TRAFICOMIN KALUSTOREKISTERIMUUTOKSET 1.11.2023–31.1.2024

Uudet rekisteröinnit:

•  7 Dr19 (92 10 2102 839-1, 92 10 2102 840-9, 92 10 2102 841-7, 92 10 2102 842-5, 92 10 2102 843-3, 92 10 2102 844-1 ja 92 10 2102 845-8)

Romutukset:

• –

 Muutettu kalusto:

•  –

Alla oleviin uutisiin liittyvät kuvat kuvateksteineen näet painetussa Resiina-lehdessä 1/2024.

Sr1 3069:n katolla olevassa jarruvastuskotelossa havaittiin tulipalo 7.2.2024 IC 266:ssa junan pysähdyttyä Ruukkiin. Pelastuslaitos saapui paikalle, mutta palo sammui itsestään. Junan kokoonpano oli Sr1 3084+3069 + hinauksessa Sr2 3231 + vaunut. Vaurioitunut veturi jätettiin Ruukkiin, ja juna pääsi jatkamaan matkaansa 2 t 27 min myöhässä. Myös IC 51 ja T 55415 jäivät tapauksen vuoksi myöhään.

Sr1-vetureista on alkuvuodesta 2024 otettu joitakin yksilöitä seisonnasta takaisin liikenteeseen, ainakin veturit 3104 ja 3106.

Sr2 3202 oli helmikuuhun 2024 mennessä purettu Oulun varikolla tarvittavilta osiltaan varaosiksi. Vetureiden 3203 ja 3206 varaosapurku on alkanut alkuvuodesta 2024.

Sr2 3205 ja 3204 hinattiin Sr1 3044:llä junana T 55320 Oulu tavarasta Pieksämäki tavaraan 19.12.2023. Sr2:ista oli Oulussa irrotettu tätä ennen varaosiksi kelpaava materiaali. Ensimmäisenä varaosapurussa ollut 3201 on edelleen Oulun varikolla.

Sr2 3243:n alle kiilautui henkilöauto, kun se ajoi Poriin matkanneen IC 461:n eteen Tynikurkelan tasoristeyksessä Harjavallan ja Nakkilan välillä 11.12.2023 klo 9.30. Auton kuljettaja menehtyi välittömästi. Raivauksen jälkeen ensimmäinen läpi kulkenut juna oli IC 469 klo 17.35. IC 461:n vaunusto hinattiin vetureineen alkuillasta Tampereelle.

Sr3-vetureita on tilattu Fenniarailille kaksi lisää. Ne toimitetaan alkuvuodesta 2026.

Sr3 3359+3360 hinattiin 23.1.2024 aikataululla Vet 11632 Hanko tavarasta Ilmalan ratapihalle Dv12 2502:lla.

Sr3-vetureiden käyttö myös Porin radalla on päässyt käyntiin. Tosin esimerkiksi tammikuussa 2024 yksittäisiä vetureita kävi siellä IC-junissa vain parin viikon välein.

VR:n veturihuutokaupassa myynnissä ovat Dv12-veturit 2634, 2646 ja 2732 sekä Dr16-veturit 2811 ja 2813. Veturit myydään ajokuntoisina. Vuoden mittaan vetureita on tulossa lisää huutokauppaan yhteensä kymmenkunta.

Dv12 2649 sai vain pintavaurioita henkilöauton ajettua Seinäjoelta Teuvalle matkanneen T 53275:n eteen Luomankylän tasoristeyksessä Kauhajoen ja Kainaston välillä 7.2.2024 klo 8.53. Juna saattoi jatkaa matkaansa jo tunnin kuluttua. Romuttuneen henkilöauton kuljettaja loukkaantui.

Dr12 2216:n koko akusto on uusittava syksyn 2023 akkuvaurion jälkeen. Veturi odottaa korjausta Haapamäen museovarikolla.

Dr13 2349 ja Dv16 2026 olivat joulukuussa 2023 huollossa Hyvinkään konepajalla, missä yksi raide oli vuokrattu kuukaudeksi Suomen Rautatiemuseon vetokaluston huoltoon. Konepajalla on museon vaunuista kunnostuksessa laatikkolumiauran lisäksi Ek-lähiliikennevaunu.

Dr16 2822 on varaosapurussa Pieksämäellä ja 2823 Oulussa.

Dr19 2842–2844 hinattiin 8.12.2023 aikataululla MV 10333 Hanko tavarasta Tampere tavaraan kokoonpanossa Dv12 2751 + (Dr19 2843+2842+2844). Dr19 2845 hinattiin 18.1.2024 Dv12 2545:lla samaa reittiä aikataululla MV 10339. Jälkimmäisellä kerralla maahan tuli poikkeuksellisesti vain yksi uusi veturi.

Dr20-sarja on tunnettu pakoputkien kautta tulleen noen mustuttamasta ulkoasustaan. Alkuvuodesta 2024 mm. veturin 29012 pakoputkiin lisättiin jatkeet, jotka suuntaavat pakokaasut sivummalle ja korkeammalle. Samantapaiset pakoputket voi nähdä esimerkiksi saksalaisissa Deutsche Bahnin 218-sarjan vetureissa.

Titan-akkusähköveturi on hankittu Suomen Rautatiemuseon piharautatielle. Se otetaan liikenteeseen, kun museon kesäkausi 2024 alkaa. Etsinnässä oli kaupallinen tuote, joka muistuttaisi suomalaista esikuvaa. Veturi tilattiin rakennussarjana Phoenix Locomotives Ltd:ltä Englannista valmiiksi oikeisiin pääväreihin pulverimaalattuna. Dv12-tyyliset teippaukset on tehty Hyvinkäällä.

Sm3-junille eli Pendolinoille on tehty valmiiksi ns. raskashuollot eli täyskorjaukset. Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan ne jäävät Pendolinojen elinkaaren viimeisiksi, jäljellä olevat huollot ovat kevyempää kaluston ylläpitoa.

Sm3-yksiköiden 7013 ja 7016 puolikkaista muodostettu sekarunko koeajettiin 20.2.2024 Ilmalasta Kouvolan kautta Pieksämäelle ja Tampereen kautta takaisin aikatauluilla MV 10307/10308. Aiemmin sitä on testattu vain pienimuotoisesti Ilmalan ratapihalla ja sieltä 9.2.2024 menopaluuna Riihimäelle junaparissa MV 11991/11992. Tampereella 12.12.2021 törmänneistä junista on muodostettu junarunko 94 10 7000 016-6, jossa ovat vaunut 7116+7216+7316+7413+7513+7613. Näistä 7413, 7513 ja 7613 on numeroitu uudelleen numeroiksi 7416, 7516 ja 7616, jotka ovat Hyvinkäällä seisovien 7016:n vauriovaunujen numerot.

Sm4:n M-vaunu 6402 sai Prime Videon mainosteippauksen 3.12.2023 vastaisena yönä. Suunnilleen vuotta aiemmin koko junayksikkö teipattiin saman yhtiön mainoksin, mutta tuolloin melko lyhyeksi aikaa (ks. Resiina 1/2023 s. 39).

Sm4 6318+6418:aan on asennettu matkustajalaskentakamerat. Ne ovat sivuovien yläpuolella ovikoneistokotelossa ja kuvaavat alaspäin. Sm5-sarjassa kamerat olivat jo uutena.

Sm4-kaluston infojärjestelmän päivitys alkoi alkuvuodesta 2024. Määräasemanäytöt on nyt toteutettu led-valoin. Matkustamon hätäpuhelimien painonapit on siirretty ohjaamon seinästä poistumisovien viereen. Eri väliasemille jäävät yksiköt voidaan kilvittää keskitetysti yhdestä ohjaamosta, jolloin myös ao. kuulutukset asiakkaille hoituvat samalla automaattisesti. Muutostyöt hoitunevat ripeästi, sillä uusittuja ja uusimattomia yksiköitä ei saa ajaa linjalla yhdessä. Tämä siksi, että esim. kuulutukset ja hätäpuhelut eivät eri järjestelmissä mene läpi. Ensimmäisinä muutos on tehty yksiköihin 6325+6425 ja 6326+6426 helmikuussa 2024. Testauksen jälkeen muutostöitä jatketaan muihin yksiköihin.

Sm6- eli Allegro-junat siirtyivät 14.12.2023 Karelian Trainsilta VR:lle. VR lunasti yhteisyrityksen lainat ja otti panttioikeuden kautta junat haltuunsa. Nämä neljä junaa tullevat Suomen sisäiseen liikenteeseen 2025. Ne saanevat VR:n uuden vihreä/valkoisen värityksen. Junia on tarkoitus keventää riisumalla helposti poistettavia Venäjän liikenteen varustuksia.

X40-junien kalustosiirrot tapahtuvat loppukesästä 2024 alkaen rautateitse maantiekuljetusten sijaan. Näiden ruotsalaisten normaaliraiteisten junien pitkän matkan siirroissa, lähinnä Tornion ja Oulun välillä, tullaan käyttämään rullapukkeja, jotka sallivat 60 km/t nopeuden. Järjestelmä muistuttaa esimerkiksi Sveitsissä käytettäviä rullapukkeja ja ramppeja, joilla siellä normaaliraidekalusto ajetaan kapearaiteisille rullapukeille. VR FleetCaren rullapukit on kaavailtu saatavan koeajoihin alkukesällä 2024. Testeissä käytettäneen käytöstä poistettuja Sm3-junien vaunuja. Lyhyissä siirroissa käytetään jatkossakin kevytrakenteisia työtelejä.

Dm6-kalusto otettiin virallisesti liikenteeseen 1.6.1954. Lättähattujen 70-vuotista taivalta kaavaillaan juhlittavan Oulussa kesäkuussa 2024 ja Hyvinkäällä Rautatiemuseopäivän yhteydessä elokuussa 2024, tosin Dm7-kalustolla, koska Dm6-kalustoa ei säästynyt.

Tka7 217, Gbln 464089-2, Tve1 408 ja Eipt 27374 (järjestys Turusta lähtiessä) siirrettiin 30.12.2023 junana V 1990 Turusta Kouvolaan Höyryveturimatkat 1009 Oy:n Turun haaran lopettaessa toimintansa. Turusta on lähinnä ajettu dieselvetoisia tilausjunia lähiseudulle.

Ttr1 99 10 91 29 051-0 ”EMMA” kävi 5.12.2023 Pasilan vanhalta varikolta koeajolla Vuosaaressa junina LIV 75100/75104. Ajolla arvioitiin uutta kameramallia. Erikoisuutena mittausvaunun päähän on tarvittaessa kiinnitettävissä maatutka. Sillä voidaan tutkia mm. radan sepelöinnin rakeisuuslukuja ja routalevyjä jopa vaunun enimmäisnopeudella 120 km/t. Swecon EMMA ja ELLI (A 16) -mittausvaunujen tulevaisuus saattaa olla vaakalaudalla niiden vähäisen työmäärän takia.

Otso 3 HSJ -veturin 98 10 8008 103-8 (Saalasti 103/v. 1972) on Teräspyörä Oy vuokrannut Valtasiirto Oy:lle marraskuusta 2023 alkaen. Aiemmin Otso 3 oli vuosikausia varaveturina Karhulassa ensin Karhulan-Sunilan Rautatiellä ja sen jälkeen Kymen Veturipalvelulla. Ennen tätä Otsoa Valtasiirrolla oli hetken aikaa vuokrattuna Teräspyörän omistama OTSO-robot 50 (Saalasti 159/v. 2003), joka oli vuoteen 2022 asti käytössä Metsä Boardin Kemin tehtaalla. Valtasiirron liikennöinti on laajentunut Harjavallan teollisuusalueen lisäksi myös Harjavallan ratapihalle. Liikennöinnin laajentaminen on edellyttänyt myös rataverkon käyttösopimuksen ja ratapihasopimuksen tekoa.

Tr1 1096:n vetopyöräkertojen varustaminen uusilla rullalaakereilla on edennyt. Yhden pyöräkerran akselista löytynyt vanha halkeama hidasti prosessia, koska pyöräkertaan joudutaan teettämään ja asentamaan uusi akseli. Kolme vetopyöräkertaa tuotiin Saksasta Deutsche Bahnin konepajasta Meiningenista takaisin Hyvinkäälle joulukuussa 2023, mutta neljäs on odottanut alkuvuonna 2024 materiaalitoimittajalta tulevaa uutta akselimateriaalia. Veturin kehys laskettiin jo vuodenvaihteessa Hyvinkään konepajalla pyörilleen, toki vielä ilman tätä neljättä vetopyöräkertaa. Kattila nostettiin kehykselle 18.2.2024.

Vaihtoehtoisia käyttövoimia koskevan selvityksen laadinta käynnistettiin Väyläviraston toimesta 2023 lopussa. Selvityksen taustalla on koko liikennesektorin tavoite vähentää ilmastopäästöjä ja siirtyä kohti fossiilitonta liikennettä. Työn tavoitteena on kartoittaa erilaisia vaihtoehtoja ja vaihtoehtoisten käyttövoimien käytön mahdollisuuksia sähköistämättömällä rataverkolla niin henkilö-, tavara- kuin vaihtotyöliikenteessä.

VR:n matkustajavaunujen raskashuollot eli täyskorjaukset ovat siirtyneet Ilmalasta Oulun varikolle vuoden 2024 alussa.

Kaikki junat, joissa on makuuvaunuja, ajetaan pikajuna-nimellä 15.4.2024 alkaen. Näin esimerkiksi Tampereen ja Turun välillä alkaa jälleen pikajunaliikenne.

Edo 28626:n tuulilasi rikkoutui IC 5:ssä 21.12.2023 Käpylässä, kun pikkupojat osuivat siihen kivellä. Juna kääntyi Joensuussa IC 12:ksi, jolloin ohjausvaunu olisi tullut junaan ensimmäiseksi. Työntämään suunniteltu Sr3 3352 kierrätettiin vetämään junaa, joka jäi 36 minuuttia myöhään. Liikennetilanteiden ja ylimääräisen Keravan pysähdyksen takia se oli määräasemalla Helsingissä jo 44 minuuttia myöhässä.

Expt-sarjasta viimeisinä kaupallisessa liikenteessä joulukuussa 2023 olivat 26406 ja 26408 (muutostyö vuonna 1989 vaunuista Cx 26106 ja 26108) IC-junissa 413/416 Oulu–Rovaniemi–Oulu ja 713/716 Kuopio–Oulu–Kuopio. Vielä viimeisellä viikollaan 26408 kävi Kuopiosta Helsingissä. Se oli Sr2:n vetämässä vaunustossa, joka 5.12.2023 korvasi Pendolino-junaa S 72 ja seuraavana päivänä paluujunaa S 61. Vaunujen viimeiset ajot olivat: 26408 Oulu–Kuopio 8.12.2023 junassa IC 716 ja suljettuna Kuopiosta Ilmalan varikolle kalustonsiirtojunassa MV 10342 sekä 26406 Oulu–Rovaniemi 9.12.2023 junassa IC 415 ja suljettuna 10.12.2023 Rovaniemeltä Helsinkiin (edelleen Ilmalan varikolle) yöjunassa IC 266. Vaunussa 26408 istuimet oli verhoiltu vanhaan malliin ruskea/harmaaraidallisella kankaalla ja ruskealla nahalla, kun taas 26406:ssa uudistettu päällys oli harmaata kangasta ja mustaa nahkaa. Vaunuja on sanottu koiravaunuiksikin, koska ne oli tarkoitettu myös lemmikkieläinten kanssa matkustaville.

Ex- ja Expt-matkustajavaunuja tulee 2024 aikana VR:llä myyntiin yhteensä 29 ja sinisiä vaunuja yhteensä 22. Niitä huutokaupataan 2024 seuraavasti: Ex-vaunuja 18, Expt 11, CEmt viisi, EFs neljä, Fots, Rk, EFiti ja EFits kaikkia kolme sekä yksi Eipt. Ilmoittautuminen on tapahtunut helmikuussa, katselmukset järjestetään huhti–toukokuussa ja tarjoukset pyydetään sisään kesä–heinäkuussa. Huutokauppa sulkeutuu heinäkuun lopussa ja kaupat tehdään elo–syyskuussa. Kyseessä on yrityksille ja yhteisöille suunnattu suljettu huutokauppa.

Aggregaattivaunu De 55 10 9437 001-4 siirrettiin Pieksämäeltä Ouluun joulukuun lopulla 2023. Kun Dr16:t poistuvat Kolarin matkustajajunaliikenteestä, ne korvataan Dr19:illä, joissa ei ole 1500 V sähkönsyöttöä matkustajavaunuihin. Siksi aggregaattivaunuun on loppuun kuluneen 430 kW tehoisen dieselmoottorin sijaan vaihdettu vastaava uusi. Samalla koneiston käyttö- ja valvontajärjestelmät uusittiin. Vaunu on tätä kirjoitettaessa vielä valkoinen, mutta odottaa vihreää päälleteippausta.

Fo 22547 on saanut Traficomin käyttöönottoluvan 15.11.2023. Topparoikka ry:n omistaman vaunun liikennöimisestä vastaa Sinisten vaunujen ystävät ry. Suunnitteilla on vaunun osallistuminen Classic Motorshow -tapahtumaan Salpausselän seisakkeella 4.–5.5.2024 ja myöhemmin Porvoon radan juhliin. Topparoikka on pelastanut vaunun imatralaiselta romuttamolta 1990-luvun alussa ja se siirtyi VR:ltä Topparoikan omistukseen 2020.

Valtteri-perinnejunan vaunusto on tarkoitus korjata Hyvinkään konepajan tiloissa maalis–huhtikuussa 2024 siten, että se olisi käytössä Suomen Rautatiemuseolla 18.–19.5.2024 pidettävien Pienoisjunatreffien aikana. Vaunut saivat vaurioita Hangon radan 150-vuotisjuhlajunan törmätessä kallistuneisiin puihin 8.10.2023.

Ei 22627 on kunnostettavana Toijalan veturitallissa. Vaunu siirrettiin Veturimuseon sisätiloihin 7.11.2023. Se on valmistunut Pasilan konepajalta 1939.

SJ:n BFS9-sarjan bistrovaunuja on ollut talvella 2024 peruskorjauksessa Pieksämäellä VR FleetCaren konepajassa. Yhteensä tilaukseen kuuluu 10 modernisoitavaa vaunua.

VR:n kauko- ja taajamajunien ulkoasun ideakilpailuun osallistui 186 kilpailutyötä, joista kilpailulautakunta valitsi voittajan, Aimo Katajamäen Green steam eli Vihreää höyryä -nimisen työn. Yleisöäänestyksen voitti Polina Rogovan Suomen metsä -niminen ehdotus. Voittajien ehdotukset toteutetaan yhteen kaukoliikenteen vaunuun vuonna 2024. Kilpailun järjestivät VR ja muotoilualan asiantuntijajärjestö Ornamo.

Tad 42043-0 on muutettu välivaunuksi SJ:n X40-junien 1524 mm rataverkolla aputeleillä tapahtuvia siirtoja varten. Vaunu on mm. saanut korkeussuunnassa säädettävän automaattikytkimen. Vaunun ensimmäinen käyttö oli 13.12.2023, kun X40:n vaunu siirrettiin Oulussa Oritkarista Nokelan varikolle. Siirto tapahtui uuden kolmioraiteen kautta. Toinenkin Tad tullaan varustamaan vastaavasti.

Uuden vaihdetuoteperheen suunnittelun hankinta on käynnissä. Kyseessä ovat 60E1-kiskopainon elastisista vaihteista edelleen kehitettävät tulevaisuuden vaihteet. Kokonaisuuteen kuuluu myös kääntyväkärkinen 1:18-vaihde.

Komposiittivaihdepölkkyjä testataan 2024 kesästä alkaen kahdessa kaksipuolisessa risteysvaihteessa (KRV). Materiaalit on jo toimittanut maahan kaksi eri toimijaa eli japanilainen Sekisui ja brittiläinen Sicut. Suomessa ei vaihteissa ole ennen käytetty komposiittipölkkyjä. Ne korvaat mahdollisesti tulevaisuudessa vaihteissa sekä puu- että betonipölkkyjä.

Digiradan ETCS-koeveturin ensimmäiset viralliset koeajot ajettiin 27.2.2024. Tuolloin tarkoitukseen luovutettu Sr1 3018 ajoi Kouvolasta Haminaan ja takaisin aikatauluilla Vet 11402/11403. Haminan ratapihalla testattiin ETCS-veturilaitteen perustoimintoja.

Erään yöjunan tarina

Helmikuun 6. päivän iltana 2024 Helsingistä Kolariin suuntaava yöpikajuna 269 pääsi lähtöasemaltaan liikkeelle noin 25 minuuttia myöhässä. Vetovoimana junassa olivat Sr2 3223+3238. Tampereelle tullessa juna oli kirinyt aikataulunsa kiinni. Kovjoelle tullessa alkoivat ongelmat: 3223:een tuli virroitinvika. Vikaan ei löytynyt ratkaisua, vaan Kokkolasta lähetettiin apuveturiksi Sr3 3337 aikataululla Vet 11868. Tällä juna saatiin liikkeelle Helsingistä Rovaniemelle kulkeneen IC 273:n jälkeen 2½ tuntia myöhässä. Ouluun P 269 saapui lähes kolme tuntia myöhässä. Siellä junaan suunnitellusti lisättiin De-aggregaattivaunu ja sähkövetureiden tilalle vaihdettiin Dr16-pari 2817+2821, jolla juna kulki 2 t 45 min myöhässä Haukiputaalle saakka. Täällä johtoveturiin tuli vika, jolloin se päätettiin jättää Haukiputaalle. Veturien SA-3-kytkinten irrotus toisistaan ei kuitenkaan tapahtunut ongelmitta. Irrotuksen onnistuttua ja Helsinki–Rovaniemi S 35:n mentyä juna pääsi 2821:n vetämänä liikkeelle 6 t 5 min myöhässä. Perille Kolariin P 269 saapui viimein klo 16.52, kun aikataulun mukainen tuloaika olisi ollut 10.55.

Kovat pakkaset sotkivat kaukoliikennettä viikolla 1/2024. Erityisesti pohjoisen yöjunat olivat jopa tunteja myöhässä, enimmillään noin kuusi tuntia. Viikon loppupuolella liikennettä alettiin suunnitellusti vähentää. Perjantaina 5.1.2024 siirryttiin perumaan päivittäin kolmisenkymmentä kaukojunavuoroa. Vaikka pakkaset lauhtuivat seuraavan viikon alussa, suunniteltuja peruutuksia vielä jatketiin keskiviikkoon 10.1.2024 asti, jotta junia saatiin sulatetuksi. Yöjunien Edm-vaunuissa haittaa tuli putkien jäätymisestä, niin että huomattava määrä vaunuista oli ilman toimivia wc:eitä. Joillakin junilla jouduttiin pitämään asemilla wc-pysähdyksiä. Pitkään häiriöaikaan vaikutti lämpimien kalustohallien vähentäminen. Aiemmin junia voitiin sulattaa myös Turussa. Oulussakin osa kapasiteetista on siirretty ruotsalaisten junien korjaukseen. Yöjunissa käytettiin myös runsaasti Sr1-vetureita parivedossa, jotta paineilmaa oli riittävästi ja tarvittaessa varaveturi oli heti käytettävissä. Pakkasella paineilmavuotoja on vaunuissa ollut runsaasti. Supistukset purivat erityisen pahasti Porin radan IC-liikenteeseen. Radalla ajettiin 5.1.2024 aamulähtöjen jälkeen vain päivällä junapari IC 165/178 ja 6.1.2024 yksi junapari IC 175/186. Junan 186 lähtö Porista oli lauantaina kello 18.12. Seuraava kaupallinen junalähtö oli vasta torstaina 11.1.2024 Porista klo 5.32 lähtenyt IC 460. Pakkaset aiheuttivat veturivaurioita ja veturipulaa, jota on lievitetty Sr1-sarjalla. Esimerkiksi Sr1 3106, joka oli seisonnassa (ks. Resiina 3/2023 s. 44), on ollut alkuvuodesta 2024 taas liikenteessä. Se oli mm. 11.2.2024 toisena veturina (3034+3106) Kolari–Helsinki-yöpikajunassa 276 Oulusta Helsinkiin. Myös taajamaliikenteen Dm12-moottorivaunuissa oli pakkasten aikana paljon teknisiä ongelmia ja välillä liikenne korvattiin laajasti linja-autoilla. Sen sijaan lähiliikenne toimi pakkasten aikana varsin hyvin.

Junaliikenne oli pysähdyksissä valtaosiltaan poliittisten lakkojen takia 2.2.2024 ja jälleen 12.2.2024. Lisäksi liikenneohjaajat olivat lakossa 13.2.2024, mutta ohjauksen oli tarkoitus toimia esimiesvoimin. Kuitenkin liikkuvan kaluston pyöriin tulleiden vikojen takia kaukoliikenne peruttiin kokonaan tiistaina 13.2.2024. HSL:n (A, E, I, K, L, P, U ja Y-junat) ja VR:n lähiliikenteen (R, G, Z, O, M, H, T ja D-junat) vuorot ajettiin kuitenkin normaalisti.Maanantaina 12.2.2024 oli havaittu sekä VR:n että muiden omistamien junakalustojen pyörissä ratavaurion aiheuttamia lovia. Ne olivat kussakin pyöräkerrassa molemmilla pyörillä eli virhe ei voinut olla yksittäinen vika toisella kiskolla. Joissakin junarungoissa vaurioita oli sekä veturissa että kaikissa vaunuissa. Syyksi paljastui Niinimäki–Mankala-osuudella pohjoisella raiteella kiskoissa olleet rajut ympärilyöntijäljet syntyneine kuoppineen. Ne oli muodostanut 9.2.2024 tähän ns. Sitikkalan mäkeen jäänyt Kouvolasta Lahteen matkannut T 2898. Liikkuvan kaluston pyörästöt joutuivat laajaan tarkastukseen. Kaukojunakalusto siirrettiin 80 km/t nopeudella tarkastukseen Ilmalan ja Oulun varikoille. Keskiviikkona 14.2.2024 kaukojunista ajettiin noin puolet ja 15.2.2024 noin 80 %. Hiihtolomaliikenteeseen 15.2.2024 päästiin pitkillä reiteillä liki normaalilla kalustolla. Kuitenkin Porin radalla kaukoliikenteen täydelliset peruutukset jatkuivat 28.2.2024 asti, jolloin välillä alettiin ajaa neljä päivittäistä paria Sm3-kalustolla. VR:n mukaan Tampereen ja Porin väliset junat on helpointa korvata busseilla. Myös vikapaikan kautta kulkenutta lähiliikennekalustoa ohjattiin tarkastuksiin, mutta sillä ei ollut juuri vaikutusta liikenteeseen.

Helsingin seudun raideliikenteessä on kesällä 2024 suuria rajoituksia ratatöiden takia. Töitä tehdään Espoon kaupunkiradalla, rantaradalla, pääradalla ja metrolla. Junaliikenne on poikki Leppävaarasta Kupittaalle viiden viikon ajan 24.6.2024 alkaen; Hangon ja Hyvinkään välinen liikenne kuitenkin toimii. Pääradalla vähennetään lähinnä K-junien vuoroja 2.4.–26.10.2024 Tikkurilan pohjoispään vaihdemuutosten takia. Rautatientorin metroasema on suljettu 3.6.–1.9. ja Mellunmäen asema 3.6.–9.9. Metrojunat kulkevat Kampista länteen ja Helsingin yliopistolta itään Vuosaareen, sekä ajoittain myös Mellunmäen radalla Myllypuroon tai Kontulaan.

Helsingin päärautatieaseman Burger King suljettiin 7.1.2024. Ravintolan avaaminen 2014 historialliseen miljööseen herätti kohua. Huolta aiheutti muun muassa ravintolasalin seinällä olevan Eero Järnefeltin Koli-maalauksen säilyminen. Paikalla aloittaa uusi ravintola 2025. Sali on palvellut aiemmin 1. ja 2. luokan ravintola- ja odotussalina sekä ravintola Elielinä.

A-junat Leppävaarasta Helsinkiin ajoivat aikataulusta poiketen pysähtymättä Mäkkylän ohi 1.1.2024 klo 17 alkaen vuorokauden loppuun; samoin L-juna 8502 Kirkkonummelta Helsinkiin. Syynä oli Mäkkylässä radalle pakkautunut lumi, johon jo A-juna 8142 juuttui kiinni; radassa on tässä suunnassa myös ylämäkeä. Sama ongelma on toistunut aiempinakin talvina.

Espoon kaupunkiradan maastotyöt aloitettiin 8.1.2024, aluksi työmaateiden teolla ja kasvillisuuden poistolla Leppävaaran ja Keran välillä. Työt Koivuhovin ja Espoon aseman välillä alkavat maaliskuun 2024 aikana. Maanrakennustyöt on jaettu useihin urakoihin. GRK Rail on valittu tekemään yhdellä urakalla koko kaupunkiradan sähkörata- ja vahvavirtatyöt; nämä työt käynnistyvät nyt suunnittelulla.

Inkoossa alkaa pysähtyä jälleen matkustajajunia 3.4.2024 lukien. Siellä pysähtyvät kolmesti viikossa eli keskiviikkoisin, perjantaisin ja sunnuntaisin kulkevat Helsingin ja Hangon väliset suorat H-junat.

Hangon ja Karjaan välinen sähkömoottorijunaliikenne aloitettiin 7.1.2024 illalla, kun H 1633 (Sm4 6305+6405) ajoi Helsingistä suoraan Hankoon. Tämä iltavuoro on erittäin suosittu Dragsvikin varusmiehille, joita heti ensimmäisessä suorassa junassa oli kymmenittäin. Ensimmäinen kokonainen liikennöintipäivä oli 8.1.2024, jolloin liikenne alkoi Hangosta klo 6.35 lähteneellä junalla H 1604. Hangon junat ovat saaneet H-tunnuksen. Alkuvaiheessa Helsingin ja Hangon välillä ajetaan keskiviikkoisin, perjantaisin ja sunnuntaisin yksi suora junapari. Junat pysähtyvät Siuntiossa ja mahdollisesti myöhemmin myös Inkoossa. Junissa eivät ole kelvanneet HSL-liput, vaikka nämä lähijunat pysähtyvät HSL-alueella Siuntiossa, Espoossa, Leppävaarassa ja Pasilassa. Laiturinäytöissä onkin ollut H-kirjaimen sijasta tyhjä valkoinen pallo, etteivät HSL-asiakkaat astuisi junaan. Ensimmäinen suora sähköjuna (H 1630, Sm4 6405+6305) ajettiin Hangosta Helsinkiin keskiviikkona 10.1.2024. Päivä oli muutoinkin poikkeuksellisen juhlallinen, koska Hangon kaupunki vietti samalla perustamisensa 150-vuotisjuhlapäivää juhlavalaistuksineen ja ilotulituksineen. Hangon kaupunki perustettiin 10.1.1874.

Hangon asemarakennuksessa on 1.1.2024 alkaen jälleen rautatiekäyttöä eli VR:n henkilöstötiloja niin henkilö- kuin tavaraliikenteelle. Yhtiö on vuokrannut rakennuksen nykyiseltä omistajalta entisen lipputoimiston toimistokseen, erillisen sosiaalitilaosan sekä majoituspuolelta lepohuonetilan lähiliikenteen käyttöön. Muutoin rakennuksen yläkerrassa on pääosin hotellitiloja ja alakertaan on haussa asemaravintolan pitäjä. Osasta majoitushuoneita on erinomainen rautatienäköala. Asemarakennuksen edusta on muutettu asfalttikentästä tulevaksi asemapuistoksi. Rakennuksen ympäristöön on istutettu noin 250 kasvia.

Hyvinkään ja Karjaan välisessä sähköistysprojektissa ajolangat on jo vedetty 2024 alussa suurimmalle osalle matkaa, tosin osittain vielä väliaikaisilla kiinnityksillä. Langat ovat vielä vetämättä kohdissa, joissa ne alittavat radan poikki kulkevat suurjännitejohdot. Myös erotusjaksot ajolangan nostolaitteilla varustettujen tasoristeysten molemmille puolille asennetaan myöhemmin. Sähköistyksen on suunniteltu valmistuvan joulukuussa 2024, mutta Kirkniemen seudulla tarvittavat suurjännitelinjojen korotukset saattavat siirtää käyttöönottoa jonkin verran. Koko Hyvinkää–Karjaa-välin ajo- ja kannatinlankojen lopulliset kiristykset tehdään vasta koko linjan johtojen ollessa paikoillaan.

Länsirata Oy on aiemman Turun Tunnin Juna Oy:n nimi 1.2.2024 alkaen. Hankeyhtiön kaavailussa on ensimmäisenä tarkoitus toteuttaa lähivuosina uusi rataosuus Kauklahdesta Histaan sekä parannuksia Turun ja Hajalan välillä. Alueen kunnat eivät ole hyväksymässä valtiovallan kaavailua kuntien lähes 50 %:n kustannusosuutta, vaan pitävät yleisesti käytettyä valtio 70 %, kunnat 30 %, jakoa oikeana.

Kupittaa–Turku-välin kaksoisraide on tarkoitus saada käyttöön 15.12.2024, jolloin rantaradan junat palaisivat kulkemaan Turun päärautatieasemalle. Alun perin katkon piti päättyä elokuussa 2024, mutta haasteet Aurajoen uuden ratasillan rakentamisen aloittamisessa siirsivät kokonaisaikataulua.

Turun päärautatieasemalla on tehty koko talvi 2024 laajoja ratatöitä. Henkilöaseman jälkeen töiden painopiste siirtyy Heikkilän tavararatapihan alueelle. Työt valmistuvat 2025. Väyläviraston ja Turun kaupungin välillä on ollut kiistoja mm. Turun päärautatieaseman asemapalveluiden toteuttamisesta. Ratkaisuna on nyt se, että aseman odotustilat säilyvät nykyisessä asemarakennuksessa, kunnes Logomon sillan kupeeseen rakennettavaan parkkitaloon valmistuvat väliaikaiset asematilat keväällä 2026. Lopullinen uusi matkakeskus valmistuu aikaisintaan 2029.

Raision uudesta seisakkeesta tehdään ratasuunnitelma. Sijainniksi kaavaillaan Nuorikkalan aluetta lähellä entisen Nesteen seisakkeen paikkaa Raision nykyisestä asemasta noin 1½ km Turun suuntaan. Paikka on asutuksen ja tieyhteyksien kannalta nykyisen aseman sijaintia parempi. Suunnitelman tavoitteena on mahdollistaa toisaalta Turkuun tulevien kaukojunien jatkaminen Raisioon ja toisaalta alueellinen lähiliikenne. Junien olisi mahdollista jatkaa edelleen joko Naantalin tai Uudenkaupungin suuntaan. Ratasuunnitelman on tarkoitus valmistua alkuvuodesta 2025.

Turun–Uudenkaupungin ja Raision–Naantalin rataosuuksien kulttuuriperintöinventointi ilmestyi Väyläviraston julkaisuna 19.1.2024. Se on kuudes Suomen Rautatiemuseon Väyläviraston toimeksiantona toteuttama rataosakohtainen kulttuuriperintöarvojen selvitystyö. Kaikki inventoinnit sisältyvät Väyläviraston julkaisuja -sarjaan, mistä ne ovat ladattavissa.

Uuteenkaupunkiin saapui ensimmäinen juna 2.8.1924. Tämän kunniaksi 2.8.2024 on suunniteltu ajettavan Dm7-kalustolla 100-vuotisjuna Turusta Uuteenkaupunkiin. Uudenkaupungin museon (Wahlbergin museotalo, Ylinenkatu 11) erikoisnäyttelyn 10.6.–25.10.2024 aiheena on tänä vuonna Uudenkaupungin rautatie.

Lentoradan suunnitelmat ovat parhaillaan YVA-käsittelyssä. Hanke käsittää tunnelissa kulkevan kaksiraiteisen radan Pasilasta Lentoaseman kautta Kytömaalle. Vaihtoehtona Lentoradalle on suunniteltu nykyiselle pääradalle viidettä raidetta Käpylästä Keravalle. Uusi viides raide sijoittuisi nykyisten raiteiden länsipuolelle lukuun ottamatta Tikkurilan aseman kohtaa, jossa se sijoittuisi niiden itäpuolelle. Pääradan viides raide laajentaisi nykyistä rautatiealueeksi kaavoitettua aluetta yhteensä noin 10 kilometrin matkalla. Lisäraiteen vaatiman tilantarpeen arvioidaan olevan noin 10 metriä. Lentorata helpottaisi Helsingin ja Pasilan välistä ratakapasiteettia merkittävästi, mutta samalla heikentäisi Tikkurilan palveluja ainakin valtaosan kaukojunista siirtyessä kulkemaan Lentoaseman kautta.

Tikkurilassa suunnitellaan apusiltojen käyttöä 2025–2027 rakennettaessa tulevalle raitiotielle alikulkua ratapihan poikki. Ahtaan tilan takia osassa apusiltojen nostoja työssä tarvitaan raidenosturia.

Havukoskelle ns. Hosan alueelle pääradan itäpuolelle on 2023–2024 suunniteltu Hakkilan radan korvaavaa radanpidon raiteistoa. Erkanemisvaihde tulisi lähelle Hiekkaharjua. Jos tämä ratkaisu toteutettaisiin, ei Vantaan raitiotien ja Hakkilan radan välille tarvitsi rakentaa raideristeyksiä.

Hanalan raiteenvaihtopaikan geometrian muutos suunnitellaan 2024 ja rakennettaneen 2025. Hanala avattiin liikennepaikkana 29.9.2003. Pitkät vaihteet on asennettu rataan kahdessa vaiheessa: 2003 (kahdeksan ulommaista vaihdetta) ja 2015 (neljä keskimmäistä). Paikka on ollut kunnossapidollisesti vaikea. Siinä on ollut monia kertoja nopeusrajoituksia, nyttemmin vuosikausia 120 km/t normaalin 200 km/t sijaan. Ongelma on ollut vaihdealueen pohjarakenteen epähomogeenisuus, kun raiteita ja rakenteita on tehty eri vaiheissa radan alkuperäisestä rakentamisesta alkaen. Ongelma on ollut 200 km/t radalle pienehkö, 4,3 metrin raideväli, kun optimaalinen olisi 4,8 metriä. Suunnitelmissa on ollut pohjatöiden lisäksi vielä vaihtoehtoina raidevälien kasvattaminen tai jopa vaihteiden poistaminen.

Porvoon rautatien 150-vuotisjuhlia vietetään 19.–21.7.2024, eli samalla viikolla, kun radan liikenne täyttää 150 vuotta. Ensimmäinen tavarajuna radalla ajettiin 16.7.1874, vaikka rata virallisesti avattiin vasta 18.11.1874. Matkustajaliikenne aloitettiin 1875. Juhlaohjelmassa on runsaasti liikennettä varsinkin radan Porvoon päässä; selvityksessä on ollut mm. Suomen Rautatiemuseon Leena-veturin käyttö.

Porvoon museorautatien kuntotilannetta on selvitetty talven mittaan Väylävirastossa. Kokouksessa 21.12.2023 todettiin, että tarvittavat kunnostustoimenpiteet tehdään, jotta rataosalla voidaan liikennöidä kesällä 2024. Alivekkosken sillan vauriot ovat korjattavissa kohtuullisella työllä. Rataosan tulevaisuudesta pidemmällä tähtäimellä tehdään laaja kokonaisselvitys. Tavoitteena on saada selvitys hyvälle mallille maaliskuun 2024 loppuun mennessä.

Porvoon liikenteestä on ollut kiinnostunut myös Suomen Elämysjunat Oy. Yhtiön kaavailussa on ollut sesonkiaikana päivittäinen museojuna Helsingin ja Porvoon välillä, rahoituksen järjestyessä jo kesällä 2024.

Ainolan itäinen uusi raide ja sen laituri avataan liikenteelle nykysuunnitelmien mukaan 15.12.2024. Tämän jälkeen rakennetaan läntinen lisäraide laitureineen, jotka valmistunevat 2026. Ainolan etelän ja pohjoisen suunnan laiturit ovat siten jonkin aikaa eri paikoissa, koska uudet laiturit rakennetaan Järvenpään kaupungin Ainolan uuden aluekeskuksen toteuttamisen takia selvästi nykyistä etelämmäksi. Uudet laiturit ovat palvelutasoltaan, mm. katoksineen, selkeästi nykyisiä paremmat.

Järvenpään asemarakennuksessa avattiin R-kioski 20.12.2023. Sieltä voi ostaa myös matkalippuja. VR:n oma lipunmyynti asemalla suljettiin 31.8.2022, joten lipunmyynnissä oli yli vuoden tauko.

Saunakallion päivystäjä eli Helsingin seudun ainoa päivystysyksikkö kulki tiettävästi toistaiseksi viimeisen kerran 1.9.2023. Yleensä numerolla T 3122 Riihimäeltä kulkenut yksikkö liikennöi loppuaikoina Tibnorille eikä radan päähän Valmetille.

Purolan ja Jokelan välisten kahden lisäraiteen rakentaminen käynnistyi 15.1.2024 tiensiirtoja edeltävien puiden kaatamisella. Ennen kuin varsinaisiin ratatöihin päästään, joudutaan useita radan varren teitä siirtämään. Purolan ja Nuppulinnan välillä lisäraiteet tulevat sijoittumaan nykyisten raiteiden molemmin puolin ja Nuppulinnasta Jokelaan nykyisten raiteiden itäpuolelle. Radan keskimmäiset raiteet tulevat palvelemaan kaukoliikennettä ja ulommaiset taajamajunia. Tavaraliikenne voi käyttää liikennetilanteen mukaan kaikkia raiteita. Purolan ja Nuppulinnan vanhat matkustajalaiturit puretaan; jos joskus paikkojen matkustajaliikenne käynnistyy uudelleen, tehdään silloin täysin uudet laiturit. Purolan ja Jokelan välinen ratahanke valmistuu 2028.

Jokelan välilaituri puretaan ja ratapihan itäreunalle rakennetaan uusi sivulaituri pohjoisen suunnan liikennettä varten.

Hyvinkään liikennepaikka (lyhenne nyt Hyv) jaettiin 10.12.2023 alkaen seuraaviin osiin: Hyvinkää asema (km 58+792, kaupallinen nimi Hyvinkää, lyhenne Hy), Hyvinkää tavara (km 60+179, ratapiha Hangon suuntaan, lyhenne Hyt) ja Hyvinkää Paavola (km 61+140, puolenvaihtopaikka Hyvinkään ja Riihimäki Arolammen välillä, lyhenne Pvl).

Hyvinkäälle on valmistunut uusi Höyryveturi ja rakenteilla on Ratapiha. Kyseessä ovat kerrostaloyhtiöt lähellä Hyvinkää–Hanko-rataa ja Suomen Rautatiemuseota.

Hyvinkään ja Riihimäen välinen lisäraide toteutetaan 2025–2030. Sen valmistuttua on 2015 aloitettu Tikkurilan ja Riihimäen välinen kolmivaiheinen kapasiteetin parantamishanke saatu päätökseen. Hanke alkoi Riihimäen henkilöaseman täyskorjauksesta.

Monniin rakennetaan Hyvinkään ja Arolammen välisen lisäraiteen ratasilta pääradan yli. Hangon radan tavaraliikenne pystyy silloin siirtymään pääradan itäpuolelle häiritsemättä sen liikennettä.

Tampereen henkilöaseman laajat muutostyöt alkanevat 2025 talven jälkeen. Vuosi 2024 tehdään hankkeen suunnittelua ja työvaiheistusta. Hankkeessa rakennetaan myös yksi uusi välilaituri sekä aseman alle raitiotiepysäkit, joille tulee laitureilta suorat kulkuyhteydet.

Niinisalon radalla Jämijärvi-Sydänmaa-niminen valo- ja äänivaroituslaitos (km 396+217) korvataan lähitulevaisuudessa uudella laitoksella. Tasoristeyslaitos on toteutettu vapaakytkentäisellä 12 V standardikytkennällä diodiraidevirtapiirien avulla. Laitokseen kuuluu kolme kaksivaloista tieopastinta (valurautainen LME) ja yksi varoituskello (KLD). Vanha laitos vuodelta 1963 on tarkoitus museoida.

Vihanti kuulutettiin 10.12.2023 alkaen kaukojunissa nimellä Raahe, mikä herätti hämmennystä. Liikennepaikan nimeä ei ole virallisesti muutettu.

Oulun Oritkariin asennettiin joulukuun 2023 alussa ramppi , joka mahdollistaa SJ:n X40-junien siirron maantielaveteilta leveäraidesiirtoteleille. Junat siirretään Oritkarista uuden kolmioraiteen kautta Oulun ratapihalle ja VR FleetCaren tiloihin. Lyhyissä siirroissa on käytetty em. kevytrakenteisia työtelejä.

Tornioon asennetaan pysyvä ramppi X40-junien ja jatkossa muunkin kaluston kuljetuksia varten. Sitä tullaan käyttämään X40-sarjajunien siirtoon 1435 mm raiteelta 1524 mm raiteella käytettäville rullapukeille. Kaluston liikkuessa rullapukille asettuu yksi pyöräkerta kerrallaan.

Heinolan rautatiesilta maalataan kauttaaltaan 2024 aikana. Sillan korjaustöiden on suunniteltu olevan kokonaisuudessaan valmiit marraskuussa 2024. Sillalla tehtiin koemaalauksia jo 2022.

Kuopion asemalla oli kesästä 2023 lähtien käytössä vain yksi matkustajalaituri. Laiturit 1 ja 2 päästiin avaamaan matkustajille 10.12.2023. Kaikki kolme laituria ovat olleet siitä lähtien matkustajien käytössä.

Iisalmi–Ylivieska-rataosan (Kyösti Kallion rata) sähköistystyöt valmistuivat 31.1.2024. Sähkövetoiset koeajot ajettiin 21.2.2024 Sr3 3333:n vetämillä ylimääräisillä tavarajunilla T 55012/55017 (Kokkola–)Ylivieska–Iisalmi–Ylivieska(–Kokkola). Sähköveturin vedettävänä oli Dv12 2514 ja 21 tyhjää tavaravaunua (Rbnqss-v + 19 Sdggnqss-w + Rbnqss-v). Normaalin sähköliikenteen käyttöönotto tapahtuu Traficomin annettua käyttöönottoluvan.

Kontiomäki–Pesiökylä-radan uudet turvalaitteet suunnitellaan otettavan käyttöön 2024 lopussa. Kuluvana vuonna radalla tehdään vielä perusparannuksen viimeistelytöitä ja tasoristeysten parantamisia.

Kaipiaisten vaihdehallilla on toiminnan aloittamisesta 1977 alkaen pölkytetty ja toimitettu työmaille 2024 alkuun mennessä 7350 vaihdetta. Vuosittainen lähtenyt vaihdemäärä on vaihdellut runsaan sadan ja 220 vaihteen välillä. Tämän lisäksi Pieksämäellä pölkytettiin hallin toiminta-aikana 1991–2016 yhteensä 1750 vaihdetta.

Luumäki–Imatra-parannushankkeessa tehdään huhtikuun 2024 lopussa vielä radantarkastusvaunumittauksia ja niiden jälkeen touko–kesäkuun vaihteessa nopeudennostokoeajoja. Toimenpiteillä varmistetaan, että nopeudennoston edellyttämät vaatimukset radan ominaisuuksille täyttyvät. Enimmäisnopeus rataosuudella on nyt pääosin 140 km/t ja tavoitteena on nostaa se 2024 loppuun mennessä suurella osaa matkaa 200 km:iin/t.

Niiralassa FoxRail Logistics Oy:lle on tullut edelleen yleensä viikon tai kahden välein yksi rajajunapari. Junaliikenne Niiralassa on tarvinnut ulkoministeriön junakohtaisen poikkeusluvan, sillä Venäjän hybridivaikuttamisen vuoksi annetulla rajoitussäädöksellä Suomen ja Venäjän välinen raja on käytännössä suljettu matkustajaliikenteeltä ja Niiralan osalta tämän on tarkoittanut myös maantieraja-aseman kanssa samassa kohdassa sijaitsevan rautatierajan sulkua. Samaan aikaan Vainikkala on kuitenkin ollut avoinna, sillä siellä ei ole maantieliikennettä, eikä sitä siksi ole mainittu rajoitussäädöksessä.

Joensuu sai 10.12.2023 alkaen uuden osan Joensuu Koppola. Se on etelän suunnan kohtausraide. Sijainti on km 620+902 ja lyhenne Kpp.

Jakokoskella Kontiolahden ja Enon välillä pusikot on raivattu pois entisen laiturivaihteen alueen ympäriltä ja paikalle on tuotu vanha umpitavaravaunu. Jakokosken Asemanpuisto Oy on perustettu 31.12.2023. Sen toimialana on seikkailupuistotoiminta, kuten puistojuna, ja niihin liittyvät ravintolapalvelut.

Rata 2025 -tapahtuma järjestetään Tampereella 11.–12.2.2025. Parhaillaan on käynnissä luentoehdotusten kokoaminen; ne on toimitettava 26.4.2024 mennessä. Mukaan mahtuu noin 100 eri luentoa niin rautatie- kuin kaupunkiraideliikenteestäkin. Lisätietoja osoitteesta ratevent.fi.

Suomen Rautatiemuseossa meni rikki ”haamuraja”, kun 2.12.2023 museoon tuli 30 000. vuosittainen kävijä. Museon kävijämäärät ovat lisääntyneet melkoisesti pidennettyjen aukioloaikojen ansiosta. Lopulliseksi vuoden 2023 kävijämääräksi muodostui 31 362 kävijää. Samalla rikottiin kaikkien aikojen ennätys vuodelta 2012, jolloin rautateiden 150-vuotisjuhlien tiimoilta museossa kävi noin 27 000 vierailijaa.

Suomen Rautatiemuseossa ollaan siirtymässä uuteen Uuno-kokoelmanhallintajärjestelmään. Nimi tulee Uno Ölleristä, entisestä Rautatiemuseon pitkäaikaisesta intendentistä. Museon verkkosivut uusitaan keväällä 2024. Kiinteistöjen yleisötilojen wc-remontit alkoivat joulukuun 2023 alussa veturitalliosan tiloista ja niiden jälkeen siirryttiin pääaulan wc-tilojen kunnostukseen, jotka valmistuivat helmikuussa 2024. Museo oli pääaulan lattiaremontin takia kaksi viikkoa suljettuna 26.2.2024 alkaen.

Rautatiemuseopäivää vietetään 11.8.2024. Päivän yhteyteen on suunniteltu lättähattujen kokoontumisajoa Hyvinkäälle. Traficom on sallimassa eri liikennöitsijöiden hallinnoiman lättähattukaluston yhteiskäyttöön siten, että yhdessä junassa on korkeintaan kahdeksan vaunua. Yksi liikennöitsijä luonnollisesti vastaa tällöin varsinaisesta liikennöinnistä.

Parolan Panssarimuseon panssarijunan kunnostus etenee 2024, jolloin itse junaa kunnostetaan ja se on tarkoitus siirtää uudelle raiteelleen. Tk3 1106 saa kanget takaisin paikoilleen ja junan vaunujen väritykseen sopivan maastovärityksen. Veturia ei kuitenkaan panssaroida, koska sillä ei koskaan panssarointia ole ollutkaan. Tämän jälkeen, ilmeisesti 2025, junalle rakennetaan noin 80 metriä pitkä katos, jonka toteutusta tukee myös alueen yritysmaailma. Niin juna kuin ympäristökin on tarkoitus toteuttaa 1940-luvun alun asuun. Kunnostuksen jälkeen ainakin yhteen panssarijunan vaunuun on mahdollista tutustua myös sisältä. Panssarimuseo sai 2024 valtion budjettiin 150 000 euron kunnostusavustuksen.

Kapearaiteinen rautatie Kimonkylä Express ja Kirkonkellomuseo Lapinjärven Kimonkylässä ovat yleensä auki vain tilausryhmille ja etukäteen sopimalla, mutta Avoimet Kylät -päivänä lauantaina 8.6.2024 on mahdollisuus tulla tutustumaan niihin ja juna-ajelulle milloin vain päivän aikana.

Museovirasto on asettanut 19.12.2023 vuosiksi 2024–2026 raide-, tie- ja vesiliikenteen sekä ilmailun asiantuntijalautakunnat. Raideliikennelautakunta arvioi maassamme säilyneiden raide- ja raitiotieliikenteen yksiköiden merkitystä Suomen historiassa, raide- ja raitiotieliikenteen valtionavustushakemuksia sekä suorittaa tarvittaessa muitakin Museoviraston kanssa sovittavia asiantuntijatehtäviä. Raideliikennelautakunnan jäsenet ovat: Markku Nummelin (puheenjohtaja, Resiina-lehti), Hannu Matikka (sihteeri, Museovirasto), Tiina Lehtinen, Sakari Hanhimäki ja Iiro Niemi (Suomen Rautatiemuseo), Marko Anttila (Veturimuseo), Timo Lintinen (VR-Yhtymä Oyj), Miika Lumitsalo ja Visa Tammi (Rautatiemuseon Ystävät ry), Matti Bergström (Suomen Rautatiehistoriallinen Seura ry), Matti Mäntyvaara (Pohjois-Suomen Rautatieharrastajat ry), Kai Arponen (Haapamäen museoveturiyhdistys ry), Pertti Siltakoski (Sinisten vaunujen ystävät ry), Marko Laine (Museorautatieyhdistys ry), Janne Ridanpää (Topparoikka ry) sekä Daniel Federley, Sakari K Salo ja Juha Vuorinen (asiantuntijajäsenet).

Pikaraitiotie Helsingin Itäkeskuksesta Espoon Keilaniemeen eli HSL:n linja 15 on hoitanut 30.12.2023 alkaen koko reitin liikenteen, kun aiempi runkobussilinja 550 lopetettiin 29.12.2023 yöliikenteen päättyessä.

Teräspyörä-Steelwheel Oy on voittanut Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n (KLOY) tarjouskilpailun raitioteiden huoltovaunusta. Noin viiden miljoonan euron arvoisen huoltovaunun tilaus vastaa Teräspyörän keskimääräistä liikevaihtoa vuodessa. Uusi huoltovaunu on kahteen suuntaan ajettava ja sitä käytetään mm. ajojohtimien huurteenpoistoon, lumen auraamiseen ja harjaamiseen sekä kiskojen hiontaan ja pesuun. KLOY:n vanhemmista huoltovaunuista poiketen uudessa huoltovaunussa on myös kuormalava ja nosturi. Hankintaan sisältyy optio toisesta samanlaisesta huoltovaunusta. Teräspyörä on toimittanut Kaupunkiliikenne Oy:lle aiemmin kaksi Railbear-ratakuorma-autoa metroradan kunnossapitotehtäviin.

Nihti–Kalasatama–Vallilanlaakso–Pasila-raitiotien raidetyöt valmistuivat Helsingissä 10.1.2024. Hankkeessa on rakennettu 4½ km uutta raitiotietä. Ajolangan asennustyöt jatkuvat huhtikuun 2024 puoliväliin. Katualueiden ja ympäristön viimeistelytyöt jatkuvat tämänkin jälkeen. Raitiotien käyttöönottotestit ajoittuvat kevääseen ja kesään 2024. Ennen loppukesän 2024 matkustajaliikenteen aloitusta tehdään vielä koeajoja (mm. pimeä- ja hidasajot) sekä testataan kaikki radan tekniset järjestelmät.

Tampereen raitioteiden reitit muutetaan 3.6.2024 alkaen niin, että linja 1 alkaa ajaa Taysilta Sorin aukion sijasta Santalahteen ja linja 3 puolestaan alkaa liikennöidä Hervannasta Sorin aukiolle. Linja 1 pitenee ja linja 3 lyhenee. Muutoksella tähdätään ajoittain ruuhkautuneen linjan 3 vuorovälin tihentämiseen. Jo syksyllä 2023 aloitettu ao. linjan vuorojen tihentämiskokeilu on vähentänyt keskimääräistä kuormitusta iltapäivän ruuhka-aikaan. Lisäliikenne on sujunut hyvin ilman merkittäviä ongelmia. Täsmällisyys ja luotettavuus ovat pysyneet hyvällä tasolla.

Tampereen raitiotien ajojohtimet on asennettu valmiiksi Niemenrannan ja Lentävänniemen alueille marraskuussa 2023. Linjaa 1 jatketaan Santalahdesta Lentävänniemeen 7.1.2025.

Pienoisrautatiekerhon (PRK) kerhoradan ajoillat täydellisten aikataulujen ja skaala-ajan mukaan käynnistyivät 41 vuoden tauon jälkeen 15.1.2024. Jo viikon päästä ajoja jatkettiin ja helmikuussakin ajettiin kahtena iltana. PRK:lla on ollut kiinteä rata viimeksi vuonna 1983, jolloin kerho joutui muuttamaan ilmaisista tiloistaan Helsingin aseman kellarista. Kerholla on vapailta markkinoilta vuokrattu kerhohuoneisto Valimon seisakkeen lähellä. Radan keskiosa on nyt kiinteä, mutta muut osat ovat siirrettäviä lohkoja. Osa lohkoista on kerhon, osa taas yksityisiä. Liikenteessä käytetään graafisia aikatauluja, junanlähettäjien käytössä olevia asemakohtaisia aikatauluja. Tietysti kunkin veturin kuljettajalla on junakohtainen paperinen kuljettaja-aikataulu. Ne kaikki vastaavat Valtionrautateillä aikanaan käytettyjä malleja. Käytettävässä skaala-ajassa yksi minuutti vie kuudesta kahdeksaan oikeaa sekuntia. Kaikki tilan kellot toimivat tässä pienoismaailma-ajassa. Nyt tarkoituksena on palauttaa ajoiltaperinne ja samalla lisätä muutoinkin perinteistä yhdessäoloa somen yms. sijasta.

Pienoisrautatienäyttelyitä pidetään Suomessa 2024 ainakin kolme. Ihmeellinen Pieni Maailma sekä Helsingin messukeskuksessa Lapsimessujen yhteydessä 19.–21.4.2024 että Espoon Otahallissa 28.–29.9.2024 ja Pienoisjunatreffit Suomen Rautatiemuseossa 18.–19.5.2024.

UUTISIA ULKOMAILTA

Viro

Alkuvuoden 2024 pakkaset ovat häirinneet liikennettä myös Virossa. Ongelmia on ollut junien kytkemisessä. Esimerkiksi 7.1.2024 klo 13.52 Narvasta piti lähteä kolmen ja kahden vaunun FLIRT-junat yhdistettynä. Pakkasen aiheuttamien ongelmien takia yksiköitä ei voitu kytkeä yhteen; Tallinnasta Narvaan ja takaisin kulki vain kolmen vaunun juna. Monet matkustajat eivät mahtuneet junaan sisään, vaikka heillä oli ostetut liput. Junan käymäläkin oli täydessä seisomakuormassa.

Operail on myynyt yhdeksän C36-7i-veturiaan Cronimet Nordic OÜ:lle romutettavaksi. Veturit 1506, 1510, 1515, 1525, 1530, 1534, 1548, 1550 ja 1557 hinattiin tavarajunassa 3833 Muugasta Paldiskiin 20.–21.1.2024 välisenä yönä. Junassa oli mukana myös 13 tavaravaunua. Vetureiden romutus alkoi nopeasti ja tehokkaasti.

Jüri Loogin kirjoittama Viron rautateiden liikkuvan kaluston kolmeosainen vuodet 1870–2003 käsittävä historiikki on nyt täydellinen myös venäjänkielisenä. Kolmas osa valmistui vuonna 2023. Sen ISBN-numero on 978-9916-4-1678-5 ja nimi Часть третья, 1940–2003, Эпоха второй мировой войны, Советского союза и первые годы после восстановления независимости Эстонии. Teosta myydään pakettina, johon kuuluvat uusimman lisäksi kaksi aiemmin painettua osaa (vuodet 1870–1918 ja 1918–1940) sekä tyylikäs pahvikotelo. Koko trilogian nimi venäjäksi on История железнодорожного подвижного состава Эстонии. Kokonaisuuden hinta on 120 € + postikulut, ja sitä voi tilata kustantajalta puhelimella +372 512 9109 tai sähköpostitse margus.varav@gmail.com (palvelu myös suomeksi). Vironkielisen laitoksen arvostelu on Resiinassa 1/2022 s. 44.

Latvia

Latvian rautateiden matkustajaliikenne (Latvijas dzelzceļš/LDz – AS Pasažieru Vilciens/PV) alkoi 29.11.2023 ottaa käyttöön uutta liikemerkkiä ”Vivi” (Vienā vilcienā, suomeksi Samassa junassa). Uuteen liikemerkkiin siirtyminen tapahtuu uusien Škoda Vagonkan toimittamien 32 RegioPanter 16Ev-sähkömoottorijunien tulon yhteydessä vuoden 2024 puoliväliin mennessä. Junat saivat tyyppihyväksynnän 17.11.2023 ja ensimmäiset niistä luovutettiin tilaajalle 29.11.2023. Ukrainan sotatilanne on aiheuttanut toimitusten viivästymisen, sillä rautatiekuljetusten sijaan junat joudutaan tuomaan lavettikuljetuksina maanteitse Riikaan vaunu kerrallaan ja yhdistämään ne vasta siellä (Resiina 4/2022 s. 48). Junayksikön pituus on 109 metriä ja siinä on 436 istuma- ja 454 seisomapaikka. Junat poikkeavat monilta osin Viroon Elronille toimitettavista RegioPanter 21Ev -junista. Latvialaiset ovat esimerkiksi 2. luokan 4-vaunuisia 3 kV tasavirtajunia, kun taas virolaiset ovat 1. ja 2. luokan 3-vaunuisia kaksivirtajunia (3 kV tasavirta ja 25 kV 50 Hz vaihtovirta).

Kaupallinen liikenne uusilla 16Ev-junilla alkoi 15.12.2023, jolloin ensimmäisenä ajettiin junapari 6319/6320 Riiasta Dubultiin ja takaisin yksiköllä 0002 (94 25 4 116 103-3 + 94 25 4 116 202-3 + 94 25 4 116 002-7 + 94 25 4 116 104-1). Ennen junan lähtöä asemalaiturilla pidetyssä avajaistilaisuudessa esiintyivät Latvian liikenneministeri Kaspars Briškens, PV:n hallituksen puheenjohtaja Rodžers Jānis Grigulis, Euroopan komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis ja Škoda Groupin hallituksen jäsen Zdenek Svata. Heidän lisäkseen junassa oli runsaasti julkisen sanan edustajia, mutta myös tavallisia matkustajia. Dubultissa laiturille oli matkustajille järjestetty pienimuotoinen kahvi-/tee- ja välipalatarjoilu. Uudet junat Riiasta asetettiin lähtöihin Dubultiin klo 10.59 ja 18.24, Tukumsiin 12.23, Slokaan 16.39, Ogreen 14.18, Lielvardeen 20.32 ja Saulkrastiin 18.43 ja seuraavana päivänä myös Jelgavaan. Kun kaikki junat on vastaanotettu, on ruuhka-aikoina tarkoitus siirtyä 15–20 minuutin tasavälitarjontaan. Vuoden 2024 alussa junia oli teoreettisesti käytettävissä 11, mutta niissä oli teknisiä vikoja jo joulukuussa ja viat lisääntyivät vielä vuoden 2024 puolella. Seurauksena oli peruutuksia ja liikenteessä kahden–kolmen tunnin myöhästymisiä.

Liettua

Liettuan ja Latvian pääkaupunkien välillä avattiin 27.12.2023 suora päivittäinen matkustajajunayhteys. Reittiä Vilna–Kaišiadorys–Šiauliai–Joniškis–Jelgava–Riika ajaa Liettuan valtion rautatieyhtiö LTG Link (Lietuvos geležinkeliai). Juna lähtee Vilnasta klo 6.30 ja saapuu Riikaan klo 10.43. Paluujuna lähtee Riiasta klo 15.28 ja saapuu Vilnaan klo 19.51. Tämä yhteys palauttaa mahdollisuuden ajaa koko Baltian läpi junalla. Uusi reitti on suorempi ja nopeampi kuin edellisessä läpi ajamisen mahdollistaneessa vaiheessa, parin vuoden ajan ennen koronapandemiaa, jolloin yhteys toimi vaihtamalla Väinänlinnassa (latviaksi Daugavpils). Tuolloin sekä tämä Latvian ja Liettuan välinen yhteys että Liettuan ja Puolan välinen kulki vain parina päivänä viikossa, joten uusi yhteys on selkeästi parempi. Matka Varsovasta Helsinkiin on nopeampi (yksi yöpyminen, joskin saapuminen Länsisatamaan puolenyön jälkeen) kuin päinvastoin (2–3 yöpymistä). Lisäksi Puolan PKP:n juna Liettuan raja-asemalle Mockavaan on veturivetoinen, ja nyttemmin siinä on myös ravintolavaunu.

Ruotsi

SJ:n veturinkuljettajapula on hellittämässä voimakkaan kuljettajakoulutuspanostuksen ansiosta. Lisäksi yhtiöllä on ollut ylitarjontaa Rc6-sähkövetureista ja ns. 1980-luvun matkustajavaunuista. SJ on voinutkin lisätä merkittävästi tarjontaa 10.12.2023 alkaen. Esimerkiksi Tukholman ja Upsalan välisiä nopeita taajamajunia lisättiin aiemmasta 17 päivittäisestä junaparista peräti 33 pariin. Valtaosa vuoroista ajetaan Rc6-kalustolla ja em. vaunuilla. Pitempimatkaisia Gävle–Upsala–Tukholma–Linköping-junavuoroja lisättiin seitsemästä päivittäisestä parista 12 pariin; nämä junat ajetaan X40-kaksikerrosmoottorijunilla. SJ:llä on Alstomilta tilauksessa 25 nopeaa junaa ja samoin CAF:lta 25 taajamajunaa, jotka tulevat aikaisintaan 2026 alkaen vähentämään jälleen veturien käyttöä. Nopeiden junien korit tehdään Kiinassa ja loppukokoonpano Hennigsdorfissa Saksassa. Taajamajunat tulevat Espanjasta.

Tavaraliikenteessä Rc-veturiperheen vetureita uskotaan käytettävän eri operaattoreilla vielä 15–20 vuotta. Niitä pidetään hyvin luotettavina, vaikka ensimmäiset Rc1-veturit toimitettiin jo 1967. Osa vetureista saavuttanee tavaraliikenteessä jopa 70 vuoden käyttöiän. Niiden ainoa merkittävä ongelma on suuri energiankulutus, koska niissä mm. ei ole jarrutusenergian takaisinsyöttöä. Energiataloudellisuus onkin ilmeisesti ratkaiseva tekijä siinä, missä aikataulussa ne korvataan modernimmalla kalustolla. Vetureissa arvostetaan kovasti pyörien levyjarrujen lisänä toimivia tönkkäjarruja, jotka ennen kaikkea pitävät pyöränkehät puhtaina ja parantavat kitkaominaisuuksia. Kaiken kaikkiaan SJ hankki Rc-perheen vetureita yhteensä 360 vuosina 1967–1988.

VR on ostamassa 8.2.2024 allekirjoitetulla sopimuksella MTR Express (Sweden) Ab:n eli MTRX:n. Kauppa on tarkoitus saada päätökseen toukokuun 2024 aikana. MTRX aloitti liikenteen 2015 Tukholman ja Göteborgin välillä. Yhtiö käyttää liikenteessä kuutta X74-sähkömoottorijunaa. Näiden Stadlerin FLIRT-junien suurin nopeus on 200 km/t.

VR Sverige aloitti operaattorina TiB-liikenteessä (Tåg i Bergslagen) 10.12.2023. Kalusto on tilaajan järjestämää ja AB Transition omistamaa. VR Sverigen liikennöimissä reiteissä on 2024–2025 tapahtumassa niin vähennyksiä kuin lisäyksiä. Vy Tåg AB:n jälkeen VR Sverige tulee operaattoriksi ns. X-liikenteessä kesäkuussa 2025 sopimuksella, joka kestää joulukuuhun 2036. VR puolestaan menettää elokuussa 2024 Tukholman lähiliikenteessä Tvärbananin, Nockebybananin ja Saltsjöbananin liikennöinnin Stockholms Spårvägar -yhtiölle sekä kesäkuussa 2025 Itä-Götanmaan Östgötapendeln-liikenteen Transdeville. VR:llä on lisäksi voimassa junaliikennöintisopimus Skånen Pågatågen-lähiliikenteestä joulukuuhun 2026; sen uusi kilpailutus on juuri alkamassa. Näiden lisäksi VR Sverigellä on runsaasti bussiliikennettä.

Harvoin alle metrin raideleveyden kalustoa on viime vuosikymmeninä tilattu suuria määriä. Poikkeuksen muodostavat Tukholman Roslagsbanan (raideleveys 891 mm) X15p-junat, joista ensimmäistä käytetään jo kaupallisessa liikenteessä. Junalle on oma kiertonsa, jossa sillä ajetaan koe- ja koulutusmielessä Roslagsbanan kaikkia kolmea rataosaa normaalikaluston (X10p) sijaan. X15p-junia on tilattu Stadler Raililta tähän mennessä 26. Kaikkine optioineen tilausmahdollisuus on yhteensä 67 junaan. Kesään 2024 mennessä on tarkoitus pitää viisi X15p-junayksikköä normaalissa kalustokierrossa. Ennen kaupallista käyttöönottoa on jokaisen yksikön kuljettava 10 000 km ilman vikoja. Käyttöönottoa on hidastanut pääosin kaksi ongelmaa eli Hitachin kulunvalvontavarustus ja kuljettajan henkilökohtaisen tunnistekortin lukujärjestelmä. Lisäksi junan käynnistys virtakatkostilasta on ollut tavattoman hidasta. Suurin hitaus on tullut Telesten videovalvontajärjestelmästä. Roslagsbanan liikenne hoidetaan valtaosin X10p-moottorivaunuilla. Niistä muutamassa on jo materiaaliväsymisongelmia, jonka takia nämä yksiköt on poistettava liikenteestä.

Ruotsin malmiradalla tapahtui 17.12.2023 paha täyteen kuormatun malmijunan suistuminen Vassijauren lähellä. Sekä tavara- että henkilöliikenne lopetettiin Kiirunasta eteenpäin valtakunnan rajalle ja edelleen Narvikiin. Ennen joulua liikenteen arvioitiin palautuvan tammikuun alussa, mutta joulukuun lopulla vasta tammikuun lopussa. Rataa oli vaurioitunut yhteensä 15 km:n matkalta. Ratapölkkyjä jouduttiin vaihtamaan noin 25 000. Pölkkyjen vaihto ja kiskojen korjaus oli erittäin haastavaa kovassa pakkasessa ja paksussa hangessa. Liikenteen jatkumista jouduttiin siirtämään vielä monia kertoja: se onnistui vihdoin 20.2.2024 tavaraliikenteen osalta, mutta turvallisuussyistä henkilöliikenne jatkuu vasta keväällä Björklidenin ohi. Lisäksi Vassijauren lähellä tapahtui uusi suistuma 24.2.2024, mikä jälleen katkaisi liikenteen. Malmin loputtua Narvikissa laivaukset lopetettiin sieltä 30.12.2023, mikä vaikutti terästeollisuuteen jopa Aasiassa asti. LKAB-kaivosyhtiö arvioi tappionsa miljardeiksi euroiksi ja pienempi Kaunis Iron toimintansa olevan jopa vaakalaudalla. Onnettomuus tuotti suuria ongelmia LKAB:n ja Kaunis Ironin malmikuljetusten ohella myös Narvikin ja Pohjois-Norjan huollolle ja kaupalle; suuri määrää tavaraa tuodaan normaalisti rautateitse Narvikiin ja etelään taas lähtee mm. kalaa.

Pohjois-Ruotsissa peruttiin koko henkilöliikenne Vännäsin pohjoispuolella 2.1.2024 alkaen rajujen pakkasten takia. Tällöin pelättiin junien jäävän vikatilanteissa mahdollisesti tiettömien taipaleiden taakse, jolloin evakuointi olisi erittäin hankalaa. Tosin liikennöinti lopetettiin myös mm. Haaparannan radalta, joka kyllä on varsin hyvien tieyhteyksien lähellä. Liikenne Vännäsin pohjoispuolella sallittiin jälleen 5.1.2024 klo 18 alkaen, mutta käytännössä esimerkiksi ensimmäiset Pohjois-Ruotsin yöjunat lähtivät liikkeelle vasta seuraavan päivän iltana.

Tanska

Tanskan yksityisradat ovat sähköistämättömiä ja henkilöliikenne niillä on hoidettu jo kymmeniä vuosia dieselmoottorivaunuilla. Nyt ympäristösyistä näillä radoilla tullaan siirtymään akkumoottorivaunuihin sitä mukaan kuin nykyinen kalusto tulee elinkaarensa päähän. Keski-Jyllannin alueelle on jo aiemmin tilattu Midtjyske Jernbaner -yhtiölle seitsemän Siemensin Mireo Plus B -akkumoottorijunaa. Näistä kaksi ensimmäistä toimitetaan koeajoihin keväällä 2024. Seitsemästä junasta kolme tulee yhtiön omalle Vemb–Lemvig–Thyborøn-radalle ja neljä Holstebron ja Skjernin välille, missä yhtiö toimii liikennöitsijänä. Edelliseltä radalta poistuvat jo kulttimaineen saaneet Uerdingenin valmistamat Y-junat eli ns. Lynette-moottorivaunut ja jälkimmäiseltä Desiro-moottorivaunut. Latausasemat rakennetaan Lemvigiin, Vembiin, Skjerniin ja Holstebrohon. Puolestaan Själlannin saarella aluehallinto on päättänyt, että 2024 voidaan aloittaa 14 uuden akkumoottorijunan (+ optio 10 junaa) hankinta. Kalusto tulee Østbanenin (Køge–Rødvig/Faxe Ladeplads) ja Tølløsebanenin (Slagelse–Tølløse) radoille.

Alstom rakentaa paraikaa uusia IC5-junia DSB:lle. Yhteensä niitä on tilattu 100. Alkuperäisen vuoden 2022 suunnitelman mukaan niitä piti nähdä liikenteessä tanskalaisilla kiskoilla 2025. Tämä aikataulu kuitenkin myöhästyy, nyt käyttöönottoa odotetaan vuodeksi 2027. Sekä suunnittelu että tuotannon valmistelu vievät enemmän aikaa kuin kaavailtiin. Junat tehdään Puolassa ja Saksassa.

Kööpenhaminan ja Hampurin välinen junamatkustus on kasvanut parina viime vuotena erittäin voimakkaasti. Monen matkustajan päämäärä on kuitenkin Hampuria kauempana. DSB, DB (Saksa), ČD (Tšekki), ja NS (Hollanti) suunnittelevatkin parhaillaan uusien päiväjunien liikennöinnin aloittamista Kööpenhaminasta Hampurin kautta Prahaan ja toisaalta Amsterdamiin. Kaavailussa on liikenteen aloittaminen joulukuussa 2025.

Tanskalaisten kuminokkaisten IC3-junien liikennöinti Hampuriin päättyi 10.12.2023. Kaikki Kööpenhaminan ja Hampurin väliset matkustajajunat ajetaan nyt DSB:n EB-sarjan Vectroneilla ja DB:ltä vuokratuilla IC-vaunuilla. Kaikkiaan 95:stä valmistetusta IC3-junasta 17 junassa oli varustus myös Saksaan liikennöintiä varten. Liikenne IC3-junilla Hampuriin oli alkanut toukokuussa 1993.

DSB sai joulukuussa 2023 Tanskan liikenneministeriöltä 10 vuoden liikennöimissopimuksen pidennyksen ilman kilpailutusta, joten DSB tulee jatkamaan valtaosalla Tanskan valtion rataverkkoa liikenteen hoitamista ainakin joulukuuhun 2033. Tämä kattaa myös mm. asemarakennukset, jotka edelleen kuuluvat DSB:lle. Sopimuksen ulkopuolella on vain kansainvälinen matkustajaliikenne sekä osa Jyllannin paikallisliikenteestä.

Saksa

Saksassa on useallakin museorautatiellä vaara joutua suljetuksi, mutta positiivisesta syystä: vakituinen matkustajaliikenne aloitetaan uudelleen ja niin tiheänä, etteivät museojunat enää mahdu liikennöimään. Uusin päätös koskee Hampurin lähellä Bergedorfin ja Geesthachin välistä höyryveturivetoista museorautatietä. Normaali henkilöliikenne radalla päättyi 1953, mutta syksyllä 2023 on tehty lopulliset päätökset radan liittämisestä Hampurin lähiliikenneverkkoon. Rataa ei sähköistetä, vaan liikenne tullaan hoitamaan 20 minuutin vuorovälein ajavilla uusilla akkumoottorivaunuilla. Myöhemmin tavoitteena on, että junat ajavat suoraan Hampurin päärautatieasemalle, mutta alkuvaiheessa Bergedorfissa tulee vaihtaa S-Bahnin tai kaukoliikenteen juniin. Hampurin vierailijoiden kannattaa siten vielä lähiaikoina poiketa tällä helposti tavoitettavalla museoradalla, jonka liikkuvan kalustonkin kohtalo on nyt epävarma. 

Kapearaiteisella 600 mm raideleveyden Muskauer Waldbahn (”Muskaun Metsärata”) -museo- ja turistirautatiellä Cottbusin eteläpuolella itäisessä Saksassa on meneillään huikea seitsemän miljoonan euron investointi. Kolmihaaraisen rataverkon pituus on noin 20 km, aikanaan pituus oli runsaat 80 km. Vuoteen 2026 mennessä peruskorjataan noin 16 kilometriä rataa, kuusi asemaa, kolme seisaketta ja 36 tasoristeystä. Valtion ja osavaltion kustantamaan hankkeeseen kuuluvat myös digitaalinen lipunmyyntijärjestelmä, sähköinen radan kunnonvalvonta, junaradiojärjestelmä ja muuta nykyaikaiseen digitalisointiin liittyvää, mikä kokonaisuus oli kunnostushankkeen ehtona.

Kirjanpainaja-kuoriaiset ovat aiheuttaneet Saksassa lämpimien kesien takia jo suuria metsätuhoja. Tämä perustuu niiden massaesiintymään kuusipuissa. Edellisvuotiset eläimet ehtivät lämpimänä kesänä parittelemaan kahdesti ja ensimmäisinä syntyneet kesän nuorukaiset nekin jo kerran. Kirjanpainajien ja niiden toukkien syömäkuviot katkaisevat puun nestevirtaukset, jolloin se kuivuu ja kuolee viikoissa. Kirjanpainajat vaikuttavat höyryjunaliikenteeseenkin, koska kuolevat ja kuivuneet metsät ovat erittäin herkkiä syttymään. Saksassa höyryveturiliikenne on laajinta Harzin kapearaiteisilla radoilla. Siellä on menneen talven aikana suunniteltu entistä parempia kipinäsuojauksia vetureihin. Mallina on ollut lainaksi toimitettu suomalainen Hr1/Tr1-veturien halkosavutorvi sisäpuolisine rakenteineen. Mallinnuksen jälkeen savutorvi palautettiin Suomeen joulukuussa 2023.

Voimakas matalapaine runsaine lumisateineen 1.–2.12.2023 sotki pahoin Saksan kaakkoisosien maa- ja ilmaliikennettä. Erityisen pahoin lumentulo koetteli Baijeria ja sen pääkaupunkia Müncheniä, jossa lunta kertyi reilun vuorokauden aikana puoli metriä. Rautatieliikenne Münchenissä ja sen lähiympäristössä keskeytyi useiksi vuorokausiksi ajojohdinvaurioiden ja lumen tukkimien vaihteiden takia. Kaukoliikenne Münchenistä mm. Stuttgartiin, Nürnbergiin sekä Itävallan ja Sveitsin suuntiin oli poikki useita päiviä. Münchenin kaupunkiliikenne keskeytettiin 2.12.2023 metron maanalaisia osuuksia lukuun ottamatta. Linjan U6 pintarataosuutta Alte Heidestä Garchingiin ei liikennöity pariin päivään. S-Bahnin laajalla linjastolla liikennöitiin vain linjaa S8 Leuchtenbergringin ja Westkreuzin välillä. Siten normaalioloissa vilkkaalla Hackerbrücken ja Ostbahnhofin välisellä, enimmäkseen maanalaisella rataosalla vuoroväli oli 20 minuuttia, kun se normaalisti on keskimäärin alle kaksi minuuttia. Kaupungin linja-autoliikenne käynnistyi uudelleen 3.12.2023, mutta viimeiset S-Bahnin ja raitiolinjojen rataosuudet saatiin liikennöitävään kuntoon vasta 8.12.2023. Tällöin myös päärautatieasemalta lähtevä kaukoliikenne kulki jälleen normaalisti. Pisimpään katkokset kestivät Münchenistä Rosenheimiin ja edelleen Salzburgin ja Innsbruckin suuntaan johtavilla rataosuuksilla. Raitioteillä lumenpoistoon löytyi vain yksi museoitu auravaunu, mikä herätti suurta mediakiinnostusta. Saksassa ihmettelyä on myös herättänyt, miksi heti Itävallan puoleisilla raja-asemilla liikenne sujui normaalisti, vaikka lunta oli jopa enemmän: syynä on Itävallan rautateiden Saksaa selvästi parempi talvivarautuminen mukaanlukien riittävä kalusto ja henkilöstö.

Saksassa oli laaja veturimiesten lakko 24.–29.1.2024. Deutsche Bahnin tavara- ja henkilöliikenne olivat isoissa vaikeuksissa; niitä ajettiin rajusti harvennettuna. Sen sijaan muiden operaattoreiden liikenne toimi aikataulujen mukaisesti.

Cottbusin uusi ICE-varikko itäisimmässä Saksassa otettiin käyttöön 11.1.2024. Siellä huolletaan jatkossa DB:n kaikki ICE4-tyypin junat, joita on 137.

Nürnbergin perinteiset leikkikalumessut pidettiin 30.1.–2.2.2024. Ne eivät ole enää entisen tapaiset pienoisrautatiealan suurtapahtumat. Useat tunnetut pienoisrautatievalmistajat puuttuivat. Suurilla osastoilla olivat enää liikkeellä Hornby ja Märklin. Monet valmistajat julkaisevat uutuutensa jo aiemmin verkkojulkaisuissa, eivätkä enää Nürnbergin messuilla. Liioin alan kustantajat eivät olleet enää mukana; aikaisemmin lehdet julkaisivat erikoisnumeroitakin Nürnbergin pienoisrautatieuutuuksista. Nürnbergin messut ovat olleet ammattilaistapahtuma, mutta nyt pienoisrautatiepuoli on ollut kahdesti auki yhden päivän myös suurelle yleisölle. Alan harrastajille kuitenkin mm. Intermodellbau Dortmundissa (seuraavan kerran 18.–21.4.2024) on kuitenkin monin verroin antoisampi.

Sveitsi

St. Gotthardin poikkeusliikenne vanhaa rataa jatkuu näillä näkymin syyskuuhun 2024 asti eli yli vuoden 10.8.2023 tapahtuneesta tavarajunan suistumisesta. Matkustajajunat kulkevat vanhaa ns. panoraamarataa, paitsi viikonloppuisin on ohjattu 31 junaa uuden radan kautta. Pääsiäisestä alkaen töiden edistyessä henkilöliikennettä voidaan hieman lisätä uudella radalla. Tavaraliikenteestä suurin osa voidaan ohjata ehjää ratatunneliputkea pitkin, mutta ei henkilöliikennettä, koska toinen tunneli muodostaisi normaalisti hätäpoistumisreitin. Tavarajunia ajetaan uutta rataa niin, että ehjää tunneliputkea kulkee peräkkäin aina jopa kuusi tavarajunaa noin neljän minuutin välein, jonka jälkeen kulkusuunta vaihdetaan. Jonkin verran tavarajunia ajetaan myös vanhaa maisemarataa.

Sveitsin kaikki paikallisradat saivat aikataulukauden vaihteessa R-tunnuksen. Siten myös jotkut pitkän matkan raitiotielinjat saivat sellaisen.

Italia

Valtiollinen Trenitalia suunnittelee laajentavansa suurnopeusjunaliikennettään laajalti Italian rajojen ulkopuolelle. Yhtiö tilasi marraskuussa 2023 sitovasti 30 uutta junaa. Ne valmistaa Hitachi Rail. Junien on tarkoitus saada hyväksynnät myös Sveitsiin, Itävaltaan, Saksaan, Belgiaan ja Alankomaihin. Junat ovat ETR1000-tyyppiä, joita on jo käytetty Italian sisäisessä liikenteessä vuodesta 2015 ja jo myös liikenteessä Ranskaan 2021 alkaen. ETR1000-junat otettiin käyttöön marraskuussa 2022 myös Espanjassa. Operaattorina on siellä espanjalainen ILSA, jossa Trenitalia on mukana 45 % osuudella. Trenitalia kaavailee aloittavansa liikenteen 2026–2027 mm. Milanosta Müncheniin, Pariisista Amsterdamiin ja Frankfurtista Kölnin kautta Amsterdamiin. Junien suurin kaupallinen nopeus on 300 km/t, vaikkakin koeajoissa on ajettu Milanon ja Torinon välillä 393,8 km/t.

Iso-Britannia

Iso-Britanniassa rakenteilla olevan seuraavan täysin uuden pääratojen höyryveturin, sarjan P2 nro 2007 Prince of Walesin kokoonpano on päässyt nyt hyvään vauhtiin. Projekti on ollut jo käynnissä kymmenisen vuotta. Vuoden 2024 aikana Darlingtonissa päästään alustan, pyörästön, kattilan ja juuri valmistuneen sylinterivalun kokoonpanoon. Ennen kuin veturi on kuitenkaan valmis, tarvitaan usean vuoden työ viimeistelyssä, mm. sähkötöissä. Valmistuttuaan veturi tulee olemaan maan tehokkain höyryveturi. Sitä rakennuttaa sama säätiö, joka on aiemmin toteuttanut uuden Tornado-veturin. Veturien rahoitus perustuu ennen kaikkea lahjoituksiin.

Ukraina

Ukrainan kaikki käyttökuntoiset normaaliliikenteen kapearaiteiset höyryveturit on keskitetty 2023 Hayvoroniin Keski-Ukrainaan. Maan kaikkien kapearaiteisten ratojen henkilöliikenne keskeytettiin koronan vuoksi, mutta nyt se taas jatkuu Hayvoronin ympäristössä. Rataverkon pituus on 130 km ja raideleveys 750 mm. Normaali päivittäinen liikenne hoidetaan TU2-sarjan dieselvetureilla. Kolmea käyttökuntoista höyryveturia käytetään erikoisjunissa ja tapahtumissa, kuten vuoden 2023 rautatiejuhlissa, joissa oli mukana myös kolme leveäraidehöyryveturia. Vuodelle 2024 on suunnitteilla myös ulkomaalaisille harrastajille tarkoitettuja matkoja. Hayvoronin rataverkon lisäksi Ukrainassa on myös joitakin museoratoja.

Venäläiset ovat tehneet ukrainalaisten lähteiden mukaan Ukrainan itäosaan Olevnikan kaupungista aina Volnovakhaan asti rautatievaunuista radalle kootun hyökkäysesteen. Lähellä sodan etulinjaa sijaitseva vaunueste on tiettävästi noin 30 km pitkä.

Venäjän hyökkäyssodan alkamisen toiseen vuosipäivään 24.2.2024 mennessä 601 ukrainalaista rautatieläistä on kuollut ja yli 1500 loukkaantunut.

 

Tasoristeys-palstan aineistoa ovat toimittaneet tällä kertaa: Timo Ahlroth, Mikko Alameri, Tomi Anttila, Eero Heinonen, Anders Järvenpää, Sakari Kestinen, Jouni Kiviniitty, Timo Koskela, Timo-Pekka Lange, Lasse Linnasalo, Matti Melamies, Matti Mustola, Jussi Mäkinen, Iiro Niemi, Teppo Niemi, Markku Nummelin, Jan-Eric Nyström, Jussi Pajunen, Samuel Pajunen, Nikolas Peippo, Roope Peltola, Jari Pollari, Boris Purunen, Kimmo Pyrhönen, Arto Rummukainen, Kalervo Rytky, Sakari K Salo, Teemu Saukkonen, Jonne Seppänen, Argo Siig, Pekka Siiskonen, Simo Toikkanen, Petri Tuovinen, Tuukka Varjoranta, Juha Vuorinen ja Kai Willadsen. Kiitokset kaikille aineiston toimittajille!