Artikkelihaku

Resiina 3/2019

Kansi 3/2019

» Kuonakuoppia ja hiekanantolaitteita
» Kesäiset terveiset Karisalmelta
» Höyryvetureiden käyttö vuonna 2018

RESIINA 50 VUOTTA

Tasoristeys 3/2019

KALUSTOMUUTOKSET HUHTI–HEINÄKUU 2019

Uudet rekisteröinnit
  • 2 Sr3 (91 10 3103 322-6 ja 91 10 3103 323-4)
  • 7 Ed (50 10 2697 114–50 10 2697 120)
  • 3 Etv-w (venäläisperäisiä sepelivaunuja 99 10 9353 104–99 10 9353 106)
Muutettu kalusto
  • 2 Edb (50 10 2697 402-9 ja 50 10 2697 423-5) sarjaan CEd (50 10 3697 402-7 ja 50 10 3697 423-3)
  • 1 Move 66 (6607) sarjaan Dr35 (98 10 8139 007-3)
  • 1 XT (01608) sarjaan Ei (22157)
  • 1 XG (030512-8) sarjaan Gb (57477-2)
Romutettu kalusto
  • 13 Sm1 (6007, 6009, 6012, 6018, 6020, 6023, 6024, 6027, 6030, 6032, 6043, 6045 ja 6047)
  • 1 Tla (90 10 9691 001-2 aurausveturi)
  • 13 Eio
  • 4 Hkb
  • 13 Shmmn
  • 1 Shmmn-t
  • 2 Sob

Alla oleviin uutisiin liittyvät kuvat näet painetussa Resiina-lehdessä 3/2019.

Sr3-veturit saivat Traficomilta rajoitetun käyttöluvan 1.6.2019 alkaen myös matkustajaliikenteeseen, aluksi vain Oulu–Rovaniemi-reitille. Lupa laajeni kolme viikkoa myöhemmin Helsinki–Oulu-välille. Käytännössä Sr3:n kaupalliset koeajot alkoivat 3.6.2019 Oulu–Rovaniemi-reitillä junissa IC 413/IC 414 – ja siitä eteenpäin samoissa junissa kolmen viikon ajan. Ensimmäisen IC 413:n vetivät Sr3:t 3322+3304. Sr3:t siirtyivät myös Helsinki–Oulu-junapariin IC 121/126 maanantaista torstaihin ja lauantaisin. Ensimmäisen kerran IC 126 vedettiin Sr3:lla 24.6.2019. Onnistuneen koeliikenteen jälkeen veturien käyttö laajeni heinäkuun puolivälistä alkaen merkittävästi. Niitä näki pian myös mm. Porissa ja Vaasassa.

Sr3 3309 eli Kemijärven tasoristeysonnettomuusveturi hinattiin Ilmalasta Hankoon 9.5.2019. Vetäjänä oli Dv12 2646. Hangosta veturi laivattiin Saksaan ja kuljetettiin Müncheniin Siemensille. Onnettomuustutkintakeskus suositteli tätä tasoristeysonnettomuutta koskevassa raportissaan, että Sr3:n sivuikkunat muutetaan määräysten mukaisiksi rikkoutumista kestäviksi ja mm. veturin turvavalaistus muutetaan vaatimusten mukaiseksi.

Sr3-veturien toimitusten kesätauon jälkeen seuraavat veturit eli 3324–3326 tuotiin Hankoon 2.9.2019 ja hinattiin edelleen Dv12 2626:lla Ilmalaan.

Sm2 6081:n 1-telin ajomoottori leikkasi kiinni 13.5.2019 illalla Hikiällä G-junassa 1664. Juna peruttiin loppumatkalta ja yksikkö jäi Hikiän seisakkeelle. Seuraavana iltana rikkoutunut vetoteli tunkattiin Rullikka-aputelien päälle. Tämän jälkeen yksikkö ajettiin ½-tehoisena junana HV 11660/11662 Riihimäelle/Hyvinkäälle, 16.5. junana HV 11660 Keravalle ja viimein 17.5. aamuyöstä Keravalta junana HV 11660 Ilmalaan.

Sm2-junat 6071 ja 6074 palautetaan Joensuusta seisomasta Ilmalaan ja ne otetaan uudelleen käyttöön.

Sm2-junat on tarkoitus korvata uusilla sähkömoottorijunilla 2024–2026. VR on käynnistänyt uusien lähiliikennejunien hankinnan. Aikaisemmin kaavailtu Kalustoyhtiön muodostaminen näiden hankkimiseksi peruuntui uuden hallituksen ja hallitusohjelman myötä.

Sm4 6403:n virroittimen kelkka kääntyi ylösalaisin ajolankavian takia aamuvarhaisella 9.5.2019 Jokelassa R-junassa 9619. Kokoonpanossa 6303/6403+6313/6413+6304/6404 kulkenut juna peruttiin Jokela–Riihimäki, samoin koko paluuvuoro R 9620. Myös aamun Sm2-junat D 9624, 9628 ja 9632 Riihimäeltä Helsinkiin peruttiin ja kalustot siirrettiin iltapäivällä Ilmalaan tyhjävaunujunina HV 11664, 11666 ja 11668. Saunakallion–Palopuro-välin liikennöiminen yksiraiteisena klo 11 asti aiheutti pieniä myöhästymisiä. Jokelaan jäänyt Sm4-kalusto siirrettiin ehjiä virroittimia käyttäen Ilmalaan junana HV 11662.

Sm4-yksiköiden puutteen takia viikolla 23 normaalisti Sm4:illä kulkevia R-junia Helsinki–Riihimäki–Helsinki ajettiin Sm2:illa. Näitä olivat mm. junat 9629/9630 ja 9695/9702. Myös R 9695:n jatko Hämeenlinnaan ajettiin välillä Sm2:lla. Kesän ja syksyn mittaan korvauksia on ollut useita.

Sm5-junia on käytetty R- ja Z-junissa Sm4-junien ongelmien takia, esim. 19.6.2019 R-junissa. VR on joutunut lainaamaan Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:n junia oman kalustonsa pulan takia.

Sm6-junan yksikössä 7052 välähti 29.5.2019 valokaari junassa AE 787 pian sen lähdettyä Pietarista kohti Helsinkiä. Juna pysäytettiin Valkeasaareen eli Beloostroviin, missä matkustajat tyhjennettiin ulos vaunuista tarkistusten ajaksi. Palokunnan tarkistuksen jälkeen Allegro saattoi jatkaa matkaa, kuitenkin niin että kyseinen vaunu nro 5 pidettiin tyhjänä.

Dr13 2349 oli toukokuussa huollossa Kouvolan varikolla. Kouvolassa on dieselkaluston huollolle ajanmukaiset tilat. Aikaisemmin Rautatiemuseon kaluston huollot tehtiin Hyvinkään konepajalla.

Dr19-vetureista ensimmäinen tulee koeajoihin Suomeen syksyllä 2021. Kaikkien tilattujen 60 veturin pitäisi olla maassa 2025 mennessä.

Dv12 2642 suistui kiskoilta ajettuaan 29.8.2019 aamulla Iisalmessa eteläpään vetoraiteen raidepuskimen läpi. Veturi saatiin alkuillasta vedettyä takaisin kiskoille toisella veturilla.

Dm7 4117 + EFiab 11594 + Dm7 4200 Keitele-Museosta Suolahdesta olivat 19.–22.5.2019 radantarkastuksen työjunakäytössä Kajaanista Ämmänsaareen, Kontiomäeltä Joensuuhun, Vuokatista Lahnaslammelle ja Lieksasta Pankakoskelle. Puolestaan 14.–16.8.2019 Dm7 4200 + EFiab 11594 + Dm7 4135 olivat ajossa Ristiinan, Loviisan, Mukkulan ja Heinolan radoilla. PoRha:n Dm7 4142 + EFiab 11637 + Dm7 4204 olivat 7.8.2019 Laurila–Tornio–Haaparanta-katselmusajossa ja 13.8.2019 Ämmänsaaren radan parantamisen suunnitteluajossa. Lättähattukalusto sopii hyvin ratakatselmuksiin, joissa pysähdytään tiheästi maastoon ja tehdään myös erilaisia mittauksia.

Dm12-moottorivaunut saavat led-ajovalot 2019 aikana. Näillä parannetaan moottorivaunujen näkyvyyttä erityisesti tasoristeyksissä.

Dm12 4409:ssä oli moottoritilassa tulipalo Orivedellä 3.7.2019 junassa 424 Keuruulta Tampereelle. Pelastuslaitos sammutti palon.

Hv1 554:n sijoituspaikaksi on esitetty Riihimäen vanhaa veturitallia, jonne myös Riihimäen–Lopen Rautatien muistomerkkijuna (RLR nro 3 + matkustajavaunu nro 1) sijoitettaisiin. Toisaalta myös ns. ”ykköslämpöisen” eli raiteen 317 eteläpäätä on esitetty muistomerkkiveturille sopivaksi paikaksi.

Tk3 859:n kunnostus talkoilla aloitettiin Kouvolassa 27.5.2019. Mukaan työhön oli lähtenyt talkoilla yksityishenkilöiden lisäksi useampi alueen liikeyritys, lisäksi työhön saatiin lahjoituksia. Aikataulu oli saada veturi kunnostetuksi ulkoisesti Kouvolan asuntomessujen avajaisiin 12.7.2019 mennessä. Tämä pääosin onnistuikin, vaikka monia yksityiskohtia oli vielä kesken. Veturia tullaan siirtämään hieman Helsinkiin päin, millä paikalla tehdään veturin viimeistelykin. Keväällä veturin kohtalosta syntyi kansanliike Kouvolan kaupungin päätettyä siirrättää muistomerkkiveturi pois asemalta, mutta toisaalta ei hyväksynyt siitä saatuja kunnostustarjouksia.

Hr1 1009 kävi pyöräsorvissa Oulussa 11.6.2019. Jo seuraavana päivänä veturi kävi Haaparannassa, mikä oli samalla ensimmäinen Ukko-Pekan käynti Ruotsissa. Hr1-sarjan aikaisemmista käynneistä Oulussa ei liioin ole löytynyt dokumenttia.

Hr1 1021:n toistaiseksi viimeinen ajo oli Rautatiemuseopäivän yhteydessä 11.8.2019, kun Ukko-Pekka palasi Hyvinkäältä junana MV 11969 Riihimäen varikolle ja laskettiin kylmäksi. Sen kattila-aika päättyi elokuussa, eikä sitä katsasteta. Veturiin tehtiin indikointimittauksia 10.8.2019 illalla Hyvinkään ratapihalla sekä junissa MV 11968/11967 Hyvinkää–Rajamäki–Hyvinkää. Uudenaikaisin menetelmin toteutettu mittaus tuotti paljon tietoa, jota analysoidaan myöhemmin. Omistajansa, eli VR:n uuden linjauksen takia ei 1021:llä eikä Hv1 555:llä museopäivänä enää vedetty matkustajajunia, vaan ne liikkuivat vain museoalueella mm. kääntöpöytänäytöksissä. Ainoastaan perinnejuna Valtteri oli Dr13-vetoisena VR:llä enää linjakäytössä.

Meeri-radantarkastusvaunun käyttöönotto normaaleihin mittauksiin on siirtynyt syksymmälle. Heinäkuisen teliongelman takia osa mittauskoeajoista siirtyi keskikesältä loppukesään, mikä vaikutti koko käyttöönottoprosessiin. Entinen Emma-tarkastusvaunu on edelleen tehnyt normaalit mittaukset.

Wincon raidenosturi Tnk4 988 kaatui radalta ratapenkereelle Saimaan kanavan uuden sillan työmaalla 26.5.2019 aamulla. Kuljettaja loukkaantui. Nosturi nostettiin alas Muukontielle iltapäivällä. Radan liikennekatko jatkui klo 18 saakka ja matkustajat kuljetettiin linja-autoilla Lappeenrannan ja Joutsenon välillä. Kyseinen nosturi oli aluksi VR:n, sittemmin Vossloh-Cogiferin, Komsorin ja nyt Wincon.

Tka7 226 on myyty tammikuussa 2019 Destia Railille. VR Track myi sen juuri ennen muutostaan NRC:ksi. Ratakuorma-auto on sijoitettu kunnossapitoalue 3:n töihin.

Winco on tilannut kevyen raiteentukemiskoneen, joka sopii työskentelemään niin valtion rataverkolla kuin keveytensä puolesta myös metroradalla. Se tuleekin olemaan aluksi metron töissä. Painon säästämiseksi siinä ei esimerkiksi ole normaaleja puskimia eikä vetolaitteita. Yhtiö on saanut käyttöönsä valtion rataverkolle lisää kolme alun perin venäläisvalmisteista sepelivaunua aikaisempien kolmen lisäksi. Vaunut on muutettu niin, että ne on voitu hyväksyä Suomen sisäiseen liikenteeseen.

Ravintolavaunuja hankitaan seitsemän lisää. Ne tulevat liikenteeseen vuosien 2021 ja 2022 aikana. Näin saadaan vähennettyä junavuoroja, joissa ei ole ollut ravintolaa mm. Helsingin ja Turun väliltä ja Turku–Tampere–Pori-reitiltä. Uusien vaunujen liikenteeseen tulon jälkeen ravintolavaunuja on kaikkiaan 68. Vaunut valmistetaan Kajaanissa Škoda Transtechin tehtaalla. Investoinnin suuruus on 24 miljoonaa euroa.

Edb-vaunut muuttuvat CEd-vaunuiksi Extra-luokan uudistuksen myötä. Ensimmäinen CEd oli esitteillä Helsingin päärautatieasemalla 9.5.2019. Aluksi uudistettuja vaunuja käytettiin Helsingin ja Oulun välillä. Vuoden 2019 loppuun mennessä niitä pitäisi olla uusittuina jo kolmisenkymmentä.

CEd-vaunu 28402 (50 10 3697 402-7) lähti sarjansa ensimmäiselle kaupallisen liikenteen matkalleen 7.6.2019 junassa IC 121 Helsingistä Ouluun. Aiemmin yläkerrassa olevan Ekstra-luokan istuinjärjestys oli 2+2, joista toisen puolen käytäväpaikat eivät olleet myynnissä. Nyt istuinjärjestys on 2+1, mikä mahdollisti istuimen leventämisen. Samalla niskatukiin lisättiin sivulle näkösuojat. Läpikulun vähentämiseksi toisen päädyn portaat on tukittu. Äänenvaimennusta on tehostettu kokolattiamatoin, matkatavaratilaa on lisätty ja WC:t uudistettu.

Keitele-Museo on täydentänyt kalustoaan hankkimalla teräskoriset henkilövaunut Ein 23232 ja Ep 23256. Museon Tka7 198 kävi hakemassa vaunut Pieksämäeltä 18.6.2019. Teräskoristen vaunujen romutus jatkunee lähiaikoina. Matkustajavaunujen ”seuraksi” Keitele-Museo hankki loppukesällä konduktöörivaunun Fh 3344-9 ja avotavaravaunun Hkba 127026-3. Ne haettiin Tka:lla Pieksämäeltä Suolahteen 30.8.2019.

Ei 22627 ja XG 030266 on myyty Museoveturiseuralle ToijalaanKoreiltaan varsin heikkokuntoisten vaunujen myynnillä saadaan siistittyä Suomen Rautatiemuseon raiteiston aluetta Hyvinkäällä.

Henschel DMG 325 valmistusnumeroltaan 30879/1963 on ikään kuin museoitu Turun satamaan. Veturi seisoo nykyään omalla normaaliraiteisesta verkosta jäljelle jätetyllä raiteellaan. Se toimi vaihtoveturina sekä Uudenkaupungin että Turun junalauttasatamissa.

Raakapuuvaunujen kuormaulottuman kasvattamista on tutkittu selvityksin ja mittauksin. Kesän mittaan koeajoja on tehty Rmm-vaunun päälle tehdyllä kehikolla, mikä vastaa tilannetta tulevaisuuden Innofreight-vaunuilla.

GSM-R-verkon käyttö Suomen rautateillä päättyi 13.5.2019 klo 14.36, kun viimeinen tukiasema ajettiin alas. Puheviestintään käytetään nyt Virveä.

Digirata-projektissa selvitetään parhaillaan Suomen rautateiden tulevaisuuden kulunvalvontajärjestelmää. Vaihtoehtoina on useita eurooppalaisen ETCS-järjestelmän eri tasoja. Lisäksi siinä arvioidaan nykyisen JKV:n käyttöikä. Työ tapahtuu Liikenne- ja viestintäministeriön ohjauksessa. Selvityksen päätoteuttajat ovat Finrail ja Väylä. Etenemisehdotus valmistuu 2020 alussa.

Rautateiden kilpailun avautuminen etenee HSL-alueen ulkopuolella open access -periaatteella eli kilpailutettavaa liikennettä ei osteta, mutta uusia liikennöitsijöitä voi tulla omalla kalustollaan ja omilla kaupallisilla lähtökohdillaan. Tämä malli jatkuu ainakin nykyisen hallituskauden.

VR Kunnossapito Oy otti kesäkuussa 2019 käyttöön rinnakkaistoiminimen VR FleetCare Ltd.

G-junien lipunmyynti päättyi 23.6.2019 alkaen. Reitin väliasemille on asennettu lipunmyyntiautomaatit.

Nokialle 16.12.2019 alkavan lähiliikenteen junien linjatunnuskirjaimeksi on valittu M.

Viimeiset N-junat kulkivat 12.8.2019 vuorokauden vaihduttua poikkeuksellisilla junanumeroilla. Helsingistä viimeinen oli Sm5 nro 80:llä ajettu 19975, joka palasi Keravalta tyhjävaunujunana. Aivan viimeiseksi kulussa olleeksi jäi Kerava–Helsinki-juna 19974, jossa kalustona oli Sm5 nro 60. Aamuliikenteen alkaessa K-junat alkoivat noudattaa entistä N-junien pysähtymiskäyttäytymistä.

Lipunmyynti käteisellä päättyi kaukojunissa 1.9.2019 alkaen. Nyt lippuja saa konduktööreiltä ja Dm12-moottorivaunujen automaateista vain maksukorteilla. Ravintolavaunuissa jatkuu käteisen käyttö, mutta sieltä ei voi ostaa lippuja. Vastapainona Humppilan ja Jokioisten välillä matkaliput voi ostaa junissa vain käteisellä.

ЭС1П Ласточка (ES1P Lastotška) -sähkömoottorijunalla 005 ajettiin koeajo Pietarista Imatrankoskelle 28.9.2019. Kamennogorskista eli Antreasta eteenpäin junaa vedettiin venäläisellä ТЕП70БС (TEP70BS) -dieselveturilla 325. Koeajolla tähdätään muutaman vuoden päästä säännölliseen liikenteeseen Pietari–Viipuri–Kamennogorsk–Imatra–Lappeenranta-reitillä. Samana päivänä myös Hr1 1009 veti Imatrankosken ja Immolan välillä kolme junaparia.

Imatra tavarassa suistui 21.5.2019 klo 18.04 Joensuuhun lähdössä olleen T 2761:n viimeinen vaunu kiskoilta vaurioittaen kolmea vaihdetta sekä rikkoen 150 linjaratapölkkyä ja yhden sähköratapylvään. Seuraavasta aamuyöstä alkaen Joensuun suuntaan voitiin liikennöidä ratapihan pääraidetta, mutta muilla raiteilla korjausyöt jatkuivat useita päiviä. Vaunu nostettiin kiskoille 28.5.2019, kun korjaustyöt olivat edenneet riittävän pitkälle. Suistumisen aiheutti vaunun alle unohtunut jarrukenkä.

Fenniarailin aikaisempi suunnitelma vaihtoveturin sijoittamisesta Vainikkalaan on siirtynyt, koska yhtiö on voinut ostaa tarvittavat vaihtotyöpalvelut VR:ltä. Siten Fenniaraililla on Teräspyörältä vuokrattu vaihtoveturi vain Imatralla. Fenniarail on lisännyt kesällä Pitkämäeltä lähteviä kokojunia kulkemaan kolmesti kuukaudessa aiemman kahden viikon välin sijasta.

Hiili- ja koksikuljetukset Venäjältä Suomen satamiin kiihtyivät kevään hiljaisemman ajan jälkeen kesäkuun lopulla. Loppukesällä kuljetukset taas vähenivät. Tuotteita on ajettu erityisesti Tahkoluotoon, mutta myös Ykspihlajaan ja Loviisan satamaan. Loviisan liikenteen vuoksi satamassa on ollut välillä jälleen oma päivystysveturi. Hiilijunien ympäristöön aiheuttamaa tärinää ja erityisesti junan nopeuksien vaikutusta tärinään selvitettiin laajoilla koeajoilla Porin ja Harjavallan välillä kahtena viikonloppuna 17.18.8. sekä 23.–25.8.2019. Edellisenä viikonloppuna ajettiin kuormajunilla ja seuraavana samalla vaunustolla tyhjänä. Vaunuissa oli kiihtyvyysanturit ja radan varressa oli lukuisia mittauspisteitä. Koejunia ajettiin yhteensä 54. Rungossa oli 40 vaunua ja kaksi Sr1-veturia kummassakin päässä kääntymisten nopeuttamiseksi.

Pyhäsalmen Pyhäkummun kaivoksen kuparituotanto on päättymässä alkusyksystä. Kaivostoiminta Euroopan syvimmässä kaivoksessa (1,5 km) päättyy. Pyriittikuljetukset Yaralle Siilinjärvelle jatkuvat kuitenkin vielä viitisen vuotta.

Kouvolasta Kiinaan on kulkenut tänä vuonna alkusyksyyn mennessä vain viisi tavarajunaparia. Aiempi junaoperaattori kazakstanilainen KTZ Express päätti keväällä lopettaa kuljetukset. Operaattori vaihtui venäläis-kazakstanilaiseen Logboxiin, jolla oli alkuvaiheessa vaikeuksia. Suunnitelmien mukaan vakiojuna Xi’anin ja Kouvolan välillä alkaa kulkea 8.10.2019 alkaen kerran kuukaudessa.

Operail Finland Oy suunnittelee aloittavansa tavaraliikenteen Suomessa. Yhtiön toimitusjohtaja on Ilkka Seppänen eli entinen VR Transpointin johtaja. Operail Finland on Viron valtion omistaman AS Operailin eli entisen EVR Cargon tytäryhtiö.

Kansainväliset radioaakkoset otetaan käyttöön Suomen rautatieliikenteessä 1.6.2020 alkaen. Alun perin tämän piti tapahtua jo 2020 alussa, mutta Traficom myönsi siirtymiseen lisää koulutusaikaa. Muutos perustuu EU-säätelyyn. Monissa muissa maissa tämä on tehty jo aiemmin. Muutokset tulevat mm. Jt:hen. Ohjeistus koskee sekä junaliikennettä että vaihtotöitä. Numerot lausutaan jatkossakin suomeksi. Esim. opastin A 1 on jatkossa Alpha yksi. Ääkkösten puuttuessa esim. opastin Ö 1 olisi kansainvälisesti äännettynä OE 1 eli Oscar Echo yksi, mutta skandinaavisten kirjainten osalta jatketaan kuitenkin suomalaisella ääntämismallilla (Ä Äiti ja Ö Öljy). Rautatiehätäpuhelut aloitetaan jatkossa kolminkertaisella maydaylla eli Mayday-Mayday-Mayday. Tätä seuraa normaaliin tapaan yksikön tunnus ja tieto siitä, mitä ja missä on tapahtunut sekä muut tarvittavat tiedot.

Joensuun ratapihan eteläpään ylittävä Peltolan ylikulkusilta uusittiin kesällä 2019. Toukokuussa purettiin ensin vanha silta.

Hangossa on tehty koko vuosi 2019 Kadermonkadun alikulkusillan rakennustöitä. Sillalla poistetaan koko ratapihan poikki menevä hankala ja vaarallinen kevyen liikenteen tasoristeys. Matkustajajunien väliaikainen laituri ratapihan itäreunassa otettiin käyttöön jo 9.12.2018, ja se on käytössä aina töiden valmistumiseen eli alkukesään 2020 asti.

Karjaan aseman uusi ylikulkusilta valmistuu marraskuussa 2019. Töiden yhteydessä asematunnelia on jatkettu koko ratapihan ali. Työn aikana ratapihan yli on päässyt tilapäistä kävelysiltaa pitkin, mutta autojen on pitänyt kiertää muita reittejä.

Riihimäen Vantaanjoen siltalohkot tunkattiin paikoilleen huhtikuun 2019 puolivälin kahtena viikonloppuna. Viime vuonna aloitettu siltaremontti saatiin päätökseen juhannuksen jälkeisellä viikolla, kun Vantaanjoki ohjattiin uudelle uomalleen onnistuneesti. Heinäkuusta 2019 alkaen on uusittu itäistä välilaituria ja sen jälkeen ohjelmassa ovat aseman edustan laituri sekä raiteet 1 ja 2. Työt aloitettiin syyskuussa 2019 purkamalla asemarakennuksen pohjoispuoliset seisontaraiteet. Ensi vuonna remontoidaan raiteet 4 ja 5 laitureineen, jatketaan asematunnelia Peltosaaren suuntaan ja kunnostetaan sitä sekä sen viereistä kevyen liikenteen tunnelia. Työt valmistuvat kokonaisuudessaan ensi vuonna.

Lempäälän aseman ylittävän taiteellisesti polveilevan ristikkosillan pääjänne nostettiin paikoilleen 6.–7.4.2019. Jänteen pituus on 30 metriä ja paino lähes 70 tonnia.

Oulun pohjoispuolella olevan Tervahovintien siltatyömaan vuoksi junaliikenne oli poikki 2.3.7.2019 Oulun ja Kemin välillä, vain Fenniarailin T 7012 ajettiin 2.7.2019 illalla siltatyömaan yli. Katkoksen aikana yöjunaparin IC 273/IC 266 tulo- ja lähtöasema oli poikkeuksellisesti Oulu. Ratasillan kansi on valettu nykyisen viereen ja tunkataan syksyllä paikalleen.

Oulussa Nokelan vaihteet Rr401, V333, V334, V352 ja V353 uusittiin 2.7.2019 klo 215.7.2019 klo 6.00. Totaalikatkoksen aikana lähes kaikki Kontiomäen ja Ylivieskan suunnan tavarajunat peruttiin.

Laitaatsalmen väylä Savonlinnassa avattiin vesiliikenteelle 1.6.2019. Kyrönsalmen avattava silta on toistaiseksi pidetty vielä käyttökunnossa.

Pasilan ristikkosilloilla oli tulipalo itäisellä huoltoraiteella 12.6.2019 puolilta päivin. Sammutus vei 1½ tuntia. Raiteen ja sillan korjaus valmistui 17.6.2019 aamulla, jolloin se avattiin jälleen liikenteelle.

Kotkan Hallan saareen vienyt entinen yhdistetty rautatie- ja maantiesilta purettiin alkukesällä 2019. Sunilasta Hallaan vieneen vuonna 1951 valmistuneen radan liikenne oli päättynyt 1983. Sillalla oli mekaaniset tiepuomit ja radalla valopääopastimet.

Kotkan Hovinsaaren ratapihatöiden takia Kouvolan ja Kotkan sataman väliset matkustajajunat korvattiin linja-autoilla 29.7.–11.8.2019. Tavaraliikenne hoidettiin kuitenkin työmaan läpi sivuraiteiden kautta. Pääraide oli työn alla.

Muukon ratapihaa jatketaan 1,2 km pohjoiseen. Väylä allekirjoitti 3.5.2019 rakentamissopimuksen urakkakilpailun voittaneen NRC Finland Oy:n kanssa.

Saimaan kanavan uuden rautatiesillan valmistumista on nopeutettu tekemällä pidennettyjä työjaksoja sekä työskentelemällä myös öisin ja viikonloppuisin. Toimenpiteiden ansiosta silta valmistuu jo alkukesästä 2020, eikä vasta alkuperäisen suunnitelman mukaisesti syksyllä. Aikaistuksella päästään nopeammin eroon vanhan sillan nopeusrajoituksen aiheuttamista liikennehaitoista. Kaksiraiteiseksi valmistuvan sillan toinen raide kiskotetaan vasta Lappeenranta–Joutseno-kaksoisraidetyön yhteydessä.

Saimaan kanavan vanhan rautatiesillan ylläpitokorjaus tehtiin liikennekatkon aikana 6.–7.7.2019. Pienempiä töitä on tehty muulloinkin. Näillä varmistetaan sillan elinkaaren loppuvaihe uuden sillan valmistumiseen saakka. Koekuormitukset tehtiin Fenniarailin Dr18-veturilla 25.7.2019. Veturilla ajettiin sillalla eri nopeuksilla ja se pysäytettiin eri kohtiin mittauksia varten.

Imatran asemalle tulevan ja 2019 tammi–helmikuun vaihteessa aloitetun Mansikkakosken kaksiraiteisen vesistösillan työ on edennyt suunnitelmien mukaan. Ensimmäiset siltapalkit Imatra tavaran suunnasta asennettiin paikalleen kesällä 2019. Urakka valmistuu marraskuussa 2020.

Vainikkalan aseman ratapihan muutostyö on valmistunut. Massiivisia maastotöitä vaatineet ratapihan pohjoisreunan uudet pitkät raiteet mahdollistavat Venäjältä tulevien pitkien tavarajunien saapumisen sujuvasti. Samassa yhteydessä pidennettiin rajalle päin suuntautuvaa vetoraidetta, mikä mahdollistaa pitkätkin vaihtoliikkeet pääraiteen liikennettä häiritsemättä.

Metsä Boardin teollisuusraide Tampereen Lielahdessa on purettu. Tampereen Infra aloitti Paasikiventien ylittävän rautatiesillan raiteiden purkutyöt 16.9.2019. Poistotyön ajaksi sillan reunoille asennettiin suojalevyt. Itse tehdasalueelta rata purettiin maaperätutkimusten yhteydessä jo kesällä 2019. Raiteisto oli yhteydessä muuhun rataverkkoon purkutöihin saakka, ja siltaa edelsi vain seislevy. Metsä Board lopetti Lielahden kemihierretehtaan vuonna 2008, ja vuonna 2014 Tampereen kaupunki osti Lielahden vanhan tehdasalueen. Alueelle kaavoitetaan asuntoja, ja myös raitiotien on tarkoitus kulkea vanhan tehdasalueen läpi.

Hakkilan radalta purettiin keväällä 2019 yhteensä seitsemän tarpeettomaksi jäänyttä vaihdetta. Purkuun pääsivät myös Tikkurilan väritehtaan erkanemisvaihteet. Radan päähän Hakkilaan jäi jäljelle kuusi vaihdetta. Hakkilaa käytetään nykyään lähinnä radanpidon materiaalikuormauksiin, menneenäkin kesänä varsin vilkkaasti. Paikalla oli ennen lukuisia yksityisraiteita ja niiden vaihtotöihin yksityisveturitkin Kuusakoski Oy:llä ja Oy Kontino Ab:llä.

Helsingin päärautatieaseman laiturihallin hampurilaisravintolassa oli tulipalo 7.8.2019 puolelta päivin. Sammutuksen ja tuuletuksen takia asemahalli oli suljettuna tunnin verran. Junaliikenne kulki likipitäen normaalisti.

Pasilan aseman laituriraiteiden numerointi muutettiin 11.12.8.2019 välisenä yönä, jolloin raide 5b muuttui 6:ksi ja raiteesta 6:sta tuli 7, jne. Muutoksen jälkeen raiteilla on juokseva numerointi 110. Junaliikenne uudella ns. läntisellä lisäraiteella nro 11 alkaa 21.10.2019 klo 5.00. Raide lisää Riihimäen suunnan laituriraidemäärää, koska aseman kohdalla voidaan kulkea kahta kaukoliikenneraidetta kumpaankin suuntaan. Pasilan matkustajamäärien ennustetaan kasvavan vuoteen 2035 mennessä 100.000 matkustajaan päivässä. Pasilan aseman joukkoliikenneterminaalia rakennettiin kesän aikana Pasilansillalle, minkä takia Itä- ja Länsi-Pasiloiden välillä ei ollut raitiotieliikennettä 3.6.–11.8.2019.

Lentoaseman rautatieaseman itäpäähän rakennetaan uusi ylikulkukäytävä ja yhteys Helsinki-Vantaan lentoaseman rakenteilla olevaan uuteen pääaulaan. Laiturilta nousu käyttää aseman koillispään nykyisiä liukuportaita ja hissejä, mutta erkanee välitasolta toiseen suuntaan kuin nykyinen yhteyskäytävä, joka sekin jää käyttöön. Uusi yhteys lentoasemalle otettaneen käyttöön 2021 lopussa. Rautatieasemalla ei tarvita esimerkiksi louhintoja, koska ne tehtiin jo alun perin Kehäradan rakentamisen yhteydessä.

Kajaanin matkakeskus käynnistyi 8.8.2019, kun linja-autot siirtyivät vajaan kilometrin päässä sijainneelta vanhalta linja-autoasemalta käyttämään rautatieaseman pohjoispuolelle tehtyä uutta laiturialuetta.

Hämeenlinnan Kantolassa 16.7.2019 pidetyn Metallica-yhtyeen konsertin takia Hämeenlinnasta ajettiin 17.7.2019 vastaisena yönä yhteensä kuusi ylimääräistä festarijunaa Helsinkiin ja Tampereelle. Lisäksi Riihimäeltä oli järjestetty yö-G-junayhteys Lahteen. Puolestaan 23. ja 24.7.2019 Malmin lentokentällä pidettyjen Ed Sheeranin kahden keikan johdosta lisäjunia ajettiin niin HSL-liikenteessä kuin ylimääräisiä R-junia Tampereelle ja Z-junia Lahteen. Kulku kentälle oli ohjattu Tapanilan aseman kautta.

Etelä-Suomen taajamajunaliikenteen kilpailutuksen valmistelu päätettiin keskeyttää 27.6.2019. Sen sijaan HSL-alueen kilpailutus etenee suunnitellusti.

Leppävaarassa otetaan loppusyksystä 2019 koekäyttöön uusi kuulutusjärjestelmä. Asemien nykyinen kuulutusääni ”Eva” on jäämässä ensi vuoden aikana pois käytöstä. Uudessa järjestelmässä lausuntatavat ja äänenpainot on mallinnettu hyvin puhekieltä muistuttaviksi. Lisäksi uusi järjestelmä muuntaa ohjauskeskuksesta kirjoitetun tekstin suoraan kuulutukseksi. Uuden äänen on tarkoitus olla käytössä maanlaajuisesti 2020 loppuun mennessä.

Kansainvälistä tasoristeyspäivää vietettiin Suomen Rautatiemuseossa 6.6.2019. Vetonaula oli museon laituripolun juuri valmistuneen museaalisen valo- ja äänivaroituslaitoksen esittely. Museon Otso-veturi hoiti hälytysten käynnistykset.

Joensuun vanhan varikon kääntöpöytä koppeineen on kunnostettu kesällä 2019. Tämä kääntöpöytä kuuluu Väylälle.

Lieksan kääntöpöydän alla tapahtui 11.5.2019 onnettomuus, kun nuoripari oli ollut viettämässä siellä lauantai-iltaa. Pojan sormet olivat jääneet pyörähtäneen hammasrattaan ja voimansiirtoketjun väliin. Pelastuslaitos irrotti hänet kiipelistä katkaisemalla ketjun.

Korian puinen laiturikatosrakennus vihittiin juhlallisesti 2.7.2019. Katoksen toteuttivat yhteistyössä Väylä, Kouvolan kaupunki ja Aalto-yliopisto. Radan eteläpuolen vanha seisakekatos siirrettiin Paimenportin seisakkeelle Kotkan radalle.

Saarijärvi–Haapajärvi-rataosan suurin akselipaino laskettiin 20 tonnista 18 tonniin 3.6.2019 alkaen radan päällysrakenteen huonon kunnon takia.

Ylivieskan asematunneli valmistui kokonaisuudessaan kesällä, mutta 6.9.2019 kaavaillut vihkiäiset siirrettiin, koska kaupungin katutyöt olivat vielä kesken.

Valtimolla sijainnut rataverkon viimeinen käytössä ollut pitkä K43-vaihde poistettiin radasta 26.6.2019. Se oli tyyppiä YV43-530-1:15. Alueen nopeusrajoituksen poisto edellytti vielä kaarregeometrian uudelleen laskemista ja toteuttamista.

Digitraffic-palvelussa julkaistiin 20.5.2019 avoimena datana junien kulkuteiden asettamisviestit. Kauko-ohjausjärjestelmät tuottavat kulkutien varmistuttua viestin, joka kertoo minkä raideosuuksien väliselle osuudelle kulkutie on muodostunut. Viestejä seuraamalla saa siis esimerkiksi tiedon, mille raiteelle juna saapuu liikennepaikalle, kun tulokulkutie on varmistettu. Aikataulujen raidetietoa päivitetään nyt myös avoimessa datassa automaattisesti tämän tiedon perusteella. Palvelun hoitaa Traffic Management Finland.

Pori–Mäntyluoto-rataosuudelle kytkettiin 25 kV jännite sähköradan johtimiin 1.8.2019 klo 7.00. Ensimmäiset sähkövetoiset junat ajettiin 16.9.2019, jolloin Harjavallan ja Mäntyluodon välisessä liikenteessä käytettiin Sr1-veturia. Normaali kaupallinen sähköliikenne alkaa myöhemmin syksyllä.

Pori–Mäntyluoto-rataosalle on syksyllä 2019 asennettu 1,5 km:n matkalle yhteensä 30 jatkokseen ns. kehäpölkkyjä. Niillä on tarkoitus vähentää jatkosten sidekiskoihin kohdistuvia rasituksia.

Uudenkaupungin rautatien sähköistyksen takia radalla oli liikennekatko 12.18.5.2019. Rataa jouduttiin alentamaan kolmella siltapaikalla. Entiset raiteet purettiin, raiteen alusmaata louhittiin ja raiteet rakennettiin uudestaan Uudenkaupungin Hepokarintien, Maskun Seikeläntien ja Raision Pernontien ylikulkusiltojen kohdalla. Näille kohdille asennettiin betoniratapölkyt ja uudet kiskot. Ratajohtopylväiden perustuksia on tehty jo usealla alueella ja pylväiden pystytys alkaa vielä syksyn 2019 aikana.

Suolahden vanhalle asemalle suunnitellun Keitele-Museon kalustohallin rakennustöiden aloitus on viivästynyt läheisen tontinomistajan valituksen vuoksi. On ilmeistä, että vielä tulevanakin talvena kolme lättähattu-kalustoyksikköä talvehtii Mikkelin kaupungin omistamassa Mikkelin veturitallissa.

Tampereen asemaseudun kattamisen suunnittelu ja rakentaminen etenee kolmessa vaiheessa. Eteläpään kansirakenne valmistui kesällä 2019 ja nyt on siirrytty kannen päälle rakentamiseen. Sille tuleva Areena ja rakennukset valmistuvat 2021 lopussa. Seuraavan osuuden eli Pohjoiskannen rakennuksineen on kaavailtu valmistuvan 2025. Pohjoiskansi sijoittuu Areenan alueen ja henkilöaseman väliin. Varsinaisen Asemakeskuksen eli henkilöaseman päällerakentamisen suunnittelu on vielä kesken eikä rakentamiselle on vielä lopullista aikataulua. 

Turun kaupunki on kaavaillut uuden matkustajaliikenteen satamaterminaalin rakentamista. Sen yhteydessä nykyisen satamaradan liikenne siirrettäisiin kulkemaan terminaalille Heikkilän ratapihan ja sieltä entisen Seawindin junalauttasataman alueen kautta. 

Roadscanners Oy myi 2.5.2019 rautatieliiketoimintansa Loram Finland Oy:lle. Loram Finlandin omistaa yhdysvaltalainen Loram Maintenance of Way Inc., joka on yksi maailman suurimmista rautateiden kunnossapidon laitteisiin sekä urakointiin erikoistuneista yhtiöistä.

Monnissa entisen seisakkeen kupeessa purettiin muuton vuoksi touko–kesäkuussa 2019 ainutlaatuinen rautatieaiheinen kotimuseo. Suvussa on ollut rautatieläisiä suorassa polvessa viidessä sukupolvessa. Museon kokoaminen oli aloitettu 1950-luvulla käytännössä jo 1900-luvun alun esineistöstä ja dokumenteista.

Karjaan ja Pohjankurun väliselle vanhalle ratalinjalle on kunnostettu kävely- ja pyöräilyreitti. Se jatkuu Pohjankurusta edelleen Fiskarsiin vanhaa kapearaiteisen radan linjausta. Reitti vihittiin käyttöön 28.5.2019 Åminneforsissa Karjaanjoen sillalla vietetyin juhlallisuuksin. Tämä entinen rautatiesilta kuuluu uuteen reittiin, jonka kokonaispituus Karjaalta Fiskarsiin on 11,3 km. Reitti noudattaa käytettävissä olevia ratapohjia muuten, paitsi Pohjankurun tunneli ohitetaan kallion lakea kulkevaa tietä. Ratavallilla sallitaan kävely, pyöräily ja ratsastus. Edellinen suurelta osin ratapenkalle avattu ulkoilureitti on Hyvinkäältä Karkkilaan vievä Pikku-Pässi-pyöräilyreitti.

Putikon asemalla paljastettiin 18.6.2019 muistokivi ja -laatta Mannerheimin käynnistä Putikossa 78-vuotissyntymäpäivänään 4.6.1945. Muistomerkin on toteuttanut asemalla toimiva saviseppä Hannu Sairanen.

Helsinki–Pietari-yhteys täyttää 150 vuotta 11.9.2020. Rata vihittiin aikanaan Aleksanterin nimipäivänä. Allegro-liikenne täyttää 10 vuotta myös samana syksynä.

Porvoon Ilolassa lasten huvittelukeskus Noark Worldin laajennettu ulkorata avattiin liikenteelle 4.6.2019. Radan pituus on nyt noin 200 metriä. Kaarreosuudet on hankittu kaluston ohella Saksasta, mutta suorien osuuksien kiskot on ostettu Hattulan sahalta Porvoosta. Radan raideleveys on 450 mm. Veturin alle asennettiin keväällä 2019 kulisseiksi vetopyörät, jotka eivät kuitenkaan ole käytössä. Entinen lyhyt lenkki on sijainnut aiemmin kahdella eri paikalla.

Vanhoja ratakiskoja on käytetty varsin yleisesti rakennusten kantavissa rakenteissa 1900-luvun alussa. Näitä on nähtävissä mm. Helsingissä, mutta myös mm. Viipurissa Linnankadun varrella entisessä Domuksen talossa.Rakennuksessa on käytetty ainakin Bochumin 1880 valmistamia teräskiskoja. SVR:llä siirryttiin rautakiskoista teräksisten hankintaan 1877, mutta 1880 alkaen alettiin hankkia entistä sirompia, pitkälti nykyprofiileja muistuttavia kiskoja. Mm. Pietarin radalle toimitettiin 1880 tasan 30 kg/m painavia kiskoja, jotka nykyään tunnetaan K30-kiskoina.

Kakolan funikulaari Turussa avattiin liikenteelle 24.5.2019. Radalla on kaksi ”vaunua” päällekkäisillä radoillaan. Maan pinnasta noin metrin korkeudella olevien henkilövaunun kiskojen alla kulkee henkilökoriin nähden vastasuuntaan 3,5 tonnin vastapainovaunu. Vaunun sallittu kuorma on 2,25 tonnia. Matkustajia voidaan ottaa 30, joista kahdelle on istumapaikat. Sekä henkilövaunussa että vastapainovaunussa on pienet harjat, jotka pyyhkivät kiskoa aina menosuuntaan ja mm. poistavat lumen kiskoilta. Radan pituus on 132 metriä ja korkeuseroa ala- ja yläaseman välillä on 30 metriä. Matka-aika yhteen suuntaan on noin minuutti. Italialainen Leitner AG toimitti vaunut, koneistot ja kiskot. Turun kaupungin infrapalveluyritys Kuntec Oy rakensi muun infran. Radan asemat ja rataympäristön on suunnitellut arkkitehti Pekka Vapaavuori. Funikulaarilla on ollut kuitenkin runsaasti lastentauteja. Jo 6.6. se oli osan päivästä pois käytöstä huoltotöiden takia. Seuraavan kerran laite suljettiin 11.6. osaksi päivää, koska oven avausmekanismista oli hajonnut sokkapultti. Puolestaan 14.6. funikulaari suljettiin, koska vaunu pysähtyi kesken matkan. Syyksi kerrottiin tunnistinvika. Tällä kertaa laite saatiin takaisin käyttöön 17.6. Jo seuraavana päivänä 18. 6. ilmoitettiin funikulaarin olevan poissa käytöstä ainakin loppuviikon. Hissin kallistusantureissa oli havaittu vika. Juhannuksen aikana tehdyissä huolto- ja säätötöissä oli tullut esille erään osan väärä asennus. Yhdessä nopeusvaijerin hihnapyörässä havaittiin epänormaalia kulumaa. Vikoja löytyi aina lisää, mm. järjestelmän sisäisestä tiedonsiirrosta, niin että funikulaari saatiin testiajojen jälkeen uudelleen yleisökäyttöön vasta 13.7.2019.

Helsingin ja Espoon metrolla on käytössä 14 funikulaarityyppistä vinohissiä Sörnäisten (2), Hakaniemen (1), Helsingin Yliopiston (2), Rautatientorin (1), Lauttasaaren (4), Koivusaaren (2) ja Aalto-Yliopiston (2) asemilla. Länsimetron rakenteilla olevalle jatkeelle niitä on tilattu vielä neljä lisää. Kaikki vinohissit on toimittanut ja toimittaa Kone. Vanhin on vuodelta 1979 ja uusimmat vuodelta 2016. Niiden kaltevuus on yleensä 30 astetta, jyrkimmillä radoilla kuitenkin 45 astetta. Eurooppalaisilla metroilla vinohissit ovat hyvin harvinainen ratkaisu; Suomi on tässä edelläkävijä. Myös Kehäradan Aviapoliksen asemalla on kaksi vinohissiä.

Helsingin metron junien peruskorjaus VR FleetCaren voimin aloitettiin syyskuun 2019 alussa (ks. Resiina 2/2019 s. 55). Hankkeessa peruskorjataan 39 sarjan M100 ja 12 sarjan M200 junaa, yhteensä siis 102 vaunua. Vaunujen korit pintakäsitellään Pieksämäen konepajalla ja muu työ tehdään Helsingin varikolla Ilmalassa. Viimeinen peruskorjattu juna valmistuu 2023.

Helsingin kaupungin liikennelaitoksen (HKL) pois luovuttamaksi ilmoittamista kuudesta raitiovaunusta viisi on saapunut sijoituspaikoilleen. Kaksiakselinen moottorivaunu 91 luovutettiin Helsinkiin Allegra Lab Helsinki ry:lle & Helsinki Distilling Company Oy:lle, kaksiakselinen perävaunu 615 Stadin Ratikoille toistaiseksi Humppilaan (ks. tämän lehden sivu 39), neliakselinen moottorivaunu 320 Helsinkiin Kustaankartanon palvelukeskukselle sekä neliakseliset moottorivaunu 11 ja perävaunu 521 Mikkelin kaupungille Mikkelipuistoon. Luovutuspäätöstä ei tehty moottorivaunun 12 osalta, joka jäi vielä HKL:lle.

Tampereen raitioteillä on kuluneena kesänä mm. jatkettu raitiotien avorataosuuksien sepeliraiteen tekoa, niin että sepelöinti on nyt valmiina Ruotsista tulevan tukemiskoneen käyttöön. Raide tuetaan aluksi kahdesti ja vielä kertaalleen ennen varsinaista käyttöönottoa. Raitiotien ilmeisesti seuraavalla vaiheella, PyynikintoriLentävänniemi-osuudella, on tehty kesän mittaan rakentamista palvelevia maastotutkimuksia. Lisäksi reitin uudisrakentamisessa on huomioitu jo pitkälti raitiotie, joten sille on jo useilla kohdilla katutilakin varattuna.

Savonlinnan Laitaatsalmen ja Rantasalmen välillä ajettiin taiteellisia resiinaretkiä 14.–19.8.2019. Kutakin retkeä veti paikallinen taiteilija ja hanke liittyi laajempaan taidetutkimushankkeeseen. Järjestäjät olivat tehneet resiinaliikennesopimuksen Väylän kanssa.

Hyvinkään Puolimatkan hautausmaalla paljastettiin 21.5.2019 nimikivi 140 teloitetusta punaisesta. Heistä useat ammuttiin ratapenkkaan Hyvinkään asemalta hiukan Riihimäelle päin. Teloitettavaksi tuotiin punavankeja myös Karkkilasta silloisella kapearaiteisella junalla. Nyt paljastetun nimikiven vierellä juhlassa puhuivat mm. ministeri Kalevi Kivistö, kirkkoherra Ilkka Järvinen, dosentti Kirsi Salmi-Niklander ja rautatiemuseon vs. johtaja Susanna Eskola. Alun perin punaiset saivat leposijansa yhteishaudoissa Hyvinkäällä. Heidän ruumiinsa siirrettiin 1939 Puolimatkan hautausmaalle. Tilaisuus oli nyt tasan 80 vuotta hautauksen jälkeen.

Suomen Rautatiemuseon alueen itäpäähän tavaramakasiinin aseman puolelle rakennetaan kevyen liikenteen ylikulkusilta. Tämä antaa museoalueelle aivan uusia näkymiä.

Raide-Jokeri -pikaraitiotien rakentamisen aloitusta juhlittiin 4.6.2019 Helsingin ja Espoon rajan tuntumassa Pajamäen kentän parkkipaikalla. Nykyinen Bussi-Jokeri eli linja 550 siirtyi jo edellisenä päivänä käyttämään joitain korvaavia pysäkkejä ja kesän mittaan kiertoreitit ovat laajentuneet. Huopalahden aseman alittava joukkoliikennetunneli suljettiin 12.8.2019. Se avataan levennettynä 2021 lopulla, jolloin sinne on rakennettu oma tila 1000 mm raideleveyden raiteille.

Lujabetoni toimittaa Jokeri-ratahankkeelle valmisbetonia jopa 80.000 m3. Betonitoimitukset pitävät sisällään taitorakenteiden toimitukset, mm. sillat, kiintoraideosuudet, tunnelit, tukimuurit ja muut vastaavat rakenteet koko radan 25 kilometrin matkalla. Tämä on Lujabetonille sen historian suurin valmisbetonikauppa.

UUTISIA ULKOMAILTA

Viro

Suomalainen Proxion on voittanut raideliikennehankkeen tarjouskilpailun Virossa käynnistyvään rataverkon asetinlaite- ja turvalaiteuudistukseen. Yhtiö vastaa hankkeen kokonaiskoordinoinnista, toimii asetinlaitemääritysten sekä suunnitelmien laatijana ja tuottaa tarvittavat tekniset dokumentit tuleviin hankinta-asiakirjoihin. Sopimus allekirjoitettiin 16.8.2019 ja se on arvoltaan yli miljoona euroa. Hanke ajoittuu vuosille 2019–2024. Se kattaa suurimman osan AS Eesti Raudteen rataverkosta – 48 ratapihaa 505 ratakilometrin matkalla. Proxion toteuttaa sen yhteistyössä rakennuttajakonsultti Weladon kanssa. Viimeksi mainittu vastaa mm. kilpailutuksessa tarvittavien hankinta-asiakirjojen tuottamisesta.

Viron kaikki henkilöliikenteen radat suunnitellaan sähköistettävän 2028 mennessä. Elronille hankitaan kuusi FLIRT-junaa lisää, joista kaksi on normaaleja sähkömoottorijunia, mutta neljä hybridijunia, jotka soveltuvat hyvin siirtymäkauteen dieselistä sähköön.

Huhtikuussa 2019 purettiin Tallinnan päärautatieaseman kolmioraiteen asematorin puoleiselta sivulta raidetta parisataa metriä. Purku on lopullinen, joten lähimmiksi kolmioraiteiksi jäävät pitkäsivuiset kolmiot Tallinna–Liiva–Ülemiste–Tallinna ja Ülemiste–Lagedi–Maardu–Ülemiste.

Viron tavaraliikenneoperaattori Operail muuttaa Tapan vaunukorjaamon ennen kaikkea veturien muutostöitä tekeväksi konepajaksi. Vaunukorjaamona Tapa ei ole ollut kilpailukykyinen suurempien konepajojen kanssa, mutta veturien muutostöille uskotaan löytyvän markkinoita. Muutoksen seurauksena Tapan 58 työntekijästä 37 jatkaa uusissa tehtävissä.

GoRail veti vielä kesällä 2019 Itä-Virosta tullutta palavankiven jätekiveä Pärnuun, mutta sen jälkeen paikallinen yhtiö on toimittanut täytekiviä kuorma-autoilla lähempää ja edullisemmin. DR1B-junilla on ajettu silloin tällöin tilausjunia.

Viron itsenäisyyden 100-vuotisjuhliin tehty näköispanssarijuna N:o 7 Wabadus (Vapaus) on kiertänyt juhlavuonna ympäri maan rataverkkoa. Junan kokoonpano on: 4-akselinen avovaunu, jossa 0–3–0T-höyryveturi, 2-akseliset sairasvaunu, konekiväärivaunu ja desanttivaunu, 4-akselinen tykkivaunu sekä panssariauto Estonian kopiolla lastattu 4-akselinen avovaunu. Juna on viitteellinen, eli se ei ole minkään toimineen panssarijunan tarkka kopio. Tykkivaunussa on 122 mm haupitsi. Höyryveturista Virossa on virheellistä tietoa, ilmeisesti höyrykuvussa olevan toisen veturiyksilön, 2943, valmistajalaatan takia. Veturi on todellisuudessa puolalainen T3A (Ferrum 47) -tyyppinen 1435 mm raideleveyden teollisuusveturi. Sen on rakentanut Feliks Dzerzhinsky Chrzanówissa vuonna 1954 valmistajanumerolla 3153. Puolassa sen sarjamerkki oli TKh (PKP:llä sarja oli tunnuksella TKh49, mutta sarjaan kuului vain yksi veturi, TKh49-1). Toimittuaan kahdella eri terästehtaalla, viimeksi tunnuksella A.8., se myytiin muistomerkiksi Ruotsiin. Vuonna 1994 se asetettiin Stinsen-ostoskeskuksen eteen Sollentunassa ja kuusi vuotta myöhemmin Harley Davidson -liikkeen eteen Täbyssä. Vuonna 2018 veturin osti Refonda Recycling Tallinnassa. Nyt veturi on vuokrattu Viron Sotamuseolle (Eesti Sõjamuuseum – Kindral Laidoneri muuseum) panssarijunan rekvisiitaksi kuluvan vuoden joulukuuhun kestävän kiertueen loppuun saakka. Vaunut ovat Operailin, mutta niiden saannista Sotamuseolle neuvotellaan. Veturi on sen sijaan jo pantu nettimyyntiin http://www.auto24.ee/3224350, tosin varsin mielikuvituksellisilla taustatiedoilla.

Viron kansainvälinen resiinaralli Relsiralli 2019 pumpattiin 2.–3.8.2019 reitillä Pärnu–Lelle–Pärnu. Viidestätoista joukkueesta ensimmäisen palkinnon voitti venäläinen Lokakuun rautatien joukkue, toiseksi tuli virolainen Enefit Eesti Energia Spordiklubi ja kolmanneksi myös virolainen VKG. Ainoa suomalaisjoukkue Teräspyörä-Steelwheelin Team Otso(myös Minttu-Teamiksi kutsuttu) saavutti 15. sijan.

Avinurmen museorautatien pidennys avattiin juhlallisesti 22.6.2019. Radan raidepituus on nyt 1092 metriä. Museorautatie oli 25.6.2019 osana Viron XXVII laulu- ja XX tanssijuhlien Tule Tulemine (Tulen Saapuminen) tulen kulkureittiä. Tuli oli aloittanut matkansa 1.6. Tartosta ja kiersi n. 4200 km matkan ympäri Viroa saapuakseen 4.7. illalla Tallinnaan Kalevin stadionille tanssijuhlien ensimmäiseen esitykseen. Avinurmessa naiskuoro matkusti museojunalla Avijoen sillan pielestä kilometrin päähän uudelle asemalle, missä mukana tuotu tuli luovutettiin Itä-Virumaan edustajille eteenpäin kuljetettavaksi.

Naissaaressa on kunnostettu noin kaksi kilometriä saarella olevaa 750 mm raideleveyden rataverkkoa. Yhteys satamasta Männikuun on jälleen liikennöitävissä.

TLT:n (Tallinna Linnatranspordi AS) KT6TM-raitiovaunujen nimeämiset saatiin loppuun kesällä 2019. Seitsemäntenä sai 3.5.2019 vaunu 110 nimen Jaak Joala. Joala oli vuosina 1950–2014 elänyt laulaja/basisti, joka loppuaikoinaan keskittyi musiikin opettamiseen ja tuotantoon sekä radio- ja TV-ohjelmien isännöintiin. Kahdeksanneksi 14.5.2019 nimettiin vaunu 114 kapellimestari ja pianisti Peeter Saulin mukaan. Kesällä 2014 kuollut Saul oli 82 ikävuotensa aikana johtanut useita sinfoniaorkestereita ja operetteja sekä toiminut mm. Tallinnan konservatorion sekä Viron television ja radion viihdeorkesterin kapellimestarina. Vaunu 103 nimettiin 18.6.2019 Ellerhein-kuorolle. Kuoro oli perustettu vuonna 1950 Tallinna Pioneeride ja Koolinoorte Palee -lastenkuorona. Juuri ennen Laulujuhlien 100-vuotispäivää vuonna 1969 tyttökuoro sai nykyisen nimensä Ellerhein. Nykyään se jakaantuu taapero-, lasten- ja tyttökuoroihin eri alakuoroineen. Ellerhein on esiintynyt laajalti ympäri maailmaa ja voittanut lukuisia kansainvälisiä palkintoja. Eri Klasin 80-vuotissyntymäpäivän kunniaksi sai 7.7.2019 vaunu 96 nimen Eri. Eri Klas (1939–2016) oli maailmankuulu kapellimestari, joka johti yli sataa sinfoniaorkesteria 40 maassa; mm. vuonna 1990 Suomen Kansallisoopperan vierailevana kapellimestarina. Kotimaassaan hän toimi pääasiassa Estonia-teatterissa, jossa hän oli pääkapellimestari ja taiteellinen johtaja. Viimeisenä KT6-vaununa sai nro 102 Tallinnan laulujuhlien aattona 3.7.2019 nimekseen GustavErnesaks. Ernesaks (1908–1993) oli virolainen säveltäjä ja kuorojohtaja. Hän perusti Eestin valtion akateemisen mieskuoron ja oli myös Viron laulujuhlien organisoija.

KT4MR-retroraitiovaunut saivat keväällä 2019 kylkiinsä Tallinnan vaakunat.

Latvia

Latvian rautateille hankittavat Škodan sähkömoottorivaunut (ks. Resiina 2/2019 s. 62–63) valmistetaan Kajaanin Otanmäessä Škoda Transtechin tehtailla. Toimitukset Latviaan tapahtuvat 20212024.

Tanska

Vigerslev (Kööpenhaminan lähellä)–Køge Nord–Ringsted -rautatie avattiin liikenteelle 1.6.2019. Tämän kaksiraiteisen 54 km pitkän radan kuninkaallisia vihkiäisiä vietettiin edellisenä päivänä. Rataa kutsutaan Tanskan ensimmäiseksi suurnopeusradaksi, vaikkakin suurin nopeus tulee olemaan ensimmäiset neljä–viisi vuotta vain 180 km/t. Nopeudeksi voidaan nostaa 250 km/t vasta, kun uusi ETCS-kulunvalvontajärjestelmä valmistuu 2023–2024 ja tämän nopeuden mahdollistavaa kalustoa on hankittu.

Tanskan sähköistys on lähtemässä nyt vauhtiin. Vuonna 2026 olisi 1362 km rautateitä sähköistetty, loppuvaiheessa lähes kaikki joitakin taajamajunaliikenneratoja lukuun ottamatta, eli noin 3000 km.

James Bond -filmissä Octopussy (Mustekala) on rautatiehistorian harrastajalle mielenkiintoinen kohtaus DDR:stä. Siinä ajetaan Deutsche Reichsbahnin 4–6–4T-veturin 62 015 (Henschel nro 20858/v. 1929) vetämällä junalla. Samankaltaisia vetureita Suomessa olivat Pr2-sarjan veturit 1800–1803. Todellisuudessa kohtaus kuvattiin Englannissa Nene Valley Railwaylla ja veturi oli entinen tanskalainen S (II) -sarjan 2–6–4T nro 740 (Frichs nro 86/v. 1928), joka maskeerattiin 62-sarjan veturiksi. S 740 oli Englannissa vuosina 1979–1995, minkä jälkeen se ostettiin takaisin Tanskaan, ja on nykyään Rungstedissä. Alkuperäistä 62 015 -veturia säilytetään museoesineenä Dresden-Altstadtin varikolla.

Ruotsi

Haaparannan asema on kunnostettu sisältä erinomaiseen kuntoon matkustajaliikenteen uudelleen aloittamista varten. Norrtågetin junien on tarkoitus alkaa kulkea joko 2020 lopussa tai 2021 alkupuolella Luulajasta Bodenin kautta Haaparantaan. Päivittäin ajetaan viisi junaparia. Liikennettä varten Transito-kalustoyhtiö asettaa Norrtågetin käyttöön kolme junarunkoa lisää. Etelä-Ruotsista siirrettävät käytetyt junat kunnostetaan uudenveroisiksi ennen liikenteen alkua. Haaparannassa ruotsalaiset junat tulevat pysähtymään aivan asemarakennuksen kupeeseen, mikä raide sähköistetään ja sille kunnostetaan nykynormien mukainen matkustajalaituri. Mahdolliset suomalaiset junat lähtisivät myöhemmin aseman toiselta sivulta. Kalixiin valmistuu puolestaan täysin uusi rautatieasema 2020. Pitkällä tähtäimellä Ruotsissa selvitetään myös joidenkin yöjunien ohjaamista Haaparantaan.

Pitkäjärvelle on rakennettu uusi veturi- ja vaunuvarikko. Sen on rakennuttanut Kaunis Iron ja vuokraajia ovat sieltä Kiirunaan ja edelleen Narvikiin malmiliikennettä ajava Railcare T ja vaunujen kunnossapitäjä Kiruna Wagon. Kaunisvaarassa tuotetaan nykyisin kaksi miljoonaa tonnia rautapellettejä vuosittain; tarkoitus on nostaa kapasiteetti neljään miljoonaan tonniin. Kilpailijalla LKAB:lla on malmiradalla toki moninkertaiset kuljetusmäärät.

Ilmastoajattelu on nostanut merkittävästi Ruotsin yöjunien käyttöä. Sen sijaan lentoliikenne on alkanut vähentyä usealla yhteysvälillä. Yöjunaliikennettä suunnitellaan hallituksen päätöksellä nyt myös Ruotsin ja Keski-Euroopan välille.

Norja

Ruotsin SJ on voittanut kaukoliikenteen kilpailutuksen Oslosta pohjoiseen sekä pohjoisten alueiden paikallisliikenteen eli ns. Liikennepaketti Kahden. Kalustona käytetään Norske tog AS -kalustoyhtiön kalustoa eli pitkälti samaa kuin nykyisinkin. SJ Norge aloittaa liikennöinnin 7.6.2020; samana vuodenpäivänä Norja aikanaan irtautui Ruotsista, nyt sitten toisin päin. Liikennepaketti Yhden jo aikaisemmin voittanut Go-Ahead aloittaa liikenteensä Oslosta Stavangerin suuntaan 15.12.2019. Liikennepaketti Kolmen eli mm. Bergenin radan tarjouskilpailun voittaja ratkaistaan kuluvan vuoden lopulla. Sen voittaja aloittaa liikennöinnin 13.12.2020.

Norjan makuuvaunuliikenteen kysyntä on kasvanut niin, että makuupaikoista on jatkuva pula. Valtiollinen kalustoyhtiö on selvittänyt myös museoliikenneoperaattoreiden kaluston käyttöä yöjunaliikenteessä.

Autovarusteita myyvä kauppaketju BILTEMA kertoo Kevät/kesä 2019 -mainoksessaan varustavansa Norjassa sijaitsevat tavaratalonsa jokapäiväisellä tavarajunalla Ruotsin Halmstadissa olevasta keskusvarastosta. Näin ollen enemmän kuin puolet Norjaan menevästä tavarasta kuljetetaan kiskoilla, määrä vastaa 80:tä rekkaa viikoittain. Junakuljetuksella säästetään 5100 tonnia hiilidioksidia vuosittain. Suunnitteilla on junakuljetuksien laajentaminen pohjoismaissa.

Venäjä

Uutistoimisto TASSin mukaan venäläiset matkustajat arvostavat konduktöörien (vaunupalvelijoiden) kohteliaisuutta, päivän lehtiä ja maistuvia ruoka-annoksia, mutta ovat tyytymättömiä siihen, että kaukoliikenteen junista usein puuttuu langaton internet. Tämä käy ilmi Tutu.ru-matkailusivuston tammi–heinäkuussa 2019 tekemästä mielipidekyselystä. Päiväjunien sarjassa kaksi ylintä sijaa menivät ЭС2ГП Ласточка (ES2GP Lastotška/Pääskynen) -junien Premium-luokan yksiköille, joita on liikenteessä yhteysväleillä Donin Rostovista Novorossiiskiin ja Donin Rostovista Tuapseen. Matkustajat pitivät junien siisteydestä ja junissa saamastaan ystävällisestä palvelusta. Miinuspuoliksi mainittiin hankalat portaat junaan noustessa ja siitä poistuttaessa. Langattoman verkon puute mainittiin myös heikkoudeksi. Vain hieman Lastotškaa huonompana sijalle kolme (9,57 pistettä) tulivat Moskovan ja Pietarin väliä liikennöivät ЭВС1/ЭВС2 Сапсан(EVS1/EVS2 Sapsan/Muuttohaukka) -junat. Niiden selkeä etu on nopeus, ystävällinen palvelu ja vaunujen matkustusmukavuus.

Sortavalan seudulla on aloitettu voimakas panostus matkailun kehittämiseen junaliikenteeseen perustuen. Rahoitus tähän tulee suoraan Moskovasta. Sortavalan, Matkaselän ja Ruskealan välillä aloitettiin 1.6.2019 höyryveturivetoinen ns. retrojunaliikenne. Junia ajetaan päivittäin, ainakin tämän vuoden loppuun saakka. Osuudeksi on valittu matkailullisesti mahdollisimman kaunis rataosa. Matkaselän aseman eteläpäästä Ruskealan louhokselle vievä rata on kunnostettu liikennettä varten ja sinne on rakennettu uusi puinen matkustajalaituri. Radassa on betoniratapölkyt ja 2011 Japanissa valssatut kiskot. Ne olivat uutena käytössä PietariMoskova-suurnopeusreitillä, mutta siirrettiin uuteen käyttökohteeseen nopean kulumisen vuoksi. Rataa on tarkoitus vielä jatkaa likimain samaan päätepisteeseen, mihin rata ulottui Suomen aikana. Sinne tulee myös ympäriajoraide sekä kääntöpöytä.

Koska Venäjällä on kielletty vetämästä matkustajajunia tenderi edellä, tarvitaan liikenteeseen toistaiseksi päivittäin kaksi höyryveturia, kunnes joko kääntöpöytä tai Matkaselkään suunniteltu kolmioraide valmistuu. Varsinaisen junan jälkeen Sortavalasta lähtee perään tenderi edellä toinen veturi, joka tuo junan takaisin Sortavalaan.

Retrojunassa oli kesällä 3–4 vaunua, mutta syyskuusta alkaen kuusi. Ne ovat aikanaan DDR:ssä valmistettuja, mutta sisustukseltaan täysin uusittuja. Uusi ulkoväritys on tumman sininen. Käytettävät veturit vaihtelevat. Vetureina on käytetty tyyppejä ЭР, СУ ja СО18 (Er, Su ja SO18). Ne ovat pääosin Pietarista, mutta myös Moskovasta. Sortavalan varikolla on aloitettu höyryveturikoulutus, koska päivittäin liikenteessä tarvitaan neljä höyryveturipätevää henkilöä.

Sortavalan seudulle on avattu myös aivan uusia syöttöjunayhteyksiä. Lastotška-sähkömoottorijuna liikennöi kahdesti päivässä Pietarista Viipurin kautta Sortavalaan, niin että Antreasta eteenpäin sitä vetää dieselveturi. Sortavalassa on yhteys retrojunalla Ruskealaan. Retrojunaan on yhteys Matkaselässä myös Moskovasta Laatokan pohjoispuolitse kulkevasta uudesta yöjunasta, joka ei siis käy lainkaan Pietarissa.

Ranska

Pisin Ranskan mantereella toimiva kapearaiteinen rautatie on Chemin de Fer de Provence(CP) Nizzasta pohjoiseen, Digne-les-Bainsiin, vievä 151 km pitkä 1000 mm raideleveyden rata. Se otettiin käyttöön monessa eri vaiheessa 14.8.1891–6.8.1911. Rata on paikoin huonossa kunnossa, ja sitä onkin alettu perusparantaa Digne-les-Bainsista etelän suuntaan. Tämän takia pohjoisosan junavuoroja on useasti jouduttu korvaamaan linja-autoilla. Nykyään korvaavat kuljetukset ovat välillä Digne-les-Bains ja Saint André les Alpes (44 km). Vuoristoisella alueella kulkevalla radalla esiintyy aika ajoin kivenvyörymiä, joista viimeisin suurta vahinkoa aiheuttanut tapahtui 8.2.2014 kello 11 aikaan km:llä 74+070, noin kilometrin verran Saint-Benoîtin seisakkeelta pohjoiseen. Tuolloin n. 15 m3 suuruinen ja 20 tonnin painoinen kivenlohkare vyöryi alas rinnettä suojalevyjen ja metsän läpi. Se osui noin 70 km/t nopeudella radalla nopeusrajoituksen takia 30 km/t kulkevan kaksivaunuisen AMP 800 -dieselmoottorijunan ensimmäisen vaunun kylkeen. Juna suistui kiskoilta ja osuman saanut vaunu 802 ajautui alas rinteelle. Junan 23 henkilöstä kaksi menehtyi ja yhdeksän loukkaantui. Pahemmin vaurioitunut vaunu on edelleen pressuilla peitettynä Annotin asemalla, kun taas toinen vaunu (801) on hinattu Lingostièren varikolle varaosalähteeksi.

Noin 60 km Nizzan pohjoispuolella em. radalla on Puget-Théniersin museovarikko, missä vapaaehtoisten rautatieharrastajien yhdistys Groupe d’Etude pour les Chemins de fer de Provence (GECP) kunnostaa ja ylläpitää radan nostalgiajuniin käytettävää kalustoa. Liikennettä on normaalisti sunnuntaisin tammikuusta lokakuuhun. Junien vetäjänä on Henscel & Sohn G.m.b.H.:n vuonna 1923 valmistusnumerolla 19874 rakentama 2–4–0 + 0–6–0T Mallet-veturi, joka uutena toimitettiin portugalilaiselle Chaminhos de Ferro di Minho e Douro (CFMD) -rautatielle numerolle 461. Kun Portugalin rautatiet (Caminhos Ferro Portugueses/CP) muodostettiin 1947, veturi sai merkinnäkseen E 211. Välivaiheiden jälkeen GECP osti sen sekä liikennöi sillä 1988–1992 ja Italiassa tehdyn peruskorjauksen jälkeen jälleen joulukuusta 2009 alkaen. Vaihtotyöhön käytettävä moottoriveturi BA 11 on erikoinen. Sen aluskehys kuului alkuaan belgialaisen Couilletin vuonna 1885 rakentamalle höyryveturille. Compagnie des Chemins de Fer Departmenaux (CFD) teki 1940–1941 muutostyön 0–6–0-kytkintankomoottoriveturiksi, jossa on nykyään 8-sylinterinen 200 hv Willeme-moottori. Upeasti entisöity vaunusto on peräisin ranskalaisilta ja ulkomaisilta (mm. Rhätische Bahn) kapearaideradoilta.

Nizzan raitiotien (Resiina 1/2014, s. 51) linja 2 otettiin 30.6.2018 käyttöön välillä CADAM–Magnan. Uudella linjalla ei ole fyysistä yhteyttä linjan 1 raitiotiehen, vaan sillä on esimerkiksi oma varikkonsa CADAMissa ja omat 7-osaiset punaiset Citadis 405A -raitiovaununsa. Alstomin jo toimittamien 25 vaunun lisäksi tilaukseen sisältyi 12 vaunun optio. Haararata Côte d’Azurin lentoasemalle Grand Arénan pysäkiltä (jossa on yhteys SNCF:n St-Augustinin rautatieasemalle) avattiin 14.12.2018. Kumpaakin haaraa liikennöidään samalla linjanumerolla, joskin määränpää kerrotaan myös kirjaimin. Vaihtoyhteys linjojen 1 ja 2 välille saatiin, kun viimeksi mainittu pidennettiin Magnanista Jean Médecinin maanalaiselle pysäkille 28.6.2019. Mielenkiintoista on se, että ajolankaa on vain tunneliosuudella (nykyään hieman yli 1½ km). Uudet raitiovaunut lataavat akkujaan pysäkeillä matkustajien vaihdon aikana laskemalla alapuolisen virroitinkengän latauskiskoon 20 sekunnin ajaksi. Toki superkondensaattoreita ladataan myös palauttamalla sähköjarrutuksesta tulevaa energiaa. Linja 3 (Lentoasema–)Digue des Français–Saint-Isidore avataan marraskuussa ja linjan 2 jatko Jean Médecinistä Nizzan satamaan Port Lympiaan joulukuussa 2019. Koko Nizzan kaupunkiliikenteen linjanumerointi uudistettiin 2.9.2019; uudistus koski kaikkiaan 77 bussilinjaa.

Sveitsi

Sveitsissä on jatkuvasti meneillään suuria rautatieinvestointihankkeita. Ceneri-tunneli valmistuu 2020 lopussa. Tämä 15,4 km pitkä tunneli tulee olemaan eteläisin osa St. Gotthardin tunneliketjua. Toinen suuri hanke on käynnissä Bernissä. Se on maan toiseksi vilkkain rautatieasema Zürichin jälkeen. Siellä on käynnistynyt 2025 valmistuva hanke nykyisten ruuhkaisten junakulkuteiden risteilyjen korvaamiseksi raiteiden eritasoratkaisuilla. Tämä lisää aseman kapasiteettia huomattavasti. Vastaava on toteutettu jo aiemmin Zürichin pääaseman edustalla. Lisäksi RBS-yksityisrautatie (Regionalverkehr Bern–Solothurn, raideleveys 1000 mm) saa täysin uuden tunneliaseman pääaseman raiteiden 2–7 alle niiden pituussuuntaan. RBS:n nykyinen pääraiteisiin nähden poikittainen tunneliasema on valmistunut 1965 ja on jo alimitoitettu nykyiselle liikenteelle.

Itävalta

Resiinassa 4/2018 sivulla 60 mainittu Achenseebahn odottaa sähköistystä ja radan mahdollista jatkamista Seespitzistä Pertisauhun. Vaikka sähköistystöitä ei vielä olekaan aloitettu, oli Jenbachin varikolle jo lokakuuhun 2018 mennessä toimitettu kaikki viisi Appenzeller Bahnenilta Sveitsistä ostettua kaksivaunuista sähköjunayksikköä (BDeh 4/4 nrot 11–15 + ABt nrot 111–115). Höyryjunaliikenne kesäkausina jatkuisi kuitenkin edelleen.

Yksityinen ÖBB:n kilpailija Westbahn uusii koko kalustonsa. Yhtiö on myynyt kaikki nykyiset 17 kaksikerrosjunaansa Saksaan DB:lle. Niistä yhdeksän toimitetaan jo tämän vuoden aikana ja loput kahdeksan, kun Westbahnin Stadlerilta tilaamat uudet 15 kuusiosaista KISS-junaa on saatu 2021. Kauppojen takana on DB:n tarve saada kapasiteettipulaansa nopeasti lisää kaukojunakalustoa. Jos DB valtiollisena laitoksena olisi kilpailuttanut uusien kaksikerrosjunien hankinnan, olisi prosessi todennäköisine valituksineen vienyt vuosia. Sen sijaan yksityinen Westbahn saattoi tilata suoraan uudet junat Stadlerilta. Näin DB saa lisäkalustoa nopeasti ja Westbahn saa yhtenäistettyä koko kalustonsa samanlaiseksi. Väliajaksi Westbahn harventaa Wienin ja Salzburgin välisiä yhteyksiä tunnin välein kulkeviksi; vuonna 2021 palataan puolen tunnin vuoroväliin.

Puola

Rautatielinjan E59 Poznan–Wrocław perusparannuksen valmistuminen osuudella Leszno–Sleesian voivodikunnan raja viivästyy. Italialaisen Astaldi SpA:n rahoitusvaikeudet johtivat sen vetäytymiseen rakennustöistä syksyllä 2018. Uuden kilpailutuksen voitti Puolan rautateiden PKP Polskie Linie Kolejowe SA, joka allekirjoitti sopimuksen 10.5.2019. Varsinaisen ratatyön lisäksi urakkaan kuuluu turvalaiteuudistuksia, tasoristeyksien korvaamisia silloilla ja asemien kunnostuksia. Työn on määrä valmistua joulukuussa 2020, jolloin matkustajajunien enimmäisnopeudet nousevat 160 km:iin/t ja tavarajunien 120 km:iin/t. Hankkeen rahoitus tulee pääosiltaan EU:n Verkkojen Eurooppa (CEF) -liikenneosiosta.

Varsovan pääaseman lähellä osoitteessa Towarowa 3 sijaitsevan rautatiemuseon, 1.4.2016 alkaen Stacja Muzeum (Museoasema), kohtalo on ollut epäselvä. Museo oli 31.3.2016 saakka Puolan valtionrautateiden (Polskie Koleje Państwowe/PKP) omistuksessa, mutta seuraavasta päivästä alkaen sen omistajaksi tuli Mazowieckien voivodikunta – vaikka tontti jäikin edelleen PKP:lle. Entisessä Varsova-Osobowan asemarakennuksessa toimivan museon tilalle PKP on Varsovan päärautatieaseman peruskorjauksen yhteydessä kaavaillut uutta asunto- ja toimistokompleksia, johon nykyisen museon sisänäyttely sijoitettaisiin. Liikkuva kalusto siirrettäisiin muutaman kilometrin päähän lounaaseen sijaitsevalle 27 hehtaarin alueelle Odolanyn vanhalle varikolle. Alueen uudesta museosta järjestettiin jopa suunnittelukilpailu ja avajaisten piti olla vuonna 2019. Vuonna 2018 paikallisessa mediassa erheellisesti kerrottiin museon uuden pääkonttorin jo sijaitsevan Odolanyssa, vaikka mitään ei ollutkaan tapahtunut. Parempana vaihtoehtona PKP on sittemmin esittänyt liikkuvan kaluston siirtoa Gnieznon suurelle veturivarikolle mahdollisesti perustettavaan Puolan kansalliseen rautatiemuseoon. Toistaiseksi museo on entisellä paikallaan, joskin liikkuvasta kalustosta suurin osa korjaustöiden takia suljetulla alueella.

Tšekki

Tšekin toiseksi suurimman kaupungin, Brnon, päärautatieasemaa (Brno hlavní nádraží) on peruskorjattu parin vuoden ajan. Töihin on kuulunut mm. laitureiden ja turvalaitteiden uusinta. Tavaraliikenne on kulkenut keskustan ohittavaa eteläisempää reittiä Brno dolní nádražín (Brnon alempi asema) kautta, jolta matkustajajunien pysähdykset katosivat jo vuonna 1870. Lähinnä päärautatieaseman lähistöllä tehtyjen ratatöiden aiheuttamien liikennekatkojen takia alempaa asemaa alettiin jo vuonna 2013 käyttää korvaavana asemana ja sinne rakennettiin tilapäinen laituri. Pääasemarakennus ympäristöineen on suojeltu ja siksi paikalla viisi vuotta myöhemmin alkanut peruskorjaus vaatii tavallista enemmän aikaa. Kaikki kaukojunat siirrettiinkin 9.12.2018 alkaen alemmalle asemalle, jonne oli nyt rakennettu välilaituri alikulkuineen sekä toimistorakennus. Jo vuonna 2013 uudesta päärautatieaseman sijainnista oli käyty tiukkaa kiistaa. Liikenneministeriö päätti kuitenkin 2018 pääaseman siirrosta alemmalle asemalle. Lokakuussa 2018 päättyneessä yleisöäänestyksessä asema sai uuden nimen Brno-Salingrad, toiseksi tuli perinteinen Brno hlavní nádraží. Tšekin rautatien (České dráhy, ČD) on toki vielä vahvistettava käyttöön otettava nimi. Suurelta osiltaan EU-rahoitteinen projekti alkaisi aikaisintaan neljän vuoden päästä ja valmistuisi 2030 mennessä. Vuoteen 2041 mennessä koko väli Praha–Brno olisi valmis nopeiden yhteyksien osana.

Kiina

Kiina on tullut tunnetuksi suurnopeusjunaverkon rakentajana, mutta siellä on työn alla myös pelkästään erittäin raskaalle tavarajunaliikenteelle, lähinnä hiilen kuljetukselle, rakennettava verkko. Tähän asti uusia yhteyksiä on tehty kaivosseuduilta satamiin, mutta nyt työn alla on etelä–pohjoisyhteys, jolla hiili kuljetetaan rautateitse kaivoksilta suoraan Etelä-Kiinan massiivisiin hiilivoimalaitoksiin. Mengxi–Huazhong-rautatie avattiin 1.10.2019. Sen pääradan pituus on 1806 km. Suurin sallittu nopeus on 120 km/t ja pienin kaarresäde normaalisti 1200 metriä. Kiinassa hiilellä tuotetaan yhä noin 70 % maan energian tarpeesta ja mm. noin 80 % sähkön tuotannosta. Kiinan antamien tietojen mukaan sen uudet hiilivoimalat ovat päästöiltään maailman puhtaimpia.

Kiinan valtio-omisteinen CRRC on päättänyt ostaa saksalaisen Vosslohin veturivalmistuksen. Saksan Kielin uusi veturitehdas valmistui 2018, ja nyt se siirtyy kiinalaisomistukseen. Tehdas on erikoistunut pieniin ja keskikokoisiin diesel- ja hybridivetureihin.

Tasoristeys-palstan aineiston ovat toimittaneet tällä kertaa: Timo Ahlroth, Mikko Alameri, Otto Diekmann, Eero Heinonen, Henri Hovi, Jouko Sakari Järvinen, Heikki Kauppinen, Tapio Keränen, Jari Kuusinen, Timo-Pekka Lange, Lasse Linnasalo, Matti Mesimäki, Eevert Naskila, Eigil de Neergaard, Jorma Neuvonen, Risto Nihtilä, Markku Nummelin, Ari Palin, Kimmo Pyrhönen, Jorma Rauhala, Kalle Renfeldt, Jape Ruotsalainen, Okko Saarinen, Kari Salo, Sakari K Salo, Jouni Seilonen, Jonne Seppänen, Teemu Sirkiä, Simo Toikkanen, Petri Tuovinen, Pietu Tuovinen, Stanislav Voronin ja Kai Willadsen. Kiitokset kaikille aineiston toimittajille, joita olikin miellyttävän runsaasti tällä kertaa!