Artikkelihaku

Resiina 2/2018

Kansi 2/2018

» Vesitorneja ja vesiviskureita
» Haasteellista suorituskykyä
» Leveäraiteisten höyryvetureiden käyttö Suomessa 2017

Tasoristeys 1/2018

KALUSTOMUUTOKSET MARRASKUU–JOULUKUU 2017

Muutokset ovat olleet yksinomaan romutuksia, jotka ovat jälleen käynnistyneet huonokuntoisimpien vaunujen osalta.

Romutettu kalusto
  • 1 BEe
  • 14 BHpy
  • 1 Eao
  • 1 Elo-t
  • 2 Fh (3346-4 ja 3350-6)
  • 4 Gbln
  • 3 Hbi
  • 7 Hkb
  • 10 Hkba
  • 3 KOEV (KOEV 56, 58 ja 59)
  • 1 Kbp
  • 1 Lv (902122-1)
  • 7 Oa
  • 1 Obrk
  • 7 Ome
  • 2 Sg-t
  • 1 Sgmmns-w
  • 4 Shmmn
  • 4 Shmmn-t
  • 1 Sim
  • 2 Simn
  • 1 Simns
  • 2 Soek
  • 2 Sp
  • 1 Sti
  • 1 Tad
  • 6 Uac
  • 1 XG (032311-3)
  • 1 Za
  • 7 Zac
  • 2 Zcks

Alla oleviin uutisiin liittyvät kuvat näet painetussa Resiina lehdessä 1/2018.

Sr2-vetureita oli vuodenvaihteen 2017/2018 tienoilla tavallista enemmän pois liikenteestä laakerien huolto-ongelmien takia. Tämä lisäsi Sr1:ien käyttöä mm. IC-junissa.

Sr3-vetureita käytettiin loppuvuonna 2017 tavaraliikenteessä lähinnä Äänekosken liikenteessä. Vartiuksen pellettijunissa oli useimmiten kaksi Sr1- tai Sr2-veturia. Vuoden 2018 alussa Sr3-vetureita oli jälleen myös pellettiliikenteessä. Veturisarjan kaupallinen käyttö matkustajaliikenteessä alkoi ja päättyi 7.12.2017. Ensimmäisenä Sr3 3310 veti/työnsi junaparin IC 21/26 Helsingin ja Oulun välillä. Tämä jäi tuolloin kuitenkin yksittäiseksi ajoksi.

Vectron-pari Sr3 3301+3303 kävi yhdessä A 17 -mittausvaunun kanssa Pyhäsalmen kaivoksella 22.12.2017 noutamassa kuorman uuteen Innofreightin Sggrrs-vaunuun. Matka Ilmalasta Iisalmeen taittui sähkövoimalla, mutta Iisalmesta Pyhäsalmelle ja Pyhäkumpuun matkattiin dieselmoottoreiden avulla. Veturit tekivät samalla eräänlaisen ennätyksen Pyhäsalmen ratapihan länsipään alikulkusillan alla päädyttyään lähes 55 kilometrin päähän sähköistetystä rataosuudesta. Kuormatun paluujunan keskinopeus oli noin 25 km/t Pyhäkummun erkanemisvaihteen ja Kiuruveden välillä. Sggrrs-vaunu jäi Pieksämäelle vetureiden ja mittausvaunun palatessa Ilmalaan.

Sr10 93 10 3113 501-1 ja 93 10 3113 502-9 saivat Trafilta 31.1.2018 käyttöönottoluvat. Robottisähkövetureita voidaan käyttää Metsä Fibre Oy:n Äänekosken biotuotetehtaan raiteilla 504–508. Vetureiden toiminta-alue on 450 metriä kumpaankin suuntaan raiteilla 507 ja 508 olevista sähkönsyöttökaivoista.

Sm3-junien eli Pendolinojen sisustusuudistus käynnistyy keväästä 2018 alkaen. Tällöin uudistetaan junien Extra-luokka sekä ravintolat muutetaan ”RavintoLavaunu”-konseptiin.

Sm4 6330+6430 sai toisena sarjastaan kokojunamainosteippauksen 17.12.2017. Junan kyljet mainostavat Turkish Airlinesia ja Thaimaan matkailua.

Sm6-juna 7X52 kävi talvitesteissä Kemijärvellä 6.–8.2.2018. Junaa seisotettiin kaksi yötä ja otettiin uudelleen käyttöön mahdollisimman kylmissä olosuhteissa. Junan erikoispyöräkertojen takia juna liikkui tällä reitillä poikkeusluvalla.

Dr14-vetureita on suunniteltu peruskorjattavan tänä vuonna Hyvinkään konepajalla yhteensä kymmenen. Nämä ovat konepajan viimeiset koko kalustoyksiköiden korjaukset. Näiden lisäksi kunnostetaan vielä osia käyttöön muualle. Konepajan ns. Karjalan halli siirtyi vuokralle Liikennevirastolle 1.1.2018 alkaen. Paikalle tulee koneellisen radantarkastuksen tukikohta ja sinne mm. kesällä Meeri-radantarkastusvaunu.

Dr16 2820 oli 23.2.2018 Turtolan kohdalla vetämässä tyhjää Kemi–Kolari-puutavarajunaa 55137, kun sen moottoritilassa syttyi tulipalo. Kuljettaja ei saanut paloa täysin sammutettua, vaan vasta paikalle tullut pelastuslaitos. Kolari–Helsinki-yöjunan P 270 veturi hinasi vaurioituneen veturin Pelloon odottamaan jatkohinausta Pieksämäelle.

VR:n dieselvetureiden hankintakilpailutus aloitetaan uudelleen alusta. Markkinaoikeus hyväksyi 27.12.2017 CZ LOKO a.s.:n valituksen yrityksen jättämisestä tarjouskilpailun ulkopuolelle. Hankinta viivästyy reilusti.

Dm12-moottorivaunussa 4404 syttyi moottoripalo Hanko–Karjaa-junassa H 389 Dragsvikissa 3.1.2018. Vahingot jäivät vähäisiksi. Matkustajat ohjattiin Dragsvikin seisakkeelle odottamaan jatkokuljetusta.

Meeri-mittausvaunun perustestejä tehtäneen Italiassa normaaliraiteisilla väliaikaisilla teleillä, kunnes vaunu saa leveäraidetelit ja tuodaan Suomeen heinäkuun 2018 puolivälissä. Vaunun telit toimittaa ELH GmbH Eisenbahnlaufwerke Halle Saksasta. Yritys on perustettu entisen DDR Deutsche Reichsbahnin Hallen konepajan alueelle.

Trr 359 ja 370 siirrettiin Turusta maanteitse Haapamäelle 9.–10.12.2017. Otso 1 siirsi ensin Kisko-Kallet Turun asemalta Muhkurin raakapuukuormausalueen luo nostettaviksi lavetille.

Tk3 1140 hinattiin 30.12.2017 Tampereelta Haapamäelle. Vetäjänä oli Dv15 1991. Höyryveturi seisoi pitkään, viimeiset 22 vuotta Tampereella, Transpointin hallin kupeessa. Sitä ennen se oli Klondyke-talon Planet FunFun -sisähuvipuistossa Saviolla. Tampereen kaupunki on lahjoittanut veturin Haapamäen Museoveturiyhdistys ry:lle.

RavintoLavaunu-konseptia muutetaan parhaillaan sarjatuotantona ERd-vaunuihin. Pilottivaunu jo keväällä 2017 oli ERd 28701 ja ensimmäinen sarjavaunu saatiin ajoon 15.9.2017. Myös Rx-vaunut muutetaan uuteen malliin ja ensimmäinen muutettu Rx-vaunu 26703 on valmistunut Ilmalan varikolla. Muutokset ovat ERd-vaunujen tapaan päivitystä ulko- ja sisäväritykseen. Muutostyöt valmistuvat kokonaisuudessaan 2019.

Edb-vaunujen Extra-luokat uudistetaan täydellisesti. Ensimmäisen vaunun muutostyö on meneillään Ilmalan varikolla ja tarkoitus olisi, että se valmistuisi toukokuussa 2018.

Sggrrs 37 81 4854 000-8 eli Finnowagon-prototyyppivaunuyhdistelmä sai 20.12.2017 Trafilta luvan koeajoihin. Ensimmäiset sarjatuotantovaunut on tarkoitus saada käyttöön vuoden 2018 lopulla. Belgialaisen B-modelsin vuoden 2018 uutuustuotteisiin kuuluu myös tämän VR Transpointin väreissä olevan vaunun H0-pienoismalli. Helsinkiläinen Mallikauppa (http://www.mallikauppa.fi) on tilannut pienoismallia, joka saataneen myyntiin syksyn 2018 aikana.

Tavaravaunujen jarruanturoiden testejä tehtiin 6.–13.2.2018 Rovaniemen ja Patokankaan välillä. Koeajoilla tutkittiin tavaravaunujen komposiittijarruanturoiden ja tavallisten valurauta-anturoiden käyttäytymisestä talviolosuhteissa eri nopeuksilla. Koeajorataosana oli 15. ja 16.2. myös Pieksämäki–Joensuu. Koeajojen kokoonpanona oli viisi Snpss- ja Snps-vaunua, käytetty veturi vaihteli. Yhteispohjoismaisessa tutkimuksessa olivat mukana VR:n, Trafin ja Liikenneviraston lisäksi myös Ruotsin ja Norjan turvallisuusviranomaiset.

Valkeakoskelta Avilon Fibres Oy:n konkurssipesästä on myyty ja sittemmin siirretty 2017 lopussa neljä varastovaunua Kuhmoon. Vaunut olivat seisseet varaston kupeessa vuosikausia.

Helsingin ja Pasilan välillä on otettu käyttöön marraskuussa 2017 kiskopyörätyökoneiden raiteillenousupaikka kaikille raiteille. Tasoristeysmäiselle rakenteelle ajetaan radan itäpuolelta. Paikkaa hyödynnetään erityisesti HELRA-rakennusprojektissa.

Helsingin päärautatieasemalla havaittiin 21.12.2017 rännien korjaustöiden aikana, että laiturikatoksen kiinnikeitä on irronnut. Tämän takia Helsingin asemalla raiteet 11–12 suljettiin väliaikaisesti. Raiteiden sulkeminen aiheutti raidemuutoksia ja joillekin junille pieniä myöhästymisiä.

Matarin syöttöasema otettiin aikaisemmista tiedoista poiketen käyttöön vasta 4.1.2018. Uusi syöttöasema on pääradan sähkönsyötölle selvä parannus. Se tuottaa sähköä Puistola–Urpiainen-välille vapauttaen kuormitusta Oulunkylän syöttöasemalta. Oulunkylän vanhan syöttöaseman peruskorjaus tehdään kesällä 2018, kun sähkönkulutus on minimissään. Tämän ajan Matari syöttää koko alueelle.

Tykkylumi aiheutti tammikuun alussa ongelmia liikenteenhoidolle Kainuun alueella. Yleisen sähköverkon katkot jättivät monien asemien asetinlaitteet virrattomiksi. Sen sijaan varsinainen sähkörata toimi normaalisti, eli puiden raivaus ennakkoon ratojen varsilta oli auttanut.

Oulussa tapahtui 5.1.2018 harvinainen vaurio, kun lumiaura kaatoi pääopastimen. Kempeleen suunnalta saapunut lumiaura TYO 76092 kaatoi liikennepaikalle saapuessaan tulosuunnan pääopastimen N½. Opastin kaatui raiteen suuntaisesti siten, että opastimen ylimmät osat jäivät parin metrin korkeuteen. Valoyksiköt ja kaapeloinnit säilyivät kuitenkin ehjinä. Tapauksen vuoksi kaikki etelästä saapuvat junat määrättiin pysähtymään pääopastinta N½ edeltävälle suojastusopastimelle, mistä ne saivat suullisen luvan matkan jatkamiseen. Opastin saatiin korjattua 11.1.2018.

Hyvinkään konepajan pelastuspalveluyksikkö lakkautettiin 1.2.2018 alkaen. Samalla vaarallisten aineiden torjunta-auto siirrettiin Ilmalan varikolle.

Winco Oy on 1.2.2018 ottanut hoitaakseen Eltel Networks Oy:n rataliiketoiminnan. Winco on Graniittirakennus Kallio Oy:n tytäryhtiö.

Hennan asema Kerava–Lahti-radalla avattiin matkustajaliikenteelle 10.12.2017. Hennaan ajettiin tällöin juhlajuna (Sm4 6329+6429) Helsingistä. Orimattilan kunta oli järjestänyt paikalle korkeatasoisen asematapahtuman. Aseman vihki käyttöön liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner. Kaikki Z-junat pysähtyvät Hennassa. Osalle junista on järjestetty Orimattilan keskustasta syöttöbussiyhteys.

Seinäjoki–Oulu-rataosan tasonnoston valmistumista juhlittiin 30.11.2017. Juhlajuna IC 677 pysähtyi kaikilla henkilöliikenteen asemilla. Ohjelmalliset tapahtumat kuntalaisille järjestettiin Härmän, Kannuksen ja Kempeleen asemilla. Normaalisti Härmän asemalla pysähdytään vain kesäisin; kesällä 2017 käyttäjiä oli kunnan mukaan noin 7000. Seinäjoki–Oulu-hankkeessa perusparannettiin aikaisempaa rataa 335 km ja lisäksi rakennettiin uutta kaksoisraidetta 105 km. Tasoristeyksiä poistettiin 105.

Vierumäen ja Myllyojan kaikki pääraidevaihteet on lukittu suorille loppusyksyllä 2017. Sivuraiteiden päihin on tullut Liikennöinnin raja -merkit.

Viheriäisten rata jäi joulukuun tulvissa ja meriveden nousun takia Telakkakadun tasoristeyksen alueella meriveden alle. Samoin kävi viereiselle tielle 40 (E18). Molempia joudutaan korottamaan puolisen metriä ongelman toistumisen välttämiseksi. Samassa yhteydessä tasoristeyksen varoituslaitteet uusitaan.

Sköldvikin ratapihalla on kielletty höyryvetureiden käyttö marraskuusta 2017 alkaen.

Naantalin satamassa Järveläntien ja ExxonMobilin tasoristeyksissä otettiin käyttöön 5.1.2018 peräti 8-valoinen huomiovalolaitteisto. Vaaralliset tasoristeykset varusteltiin Viljavan viljakuljetusten takia.

Merven raidetta Hattulassa on tarkoitus lyhentää. Suunnitelmien mukaan Parolan asemalta alkavalla raiteella tapahtuva panssarivaunujen kuormaus siirrettäisiin varsin lähelle päärataa, jolloin kunnan yksityisraideosuus jäisi pois käytöstä. Radan loppupään teollisuus ei ole käyttänyt raideliikennettä enää vuosiin, jolloin ainoaksi käyttäjäksi on jäänyt panssariprikaati.

Maanselän vesitorni Nurmes–Kontiomäki-rataosalla purettiin räjäyttämällä 25.1.2018.

Kaakkois-Suomen kauko-ohjaus uusitaan vaiheittain kesään 2022 mennessä. Liikennevirasto ja Siemens solmivat hankintasopimuksen 23.1.2018.

Venäläisiä lisäjunia ajettiin jälleen vuodenvaihteessa Moskovan ja Helsingin välillä. Ajalla 29.12.2017–9.1.2018 Helsinkiin saapui seitsemän ja Helsingistä lähti yhdeksän pikajunaa. Lisäksi samoissa suunnissa ajettiin tyhjävaunujunia yksi ja kolme. Pietarin ja Helsingin välillä ajettiin 30.12.2017–2.1.2018 neljä Allegro-junaa tuplakalustolla, toiseen suuntaan ylimääräinen yksikkö kulki suljettuna. Seuraava suunniteltu lisäjuna Venäjältä on vapun aikaan.

Pääradan dieselvetoiset ns. pakettikatkojunat loppuivat vuoden vaihteessa 2017/18. Yöllinen T-junapari ajettiin vuodesta 2010 alkaen kalustolla Dv12+Eil+Eilf+Eifet joka kuukauden ensimmäisen maanantain ja tiistain välisinä öinä. Säännölliset jännitekatkot pääradan tietyillä osilla tehdään helpottamaan sähköradan korjaustöitä, jotka jatkuvat edelleen. Jännitekatkoöinä T-junat 9605 ja 9614 käyttävät jatkossakin poikkeavia junanumeroita ja aikatauluja, mutta junat ajetaan Sm2-kalustolla. Poikkeavilla aikatauluilla junat voidaan ajaa pääsääntöisesti sähkövedolla, tarvittaessa ne voidaan korvata osittain linja-autoilla. Nyt siis päättyi 1960-luvulla valmistetun veto- ja vaunukaluston säännöllinen käyttö lähiliikenteessä. Tästä eteenpäin vanhinta kalustoa edustavat 1970-luvulla valmistuneet Sm2-junat. Samalla päättyi myös Eil-kaluston (jotakuinkin) säännöllinen käyttö.

Fenniarailin kansainvälinen raakapuuliikenneVenäjältä Lauritsalaan ja Kuusankoskelle alkoi suunnitellusti 2.1.2018. Patokankaan liikenteessä oli pieni häiriö 9.1.2018, kun Patokankaalle matkannut T 7013 jäi veturirikon takia linjalle Haukiputaan ja Iin välillä. Perässä tullut IC 265 avusti junan Iihin. Apuveturiksi lähetetty toinen Dr18 lähti Joensuusta 9.1. aamuyöllä Iihin, mistä veti junan Patokankaalle. Molemmat Dr18:t tulivat 11.1.2018 paluujunassa Kotkaan.

Jyväskylä–Äänekoski-rataosuudelle suunnitellaan henkilöliikenteen palauttamista nopealla aikataululla. Junat pysähtyisivät Laukaalla, Suolahdessa ja Äänekosken keskustassa. Radan sähköistystä jatkettaisiin noin 900 metriä. Ministeri Berner näytti hankkeelle vihreää valoa 13.12.2017.

Ostoliikennettä laajennetaan 25.3.2018 seuraavilla junayhteyksillä:

  • Helsinki–Kolari
    • Helsinki–Kolari, maanantaisin klo 18.14–8.47, perjantaisin klo 20.28–11.00 ja lauantaisin klo 15.00–6.55
    • Kolari–Helsinki, tiistaisin klo 18.10–9.45
    • Lisäksi Helsinki–Kolari–Helsinki-välillä 30 lisävuoroa huhti–kesäkuussa
  • Kokkola–Ylivieska – suora yhteys Helsingistä/Helsinkiin
    • Kokkola–Ylivieska, maanantaista keskiviikkoon sekä sunnuntaisin klo 20.37–21.18
    • Ylivieska–Kokkola, maanantaista torstaihin klo 4.45–5.30
  • Vilppula–Seinäjoki – kaluston yöpyminen siirtyy Vilppulasta Seinäjoelle
    • Vilppula–Seinäjoki, maanantaista perjantaihin ja sunnuntaisin klo 21.19–23.15
    • Seinäjoki–Vilppula, maanantaista perjantaihin klo 4.45–6.40 ja lauantaisin klo 6.50–8.50
  • Kouvola–Kotkan satama – vuosikymmenten tauon jälkeen Kotkan radalle tulee ajoon samanaikaisesti kaksi henkilöjunayksikköä
    • Kouvola–Kotkan satama, maanantaista perjantaihin klo 7.00–7.47 sekä klo 16.09–16.56
    • Kotkan satama–Kouvola, maanantaista perjantaihin klo 7.54–8.42 sekä klo 17.05–17.51
  • Tampere–Pori – alkaen elokuussa
    • Pori–Tampere, maanantaista perjantaihin klo 8.00–9.35
    • Tampere–Pori, maanantaista perjantaihin klo 10.00–11.35
  • Joensuu–Nurmes
    • Joensuu–Nurmes, lauantaisin klo 18.00–20.06
    • Nurmes–Joensuu, sunnuntaisin klo 6.35–8.50
  • Kuopio–Kajaani – suora yhteys Helsingistä/Helsinkiin
    • Kuopio–Kajaani, maanantaista torstaihin klo 23.30–1.18
    • Kajaani–Kuopio, tiistaista perjantaihin klo 3.45–5.33

Pääradan useiden ratatöiden vuoksi Helsinki–Tampere-välin kaukojunia hidastetaan keskimäärin yhdeksän minuuttia 25.3.2018 alkaen. Vaikutukset heijastuvat myös lähiliikenteeseen, jossa D-, G- ja R-junien aikataulut muuttuvat jonkin verran.

Oulu-Kontiomäki-välille rakennettaneen rataosan kapasiteetin lisäämiseksi lisäsuojastuspisteitä nykyisten liikennepaikkojen välille.

Elastisia vaihteita hankitaan vähitellen lisää. Syksyllä 2017 Lappeenrannan itäiseksi tulovaihteeksi V002 asennettiin YV60-300E-1:9-V-vaihde. Tampereen Areenan alueelle elastisia vaihteita tulee tämän vuoden aikana neljä ja Helsinkiin ilmeisesti kolme.

Luumäen kaikki neljä pitkää YV60-5000/2500-1:26 -vaihdetta uusitaan kesällä 2018. Työ tehdään viikonloppuisin juhannuksesta alkaen.

Hämeenlinnan uutta sairaalainvestointia ei toteutetakaan aseman raakapuuterminaalialueelle, vaan Ahvenistolle. Sen sijaan aseman kupeeseen suunnitellaan muita keskustatoimintoja hieman rauhallisemmalla aikataululla.

Uudenkaupungin radan sähköistyksen maastotyöt aloitetaan kuluvan vuoden syksyllä. Syöttöasemia tulee kaksi, toinen Nousiaisiin ja toinen Rahkmalan lähelle.

Jalkapallon MM-kilpailut Venäjällä 14.6.–15.7.2018 vilkastuttavat junaliikennettä kyseisenä aikana. Monien jalkapallon ystävien ennustetaan käyvän katsomassa pelejä Pietarissa päiväkäynnillä Suomesta. Normaalien neljän Allegro-parin lisäksi joinakin päivinä ajetaan pelien päätyttyä ylimääräinen puoliltaöin lähtevä ”Yö-Allegro” Helsinkiin. Pietarista järjestetään ylimääräisiä kisajunia muihin pelipaikkoihin. MM-kisoihin pääsee junalla viisumivapaasti.

VR:n pääkonttorin tuleva muutto Helsingin päärautatieasemalta Pasilan Isoon pajaan lopetti vuoden 2018 alusta VR:n kokouskeskuksen käytön myös alan yhdistyksien tilaisuuksissa. Mm. Suomen Rautatiehistoriallinen Seura (SRHS) oli saanut auditorion ilmaiseksi käyttöönsä kerhoiltoihinsa, josta suuret kiitokset VR:lle! Uudessa paikassa VR:llä ei ole enää omia neuvottelutiloja, vaan kaupallisia vuokratiloja. Tästä syystä yhdistysten käytännön jatkaminen uusissa tiloissa ei ole enää mahdollista. SRHS pitää ainakin tänä vuonna Helsingin kerhoiltansa Hotelli Arthurin auditoriossa osoitteessa Vuorikatu 19.

Fiskarsin Inhan tehtaiden raidekomponenttien valmistuslaitokset on siirretty loppuvuonna 2017 Puolaan, mihin Vossloh on ne ostanut tehtaalleen. Näin raideruuvien, jousien ym. osien tuotanto on loppunut Suomesta. Inhasta oli mennyt osia myös vientiin, mm. HeyBack-jousia Ruotsiin.

Raiteillevetimiä eli ”sammakoita” hankitaan Liikenneviraston raivausyksiköille viitisen paria. Keksintönä nämä ovat tosi vanhoja, mutta uudet laitteet on kehitetty sopimaan kaikille käytössä oleville kiskopainoille. Prototyyppejä testattiin ensimmäisen kerran ROK:ssa Kouvolassa 6.2.2018. Konepajamallina käytettiin lainassa ollutta Jokioisten Museorautatien ”sammakkoa”.

Liikennemaisema 100 -vuotta -pienoismallidioraamat ovat esillä toukokuun loppuun Mobiliassa Kangasalla, kesäkuussa Liikenneviraston aulassa Pasilassa ja heinäkuun alussa mm. Saimaan uuden kanavan 50-vuotisjuhliin liittyen Lappeenrannan linnoituksessa.

Rata 2018 -tapahtumaan Turun Logomossa eli entisessä VR:n konepajassa osallistui 23.–24.1.2018 ennätysyleisö ja samoin ennätysmäärä näytteilleasettajia. Liikkuvaa kalustoa oli esillä sisänäyttelyssä ELSA-veturi vaunuineen ja ulkonäyttelyssä Artic-raitiovaunu Transtechilta sekä yhteensä kahdeksan ratatyökonetta VR Trackilta, Destialta, Railcarelta ja Komsorilta. Huomiota herätti erityisesti Turun FÖLI:n (Turun seudun joukkoliikenne) tilaajaväreissä ollut HKL:n raitiovaunu 441. Sittemmin vaunu on liikkunut näissä väreissä Helsingissä ja kävi vielä toistamiseen Turussa. 26.–27.2.2018, nyt Kauppatorilla.

ELSA-veturi vaunuineen kulki Logomossa Rata 2018 -tapahtumassa 600 mm raideleveyden raiteellaan edestakaisin yhteensä parisen kilometriä. Junan on rakentanut Supavit Nummelinin vetämä vantaalais–joensuulainen tiimi syksyn 2017 aikana. Juhana Sirén on vastannut veturin sähkötekniikasta. Veturi on toteutettu 48 V tasajännitteisenä sähköveturina. Veturin taarapaino on noin 1,1 tonnia. Kalustoa käytetään tänä vuonna eri tapahtumissa Suomessa, mm. alustavasti Pienoisjunatreffeillä Hyvinkäällä 19.–20.5.2018. Siirrettävää rataa on noin 150 metriä, Logomoon rataa mahtui vain 24 metriä. Liikennöinti tapahtuu nimellä TFR eli The Fandom Railway.

Branch Line Society (BLS) ja Haapamäen Museoveturiyhdistys (HMVY) järjestävät 20.–24.4.2018 dieseltilausjunat reitillä Jyväskylä–Haapajärvi–Iisalmi–Otanmäki–Talvivaara–Ämmänsaari–Oulu–Raahe–Ykspihlaja–Alholma–Kaskinen–Seinäjoki. Brittiläisten osanottajien lisäksi mukaan otetaan myös suomalaisia matkaajia joko koko matkalle tai päivälippuperiaatteella. Osalle reittiä myydään myös paikallisia matkoja. Operaattorina on Haapamäen Museoveturiyhdistys; tämä on samalla yhdistyksen 25-vuotisjuhlamatka.

Fiskarsin Kraussin purkuvaihe valmistui Höyrywelho Osakeyhtiössä 1.2.2018. Nyt höyryveturin kunnostus etenee niin, että lopullinen ratkaisu kunnostuksesta joko vain ulkoisesti tai ajokuntoon voidaan tehdä hieman myöhemmin rahoituksen varmistumisen myötä. Veturin purun yhteydessä on selvinnyt, että alusta on ollut aina punainen, mutta yläosa on ollut eri värinen ikäjärjestyksessä seuraavasti: musta–ruskea–vihreä–vaalean vihreä–tumman vihreä. Veturi palautettaneen alkuperäiseen puna/musta-asuunsa. Fiskarsin radan palauttamisen yleissuunnittelua on jatkettu. Radan pituudeksi on kaavailtu noin 700 metriä.

Höyryvetureiden vedenkäsittelyyn on kehitetty ja joulukuussa 2017 käyttöönotettu uusi kemikaali tuotenimeltään VATEX HV 60. Kemikaalia käytetään veturien höyrykattilan syöttöveden käsittelyyn kattilakiven ja korroosion estämiseksi. Valmistaja on Korves Oy Jyväskylässä.

Kulkuvälineiden restaurointiavustukset vuodelle 2018 olivat haettavissa tammikuun loppuun asti. Museoviraston myöntämät, aiemmin lähinnä laivapuolelle kohdennetut, avustukset olivat ensi kertaa jaossa myös maantie-, ilma-, raideliikenteen kalustolle. Hakuehtoina ovat kulkuvälineen vähintään 50 vuoden ikä, ja että se on valmistettu Suomessa. Tavoitteena on varmistaa, että Suomessa säilyy edustava otos arvokkaiksi luokiteltuja kulkuvälineitä käyttökuntoisena. Avustus tulee jatkossa haettavaksi vuosittain. Hakija voi olla yksityishenkilö tai oikeustoimikelpoinen yhteisö.

Raideliikenteen kulkuvälineiden kolmevuotinen asiantuntijalautakunta nimettiin 9.1.2018. Lautakuntaa vetää Suomen Rautatiemuseo. Lautakunta mm. arvioi raideliikenteen avustushakemuksia. Lautakuntaan kuuluvat Hannu Matikka (Museovirasto), Taina Rantala (Rautatiemuseon vs. johtaja), Elina Holopainen (Rautatiemuseo), Iiro Niemi (Rautatiemuseo), Markku Nummelin (Liikennevirasto), Visa Tammi (JHL), Mikko Alameri, Marko Anttila, Raimo Helomaa, Ilkka Hovi, Marko Laine, Timo Lintinen, Matti Mäntyvaara, Janne Ridanpää, Sakari K Salo ja Juha Vuorinen. Puheenjohtajana toimii Markku Nummelin.

Mobilia-kirjallisuuspalkinnon voittaja julkaistiin 30.1.2018. Palkinnon voitti Tapio Tolmusen kirja Viisi minuuttia seuraavaan lähtöön. Kirja on HSL-alueen joukkoliikenteen historia. Siinä ovat mukana niin raide-, tie- kuin vesiliikennekin. Painavia aiheita läpi kirjan ovat yhteiskuntarakenteen kehittyminen ja organisaatioiden muutokset. Kunniamaininnan sai Kimmo Koistisen kirjoittama teos Checker Suomessa. Kilpailussa oli yhteensä 13 ehdokasta. Mobilia-palkinto jaeteen kahden vuoden välein.

Tampereen Raitiotiet Oy:n toimisto on viime vuoden lopussa siirtynyt aivan rautatieaseman kupeeseen osoitteeseen Itsenäisyydenkatu 2. Raitiotieallianssi toimii samassa rakennuksessa. Kuluvan vuoden aikana raitiotierakennustyöt ovat käynnissä tai käynnistymässä lähes koko ykkösvaiheen rataverkolla. Kaksiraiteista rataa rakennetaan tässä vaiheessa 15 km, josta ⅔ on kiintoraidetta ja ⅓ on rautatietyyppistä sepeliraidetta. Kiintoraideosuuksilla käytetään 60R2-urakiskoa ja sepeliradalla 49E1-Vignol -kiskoa. Raideleveys on 1435 mm. Sähköjännite on 750 V. Ensimmäisen vaiheen liikenteen on tarkoitus alkaa alkukesällä 2021, jonka jälkeen siirrytään kakkosvaiheen rakentamiseen. Tampereella ja lähikunnissa on ollut esillä lukuisia raitioteiden laajennussuunnitelmia. Jos ne kaikki toteutetaan, on Tampereen ympäristössä vuonna 2040 peräti noin 80 km pikaraitioteitä!

UUTISIA ULKOMAILTA

Viro

Lelle–Pärnu-rataosalla on ilmennyt ratavajoamia. Ensi vuodenvaihteessa tapahtuvan liikenteen lakkauttamisen takia radalle tehdään vain aivan välttämättömimpiä korjauksia. Radan huonon kunto aiheuttikin pitkiä nopeuden alennuksia 80 km:stä/t 60 km:iin/t. Tämän takia aikatauluja hidastettiin osuudella 26.2.2018 alkaen 15–16 minuuttia. Junat saapuvat Pärnuun saman verran entistä myöhemmin ja vastaavasti lähtevät sieltä aiemmin.

Riisipere–Tallinna-aamujunassa 522 ollut sähkö-FLIRT nro 1309 vaurioitui tasoristeysonnettomuudessa 20.2.2018. Kulnan tasoristeyksellä junan oikeaan etukulmaan törmäsi lastissa ollut Scania-rekka. Rekan vetoauto oli kaksiakselinen ja vedettävänä sillä oli multalastissa ollut kolmeakselinen puoliperävaunu. Vartioimaton tasoristeys on vain satakunta metriä ennen Kulnan seisaketta, missä junalla olisi ollut pysähdys klo 8.30. Tie risteää radan kanssa suorakulmaisesti ja näkyvyys radalle on hyvä. Onnettomuudessa loukkaantui yhdeksän ihmistä, juovuksissa ollut kuorma-auton 49-vuotias kuljettaja pahiten. Myös veturinkuljettaja ja seitsemän muuta saivat vammoja, mutta pääsivät sairaalakäynnin jälkeen kotihoitoon. Junan etupää suistui vasemmalle noin 20 metrin päähän ratalinjasta ja vain yksikön viimeinen teli jäi kiskoille. Sähkörata ei onnettomuudessa juuri vaurioitunut; kolhaisun saanut ajojohdinpylväs toki jouduttiin raivauksen ajaksi kaatamaan. FLIRT-yksikkö nostettiin Takraf-rautatienosturin ja autonosturin avulla Pääskülasta tuoduille uusille teleille ja hinattiin DF7G-E nro 002:n vetämällä raivausjunalla Keilaan, mistä edelleen toisella FLIRT-yksiköllä Pääskülan varikolle. Raivaustöihin meni aikaa lähes vuorokausi. Matkustajajunat korvattiin busseilla 22.2. klo 13.30 saakka. Samassa tasoristeyksessä ajoi 28.11.2017 illalla poliisin partioauto liian lähelle raidetta. Tällöin Tallinna–Riisipere-juna 569 kolhaisi autoa, mutta henkilövahingoilta vältyttiin.

Entinen AS Keila Veskid (Oy Keilan Myllyt) -yhtiön TGM23V48-veturi nro 1425 vuodelta 1988 on siirtynyt GO Railin omistukseen. Veturi on kunnostettavana Ühinenud Depood’n Tallinn-Väiken varikolla. Siellä mm. entinen Barnaul 1D12-400B -dieselmoottori on jo vaihdettu uuteen Volvo-Penta TAD1660VE -moottoriin. Loppusilauksena veturi maalataan GO Railin väreihin. Korjauksesta valmistuttuaan se sijoitetaan Balti Jaamalle matkustajajunien vaihtotyöhön siellä tähän asti käytetyn epätaloudellisemman ČME3:n tilalle.

Saneerattu Koplin raitiovaunuvarikko otettiin käyttöön 1.1.2018. Kaikki KT4-vaunut on nyt sijoitettu Kopliin, kun taas KT4TMR-, KT6-, KT6T- ja CAF-vaunut ovat Pärnu maanteen varikolla.

Retroraitiovaunut KT4TMR nrot 138 ja 140 luovutettiin juhlavasti liikenteeseen kaksi päivää ennen Viron itsenäistymisen 100-vuotisjuhlapäivää. Vaunut ajettiin 22.2.2018 Kadriorgin kääntösilmukan pistoraiteelle, missä ne esiteltiin yleisölle ja julkiselle sanalle klo 12. Paikalla oli myös Viron puolustusvoimien lippuvartio. Puhujina olivat mm. Tallinnan kaupunginjohtaja Taavi Aas ja Tallinna Linnatranspordi AS:n (TLT) hallituksen puheenjohtaja Enno Tamm. Retroraitiovaunujen nimet ovat numeroittain: 136 Konstantin (Päts), 138 Johan (Laidoner), 140 Jüri (Vilms), 141 Jaan (Poska), 142 Ernst (Jaakson) ja 168 Julius (Kuperjanov); Viron itsenäisyyden kannalta oleellisia nimiä. Vaunuista TLT:lle viimeisenä toimitettiin numero 142.

Viron itsenäisyyden 100-vuotispäivää vietettiin 24.2.2018, jolloin koko raitiovaunuliikenne keskeytettiin klo 10.15–13.15 puolustusvoimien paraatin ajaksi. Samana ja sitä edeltävänä päivänä johdonautolinjojen 1 ja 3 päätepysäkki oli osan aikaa Kaubamajan sijasta Tõnismäellä paraatin ja sen harjoittelun takia.

Viimeiset škoda 9Tr -johdinautot ajoivat Tallinnassa vuonna 2000 linjalla 8. Ne kaikki romutettiin 2000-luvun alussa ja vain muutamia huonoja koreja on jäänyt jäljelle. Vuonna 2006 yksityinen Järva-Jaani vanatehnika varjupaik (paikallisen palokuntayhdistyksen kokoelma vanhoja liikennevälineitä, maatalouskoneita yms.) osti Vilnasta samanlaisen auton, nro 1383, kokoelmiinsa. Nyt on herännyt ajatus, että TLT ostaisi tämän yksilön ja kunnostaisi sen ajokelpoiseksi museoautoksi. Toistaiseksi ongelmana on kuitenkin hankkeen rahoitus.

Ruotsi

Tukholman Tvärbanan avattiin Sicklaan Saltsjöbananin varrelle 2.10.2017. Linjan pituus Sicklasta Solnaan on nyt 18 km, sillä on 26 pysäkkiä ja ajoaika päästä päähän on 55 minuuttia. Samanaikaisesti radalla otettiin käyttöön uusi kulunvalvonta- ja opastinjärjestelmä, joka sallii tarvittaessa jopa 2½ minuutin vuorovälin. Normaali vuoroväli on 7½–10 minuuttia. Sicklassa ei ole toistaiseksi yhteyttä Saltsjöbananille. Sen sijaan Tvärbananilta on raideyhteydet tunnelbanalle Alvikissa sekä Globenin ja Gullmarsplanin asemien välillä ja valtion rataverkolle Liljeholmissa, missä on myös raideyhteys Liljeholmenin satamaan.

Haaparannan radan henkilöliikenteen aloittamisesta on keskusteltu vuosikaudet, mutta uusimpien tietojen mukaan se alkaisi aikaisintaan joulukuussa 2020. Edelleen on ratkaisematta käytettävä kalusto, liikenteen rahoitus ja matkustajalaitureiden rakentaminen. Nykyisten suunnitelmien mukaan päivittäin ajettaisiin viisi junaparia reitillä Luulaja–Boden–Kalix–Haaparanta.

Tanska

Tanskassa päätettiin 2009, että koko maan rataverkko varustetaan ETCS tason 2 järjestelmällä. Testausvaiheen piti olla valmiina 2017 ja käyttöönoton tapahtua 2018–21. Hanke on jäänyt kuitenkin jatkuvasti myöhään ja kustannukset ovat kasvaneet valtavasti. Ulkopuolisen arvioijan raportin perusteella verkon valmistumisajaksi on nyt päätetty 2030. Alun perin tärkeimmät radat piti varustaa ensimmäisenä ja hiljaisemmat viimeisinä, mutta nyt järjestys on käännettykin päinvastaiseksi. Hiljaisempien ratojen ETCS-käyttöönotto tapahtuukin vain pienin viivästyksin, mutta pääradoilla jopa 10 vuotta myöhässä. Lisäksi osaa nykyisestä vetokalustosta ei varusteta lainkaan ETCS:llä, vaan laitteistoon siirrytäänkin vasta uuden liikkuvan kaluston hankinnan myötä. Lisäksi uusi rakenteilla oleva nopean liikenteen rata Kööpenhaminan ja Ringstedin välillä varustetaan sittenkin perinteisillä opastimilla, niin että radalla voidaan liikennöidä suuntaansa viisi junaa tunnissa; alun perin rata piti tehdä vain ETCS 2 -järjestelmällä ilman näkyviä opastimia. Radan avaus viivästyy tästä syystä joulukuusta 2018 vähintäänkin toukokuuhun 2019.

Suomessa ETCS:n osalta edetään maltillisesti. Suomen kansallisen täytäntöönpanosuunnitelman mukaan ETCS-ratalaitteiden rakentaminen alkaisi Pohjois-Suomessa 2020. Eteläisimmässä Suomessa oltaisiin ETCS ottamassa käyttöön vasta 2035 paikkeilla. Tällöin viimeisenä Sm5-junien nykyinen JKV-laitteisto olisi tullut käyttöikänsä loppuun. Suomessa käytettäisiin ainakin valtaosin ETCS 1 -tasoa, joka vastaa pitkälti nykyistä JKV-kulunvalvontaa.

DSB:n nykyiset ”kuminokkaiset” IC3-dieselmoottorijunat saavat elinkaarensa pidennykset. Junat oli tarkoitus korvata suurelta osin sittemmin epäonnistuneilla IC4-junilla. IC3-junien käyttöaikaa jatketaan vähintään vuosiin 2026–28. DSB:llä on IC3-junia 96, joista vanhin on 28-vuotias. Junien keski-ikä on 25 vuotta.

Saksa

Berliini–München-junayhteys lyhentyi 10.12.2017 ajallisesti huimasti, kun reitin viimeisin rakennusosuus Ebensfeldistä Erfurtiin valmistui. Juhlajunat ajettiin jo 7.12.2017. Uusilla suurnopeusrataosuuksilla suurin sallittu nopeus on 300 km/t. Matka-aika Berliinin ja Münchenin välillä lyheni kahdella tunnilla alle neljään tuntiin. Samalla Erfurtista tuli uusi ICE-keskus, jossa vaihtamalla pääsee näppärästi eri suuntiin maata.

Museorautatieyhdistys ry:n Haapamäeltä Saksaan Bayerisches Eisenbahnmuseum e. V.:lle 1.9.2015 myymä Schichau-veturi on kunnostettavana Nördlingenissä. Verrattuna Suomen vuosikymmeniä vallinneeseen hiljaiseloon ja ruostumiseen ulkona veturin tulevaisuus on alkanut ripeästi näyttää valoisammalta. Nyt on mm. löydetty yhteistyökumppani, joka valaa kummallekin puolelle uudet sylinterit. Eniten päänvaivaa tulee aiheuttamaan raideleveyden muutos uusine pyörineen, mutta lopputuloksena veturi on ajokuntoisena muutaman vuoden päästä.

Sveitsi

Sveitsin vakaa tavoite siirtää valtaosa Alppien poikki menevästä liikenteestä kiskoille etenee sangen hyvin. Uusimmalla tarkastelujaksolla heinäkuusta 2015 heinäkuuhun 2017 rautatietavaraliikenne kasvoi näillä reiteillä peräti 18,8 % kun taas tieliikenne väheni 5,6 %. Rautateiden kuljetusosuus saavutti ennätystason, eli 71 %. Autojen käyttöä pyritään kuitenkin edelleen vähentämään mm. parantamalla uusille tunneliradoille vieviä yhdysratoja.