TRAFICOMIN KALUSTOREKISTERIMUUTOKSET 1.5.–31.7.2025 

 Uudet rekisteröinnit: 

• 5 Dr19 (92 10 2102 856-5, 92 10 2102 857-3, 92 10 2102 858-1, 92 10 2102 859-9 ja 92 10 2102 860-7).

 Romutukset: 

• –

 Muutettu kalusto: 

• –

Alla oleviin uutisiin liittyvät kuvat kuvateksteineen näet painetussa Resiina-lehdessä 3/2025. 

Sr1 3059, 3078, 3102 ja 3106 on poistettu liikenteestä ja siirretty kierrätykseen heinäkuussa 2025.

Sr1 3078:ssa syttyi tulipalo 15.6.2025 Kemistä Tampereelle matkanneessa T 5192:ssa Karhukankaalla klo 18.42. Pohjanmaan radan liikenne oli palon takia poikki vajaa kaksi tuntia.

Sr2 3215 vaurioitui kyljestään, kun pakettiauto ajoi IC 923:n kylkeen veturin ja ensimmäisen vaunun välin kohdalla Piltolan puolipuomilaitoksella varustetussa tasoristeyksessä Mellilän ja Loimaan välillä 5.8.2025 klo 16.39. Junarungon siirto rajoitetulla nopeudella Tampereelle alkoi klo 22.40, jolloin rata saatiin auki muulle liikenteelle. Pakettiauton kuljettaja menehtyi.

Sr2-vetureita vastaavien Norjan kalustoyhtiön Norske Togin El.18-sähköveturien ajomoottorien huolto on käynnistynyt 2025 VR FleetCarella Ilmalassa ja ABB Motion Services -yhtiön laitoksilla Lappeenrannassa.

Sr3-veturit 3372–3374 vedettiin Dv12 2609:llä Hanko tavarasta Ilmalan ratapihalle 21.8.2025 aikataululla Vet 11884.

Sr3-veturit 202 ja 203 tuodaan Hankoon lokakuun 2025 puolivälissä. Siniset veturit ovat menossa Fenniarailille. Siemens on myynyt Vectron-vetureita kesään 2025 mennessä jo yli 2700!

Fenniarailin veturit ovat saamassa Kalevala-aiheiset nimet.

Dv12-veturit 2640 ja 2731 on myyty kesällä 2025 VR:ltä radanrakennusurakoitsija Suorsa Group Oy:lle ja 2646 rautatieliikennöitsijä FoxRail Logistics Oy:lle. ArcticRailin hinasi viimeksi mainitun 24.8.2025 Pieksämäeltä Niiralaan, missä sitä tullaan käyttämään kansainvälisen lannoiteliikenteen paikallisissa vaihtotöissä.

Dv12 2720 on valmistumassa Haapamäellä ajoon kahden vuoden kunnostuksen jälkeen. Veturi oli loppukesällä myös Hyvinkään konepajalla. Haapamäen Museoveturiyhdistyksen on tarkoitus käyttää sitä liikenteessä jo loppuvuoden 2025 aikana.

Dr16 2806:n ajomoottorissa syttyi tulipalo noin ratakilometrillä 1033 Sieppijärven ja Pellon välillä 24.7.2025 klo 20.16. Palo eteni myös konetilaan. Junan P 276 toinen veturi oli 2821. Vaurioveturista oli erotettu toisen telin käyttö jo päivällä. Junarunko siirrettiin matkustajineen Kolarissa olleen raakapuujunan Dr19-veturilla 2840 junana MV 10476 takaisin Kolariin, jonne se saapui 25.7. klo 4.09. Linjalle jäänyttä vaurioveturia ei pystytty liikuttamaan, joten yöjunaa ei voitu ajaa etelään. Myöhemmin iltapäivällä veturi saatiin hinattua sivuraiteelle Sieppijärvelle, mihin se jäi elokuun loppuun saakka odottamaan maantiekuljetusta Ouluun. Matkustajat kuljetettiin busseilla seuraavana aamupäivänä Rovaniemelle ja sieltä junalla etelään. Veturissa 2806 on ollut (eri syystä) tulipalo ainakin kolmesti aiemmin: 2012, 2017 ja 2020.

Dr16 2813 on myyty huutokaupassa VR:ltä ArcticRailille. Kyseessä on yhtiön toinen Dr16-sarjan veturi aiemman 2811:n lisänä.

Dr16-veturisarjan vakinainen käyttö VR:llä päättyi 8.9.2025 klo 0.06, kun sarjan veturit 2819+2821 toivat yöpikajunan 276 Kolarista Ouluun. Molemmat veturit jäivät toistaiseksi vielä varavetureiksi. Seuraavana Kolariin kulkenut yöjuna 269 vedettiin 9.9.2025 Oulusta eteenpäin Dr19-sarjan vetureilla 2832 ja 2831. Samalla alkoi Dr19-sarjan käyttö matkustajaliikenteessä. Yhden Dr19:n käyttö näissä junissa alkoi 23.9.2025, jolloin veturina oli 2832.

Dr19 2856–2860 hinattiin 30.5.2025 peräti viiden veturin letkana Hangosta Tampereelle junassa Vet 11831. Vetäjänä oli Dv12 2614.

Dr19 veturin käyttöä Oulun vaihtotöissä oli harjoiteltu koko kevään ajan ja 30.6.2025 alkaen sarja onkin ottanut Oulun vaihtotyöt vastuulleen niitä aikaisemmin hoitaneelta Dv12-sarjalta. Oulun varikon/projektikeskuksen vaihtotöissä voi edelleen nähdä satunnaisesti myös Dv12-vetureita.

Sm2 6074 + Eioc 6274 suistui vaihteessa Ilmalan ratapihalla ollessaan vedossa W 64422 tulossa Helsinkiin. Yksikkö oli siirrossa keskimmäisenä. Veto oli tulossa Helsinkiin Z 9849:ksi Kouvolaan. Z-junaan ohjattiin viisi minuuttia aiemmin lähtenyt W 64420, jonka olisi pitänyt lähteä R 9695:ssä Riihimäelle. Viimeksi mainittu juna peruttiin.

Sm2-junat 6095 ja 6099 vietiin 3.9.2025 Hyvinkään konepajalta Stena Recycling Oy:lle Riihimäelle romutettaviksi. Suomen Lähijunat Oy:n omistamista junista oli sitä ennen tallennettu konepajalla varaosia. Myös telit säilytettiin mahdollista tulevaisuuden käyttöä varten. Muutoin Lähijunien kalusto seisoo entiseen tapaan konepajan raiteistolla.

Sm3-junan 7002 puolikas oli kesäkuun 2025 lopussa ja jälleen syyskuun 2025 alussa siirtotelien testeissä Kontiomäen Laajakankaalla. Liikenteestä poistettu runko seisoo muutoin Pieksämäellä. Siirtotelejä suunnitellaan normaalisti käytettävän Ruotsin SJ:n X40 -junien siirroissa ja mahdollisesti muissakin kuljetuksissa.

Sm5 nro 32:lla aloitettiin 23.9.2025 ETCS-koeajot Juurikorven ja Haminan välillä.

Sm6-junien kuljettajakoulutusajot linjalla alkoivat 4.6.2025. Ensimmäisenä uuden värityksen saaneena junana koulutusajot Ilmalan ratapihan ja Kouvolan välillä aloitti Sm6 7053. Sm6-junat aloittavat liikennöinnin Helsingin ja Turun välillä 3.11.2025. Ensimmäinen vuoro lähtee Helsingistä Turkuun klo 15.35. Helsingin ja Oulun välinen liikenne alkaa puolestaan 15.12.2025, kun ensimmäinen vuoro lähtee klo 14.54. Junien kaupallinen nimi on Pendolino Plus. Ne tulevat osittain korvaamaan nykyisiä Helsingistä Turkuun liikennöiviä IC- ja Pendolino-junia. Uusi kalusto ei vaikuta matka-aikaan ja reiteillä pysähdytään samoilla asemilla kuin nytkin.

Sm6 7054 hinattiin maalauksesta Oulusta takaisin Ilmalaan 16.–17.6.2025 välisenä yönä junana MV 10310. Veturina oli Sr1 3019. Junasarjasta 7053 ja 7054 on maalattu FleetCaren Oulun yksikössä ja 7051 ja 7052 ovat puolestaan Pieksämäen työsarkaa.

Sm6 7052 hinattiin sarjansa viimeisenä maalaukseen Ilmalan ratapihalta Kouvolan kautta Pieksämäelle 14.–15.7.2025 välisenä yönä. Siirtojunaa MV 10379 Kouvolaan ja MV 10389 Pieksämäki Temuun veti Sr1 3080.

Sm6 7051 hinattiin 16.7.2025 maalauksesta Pieksämäeltä Tampereen kautta Ilmalan ratapihalle junana MV 10388. Veturina oli Sr1 3035.

Sm7-junista ensimmäisellä 94 10 2082 001-0 ajettiin käyttöönottoajoja Ilmalan ratapihan ja Oulunkylän välillä km 6+306–7+620 touko–kesäkuun vaihteessa 2025. Linjakoeajot käynnistyivät 10.6.2025, jolloin ajettiin ensimmäisen kerran Haarajoelle asti. Seinäjoella käytiin ensimmäisen kerran 28.8.2025. Yöaikaan 2.–3.9.2025 ajettiin ensimmäinen koeajo Ilmalan ratapihalta Karjaan, Lohjan ja Riihimäen kautta takaisin Ilmalan ratapihalle. Seuraavana yönä 3.–4.9.2025 ajettiin vielä isompi kolmio: Ilmalan ratapiha–Turku–Tampere–Ilmalan ratapiha.

Sm7 nro 04 (94 10 2082 004-4), eli toinen maahamme saapunut sarjansa yksilö, hinattiin Hanko tavarasta Ilmalan ratapihalle 18.–19.7.2025 välisenä yönä aikataululla MV 10305. Veturina oli Dv12 2540 ja jarruttavana veturina jarruttoman Sm7:n perässä Dv12 2758. Rantaradan totaalikatkon takia siirtojuna kulki Hyvinkää Paavolan kautta, missä junan kulkusuunta muuttui ja samoin Dv12:ien keskinäiset tehtävät. Sm7 nro 03 (94 10 2082 003-6):n hinaus Hangosta Helsinkiin 1.–2.8.2025 junana MV 10401 ajoi taas normaalisti rantarataa. Nyt siirron hoitivat Dv12 2543 ja 2758. Sm7 nro 02 (94 10 2082 002-8) hinattiin puolestaan 15.–16.8.2025 junana MV 10301, hinaavana veturina Dv12 2652 ja jarruveturina Dv12 2638. Juna nro 02 tuli vasta nyt, koska se oli ensin Itävallassa kylmätesteissä. Nyt kaikki neljä protojunaa ovat Suomessa ja sarjajunien toimitukset jatkuvat 2026 puolella.

SJ:n X40-junia on kuljetettu edelleen kesällä 2025 Tornion ja FleetCaren Oulun palvelupisteen välillä maanteitse. Jo pitkään kehitystyön ja testausten alla olleiden siirtotelien käyttöön pyritään pääsemään viranomaishyväksyntöjen jälkeen loppuvuoden 2025 aikana, jolloin siirrot alkaisivat rautateitse. Kuljetusnopeudeksi radalla on kaavailtu 60 km/t. Telit ovat VR FleetCaren omaa tuotantoa.

Dm12 4404 vaurioitui lievästi, kun Pieksämäeltä Joensuuhun matkanneen junan H 725 ensimmäisen moottorivaunun etukulmaan osui peräkärryllinen henkilöauto Syrjän vartioimattomassa tasoristeyksessä 8.8.2025 klo 13.15. Toisena moottorivaununa oli Dm12 4411. Henkilöauton kuljettaja loukkaantui. Juna ajettiin myöhemmin iltapäivällä omin voimin takaisin Pieksämäelle.

Dm12 4410 vaurioitui lievästi, kun junan H 482 eteen ajoi henkilöauto Alavuden ja Tuurin välillä Mataran vartioimattomassa stop-merkein varustetussa tasoristeyksessä 21.5.2025 klo 10.10. Henkilöauton kuljettaja menehtyi. Moottorivaunu ajettiin iltapäivällä omin voimin Tampereelle.

VR asetti huutokauppaan 27.5.2025 yhteensä 58 riisuttua veturia ja 122 liikennekelvotonta tavaravaunua. Edellinen kevään ja alkukesän huutokauppa käsitti vielä liikennekelpoisia vetureita.

Suomen Ostoliikennekalusto Oy on perustettu 13.10.2024 VR:n sisälle. Toimintaa on käynnistetty 2025 aikana. Yhtiöön siirtyy ostoliikenteessä käytettävä VR:n liikkuva kalusto ja jatkossa se hankkii uuden ostoliikenteessä käytettävän kaluston. Yhtiön on suunniteltu siirtyvän vielä 2025 aikana valtion omistukseen irti VR:stä.

Hv1 554 ei palakaan vielä Riihimäelle entiselle paikalleen Paloheimonkadulle, vaan pysyy toistaiseksi veturitallissa. Veturille kaavaillun noin 250 000 euron hintaisen katoksen tarjoukset olivat puolen miljoonan euron luokkaa ja hankinta keskeytettiin liian kalliina.

Hv1 555 hinattiin 26.8.2025 Suomen Rautatiemuseolta Hyvinkään konepajalle kattilan tarkastusta varten. Takaisin museolle se ajettiin hyväksytyn tarkastuksen jälkeen omin voimin jo 1.9.2025. Nopean aikataulun taustalla oli veturin saanti vetämään rautateiden 200-vuotisjuhlajunaa Helsingistä Hyvinkäälle 27.9.2025. Veturin omistaa nyt Rautatiemuseo aiemman VR:n sijasta. Sen kunnossapidosta vastaa sopimuksella ArcticRail Oy ja liikennöinnin hoitaa Sinisten vaunujen ystävät ry.

Vk4 68 eli Leena katsastettiin ja siirrettiin Hyvinkään konepajalta takaisin Rautatiemuseolle 24.6.2025.

Vr1 787 liikkui 3.7.2025 ensimmäisen kerran omin voimin korjausten jälkeen Pasilan veturitallialueella.

Vr1 788 ja Vr5 1422 on myyty loppukesällä 2025 VR:ltä toiminimelle Vr1 Kana 787.

Vr2 964:n kunnostus on edennyt Toijalan Veturimuseolla. Veturin sisäpuolinen katsastus oli jo keväällä. Tavoitteena on saada veturi ajoon ainakin Toijalan ratapihalla Hämeenlinna–Tampere/Turku-rautatien 150-vuotisjuhliin kesäkuussa 2026.

Tk2 419 -höyryveturi sekä EFit 23552 -vaunu siirrettiin maanteitse Haapamäeltä Kontiolahden Jakokoskelle 18.–19.8.2025. Kuljetuksen hoiti Silvasti Oy.

Tr1 1096:n valmistuminen kaavailtuun rautateiden 200-vuotisjuhla-ajoon 27.9.2025 viivästyi ja korvaavaksi veturiksi tuli em. Hv1 555. Risto on tarkoitus saada liikenteeseen kevääksi 2026.

Sinisten vaunujen ystävät on ostanut toukokuussa 2025 VR:ltä seuraavat kalustoyksiköt:

• matkustajavaunu CEit 2652
• matkustajavaunu Ei 22794
• konduktöörivaunu F 3704
• umpivaunu BG 04628-4
• umpivaunu BG 030195-2
• umpivaunu XG 031502-8
• majoitusvaunu XE 0611
• säiliövaunu Go 199035
• säiliövaunu Go 199351
• säiliövaunu XGo 0199154-6
• höyryveturi Hv3 998
• höyryveturi Hr1 1000
• höyryveturi Hr1 1003
• höyryveturi Tv1 609
• höyryveturi Tr1 1030
• höyryveturi Tr1 1087
• höyryveturi Tr1 1094

XE- ja XG-vaunut on ostettu varaosiksi. XE 0611 (entinen Ek 1016) ja jo aiemmin hankittu A 99 purettiin koreiltaan muiden vaunujen varaosiksi Haapamäellä 12.–14.7.2025 ja siirrettiin Hyvinkäälle 27.–28.7.2025.

Pohjois-Suomen Rautatieharrastajat ry on 3.6.2025 ostanut VR:ltä Dm7:n liitevaunun EFiab 11637 ja matkustajavaunun Ei 27006.

Haapamäen Museoveturiyhdistykselle (HMVY) myyty entinen VR:n museokalusto on lueteltu Resiinassa 2/2025 sivulla 61. Muiden kuin HMVY:n ostamaa museokalustoa on valmisteltu kesän 2025 mittaan siirtokuntoon. Entisen Höyryveturipuiston alueella on tehty tästä syystä vaihtotöitä. Siirtoja pois Haapamäeltä tapahtuu syksyn mittaan useissa erissä.

A 16 eli ELLI-mittausvaunu on myyty Sinisten vaunujen ystäviltä edelleen ArcticRail-yhtiölle. Vaunua käytetään lähinnä huoltovaununa.

Edmc 28551 (70 10 7576 551-4) eli ensimmäinen uuden sukupolven kaksikerroksinen makuuvaunu haettiin 7.8.2025 valmistajalta Otanmäestä Ouluun. Jo seuraavana yönä se tuotiin junassa 266 Ilmalaan. Vaunu palautettiin viimeistelyyn tehtaalle Oulun kautta 16.–18.8.2025 junissa P 273 ja MV 10332. Vaunutyyppi on tarkoitus ottaa kaupalliseen liikenteeseen 2025 lopussa.

Edo 28616 vaurioitui varsin lievästi, kun pakettiauto ajoi IC 63:n eteen Tikkalan vartioimattomassa stop-merkein varustetussa tasoristeyksessä Siilinjärven ja Alapitkän välillä 3.8.2025 klo 13.05. Juna pääsi jatkamaan matkaa nelisen tuntia myöhässä. Autossa olleet kaksi henkilöä menehtyivät.

Edo 28617 on saanut uuden ilmeen mukaisen värityksen/teippauksen elokuussa 2025. Vaunu saapui 24.8.2025 P 266:n viimeisenä vaununa Oulusta Pasila tavaraan, mistä päivystäjä siirsi sen autojuna-aseman kautta Ilmalan ratapihalle. Ensimmäiseksi vaunu asetettiin liikenteeseen 2.9.2025 junaan IC 941.

Vankivaunujen (Nom) käyttö loppuu tämänhetkisen suunnitelman mukaan elokuuhun 2026 mennessä.

Ob-vaunuja siirrettiin 23.–24.8.2025 Raahesta Pieksämäelle. VR FleetCare kunnostaa tarjouskilpailun perusteella nämä ArcticRailin hankkimat kuusi vaunua.

GOST-tavaravaunujen eli venäläisten normien mukaisten kotimaan liikenteen vaunujen käytön piti alun perin loppua 31.12.2026. Koska EU-vaatimusten mukaisen puutavara- ja kemikaalikuljetuksiin tarkoitetun kaluston hankinnan on katsottu vievän aikaisemmin oletettua enemmän aikaa, raideliikennelakiin kirjattua määräaikaista poikkeusta jatkettaneen kahdella vuodella 31.12.2028 saakka. Tämän on todettu olevan ehdoton takaraja. Lakimuutos hyväksyttäneen eduskunnassa syksyn aikana.

Laatikkolumiauran Etv-Rto 28 kunnostus etenee tasaisen varmasti Hyvinkään konepajalla. Työtä tekevät niin Suomen Rautatiemuseon kalustovastaavat kuin talkoolaisetkin. Talkoopäivä on yleensä perjantai. Rakenteissa säilytetään alkuperäisiä materiaaleja niin paljon kuin mahdollista.

ArcticRail ajoi historiansa ensimmäisen koeajon Dr16 2811:lla 8.7.2025 junaparina Vet 17500/17501 Hyvinkäältä Lohjalle ja takaisin. Dr16 2813:n hakujunapari Hyvinkäältä Pieksämäelle ja takaisin (T 7603 Kouvolan kautta 24.7.2025 / T 7604 Jyväskylän kautta 25.–26.7.2025) muodosti ArcticRailin ensimmäisen ajetun tavarajunaparin. Samalla Pieksämäeltä tuotiin Innofreightin omistama Sggrrs-koevaunu kuormatiloineen. ArcticRailin tavaravaunuja käytettiin jo aiemmin ProRadan liikennöimiin pitkäkiskokuljetuksiin. Syyskuun lopulla ArcticRail saa käyttöönsä yhden UPM:n GOST-vaunuston Keski-Suomen ja Kuusankosken välisiin raakapuukuljetuksiin. Kyseessä on kolmen kuukauden pilottikokeilu.

Ttk2 99 10 9124 860-9 eli NRC:n uusi tukemiskone on ollut loppukesällä koekäytössä mm. Lahnaslammella ja Pyhäkummussa. Vanha Ttk2 857 varmisti vielä töitä. Uusi kone on saanut nimen Katti.

Karelian Trains eli VR:n ja Venäjän valtion rautateiden (РЖД/RŽD) yhteisyritys jätti 20.8.2025 konkurssihakemuksen Helsingin käräjäoikeuteen.

Höyryveturimatkat1009 Oy on saanut takaisin turvallisuustodistuksen. Yritys on myös ollut myynnissä Yrityspörssi.fi:ssä ilmoitustunnuksella 115415.

Keitele-Museo Suolahdessa on uuden toimitusjohtajan myötä aloittelemassa uudelleen museojunaliikennettä. Liikenne on ollut tauolla turvallisuustodistuksen puuttumisen takia. Kesän aikana on uudistettu museon kotisivut ja laadittu viranomaisasiakirjoja. Tavoitteena on aloittaa liikenne viimeistään kesällä 2026 vähintään aiemmassa laajuudessa. Museoliikenteen runkona on 5-vaunuinen lättähattujuna. Tk3 1132 on tarkoitus saattaa takaisin liikenteeseen, mutta ongelmana on tyyliin sopivan eli puukorisen matkustajavaunuston puuttuminen.

Kaksikerrosvaunuille annettiin 3.7.2025 klo 20 alkaen tasan vuorokauden kestänyt tilapäinen nopeusrajoitus 160 km/t kovan, yli 20 m/s, tuulen takia koko rataverkolle. Rajoitus perustui vuosien aikana tehtyihin laajoihin selvityksiin mm. Ilmatieteenlaitoksen kanssa.

Rautatievaihdetyyppejä oli kiskopainoista 54E1, 60E1 ja K60 Väyläviraston rataverkolla 2025 alussa seuraavasti:

• YV54-165-1:7 45
• YV54-200-1:9 867
• YV54-200-1:9-1435 2
• YV54-200-1:9-1524/1435 1
• YV54-200N-1:9 1884
• YV54-200N-1:9-1435 1
• YV60-300-1:10 18
• YV60-300-1:9 664
• YV60-300A-1:9 74
• YV60-300E-1:9 5
• YV60-300P-1:9 82
• YV60-500-1:11,1 20
• YV60-500-1:14 136
• YV60-500A-1:14 2
• YV60-900-1:15,5 60
• YV60-900A-1:15,5 1
• YV60-900E-1:15,5 2
• YV60-900-1:18 447
• YV60-900A-1:18 31
• YV60-900P-1:18 28
• YV60-5000/2500-1:26 15
• YV60-5000/3000-1:28 2
• KRV54-200-1:9 234
• KV54-200-1:9 8
• KV54-200N-1:9 66
• RR54-2x1:9 7
• RR54-4x1:9 1
• SRR54-2x1:9-4,8 29
• SRR54-2x1:9-6,0 3
• SRR60-2x1:9-4,8 4

Näissä A tarkoittaa matalakielistä itävaltalaistyyppistä vaihdetta, E elastista vaihdetta, N ettei vaihteessa ole raideleveyden levitystä (vanhemmissa vastaavissa vaihteissa oli) ja P ettei vaihteessa ole kiskonkallistusta (valtaosassa samantyyppisiä kallistus on). YV on yksinkertainen vaihde, KRV risteysvaihde, KV kaksoisvaihde, RR raideristeys ja SRR sovitettu raideristeys. 1435 tarkoittaa normaaliraideleveyttä 1435 mm.

Lahojen rata- ja vaihdepölkkyjen kuljetus junalla päättyi ainakin toistaiseksi 16.7.2025, kun Kaipiaisista edellisenä päivänä saapunut kuljetus saapui perille Kajaanin Lamminniemeen. Lahopölkyt kuljetetaan nyt kuorma-autoilla poltettaviksi Raumalle tai Kajaaniin. Väylävirasto edeltäjineen oli vuokrannut vuosikausia NRC:ltä BHpy-vaunuja tähän tarkoitukseen. Sopimus päättyi kuitenkin 2025 alusta ja nyt viimeinen kuljetus ajettiin NRC:n vetämänä erikoisluvalla.

SJ:n BFS9-vaunuja tuotiin 27.5.2025 jälleen kaksi Suomeen ehostettaviksi ja pois vietiin kaksi täyskorjattua vaunua. Korjaukseen tuodut vaunut olivat S-SJ 50 74 8273 295-9 ja 50 74 8273 299-1 sekä menevät vaunut 50 74 8273 214-0 ja 50 74 8273 227-2. Tuodut vaunut palautettiin 9.9.2025 Haaparannalle. Sieltä piti tuoda vielä viimeinen korjattava vaunu Suomeen, mutta se oli jäänyt etelään Ruotsin ratakatkojen takia (ks. Ruotsin uutiset).

Traficom valmistautuu toimimaan matkustajajunaliikenteen ostajana. Virasto tekee parhaillaan selvityksiä mm. pohjoismaisista kokemuksista sekä eri lippu- ja maksujärjestelmistä. Aiemmin virasto teetti mm. kiskobussiliikenneselvityksen. Traficom on kesällä 2025 pyytänyt kuntia, kaupunkeja ja maakuntaliittoja nimeämään edustajansa henkilöjunaliikennettä Suomessa 2030-luvulla valmisteleviin työryhmiin. Valtion ostama liikenne säilyy 2030-luvulla nykyisillä reiteillä ja nykyisessä laajuudessa. Kuntien ostettava tämän yli menevä lisäliikenne, mikä liitetään käynnistyvään Traficomin vetämään kilpailutukseen. Kilpailutusprosessi käynnistetään viimeistään 2026, minkä takia kuntien on päätettävä lisäliikenteestä varsin pian. Uusi sopimuskausi alkaa 1.1.2031.

Lähiliikennekonduktööritoiminta HSL:n tilaamassa liikenteessä päättyy aikaisintaan alkukesällä 2026. Tällöin 130 lähiliikennekonduktöörin tehtävät päättyvät. Siihen saakka HSL-lähiliikenne toteutetaan nykyisellä palvelumallilla. Jatkossa turvallisuutta valvovat järjestyksenvalvojat. VR:n lähijunissa (linjatunnus D, G, H, M, O, R, T) konduktööritoiminta jatkuu. Taajamajunissa on kaukoliikenteen konduktöörit.

Ratakapasiteettia vuodelle 2026 ovat vuosihaussa hakeneet Helsingin seudun liikenne, VR-yhtymä Oyj, North Rail Oy sekä Fenniarail Oy.

Väyläviraston raivaus- ja pelastuspalveluun on näillä näkymin tulossa kilpailutuksen perusteella uudet toimijat, vaikkakin hankinnasta on valitettu. Hankintaan kuuluvat eri sopimuksilla Riihimäelle, Kouvolaan ja Ouluun sijoitettujen raivausyksiköiden toiminnot. Johtoautot ja raskaat raivausautot on sijoitettu näille paikoille.

Riihimäen ja Hangon välillä ajettiin Lohjan kautta matkustajajunaparit H 1619/1628 keskiviikkoisin, perjantaisin ja sunnuntaisin 25.6.–27.7.2025. Riihimäen ja Karjaan välillä ne pysähtyivät vain Rautatiemuseolla. Junat osoittautuivat hyvin suosituksi, osittain aivan täysiksi. VR ilmoitti jo 26.6.2025, että kesän kaikki junat oli loppuunmyyty! Sittemmin varmaan ensimmäisen kerran taajamajunalippumyyntiäkin oli somessa, toki hieman korotettuun hintaan.

Helsingin päärautatieasemalla otettiin käyttöön ulkotilan uudet matkustajainformaation päänäyttötaulut elokuun 2025 lopussa. Uudet taulut ovat aiempaa lähempänä raiteita.

Ilmalan varikon Sm2-kaluston huoltohallia muutetaan parhaillaan Sm7-kalustolle sopivaksi. Vuodesta 2026 alkaen Sm7-junat korvaavat Sm4-junia ja nämä puolestaan poistavat ajosta Sm2-junia. Neljä raidetta muutetaan vaiheittain niin, että niillä voidaan huoltaa Sm2-junia niiden käytön loppuun. Muutoksessa kaikki vanha huoltotoimintaan liittyvä infrastruktuuri puretaan ja korvataan Sm7-junien käyttöön sopivalla ja samalla uusimmalla tekniikalla.

Pohjois-Haagan, Kannelmäen ja Malminkartanon asemien matkustajalaitureita uusitaan ja Malminkartanon tunneli pinnoitetaan sisältä uudelleen kesällä 2026. Kehäradalla on siksi totaalikatko Huopalahden ja Myyrmäen välillä kesä–heinäkuussa 2026 ja junia kulkee vain Helsingistä Tikkurilan kautta Myyrmäkeen. Helsingin–Huopalahden–Myyrmäen välillä on laajat bussikorvaukset, jotka osuvat osittain samaan aikaan Espoon kaupunkiradan katkon kanssa.

Espoon kaupunkiradan kesän 2025 katkon aikana tunkattiin paikoilleen seuraavat uudet alikulkusillat: Säterinpuistontien aks 29.6., Kauniaisten aks 30.6., Kerantunnelin pohjoinen aks 2.7., Kerantunnelin eteläinen aks 3.7., Lansantunnelin aks 5.7. ja Yhtiötien aks 6.7. Nyt Eska-hankkeella ei ole enää tunkattavia siltoja. Jäljellä olevat siltarakenteet tehdään paikoillaan. Koska kesäkatkon aikana purettiin ja rakennettiin 11 km raidetta ja urakka on kolmessa osassa, varmistettiin raiteiden tuenta katkon loppuvaiheissa seuraavasti: Leppävaaran pään maanrakennusurakan koneet saatiin Helsingin suunnasta, keskimmäisen urakan kone Ttk2 nro 859 jätettiin koko katkon ajaksi Kauniaisiin (tämä iäkäs 08-475 UNIMAT 4S oli jo poistosuunnitelmissa, mutta keskimmäisen urakan työyhteenliittymä hankki sen) ja Espoon pään urakka sai kaksi konetta Karjaan suunnasta, kun Inkoon ympäristön työt ensin valmistuivat.

Rantaradan kesäkatkot jatkuvat myös tulevina kesinä. Espoon kaupunkirata valmistuu kahdessa vaiheessa. Liikenne Leppävaaran ja Espoon aseman välillä käynnistyy syksyllä 2027. Kaupunginkalliosta Kauklahteen välisellä alueella ratatöitä ei ole päästy edelleenkään aloittamaan rahoitukseen liittyvän kiistan vuoksi. Tämä myöhästyttää hanketta kokonaisuudessaan ainakin kaksi vuotta. Viivästyksen takia Espoon asemalta länteen tullee katkoja ainakin vielä 2028.

Kilon uudet matkustajalaiturit valmistuivat pieniä viimeistelytöitä lukuun ottamatta kesän 2025 liikennekatkossa. Ne otettiin käyttöön 28.7.2025. Kilon edellisen aseman kellotorni säilytetään, vaikka alkuperäisissä suunnitelmissa se piti purkaa.

Kauniaisten asemarakennus on yhä sisältä täysin tyhjä. Kaupunki on käynnistämässä hankkeen, jossa asemarakennus liitetään sen lähialueiden kaavoitukseen. Siinä rakennukselle määritellään uusi käyttö. Rakenteilla olevan kevyen liikenteen ”baana” tulee aivan asemarakennuksen eteen, sen ja raiteiden väliin. Asemalle tulee kaksi välilaituria, joten asemarakennuksen eteen ei enää tule matkustajalaituria.

Kauklahden asemarakennus on myyty 4.6.2025 Senaatilta yksityishenkilölle. Rakennuksen kokonaisala on noin 387 neliömetriä. Rakennukseen haetaan parhaillaan rautatiehenkisiä kehittämisideoita (ostajan yhteystiedot on saatavissa Resiinan toimituksesta).

Kirkkonummen kunnanvaltuusto päätti 19.5.2025 aloittaa lähijunavarikon kaavoitustyön Vuohimäen alueella. Varikon paikkaa Kirkkonummella tai Espoossa on selvitetty useita vuosia. Varikkohankkeen lähtökohtana on Helsingin seudun kuntien ja valtion välillä solmittu MAL-sopimus vuosille 2024–2031. Suunnitelman mukaan rantaradan lähijunavarikko toteutetaan joko Espoon Näkinmetsään tai Kirkkonummen Vuohimäkeen. MAL-sopimuksen mukaan kunnat käynnistävät kumpikin varikon kaavoituksen viimeistään vuoden 2025 aikana omilla alueillaan. Espoon kaavahanke on jo vireillä. Tavoitteena on, että varikon toteutuksen mahdollistavat kaavat etenevät molemmissa kunnissa niin, että vuoden 2027 loppuun mennessä voidaan päättää liikenteellisen tarkastelun, toiminnallisuuden ja kustannusarvioiden perusteella, minne varikko toteutetaan.

Inkoon aseman molemmat matkustajalaiturit ovat saaneet kesällä 2025 uudet pintarakenteet ja valaistuksen. Inkoo avattiin uudelleen henkilöliikenteelle 3.4.2024.

Hangon käytöstä poistetun VR:n tavara-aseman varasto-osa tuhoutui tulipalossa 21.8.2025. Entinen toimisto-osa ja kaksi lähellä ollutta tavaravaunua kärsivät myös vaurioita.

Kirkniemen ratapihan sivuraiteet kolmesta viiteen eli 563–565 on uusittu loppukesällä 2025. Entinen puupölkkyinen K43-päällysrakenne vaihdettiin betonipölkkyiseksi 54E1-rakenteeksi.

Kirkniemen tehdasradan päällysrakenne on uusittu valtion osuudelta alkukesällä 2025. Ratapölkyt uusiin puisista betonisiksi ja kiskot vaihdettiin. Keinumäentien tasoristeyksen vanerikansi uusittiin kumiseksi. Urakoitsija oli Sundström.

Fiskarsin uusi massiivitiilinen veturitalli on rakennettu kesän ja alkusyksyn 2025 aikana. Se sijaitsee panimokeskuksen vieressä Fiskarsin keskusaukiolta itään. Veturitalli oppimisympäristöineen avataan yleisölle kesäksi 2026. Tallin rakennuttaja on Fiskarsin kotiseutuyhdistys ry. On arveltu, että edellisen kerran Suomeen olisi valmistunut tiilisiä veturipilttuita Haapamäelle 1950-luvun alussa, jolloin siellä laajennettiin tallia.

Lohja–Salo-väli suunnitellusta ESA-radasta kaavaillaan toteutettavan alkuvaiheessa säästösyistä yksiraiteisena. Suunnitelmia kaksiraiteisesta radasta yksiraiteiseksi on alettu päivittää.

Salon ratapihalla uusittiin 59 tunnin liikennekatkossa myöhäisillasta 14.7.2025 aamupäivään 17.7.2025 kaksi vaihdetta (005 ja 006) ja varusteltiin kolme käsikäyttöistä vaihdetta (009, 010 ja 012) sähköisin varustein. Samalla entiset turvavaihteet 003 ja 004 sekä raiteen 112 kuormauslaituri purettiin.

Piikkiön ratapihalla korvattiin heinäkuun 2025 liikennekatkossa ratapihan KRV-risteysvaihde 003 yksinkertaisilla vaihteilla 003 ja 005.

Turun ratapihan Koulukadun alikulkusiltojen uusiminen valmistui 19.6.2025. Vanhat sillat purettiin ja uudet rakennettiin kahdessa osassa 2023 alkaen. Siltojen alikulkukorkeus säilyi entisenä 3,6 metrinä haastavan katugeometrian takia. Jos katua olisi laskettu alikulkukorkeuden kasvattamiseksi, olisi se vaikuttanut katuristeysten kautta kauaksi katuverkkoon.

Turun satamaradalla oli 15.8.2025 illalla useissa varoituslaitoksissa pitkäaikaisia toimintahäiriöitä, jotka sotkivat kaupungin katuliikennettä. Pari päivää myöhemmin 17.8.2025 iltapäivällä Aakenkadun varoituslaitoksen relekoju tuhoutui maastopalossa. Radan laitteiden vaurioitumisen takia Turun sataman matkustajajunaliikenne korvattiin linja-autoilla 25.8.2025 iltapäivään asti. Liikennekatkon päätyttyä Aakenkadun tasoristeys jäi pois käytöstä ja sen takainen pysäköintialue suljetuksi ja aidatuksi.

Loimaan aseman vesitorni on kunnostettu kesän 2025 aikana. Väyläviraston omistama torni on saanut myös uuden katon.

Tikkurilassa alkoi Vantaan raitiotien rakentaminen 23.6.2025. Sitä ennen asema-alueella oli valmisteltu työmaata ja paikalle tuotu mm. ponttiseinien tarvikkeita. Raitiotien työt aloitettiin koko hankkeen vaatimalla työllä eli raitiotietunnelin rakentamisella aseman ali. Paikalle tulee myös maanalainen 1000 mm raideleveyden radan pysäkki. Työn aikana rautatieliikenne kulkee apusilloilla, joista ensimmäiset asennettiin 7.–8.7.2025 raiteille 5 ja 6. Raitiotien liikenteen on suunniteltu alkavan 2029. Apusillat ovat käytössä vuoteen 2028.

Tikkurilasta alkava Hakkilan rata säilyy, kunnes uusi sepeliraide valmistuu Havukoskelle. Hakkilan radan seis-levy otetaan tarvittaessa pois kevyen radantarkastuksen jälkeen, jolloin rata on avoin työjunaliikenteelle. Loppukesällä 2025 rata oli avoinna 28.7.–5.9. iltaisin ja öisin klo 19–5, mistä myös kerrottiin radanvarren kyltein. Radalla on sallittu vain ratatyöliikenne, joten sillä ei enää voi liikennöidä esimerkiksi museojunilla.

Porvoon Museorautatien vuokraamisen Väylävirastolta Porvoon Museorautatieyhdistykselle sopimusneuvottelut ovat yhä jatkuneet vuoden 2024 lopusta alkaen. Sopimus Olli–Porvoo-välin viisivuotisesta vuokrauksesta allekirjoitettiin vihdoin 24.9.2025. Liikenne- ja viestintäministeriö teki jo 24.6.2025 periaatepäätöksen radan vuokraamisesta, mutta tämän jälkeen virastossa on valmisteltu sopimuksen liitteitä. Kesän 2025 matkailukausi menetettiin viivästyneiden neuvottelujen takia. Kesäksi tilattujen risteilylaivamatkustajien Porvoon junapakettien ohjelmaksi muodostui ajo Dm7-kalustolla Helsingistä Nikkilään tai Haarajoelle ja edelleen bussikuljetus Porvooseen. Paluumatka Porvoosta oli joka tapauksessa tarkoitus tehdä linja-autolla. Porvoon kaupunki on suhtautunut hyvin myönteisesti museorautatietoiminnan kehittämiseen.

Porvoon osalta suunnitelulla Itäradalla on yhä eri vaihtoehtoja: maanpäällinen ratkaisu moottoritien pohjoispuolella mahdollisen lähiliikennehaaran kera keskustan suuntaan tai kaksi maanalaista vaihtoehtoa Porvoon kaupungin ali. Maanpäällinen ns. Kuninkaanportin asema Mäntsäläntien (kt 55) kupeessa Kuninkaanportin liikealueen luoteispuolella palvelisi niin kauko- kuin lähiliikennettä. Tämän jälkeen Porvoon keskustaan tuleva lähiliikennerata kaartaisi nykyisen museorautatien kupeeseen. Toinen Porvoon keskustan uusista asemavaihtoehdoista tulisi Läntisen Mannerheiminväylän ja Hornhattulantien yhteyteen ja toinen Porvoon keskustaan vanhan Porvoon eteläpuolelle Porvoonjoen alle, ei siis nykyiselle asemalle. Kuninkaanportilta itään Itärata jatkuisi moottoritien kupeessa. Selvästi kalliimmissa tunnelivaihtoehdoissa sekä kauko- että lähiliikenne saisivat aseman Porvoon kaupungin alle. Maanalainen asema olisi joko Läntisen Mannerheiminväylän ja Hornhattulantien yhteydessä tai Porvoon keskustan alla.

Ainolan 1-raiteen laituri oli poissa käytöstä kesäaikataulun ajan (16.6.–10.8.2025), jolloin laiturin kohdalle tehtiin lisäraiteen vaatimat rakenteet. Junat käyttivät 4-raiteen laituria kumpaankin suuntaan. Ajoittain seisake on ollut kokonaan kiinni ja välillä sillä on pysähtynyt vain osa R-junista. Loppukesällä Ainolassa tehtiin mm. vaihteiden asennuksia ja seisakkeen alikulkukäytävän läntinen silta siirrettiin paikoilleen.

Järvenpään uusi releryhmäasetinlaite otettiin kokonaisuudessaan käyttöön 25.7.2025. Kesän aikana asetinlaitteen ohjaamat ja valvomat elementit siirrettiin vaiheittain vanhasta asetinlaitteesta uuteen siten, että molemmat asetinlaitteet olivat käytössä turvalaitetöiden aikana samanaikaisesti kummankin ohjatessa tiettyä osaa elementeistä aina kunkin työvaiheen suunnitelman mukaisesti. Asetinlaitteen uusiminen liittyy Helsinki–Riihimäki-välin ratahankkeen lisäraiteisiin.

Purola–Nuppulinna-rataosuudella aloitettiin 25.8.2025 lisäraiteiden rakentamisen louhintatyöt. Louhinnat valmistuvat Tuusulan Hornankallion ja Tyyneläntien välisellä osuudella 2025 lopussa. Louhintatöiden aikana Purolan ja Jokelan välistä osuutta liikennöidään yksiraiteisena.

Jokelan asemarakennus kiinteistöineen siirtyi kesäkuussa 2025 kaupassa VR:ltä Tuusulan kunnalle. Rakennuksen tulevaa käyttöä suunnitellaan loppuvuoden aikana.

Palopurossa 28.6.2025 klo 18.30 tapahtunut sähköratavaurio katkaisi pääradan liikenteen Saunakallion ja Hyvinkään väliltä. Vaurio alkoi kannatinlangan katkeamisesta. Itäistä raidetta pohjoiseen kulkeneen IC 89:n veturin Sr2 3234 virroitin osui roikkuneeseen lankaan, jolloin molempien raiteiden sähköistysrakenteita vaurioitui. Veturin 2-pään virroittimen kelkka kääntyi 90 astetta taaksepäin, mutta muuten sen vahingot jäivät vähäisiksi. Myöhemmin veturi palasi toista virroitinta käyttäen Ilmalan varikolle. Pahimmilleen sekä Riihimäki–Lahti- että Lahti–Kouvola-väleillä oli ennalta suunnitellut siltatöistä johtuneet pitkät liikennekatkot, joten junia ei voitu ajaa Lahdenkaan kautta. Korjaustyöt saatiin valmiiksi vasta 29.6.2025 klo 11.55. Töitä hidasti Hyvinkäällä raivonnut yön raju ukkonen, jolloin sähköradalla ei turvallisuussyistä saanut työskennellä. Päiväjunia korvattiin linja-autoilla vaihtelevalla menestyksellä. Vaurioillan yöjunista 265 Kemijärvelle ja 269 Kolariin ajettiin Tikkurilaan, missä ne peruttiin vasta seuraavana päivänä. Rovaniemen juna 273 peruttiin jo Helsingistä. Helsinkiin aamulla saapuvat yöjunat myöhästyivät useita tunteja. Seuraavan illan yöjunat Kolarista, Rovaniemeltä ja Kemijärveltä peruttiin kokonaan, koska niiden kalustoa ei ollut ajettu edellisenä yönä pohjoiseen.

Hämeenlinnan SSAB:n tehdasraiteiston lähtevän (lähinnä Hangon satamaan) rautatieliikenteen puolen raiteet on tarkoitus uusia 2026. Yhtiöllä on tehdasraiteita Hämeenlinnassa yhteensä 7,8 km ja vaihteita 22. Lähtevistä tuotekuljetuksista 41 % kulkee rautateitse. Raahesta saapuvat jalostettavat teräspeltirullat tulevat valtaosin kiskoilla.

Parolassa juhlittiin Panssarimuseon panssarijunaprojektin valmistumista 13.6.2025. Presidentti Sauli Niinistö kunnioitti tilaisuutta juhlapuheella ja avajaisnauhan leikkaamisella. Tilaisuudessa kuultiin myös sotaveteraani Venni Maunulan ja Museoviraston pääjohtajan Tiina Merisalon puheet. Junan kunnostuksen lisäksi paikalle on tehty ”asemalaituri” ja koko junalle edustava teräsrunkoinen sääkatos. Junarunkoon kuuluu eri aikakauden vaunuja, sillä siihen on koottu useamman eri panssarijunan vaunuista yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Vanhin vaunu on vuodelta 1915. Vuonna 2023 alkaneen kunnostusprojektin tavoitteena oli palauttaa juna jatkosodan aikaisen rautatieilmatorjuntapatterin ulkoasuun. Juna naamiomaalattiin vuosilta 1942–1944 peräisin olevaan maastokuviointiin ja sen varustusta täydennettiin mm it-tykeillä. Yhteen vaunuun tehtiin junan historian esittelytila.

Toijalan rautatieasema on siirtymässä uuden yksityisen kiinteistöosakeyhtiön omistukseen. Uusi omistaja on kiinnostunut kehittämään myös asema-alueen veturitallin puolen toimintoja yhteistyössä Veturimuseon kanssa. Kaupunki ei ole enää myymässä Veturimuseon rakennusta, sen sijaan kylläkin tallin viereisen entisen rautateiden vesitornin.

Toijalan veturitallin pilttuisiin vievien raiteiden kaikki ratapölkyt uusitaan syksyn 2025 aikana. Akaan kaupunki raiteiden omistajana on tilannut työn Destia Oy:ltä.

Toijalan satamaradan päällysrakenne ja penkka on purettu 2025 Airolantien ja Lentiläntien väliltä. Rata oli katkaistu ja purettu jo aiemmin lähempää asemaa Jokiniementien luota. Rataa liikennöidään edelleen SSAB:n teräsvarastolle saakka.

Toijalan on suunniteltu olevan Hämeenlinna–Tampere/Turku-rautatien 150-vuotisjuhlien päätapahtumapaikka 22.6.2026. Juhlajunien suunnitellaan saapuvan, mahdollisuuksien mukaan höyryveturivetoisina, Hämeenlinnasta, Tampereelta ja Turusta.

Toijalan ja Valkeakosken välisen museojunaliikenteen eli ns. Akaa-junan kehittämiseen on myönnetty EU-rahoitusta. Hankkeen on tarkoitus valmistua 1.6.2027 mennessä. Hankkeen kustannusarvio on 71 732 €, josta julkista rahoitusta on yhteensä puolet ja toinen puoli Museoveturiseuran työtä.

Tampereen Perkiön uusittu vaunuhuoltoraiteisto otettiin käyttöön 28.7.2025 ja matkustajajunarunkojen huoltotoiminnot voitiin siirtää pois henkilöaseman alueelta. Perkiön alueella uusittiin 10 vaihdetta, kuusi raidetta sähköistettiin ja ne liitettiin turvalaitteisiin. Aiemmin kyseiset vaihteet olivat käsikäyttöisiä ja raiteita saattoi käyttää vain dieselkalusto. Myöhemmin Naistenlahden alueelle on tarkoitus toteuttaa toinen huoltoraiteisto.

Tampereen seudulla käynnistyy syksyllä 2025 viiden lähijunaseisakkeen esisuunnittelu. Työn pitäisi valmistua keväällä 2026. Seisakkeet ovat Oriveden suunnassa Messukylä ja Ruutana, Toijalan suunnassa Sääksjärvi, Nokian suunnassa Epilä ja Parkanon suunnassa Ylöjärvi. Aiemmin suunnittelua on tehty jo pitkälle Nokian suunnassa Harjuniityn seisakkeelle ja Orivedellä Oriveden keskustan seisakkeelle ja Orivesi–Oriveden keskusta-välin sähköistämiseen. Aiemmin kaavailtuja seisakkeita oli paljon enemmän, myös Tampereen ja Lielahden välillä. Tämän suunnitteluvaiheen jälkeen päätetään erikseen, edetäänkö kunkin paikan osalta ratasuunnitteluvaiheeseen. Ratasuunnitelmat edellyttävät Traficomin hyväksyntää ja ovat edellytys rakentamiselle.

Nokian aseman uusi alikulkukäytävä avattiin yleisölle 12.5.2025. Käyttöönotto tapahtui 72 tunnin liikennekatkon aikana, jolloin myös vanha alikulkukäytävä purettiin ja uuden laiturin reunaelementtejä asennettiin.

Porin ja Rauman ratojen ETCS-kulunvalvonta on tarkoitus ottaa nykysuunnitelmien mukaan kaupalliseen käyttöön loppuvuonna 2029. Tämän jälkeen näillä radoilla voi liikennöidä ilman erityisjärjestelyjä vain ETCS-veturilaitteilla varustetulla vetokalustolla. Nykysuunnitelmien mukaan koko päärataverkko olisi varustettu ETCS-kulunvalvonnalla 2040.

Parkanon asemarakennus maalattiin elokuussa violetiksi ja pinkiksi. Nämä ovat rakennuksen helmikuussa 2025 ostaneen Parkanon kaupungin uudet brändivärit.

Hämeenkyrössä paljastettiin 22.8.2025 vuosina 1923–1964 toimineen ilmaradan muistomerkki. Noin viisi kilometriä pitkällä radalla kuljetettiin turvetta Kyröskosken tehtaille. Radan historiaa on käsitelty Resiina-lehdessä 4/1989 s. 16–17 artikkelissa Turvetta Kyröskoskelle.

Niinisalon ratapihan kolmosraide eli raskaimmin kuormitettu sotilaskuormauslaiturille vievä raide uusittiin betonipölkkyiseksi kesällä 2025.

Seinäjoen uusi asematunneli avattiin vasta 6.8.2025 suunnitellun helmikuun 2025 sijasta. Syynä olivat suunnitelmiin ja rakennusprojektiin lisätyt aiemmin kaavailtua pidemmät laiturikatokset sekä laitureilla todetut painumat.

Vaasan satamarata asemalta Vaskiluotoon sähköistetään. Maan hallitus sopi 2.9.2025, että sähköistys ehdotetaan otettavaksi vuoden 2027 budjettiin. Vaasan sataman meriväylää suunnitellaan myös syvennettävän, jolloin sinne pääsevät aiempaa suuremmat rahtialukset.

Oulun asemarakennukseen remontoidaan ravintola ja kahvila. Odotussali säilyy VR:n käytössä vielä pitkään. Asemarakennus siirtyi yksityisomistukseen 2024 lopussa.

Haukiputaan ratapihan päällysrakenne on uusittu kokonaan kesällä 2025. Ensiksi uusittiin sivuraiteet ja lopuksi syyskuussa pääraide.

Iin ratasillan peruskorjaus on siirtynyt tältä vuodelta vuoteen 2026. Sillalle on tarkoitus vaihtaa komposiittipelkat nykyisten kreosoottikyllästettyjen mäntypelkkojen tilalle. Samalla kiskopaino vaihtuu ja sillalle asennetaan uudet kiskonliikuntalaitteet.

Laurila–Tornio-sähköistystä ja Haaparannan leveäraidepuolen turvalaitteita ei ole otettu käyttöön, vaikka ne valmistuivat teknisesti jo 2025 alussa. Järjestelmiltä puuttuvat Ruotsin viranomaisten käyttöönottoluvat. Suomalaistyyppisten rakenteiden hyväksynnät käyttöön Ruotsiin ovat osoittautuneet selvästi odotettua haasteellisemmiksi. Suomen Jt:stä puolestaan poistettiin kesäkuun alusta Tornion ja Haaparannan välisen liikenteen ohjeet, mutta uusiakaan ohjeita ei julkaistu tilalle. Liikenne kuitenkin toimii erityisjärjestelyin. Matkustajaliikenteen aloittamista Suomen ja Ruotsin välille kaavaillaan nyt vuodelle 2026.

Tornion uudistettuun asemalaituriin pysähtyivät ensimmäisinä matkustajia kuljettaneina junina 19.7.2025 PoRhan MUS 1973/1972 Ajos–Röyttä–Oulu. Kalustona junissa oli Dm7 4204 + EFiab 11637 + Dm7 4142.

Haaparannan leveäraidepuoli on tarkoitus liittää Väyläviraston rataverkon osaksi 7.12.2025 alkaen. Junaliikenne on suunniteltu aloitettavan Suomen säännösten mukaan viikkoa myöhemmin.

Aavasaksan asemarakennukseen ja sen lähiympäristöön avataan vanhanajan joulumaa marraskuussa 2025. Hankkeen takana ovat Aavasaksan Veturi Oy ja aputoiminimi Santa Station. Asemarakennuksesta tulee joulumuorin talo, VR:n entisiin asuintaloihin tehdään tonttujen työpajoja, junanlähettäjän talosta tulee joulupukin talo ja makasiinista kahvio, josta saa lämpimiä juomia. Jokainen rakennus on suunniteltu niin, että joulusesongin jälkeen niitä voidaan käyttää esim. majoittumiseen. Veturitalli on myös yhtiön omistuksessa, mutta sen sijainti radan toisella puolella estää sen hyödyntämisen tässä vaiheessa. Rakennuksia restauroidaan mahdollisuuksien mukaan. Alueelle tulevat porot viimeistelevät elämyksen.

Haapamäen veturitallin kääntöpöydälle vievä raide nro 49 on uusittu kesällä 2025 Väyläviraston toimesta. Raide toteutettiin museoympäristöön sopivilla rakenteilla, mm. soratukikerroksella.

Haapamäellä Petäisentien ylittävä Porin radan rautatiesillan jänne nostettiin pois paikaltaan 23.7.2025 heti puolenyön jälkeen. Näin rata Porin suuntaan on katkaistu myös Haapamäen päästä. Silta poistettiin, koska Petäisentie toimii valtatie 23:n sortuman vuoksi päätien kiertotienä.

Muuramen liikennepaikalla ovat parhaillaan käynnissä uuden lisäraiteen ja sen vaihteiden rakennustyöt. Uudet vaihteet asennettiin 72 tunnin liikennekatkon aikana 15.–18.9.2025. Muuramen liikennepaikan työt valmistuvat vielä syksyn 2025 aikana.

Jyväskylä–Pieksämäki-rataosan uudet turvalaitteet toimittaa Hitachi Rail GTS Finland Oy. Laitteet ovat tyyppiä L95, joka on tuttu Kaakkois-Suomesta. Jyväskylän ja Pieksämäen liikennepaikat eivät sisälly toimitukseen.

Lievestuoreen entinen tehdasraide ja asemarakennuksen lähelle vienyt entinen tavaramakasiinin pistoraide vaihteineen sekä aseman matkustajalaituri on purettu kesällä 2025. Nyt Lievestuoreella on sivuraiteita vain pääraiteen eteläpuolella.

Fenniarailin raakapuuliikenteen uusiksi lähtöpaikoiksi tulivat Kannonkoski 9.7.2025 alkaen ja Tuupovaara 14.8.2025. Sen sijaan yhtiön liikenne Porin Aittaluodosta on vähentynyt. Liioin Haapamäeltä ei nyt ajeta puuta.

Michelspiltomin ympäristössä Loviisan radalla kuvattiin 26.–27.8.2025 Aku Louhimiehen ohjaamaa Lapin sota -elokuvaa. Junaliikenteestä vastasi Haapamäen Museoveturiyhdistys, lisäksi vaunuja oli muiltakin toimijoilta. Kuvauksissa käytetty Dv16-dieselveturi muutetaan höyryveturiksi digitaalisesti. Rautatiekuvauksia jatketaan vielä Torniossa.

Lapinjärven Kimonkylään Kirkonkellomuseon radalle (raideleveys 600 mm) saapui 30.6.2025 Saksasta Buchhorstin metsärautatieltä matkustajavaunu sekä vaihteita. Vaunu lienee Suomen ensimmäinen kapearaidematkustajavaunu, jossa on ilmajarrulaitteet. Siinä on myös kaasulämmitys talvikäyttöön. Vaunun aiempi kotipaikka Buchhorster Waldbahn on jäljelle jäänyt osa 600 mm:n raidelevyistä 1912 avattua paikallisten tiili- ja tulitikkutehtaiden käyttämää rataa Buchhorstissa Pohjois-Saksassa.

Uudessakylässä Cemexin raiteisto on ollut suljettuna 24.9.2024 alkaen. Liikenne raiteille päättyi jo keväällä 2022.

Korialla valtatie 6:n uusi silta rautatien yli otettiin käyttöön 17.6.2025. Vanha ylikulkusilta purettiin viikonloppuna 27.–29.6.2025, jolloin Lahti–Kouvola-rataosalla oli liikennekatko.

Korian uuden rautatiesillan 100-vuotisjuhlia vietettiin 2.8.2025. Porvoon Museorautatie hoiti syöttöliikennettä junaparilla Helsingistä ja pendeliliikenteenä Korian ja Kouvolan välillä. Yhteydet Korian asemalta tapahtumapaikalle oli järjestetty eri-ikäisillä busseilla. Tapahtumassa mm. julkaistiin Tapani Seppälän kirjoittama historiikkikirjanen Korian silloista. Teoksessa kerrotaan siltatekniikan lisäksi mm. tarkasti sisällissodan raakuuksista sillalla (joesta löytyi ainakin 89 surmatun ruumiit) ja miten 1936–1937 sillalta pudotettiin 1081 vaunukuormaa raakapuuta suoraan jokeen (Myllykosken paperitehdas tarvitsi puutavaraa, jota saatiin uittamalla Kymijokea pitkin. Junat pysähtyivät sillalle ja puulastit heitettiin jokeen. Matka joessa jatkui viitisentoista kilometriä tehtaalle).

Kouvola Innovation Oy suunnittelee rakennuttavansa uuden veturihallin, jota Kouvolassa toimivat yritykset voivat vuokrata. Tulevat vuokralaiset ovat näillä näkymin Fenniarail Oy ja Saalasti Oy. Hallin lopullisesta sijainnista käydään vielä neuvotteluja.

Kouvolan pienoisrautatiemuseon rakennus on tulossa myyntiin. Kouvolan kaupungin omistamassa rakennuksessa on toiminut aiemmin mm. aseman koulu.

Inkeroisten asemarakennus purettiin 16.–17.6.2025. Kyseessä oli järjestyksessä kolmas Inkeroisten asemarakennus. Ne valmistuivat 1890, 1899 ja 1970. Uusimman rakennuksen alkuperäiset vuoden 1969 rakennuspiirrokset on hyväksynyt Olavi Lahtinen ja suunnittelijana on toiminut Ritva Westermark. Rakennusta pidennettiin 1979. Ennen rakennuksen purkua asetinlaitteen ilmaisintaulu museoitiin.

Kotkan Hovinsaaren junatoimistorakennus purettiin kesä–heinäkuussa 2025.

Kotkan asemarakennus on myyty toukokuussa 2025 Kotkan Julkiset Kiinteistöt (Juki) -yhtiölle, joka on Kotkan kaupungin omistama kiinteistöyhtiö. Rakennus on tarkoitus saneerata uusiokäyttöön, alakerta toimistoiksi ja yläkerta korkeatasoisiksi vuokra-asunnoiksi. Aseman odotustila oli käytössä heinäkuun 2025 loppuun asti.

Siilinjärvi–Iisalmi-välin liikenteenohjaus tuli osaksi POKA-kauko-ohjausjärjestelmää 15.6.2025. Käyttöönotto oli ajoitettu samaan aikaan Siilinjärven asetinlaitepäivityksen käyttöönoton kanssa.

Ohenmäen linjavaihde km:llä 542+264 välillä Lapinlahti–Iisalmi purettiin 30.8.2025.

Kauppilanmäki, Rasimäki ja Kuluntalahti Iisalmi–Kontiomäki-rataosalla suunnitellaan rakennettavaksi junakohtauspaikoiksi. Kaikki ovat olleet ennenkin liikennepaikkoja: Rasimäki lakkautettiin 1981 ja Kuluntalahti 1997; Kauppilanmäki on nykyisinkin tavaraliikenteen käytössä. Liikennepaikkojen ratasuunnitelmien odotetaan valmistuvan keväällä 2027.

Kontiomäen veturitallialueen päällysrakenteita ja vaihteita on uusittu loppukesän ja alkusyksyn 2025 aikana.

Joutsenossa ei ollut matkustajajunien kaupallisia pysähdyksiä 8.–28.9.2025, koska välilaiturille vievän alikulkutunnelin porrasnousun kattorakenteita jouduttiin uusimaan. Rakenne on estänyt tällä kohdalla rataosan suurimman sallitun nopeuden noston.

Lustoon on rakennettu keväällä 2025 raide hankinnassa olevaa muistomerkkiveturia varten. Raide on entisen Punkaharjun asemarakennuksen kupeessa.

Pieksämäen ja Rantasalmen välillä järjestettiin 24.8.2025 Elämää radalle – täyttä höyryä -tapahtuma. Pieksämäen Höyryveturiyhdistyksen Vr1 665 veti loppuunmyydyn junan Rantasalmelle ja takaisin. Satoja ihmisiä vetäneet asematapahtumat olivat Huutokoskella, Joroisissa, Kolkontaipaleella ja Rantasalmella. Tapahtuman tarkoituksena oli saada käyntiin keskustelu liikenteen palauttamisesta Rantasalmen ja Savonlinnan välille sekä läpimenevän henkilöliikenteen aloittaminen Parikkalasta Savonlinnan kautta Pieksämäelle.

Kiteen Syrjäsalmen uuden ratasillan rakennustyöt aloitettiin elokuussa 2025. Tavoitteena on avata se liikenteelle vuoden 2027 aikana, jonka jälkeen vanha silta puretaan seuraavana vuonna. Rakennustyöt käynnistettiin ensimmäisen kerran tammikuussa 2023. Työn aikana vanhassa sillassa havaittiin liikettä, minkä vuoksi sille asetettiin nopeusrajoitus ja rakennustyöt keskeytettiin turvallisuuden varmistamiseksi. Kesällä 2023 tehdyissä maaperätutkimuksissa ja koepaalutuksissa todettiin, että uusi silta tulee rakentaa 45 metrin päähän nykyisestä, jotta rakentaminen ei aiheuta liikettä vanhaan siltaan. Uusi silta rakennetaan nyt tälle paikalle.

Suomen Rautatiemuseolle myönnettiin 13.6.2025 arvostettu kansainvälinen Green Key- eli Vihreä Avain -vastuullisuussertifikaatti. Green Key on maailman johtava matkailualan vastuullisuusohjelma ja -sertifikaatti. Museolaiset tekivät vuoden töitä sen eteen ja jatkossakin sertifikaatti edellyttää vuosittain vastuullisuuden edelleen kehittämistä. Toimintaa arvioidaan auditoinneilla. Seuraavana tavoitteena on päästä osaksi Visit Finlandin Sustainable Travel Finland -ohjelmaa.

Rautatiemuseopäivää vietettiin Hyvinkäällä 10.8.2025. Museon mukaan tapahtuma järjestettiin nyt peräti 36. kerran. Tällä kertaa tapahtuma oli kuitenkin ensimmäinen, missä VR ei ollut enää millään tavoin mukana. Pyrkimyksenä on, että ensi vuonna tapahtumaan saataisiin jälleen Leenan (Vk4 nro 68) lisäksi muutakin höyryveturivetoista liikennettä. Neuvotteluja mm. Valtterin liikennöinnin järjestämisestä käydään parhaillaan.

Museoviraston jakamien liikenteen kulttuuriperintöavustusten hakemuksia vuodelle 2025 saapui määräaikaan 15.4.2025 mennessä yhteensä 49. Esitettyihin hankkeisiin haettiin avustuksina yhteensä 782 961 euroa. Hakemukset jakaantuivat liikennemuotojen perusteella seuraavasti: maantieliikenne 19, ilma-alukset 4, raideliikenne 7, vesiliikenne 14 ja muut hankkeet 5. Näihin asetetun määrärahan suuruus vuodelle 2025 oli 321 000 euroa. Tästä määrärahasta myönnettiin avustusta 28 hankkeelle, joista kuusi oli raideliikenteen. Raideliikenteen avustusten yhteissumma on 98 400 euroa. Avustusten käyttöaika on vuoden 2026 loppuun mennessä.

Avustettavat hankkeet ovat:

• Jokioisten museorautatien kunnostus, Museorautatieyhdistys ry, 30 000 €.
• Porvoon museorautatien Olli–Porvoo kunnostus, Porvoon Museorautatieyhdistys ry, 30 000 €.
• Paikallisjunavaunun Ek nro 1004 kunnostushanke, Rautatiemuseon Säätiö, 17 900 €.
• Tve3-dieselveturin ulkomaalaus, Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry, 3000 €.
• Aggregaattivaunun Eifet 25301 ulkomaalaus, Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry, 5000 €.
• Tk3-höyryveturin kattilan tuliputkien uusiminen, Haapamäen museoveturiyhdistys ry, 12 500 €.

Vuoden 2026 avustukset tulevat hakuun vuoden 2026 alussa.

Tampereen raitioteiden laajennusten vaihteiden teräsosat toimitetaan Puolasta ja vaihteet kootaan Kaipiaisissa. Vossloh toimittaa vaihteet samalla prosessilla kuin aiemmin mm. Raide-Jokerinkin. Aiemmat Tampereen vaihteet on toimittanut VAE.

Tampereen raitioteiden Hervannan varikon laajennustyöt ovat olleet kesäkuusta 2025 alkaen täydessä käynnissä. Tavoitteena on, että säilytyshallin laajennus, sähkönsyöttöasema, uusi toimistorakennus, kunnossapidon uudet hallit ja varastokatos valmistuvat 2026.

Tampereen Santalahdessa 13.–14.6.2025 järjestetty festivaali toi ennen näkemättömiä muutoksia raitiovaunuliikenteeseen. Ensinnäkin läntisellä haaralla ajettiin ensimmäisen kerran yöliikennettä, kun 1R-tunnuksella kulkeneet vaunut liikennöivät yöllä Hiedanrannan ja Sorin välillä. Normaalisti yöliikennettä on vain keskustasta Hervannan suuntaan. Toiseksi 1R:n päätepysäkki keskustalla oli Sori. Tämä on ensimmäinen kerta, kun reittiliikenteessä Sorille ajetaan lännestä tulevilla vaunuilla. Normaalisti Hämeenkadun ja Hatanpään valtatien risteyksessä on liikennettä vain itää kohti.

Tampereen raitioteiden laajentamisesta Hiedanrannasta Lielahden kautta Ylöjärvelle on aloitettu hankesuunnittelu. Suunnitelmat valmistuvat keväällä 2027. Työn tekijä on Ramboll Finland Oy. Hiedanrannassa on jo valmiina erkanemisvaihteet Ylöjärven radalle.

Turkuun kaavaillaan hankittavan 14 raitiovaunua. Markkinavuoropuhelut on käyty eri valmistajien kanssa 2024–2025. Keskusteluja hyödynnetään tarjouskyselyn valmistelussa. Kaupunginvaltuusto tehnee periaatepäätöksen raitiotien toteuttamisesta tai toteuttamatta jättämisestä viimeistään kesäkuussa 2026. Päätöksen tukiaineistoksi Turun superbussiselvitys päivitetään ja Euroopan investointipankin tuella tehdään selvitykset raitiotien ilmastovaikutuksista ja rahoitusmahdollisuuksista sekä vertaillaan vastaavien muiden hankkeiden kustannuksia EU-alueella.

Helsingin Linnanmäen puuvuoristoradalle luovutettiin 19.7.2025 kansainvälinen ACE Roller Coaster Landmark -palkinto.  Se on American Coaster Enthusiasts -järjestön myöntämä kansainvälinen tunnustus, joka annetaan historiallisesti tai teknisesti merkittäville vuoristoradoille. Palkinnon kriteereihin kuuluu, että vuoristoradan tulee olla osa huvipuistokulttuurin kehitystä sekä perintöä. Koko maailmassa on enää seitsemän vuoristorataa, jonka kyydissä junissa on mukana oma jarrumies, joka ohjaa jarrutusta ajon aikana. Linnanmäen vuoristorata avattiin vuonna 1951.

Kuusamoon Rukatunturille avattiin 17.7.2025 Suomen ensimmäinen tunturivuoristorata. Ruka Coaster -rata kulkee maan yläpuolella pilareiden päällä ja sitä lasketaan vaunumaisilla kelkoilla. Laskun pituus on 767 metriä. Matkalla rata tekee kymmenkunta mutkaa ja yhden isomman spiraalin korkeammalla maanpinnasta. Vaunujen huippunopeus on 40 km/t. Matkustaja voi itse säätää vauhtia jarrukahvalla. Kyyti sopiikin sekä vauhtia hakeville että rauhallisemmasta matkasta nauttiville.

UUTISIA ULKOMAILTA 

Baltian maat 

Tammikuussa 2025 aloitettu Tallinna–Riika–Vilna-junayhteys on reippaasti ylittänyt odotukset. Kesällä junat ovat olleet loppuunmyytyjä, eivätkä kaikki halunneet ole mahtuneet mukaan. Tilanne vastaa Suomen Hyvinkää–Karjaa-liikennettä Lohjan kautta. Viikonloppuisin perjantaista sunnuntaihin liikenteeseen on saatu 18.7.2025 alkaen lisävuoro Tallinnasta Riikaan jatkamalla jokapäiväistä Tarton junaa. Paluuvuoro on vain Riiasta Valgaan. Samalla kun uusi junayhteys Tallinnan ja Vilnan välillä on lisännyt rautatien matkustajamääriä, ovat virolaisen bussiyhtiö Lux Expressin matkustajamäärät vähentyneet 20–25 % reiteillä Tartto–Riika ja Tartto–Vilna. Syksyllä myös lentoyhteyksiä Vilnaan supistetaan.

Rautateiden kuvaamisesta on Venäjän jatkaman Ukrainan hyökkäyssodan jälkeen tullut entistä rajoitetumpaa Latviassa ja varsinkin Liettuassa. Latviassa virolainen harrastaja oli viikon pidätettynä, kun hänen kuvaamiaan otoksia ja yhteyksiään tutkittiin. Tosin hänen drone- ja kameravarustuksensa oli poikkeuksellisen runsas. Liettuassa kaikenlainen rautateiden kuvaaminen on kiellettyä julkisillakin paikoilla. Kuitenkin kännykkäkameroilla (vaikka tasokkaillakin) voinee kuvailla aika rauhassa, mutta järjestelmäkameralla kuvaaminen tulkitaan helposti ammattimaiseksi ja sitä kautta epäilyttäväksi. Puolassakin on rautateiden kuvauskielto, mutta vain sen osoittavien kieltomerkkien vaikutusalueella. Ainakin Liettuassa kielto pätee ilman merkkejäkin – se vain täytyy tietää.

Viro 

Go Railin TEP70-0236 on hylätty heinä–elokuun vaihteessa 2025.

Elron (AS Eesti Liinirongid) käynnisti huhtikuun lopulla 2025 tarjouskilpailun teknisen konsultin löytämiseksi. Konsultin tulee avustaa varaosien ja liikkuvan kaluston järjestelmien takuuehtojen kehittämisessä ja tarkistamisessa Tallinnan–Pärnun–Urissaaren väliselle reitille. Sittemmin Elron on käynnistänyt reitillä tarvittavien kuuden sähkömoottorijunan hankintakilpailutuksen. Rail Baltican kotimaan liikenteeseen hankitaan aluksi enintään kuusi 1- tai 2-kerroksista sähkömoottorijunaa, joiden suurin sallittu nopeus on 200 km/t. Sopimus junien hankinnasta pyritään allekirjoittamaan valmistaajan kanssa joulukuussa 2025. Junat tulee toimittaa syksyyn 2029 mennessä. Liikenne Tallinnan ja Pärnun välillä on tarkoitus aloittaa 8.12.2030. 

Rail Baltica pengerretään kaksiraiteiseksi, mutta säästösyistä se rakennettaan Viron osuudella aluksi pääosin yksiraiteisena. Virolaisten ensimmäisenä tavoitteena on saada nopea liikenne käyntiin Tallinnan ja Pärnun välillä; kansainvälinen yhteys Latviaan ja Liettuaan saa odottaa pidempään. Rail Baltica -hankeyhtiö tullee toimimaan radan infranhaltijana, vaikkei tätä ole vielä päätetty. Virossa on totuttu useampaan infranhaltijaan, kun siellä toimivat jo nyt Eesti Raudtee ja Edelaraudtee erillisinä infranhaltijoina.

Rail Balticalle tulevat Viron alueelle etelästä lukien seuraavat henkilöliikennepaikat (seisakkeet kursiivilla): Urissaare (työnimenä oli Häädemeeste), Surju, Pärnu, (Pärnun tavara-asema ja radanpidon varikko; sis. kolmioraiteen), Urge, Tootsi, Kaisma, Järvakandi, Rapla, Kohila, Kurtna, Saku, Luige, Assaku, (Soodevahen tavara-asema, Ülemisten huoltovarikko, Ülemisten autojuna-asema) ja Ülemiste. Lisäksi Soodevahesta erkanee rata Muugan tavara-asemalle. Kaukoliikenneasemia ovat vain Pärnu ja Ülemiste. Lisäksi toisessa vaiheessa Urissaaren ja Surjun välille on suunniteltu Saarden asema ainoaksi lähinnä ei-kaupalliseksi matkustaja- ja tavarajunien ohitus- ja kohtauspaikaksi. Viron osuudella helpotetaan metsäneläinten kulkua radan toiselta puolelta toiselle rakentamalla yksinomaan tähän tarkoitukseen 31 vihersiltaa ja neljä eläintunnelia.

Viron leveäraideverkon uudet kiskotukset tehdään raideleveydellä 1524 mm eli samalla kuin Suomessakin, vaikka sitä kutsutaan 1520-verkoksi. Kapeampi nimitys perustuu mm. EU-sääntelyssä mainittuun nimeämiseen, jota ei ole helppo muuttaa.

Leveäraideverkon Tarton suunnan 25 kV sähköistys on valmistumassa, mutta se voidaan ottaa käyttöön vasta turvalaiteuusinnan valmistuessa. Vanhat turvalaitteet hyödyntävät vielä raidevirtapiirejä, jotka eivät ole yhteensopivia uuden sähköistyksen kanssa. Tallinnan seudun vanha sähköistys säilyy toistaiseksi 3 kV tasavirtajärjestelmänä, mutta jo nyt Lagedi–Aegviidu-välin sähköistyksen rakenteet on muutettu niin, että jännite voidaan muuttaa varsin helposti 25 kV:ksi. Aegviidusta eteenpäin sähköistys on uutta 25 kV järjestelmää.

Vuonna 2017 kulttuurimuistomerkiksi julistettu Tapan asemarakennuksen restaurointi aloitettiin elokuun alkupuolella 2025. Tätä ennen komean kaksoisvesitornin restaurointi valmistui jo keväällä 2024. Kunnostustyön jälkeen rakennuksia on Eesti Raudteen ja Tapan kunnanhallituksen tekemän sopimuksen mukaisesti tarkoitus käyttää yhteisöllisiin tarkoituksiin. Rakennuskompleksi nykyisessä suuruudessaan täyttää sata vuotta 2028.

Viron resiinaralli RelsiRalli 2025 pumpattiin 25.–26.7. reitillä Viljandi–Lelle–Pärnu. Tällä kertaa kaikki 12 joukkuetta olivat virolaisia, ja niistä kolme parasta olivat Go Team (Go Group), VKG (Viru Keemia Grupp) ja Eluhoidjad (Operation Lifesaver).

Latvia 

Latvian rautatiemuseon tulevaisuus Riian keskustan lähellä saattaa olla uhattuna. Museon alue on vain osittain sen omaa; noin puolet ulkoalueesta on kaupungin omistuksessa. Kaupungilla on jollakin aikavälillä suunnitteilla muuttaa omistamansa alue katualueeksi, jolloin museo joutuisi siirtämään suuren osan nykyistä näyttelykalustoaan pois. Eräänä vaihtoehtona uudeksi museon sijoituspaikaksi on ajateltu suurta Šķirotavan varikon hylättyä 19-pilttuista veturitallia. Tallissa on tälläkin hetkellä museon kalustoa, mm. pari matkustajavaunua, höyryveturit L (Л) 2552 ja TE (ТЭ) 021, kaksoisdieselveturi 2M62-0001 sekä varsin erikoinen neuvostoaikainen, FD20 (ФД20) -höyryvetureiden 1869 ja 2268 tendereistä muodostettu yksikkö PZSM (ПЗСМ) 195. Uusi paikka on kuitenkin yhdeksän kilometrin päässä nykyisestä. Vaikka se onkin Daugmalen seisakkeen vieressä, kulkuyhteydet ovat nykyistä huomattavasti heikommat.

Ruotsi 

Vossloh on parhaillaan rakentamassa uutta vaihteiden kokoonpanolaitosta Sannahediin Hallsbergin lähelle. Se otetaan käyttöön talvella 2026. Tuotantoprosessi automatisoidaan mahdollisimman pitkälti. Sannahedissä on ennestään Trafikverketin kiskohitsaamo. Vosslohin Ystadin konepaja jatkaa entiseen tapaansa. Uudisrakennus ei juuri vaikuta toimituksiin Suomen rataverkolle. Tanskassa Vossloh vihki käyttöön vastaavan uuden vaihteiden kokoonpanolaitoksen Fredericiassa 26.3.2025.

Tukholman ja Arlandan lentokentän väliseen liikenteeseen on tilattu Stadlerilta seitsemän FLIRT-junaa. Junat hankkii Arlanda Express -liikennettä hoitava A-Train AB. Junat tulevat liikenteeseen 2029 lopusta alkaen. Tällä hetkellä liikenne hoidetaan seitsemällä 1998–1999 valmistetulla X3-junalla, joiden laskettu 30 vuoden käyttöikä lähestyy loppuaan. Uudet junat ovat paljon aiempia pidemmät (165 metriä, nykyiset 93 metriä), jolloin paikkamäärä kasvaa selvästi. Tilaukseen sisältyy myös kattava 15 vuoden huoltosopimus.

Tukholman alueen valtion rataverkon lähiliikenteen tarjouskilpailuun tuli keväällä 2025 vain yksi tarjous, jonka antoi VR Sverige. Tilaaja piti tätä riittämättömänä, ja pysäytti hankinnan. Liikennettä hoitaa toistaiseksi SJ, joka kieltäytyi tarjoamasta liikennettä liian suurten taloudellisten riskien takia. Kilpailutus tullaan uusimaan. Myös Skånen Pågatågen-lähiliikenteen kilpailutus tullaan uusimaan. Kilpailun voitti VR Sverige, mutta hävinnyt Arriva valitti päätöksestä ja tilaaja Skånetrafiken päätti uusia kilpailutuksen jo ennen kilpailuviranomaisten päätöstä.

Uppsalassa on alkamassa päärautatieaseman lisäraiteiden ja -laitureiden rakentaminen, mikä merkitsee kapearaiteisen Faringen radan pääteaseman siirtoa hieman sivummalle. Sen liikenne jatkuu Uppsala C:n kupeeseen ainakin vielä pari vuotta, mutta sen jälkeen tulevaisuus vuodesta 2027 alkaen on epävarmaa. Toki Trafikverket kustantaa uuden kapearaideaseman, mutta vaihtoyhteydet pitenevät selvästi. Pääasemallakin maankäyttö muuttuu paljon ja mm. aseman leveät portaikot poistuvat.

Västervikin kapearaiteiselle (891 mm) varikkoalueelle on museoyhdistyksen toimesta valmistumassa uusi kalustohalli. Siinä on kylmällä puolella kaksi 55-metristä raidetta ja myöhemmin lämmitettäväksi eristettävässä tilassa yksi 20-metrinen raide. Eräänä tavoitteena on, että 3-vaunuinen lättähattujuna voisi olla sisällä valmiiksi koottuna liikennepäivien välillä. Uusi halli on aivan vanhan veturitallin vieressä ja se on värinsä ja muotoilunsa osalta hienosti sovitettu vanhaan miljööseen. Myös uusi raiteisto on vanhan tyylinen. Siihen on saatu mm. sovitettua raideristeys. Hallin ja veturitallin välistä aukkoa on hyödynnetty rakentamalla siihen erikoisraide esim. pyöräkertojen säilyttämistä varten.

Juutinrauman sillan 25-vuotisjuhlia vietettiin 1.7.2025. Tämä Ruotsin ja Tanskan rataverkot Malmön ja Kööpenhaminan välillä yhdistävä silta vihittiin 1.7.2000. Parhaillaan suunnitellaan toista kiinteää yhteyttä maiden välille, ykkösvaihtoehtona on Landskronan ja Kööpenhaminan välinen reitti. Tämä kaksinkertaistaisi rautatiekapasiteetin maiden välillä ja ja kaksi yhteyttä varmistaisi luotettavuutta poikkeustilanteissakin.

Rajut rankkasateet katkaisivat 7.9.2025 useista kohdista Pohjanlahden rannikon radan (Botniabanan) ja Pohjoisen pääradan (Norra stambanan) Länsi-Norlannin läänissä. Kaksi tavarajunaa suistui pohjoisella pääradalla kiskoilta rakenteiden huuhtouduttua raiteen alta: raakapuujuna Långselen lähellä ja vaarallisiakin aineita kuljettanut Oslon ja Narvikin välinen juna Skorpedin lähellä. Liikenne katkesi pääradalla viikoiksi. Sen sijaan uudehko Botniabanan kesti paremmin veden nousun, mutta sillekin tuli pitkä liikennekatko. SJ keskeytti sitä kautta kulkevan kauko- ja yöjunaliikenteen aluksi 11.9. ja seuraavaksi 15.9.2025 asti. Pohjoisen pääradan vilkkaan tavaraliikenteen siirtäminen Botniabanalle on hankalaa, koska jälkimmäisellä on käytössä ETCS-kulunvalvonta, mikä puuttuu suurelta osaa vetokalustoa eikä suurella osalla veturinkuljettajista ole ETCS-koulutusta. Tilanne on hankala myös Pohjois-Norjan huollon kannalta, kun myös Norjassa päärata on poikki Trondheimin pohjoispuolella (ks. tarkemmin Norja-osio). Lähinnä Norjan liikennettä siirrettiin kevytkiskoiselle ja sähköistämättömälle sisämaassa kulkevalle Inlandsbanalle, jonka päällysrakenne ei kuitenkaan salli Arvidsjaurin pohjoispuolella yli 20 tonnin akselipainoja eli mm. normaaleja teräskuljetuksia Luulajasta.

Ruotsin raideliikennealan messuissa on tapahtunut muutos, kun lokakuuksi 2025 kaavailtu Elmia Infra Rail Jönköpingissä jouduttiin perumaan liian pienen ilmoittautumismäärän takia. Jönköpingläisen Elmia-tapahtumakeskuksen toteuttamia Nordic Rail -messuja järjestettiin 1995 alkaen, pääsääntöisesti joka toinen vuosi, mutta ne pidettiin viimeisen kerran 2023. Syynä lopettamiseen oli Tukholmassa pidettävien Train & Rail -messujen tulo alalle 2023. Ruotsissa ei ollut kysyntää kaksille alan erikoismessuille. Messukilpailun voittaja Train & Rail tulee jatkumaan tulevaisuudessakin, seuraava järjestetään Tukholmassa 27.–29.4.2027. Suomessa puolestaan jatketaan Rata-tapahtumilla; Rata 2027 pidetään Tampereella 9.–10.2.2027. Alan maailman laajuisesti suurin messutapahtuma InnoTrans järjestetään Berliinissä seuraavan kerran 22.–25.9.2026.

Norja 

Oslon lentokenttäratayhtiön Flytoget AS:n liikkuva kalusto siirrettiin 1.4.2025 alkaen valtiolliselle kalustoyhtiölle Norske togille. Kalustoon kuului 15 sarjan 71 ja kahdeksan sarjan 78 sähkömoottorijunaa. Samasta päivästä yhtiö siirtyi poliittisella päätöksellä valtiollisen rautatieyhtiö Vy:n tytäryhtiöksi. Alun perin sarjan 71 piti olla käytössä noin vuotaan 2040, mutta nyt sille ei enää nähdä Vy:ssä tai Norske togetissa käyttötarvetta vuoden 2033 jälkeen. Sarja 71 on norjalaistettu versio ruotsalaisista X2-junasta. Junat otettiin käyttöön 1998. Sen sijaan sarja 78 tuli normaaliin liikenteeseen vasta 2023.

Norjassa katkesi päärata jälleen pitkäksi aikaa, kun Levangerin lähellä noin 80 km Trondheimin pohjoispuolella maanvyörymä katkaisi 30.8.2025 sekä Nordlandsbanen-pääradan että viereisen E6-valtatien. Päiväjunat Trondheimin ja Bodøn välillä sekä aluejunat Trondheimin ja Mo i Ranan välillä on korvattu busseilla. Linja-autot joutuvat ajamaan nekin poikkeusreittiä valtatien katkeamisen takia. Radan yöjunat on peruttu jo syksystä 2024 alkaen linjaveturipulan takia. Norjan kalustoyhtiö ei ole pystynyt järjestämään käyttöön niihin tarvittavaa kahta veturia. Maanvyörymä käynnistyi paikalla olleista ratatöistä. Alueelle oli tarkoitus rakentaa uusi kohtausraide. Yksi työssä ollut henkilö menehtyi.

Tanska 

DSB:n tilaamien Talgo-junien käyttöönotto viivästyy edelleen. Junat oli alun perin tarkoitus saada liikenteeseen joulukuussa 2023; nyt tavoitteena on vuoden 2026 aikana. Myös Saksan DB:n tilaamien vastaavien junien käyttöönotto on viivästynyt. Siellä ensimmäinen ICE L -juna esitellään virallisesti 17.10.2025 ja neljä ensimmäistä runkoa otetaan joulukuussa 2025 Berliinin ja Kölnin väliseen liikenteeseen. Ongelmia ovat olleet mm. liian suuri akselipaino, lämmityksen liian suuri energiankulutus, paineilman liian suuri tarve ja melu ilmajousituksesta.

Saksa 

Harzin alueen metsäpalovaroitusten takia höyryvetureiden käyttöä Brockenin vuorelle on rajoitettu. Kesällä 2025 tuli voimaan 21.6.2025 aikataulu, jossa junamuutosten lisäksi vetovoimassa siirryttiin Harz-kameleiden eli 199-sarjan dieselvetureiden käyttöön. Osaan höyryjunia dieselveturi vaihdettiin Drei Annen Hohnessa, osa ajettiin koko matkan dieseleillä. Junavuoroja korvattiin myös busseilla; yksi pari Wernigerodesta Schierkeen aamulla ja toinen Wernigerodesta Elendiin. Aikataulut on pidetty voimassa metsäpalovaroitusten ajan. Alueen palojunakalustoa on parannettu. Quedlinburgin ja Gernroden välinen junaliikenne oli puolestaan tauolla 16.6.–8.8.2025 välisen ajan kahden isomman tasoristeystyön takia. Alexisbadin ja Harzgeroden välinen rataosuus suljettiin 25.4.2025 toistaiseksi ratatöiden takia.

Halpajunayhtiö FlixTrain hankkii Talgolta 230-sarjan vaunustoja. Tilatun 30:n lisäksi sopimukseen kuuluu 35 vaunuston optio. Matalarakenteisten matkustajajunarunkojen toisessa päässä on ohjausvaunu ja toisessa päätyvaunu, johon kytketään normaali sähköveturi. Sopimuksen mukaan junat toimitetaan hyväksyttyinä liikenteeseen Saksaan, Itävaltaan, Hollantiin, Tanskaan ja Ruotsiin. Vastaavantyyppisiä junia on jo aiemmin tilattu Saksaan DB:lle ja Tanskaan DSB:lle (ks. Tanska-osio).

Sveitsi 

SBB Cargo on hankkimassa suuren määrän uusia sähkövetureita. Vetureita on tilattu 129 toimitettaviksi 2027–2035. Toimitusten myötä nykyiset Vectron-veturit palautetaan, mm. niiden raskauden ja suuren ratainfran kuluttamisen takia. Lisäksi uudet veturit korvaavat kokonaan klassiset veturisarjat Re 4/4 ja Re 6/6. Stadlerin toimittamat uudet sähköveturit saavat Re 460 eli Suomen Sr2:ien tyyppiset telit. Näiden telien katsotaan olevan parhaat liikkuvan kaluston ja radan yhteentoimivuuden kannalta; ne mm. vähentävät ratakiskojen kulumista kaarteissa useimpiin muihin nykyään tuotannossa oleviin teleihin verrattuna.

Itävalta 

Itävallan uusi Koralmbahn-päärata Grazin ja Klagenfurtin välillä avataan liikenteelle 14.12.2025. Erilaisia testi- ja koulutusajoja on radalla ajettu huhtikuun 2025 alusta alkaen. Ensimmäisenä ajettiin tunnelien pölynpoistoajot. Itävallassa ja Sveitsissä hyväksi todetun käytännön mukaan uusissa tunneleissa ajetaan pölynpoistoajot pian liikenteestä muutoinkin poistettavalla kalustolla. Rakennuspöly takertuu ensimmäisissä ajoissa käytettävään kalustoon ja sen laitteisiin ja olisi hankalasti poistettavissa. Siksi ajot tehdään pian romutukseen menevällä kalustolla.

Iso-Britannia 

Rakenteilla olevaa HS2-suurnopeusrataa Lontoon, Birminghamin ja Handsacre Junctionin välillä ei avata suunnitellusti vuoteen 2033 mennessä; uutta ajankohtaa ei ole kerrottu. Britannian liikenneministeri mainitsi puheessaan 18.6.2025, että HS2:n vaiheesta Lontoosta Birminghamiin ”voi tulla yksi maailman kalleimmista rautatielinjoista”. Alun perin Lontoon ja Birminghamin välisen osuuden arvioitiin maksavan 33 miljardia puntaa, mutta hallituksen tuoreimpien lukujen mukaan nykyiset arviot projektin kustannuksista ovat noin 57 miljardia puntaa. Kaavaillut seuraavat vaiheet Creween, Manchesteriin ja Leedsiin pudotettiin jo 2023 rakennusohjelmasta pois, vaikka niihin oli jo käytetty kaksi miljardia puntaa.

Britannian valtion rataverkon ostohenkilöliikenteen valtiollistaminen alkoi konkreettisesti 25.5.2025, kun South Western Railway (SWR) siirtyi valtion hallintaan. Seuraavana tämä tapahtui 20.7.2025 c2c-liikenteelle ja tapahtuu 12.10.2025 Greater Anglialle. Viimeistään 2027 kaikkien entisten alueellisten sopimusyhtiöiden on suunniteltu kuuluvaan uuteen kansalliseen Great Britain Railways (GBR) -yhtiöön. Alkuaan Britannian rautatiet olivat rataverkkoineen pääosin yksityisiä, mutta ne kansallistettiin 1948. Yksityistäminen aloitettiin uudelleen lähes 30 vuotta myöhemmin, helmikuussa 1996. Ja nyt on siis menossa järjestyksessä toinen kansallistaminen. Ratainfra siirrettiin takaisin valtion hallintaan Network Railille jo 2001; sekin tulee olemaan jatkossa osa GBR:ää. Jatkossa yksityistä liikennettä on valtion rataverkolla vain markkinaehtoinen matkustajaliikenne, museoliikenne sekä tavaraliikenne kokonaisuudessaan. Markkinaehtoista open-access-liikennettä ajavat tällä hetkellä Hull Trains, Grand Central ja Lumo. Ne ovat huolissaan riittävän kapasiteetin saannista, kun sen jatkossa jakaa valtiollinen GBR. Esimerkiksi First Group ajaa markkinaehtoista Lumo-liikennettään Lontoon ja Edinburghin välillä ja suunnittelee laajentavansa sitä 2026 Lontoon ja Sterlingin välille. Tavoitteena kansallistamiselle on ollut palvelun ja täsmällisyyden parantaminen. Tosin liikenteen täsmällisyys on viime vuosina parantunut merkittävästi ja yleisöpalvelu kehittynyt kilpailutetussakin ympäristössä. Tämän palstan toimittajan omat kokemukset kesäkuulta 2025 olivat erinomaisia: ympäri Britanniaa matkustetuista kymmenistä lähi- ja kaukojunista lähes kaikki olivat täsmälleen aikataulussa. Yksi kaukojunan viiden minuutin myöhästyminen osui matkalle (tosin kaksi höyryveturivetoista museojunaa olivat tunnin myöhässä). Lisäksi yhtiöt ovat lisänneet asemille ja juniin huomattavasti palvelu- ja opastushenkilökuntaa, millä asemat ja junat on saatu jälleen siisteiksi ja miellyttäväksi käyttää. Merkittävä haaste GBR:lle tulee olemaan hiilettömyys 2050 mennessä; tällä hetkellä tulevan GBR:n raidepituudesta vain 46,5 % on sähköistetty.

Maailman rautateiden 200-vuotisjuhla näkyy ympäri Iso-Britannian, erityisesti asemilla mitä lähemmäksi Pohjois-Englannin itärannikon Darlingtonia saavutaan. Maailman ensimmäinen yleisen liikenteen höyryvetoinen rautatie 43,5 km pitkä Stockton & Darlington Railway avattiin 27.9.1825. Radan 200-vuotisjuhlat ovat jo käynnissä koko reitillä. Näyttelyitä on neljällä paikalla. Niihin kaikkiin on investoitu suuret summat ja saatu aikaan mitä parhaimmat pysyvät rautatienäyttelyt. Rata on edelleen käytössä, toki muutamilla linjamuutoksilla. Reitillä on mm. maailman vanhin yhä rautatiekäytössä oleva silta, Skernen silta vuodelta 1825. Näyttelyissä erityinen painopiste on vanhoissa höyryvetureissa, jopa radan alkuperäinen Locomotion-veturi on paikalla.

Shildonissa avattiin toukokuussa 2025 kansalliseen rautatiemuseoon kuuluvaan Locomotion-museoon uudisrakennus, joka on etupäässä varattu tavaravaunuille ja ratatyökoneille, jopa 2001 valmistunut hiilivaunu oli päässyt esille! Muutoin nämä olisivat ulkona ja yleisöltä piilossa.

HST-junat ovat jo muodostuneet Iso-Britanniassa jonkinlaiseksi kulttijuniksi, joita kuvataan ahkerasti. HST (High Speed Train, alkuaan Inter-City 125) koostuu kahdesta veturiyksiköstä ja välivaunuista, joiden määrä vaihtelee. Vetoyksiköitä tehtiin vuosina 1975–1982. Junia valmistettiin yhteensä 95. Nimi on johdettu junan huippunopeudesta, joka on 125 mailia tunnissa eli 201 km/t. Niitä käytetään vielä harvakseltaan etelässä Penzancen liikenteessä, mutta viimeinen laaja käyttöalue on Skotlannissa Edinburghista ja Glasgowista pohjoiseen. Päivittäin kierrossa siellä on yleensä 13 HST-junarunkoa. Britanniasta käytöstä poistettuja junia on myyty Meksikoon; kevääseen 2025 mennessä sinne oli toimitettu 18 vetoyksikköä ja 39 välivaunua.

Ukraina 

Ukrainan Taka-Karpatiassa avattiin 5.9.2025 Ukrainan ensimmäinen pitkähkö eurooppalaisen raideleveyden osuus. Se yhdistää Užgorodin kaupungin Chopin raja-asemalle, mistä rautatiet vievät Slovakiaan ja Unkariin. Užgorodista tuli Ukrainan ensimmäinen alueellinen keskus, jolla on suora yhteys Euroopan 1435 mm rataverkkoon. Chopin ja Užgorodin välisen rautatien rakentaminen aloitettiin 2024 ja se valmistui alle vuodessa sodasta ja kaikista vaikeuksista huolimatta. Normaaliraiteinen raideleveysosuus on 22 km pitkä. Matkustajajunat Užgorodista Bratislavaan, Košiceen, Budapestiin ja Wieniin alkoivat käyttää osuutta 12.9.2025 alkaen.

Portugali 

Lissabonin Glória-funikulaarilla tapahtui traaginen onnettomuus 3.9.2025 illan suussa, kun vaunuja yhdistänyt tasapainottava vaijeri irtosi ylhäällä olleesta vaunusta nro 1. Vaunu syöksyi alas hallitsemattomasti, suistui kiskoilta ja törmäsi noin 50 sekunnin kuluttua radan kaarteessa noin 60 km/t nopeudessa rakennukseen. Vaunu tuhoutui täysin. Radan vaunu nro 2 oli juuri lähtenyt ala-asemalta ja liukui 10 metriä alaspäin törmäten puskimeen ilman suurempia vaurioita. Toisin kuin yleensä funikulaareissa, radan molemmissa vaunuissa on omat ajomoottorinsa. Onnettomuudessa menehtyi 16 henkilöä ja loukkaantui 23. Edellisen kerran radan vaunu suistui kiskoilta 7.5.1918, mutta silloin vältyttiin loukkaantumisilta. Rata on liikennöinyt vuodesta 1885. Lissabonissa on neljä funikulaaria, joita operoi lähiliikenneyhtiö Carris.

 

Tasoristeys-palstan aineistoa ovat toimittaneet tällä kertaa: Mikko Alameri, Jussi Hakala, Marko Hakanpää, Seppo Heikkilä, Anders Järvenpää, Kari Kemppainen, Arttu Kokkonen, Vertti Kontinen, Timo-Pekka Lange, Eemil Liukkonen, Matti Melamies, Matti Mustola, Teppo Niemi, Risto Nihtilä, Markku Nummelin, Supavit Nummelin. Samuel Pajunen, Ari Palin, Jaakko Pehkonen, Nikolas Peippo, Jari Pollari, Boris Purunen, Kimmo Pyrhönen, Jorma Rauhala, Kalle Renfeldt, Johanna Riekkola, Magnus Roosma, Arto Rummukainen, Pekka Ruuska, Tom Rönnberg, Sakari K Salo, Teemu Saukkonen, Jonne Seppänen, Pertti Siltakoski, Teemu Sirkiä, Simo Takalammi, Lasse Tauriainen, Jarmo Tomperi, Petri Tuovinen, Pietu Tuovinen, Tuukka Varjoranta, Juha Vuorinen ja Kai Willadsen. Kiitokset kaikille aineiston toimittajille!