimeinen pahvilipunpainokone siirrettiin maaliskuussa 2006 VR:ltä Suomen Rautatiemuseon kirjoihin. 

UUTISIA ULKOMAILTA

Viro

Resiinassa 1/2006 S. 49 mainittu Tallinnan ja Pietarin välisen päiväjunaliikenteen aloittaminen tänä kesänä on vielä tätä kirjoitettaessa auki. Tekniset selvittelyt veivät niin paljon aikaa, että Raudteeinspektsioon oli jo jakanut ratakapasiteetin. Nyt tavaraliikenneoperaattorit selvittelevät mahdollisuuksia muuttaa omia suunnitelmiaan pikajunan kulun mahdollistamiseksi.

Ensimmäinen matalalattiaraitiovaunun liikenneonnettomuus Tallinnassa tapahtui 3.4.2006 klo 16.18. Silloin linjan 4 Tondi–Ülemiste KT6-vaunu nro 109 kääntyi yllättäen ennen Vineerin pysäkkiä Vana-Lõunan varikolle johtavalle raiteelle. Vaunu törmäsi vieressä ajaneeseen pakettiautoon, suistui kiskoilta ja pysähtyi risteyksessä olevaan liikennevalotolppaan. Samssa rysäyksessä oli mukana myös linjan 28 linja-auto. Raitiovaunun ja bussin kuljettajat loukkaantuivat. Asfaltissa ovat raitiovaunun jäljet vieläkin nähtävissä.

Venäjä

Venäjän rautatiet on ilmoittanut, että Helsingin ja Pietarin väliset Repin- ja Sibelius-pikajunat palaavat Pietarin Laatokan asemalta Suomen asemalle 3.9.2006 alkaen. Muutos lyhentää matka-aikaa Venäjän puolella.

Ruotsi

Ruotsalainen Hector Rail on voimakkaasti kasvava uusi tavaraliikeyhtiö. Poiketen muista yksityisistä yhtiöistä Hector Rail keskittyy sähköistettyjen pääratojen liikenteeseen. Muilla yksityisillä yhtiöillä on lähinnä käytettyä dieselkalustoa. Hector Raililla on kuusi entistä NSB:n  sarjan El.15 6-akselista sähköveturia. Ne ovat saaneet sarjamerkinnän 161. Siemensiltä Hector Rail on ostanut 2005 kaksi täysin uutta 441-sarjan sähköveturia. Itävallan ÖBB:ltä yhtiö on puolestaan ostanut kolme käytettyä sarjan 1142 sähköveturia, jotka saavat Ruotsissa litteran 142.

SJ AB on siirtymässä kaukoliikennekalustossaan harmaaseen väriin. Täyskorjattavat kallistuvakoriset X2-junat saavat tämän ulkoasun ja harkinnassa on myös henkilöliikenteen Rc-vetureiden maalaus tähän asuun. X2-junien modernisointi valmistuu vuoden 2007 aikana. Ulkoasun ja sisustuksen lisäksi ohjauselektroniikkaa päivitetään sekä suuri osa junayksikön sisäisistä kaapeleista uusitaan. 

Ängelholmin Banmuseet eli ratamuseo on muuttanut nimensä kuulumaan ”Sveriges Järnvägsmuseum Ängelholm”. Ruotsissa on siten kaksi valtiollista rautatiemuseota: päämuseo Gävlessä ja toinen Ängelhomissa.

Saksa

Nürnbergin DB-museon veturitallitulipalossa viime syksynä (kts. Resiina 4/2005, s. 47–48) pahasti vaurioitunut Adler-replika kunnostetaan ajokuntoon Saksan rautateiden 175-vuotisjuhliin 2010 mennessä. Siemens Transportation puolestaan korjaa kustannuksellaan E75 09 –sähköveturin. Tuhoutuneiden dieselvetureiden tilalle haetaan korvaavia yksilöitä ulkomaita myöten. Vanhoja saksalaisia vetureita on aikanaan myyty mm. Italiaan yksityisradoille, missä niitä on yhä jäljellä. Kaikki palaneet höyryveturit kunnostetaan ulkoisesti museon toimesta.

Itävalta

Itävallan EU:n puheenjohtajuuden kunniaksi Wienin raitiovaunulinjan D vaunuja on koristeltu eri jäsenvaltioiden lipuilla ja vaunujen sisällä olevat kilvet on täydennetty ko. maan kielellä saksan kielen lisäksi. Suomen liput ja suomenkieliset ohjeet löytyvät vaunusta nro 4020.