Artikkelihaku

Resiina 3/2020

Kansi 2/2020

  • Operail Finland ja Dr20
  • Pietarin radan ensimmäiset liikennepaikat

Suomalaiset tavaravaunut: Littera F

Littera F tarkoittaa tavaravaunuissa korkealaitaista, avointa erikoisvaunua. Kansainvälisen rautatiejärjestön UIC:n mukainen määritelmä suuraakkoselle F on "korkealaitainen avonainen erikoisvaunu, nivelvaunun tai vaunuyksikön kuormauspituus 22-27 m".

Janne Saanio
62625

Fakks-hakevaunu

Fakks (irtotavaravaunu)

Vaunusarja Fakks on tarkoitettu irtotavaran kuten puuhakkeen kuljetukseen. Vaunut on muutettu Fat-sarjasta vahvistamalla lattian ja sivuseinien rakennetta. Kuten Fat-vaunuista, on myös Fakks-vaunuista poistettu mahdollisuus tyhjentää kuorma vaunun kuormatilaa kallistamalla. Vaunu tyhjennetään nostamalla sivuseinä ylös ja kaapimalla kuorma purkauskuoppaan.

Vaunuja käytetään lähinnä hakekuljetuksissa yhdessä Fat- ja Ohn-sarjojen kanssa. Vaunut ovatkin tyypillinen näky erityisesti Itä- ja Kaakkois-Suomen rataverkolla.

Numerot 82 10 6781 001 - 080
Lukumäärä (kpl)
Valmistusvuosi 2008
Telit K14a
Akseleita (kpl) 4
Akselipaino (t) 20
Jarrut KE-GP
Pituus (mm) 20680
Leveys (mm) 3288
Korkeus (mm) 4105
Telikeskiöiden etäisyys (mm)  15000
Taara (t) 31,5
Kuorma (t) 48,5
Tilavuus (m3) 151,5
Suurin nopeus (km/h) 100

Lähteet: VR Transpoint vaunukuvasto 2011

 

Heikki Piirainen
29904

Fat-irtotavaravaunu

Fat (irtotavaravaunu)

Fat-vaunusarjan kehittäminen aloitettiin 1970-luvulla, kun turpeen ja kivihiilen käyttö voimalaitoksissa lisääntyi energiakriisin seurauksena. Tällöin tuli tarpeeseen nykyaikaisen, itsepurkautuvan irtotavaravaunun kehittäminen. Vaunun aluskehyksen rakenne noudattaa 1960- ja 70-luvuilla käytettyä tyypillistä pitkän telivaunun rakennetyyppiä, jota on sovellettu mm. Oc- ja Occ-vaunuissa. Vaunun kehyksen päällä erillinen teräksinen kuormatila, joka voidaan purkaa joko kallistamalla sitä purkauspaikan kiinteillä laitteilla tai kaapimalla nostaen korin sivuseinät pois. 2000-luvulla vaunujen kallistusmahdollisuus on poistettu, ja osa vaunuista on modifioitu Fakks-sarjaan.

Vaunusarjan alkuperäinen käyttö turvekuljetuksissa loppui vuoteen 2000 mennessä, kun Tampereen Naistenlahden voimalaitokset siirtyivät käyttämään muita polttoaineita. Sittemmin vaunuja on käytetty lähinnä hakekuljetuksissa yhdessä Ohn-sarjan kanssa. Vaunut ovatkin tyypillinen näky erityisesti Itä- ja Kaakkois-Suomen rataverkolla. Vaunuilla on kuljetettu syyskausina myös sokerijuurikkaita.

Numerot 78001-78635
Lukumäärä (kpl) 215 ?
Valmistusvuodet 1977-1983 ?
Telit K14a 
Akseleita (kpl) 4
Akselipaino (t) 20
Jarrut KE-GP
Pituus (mm) 20680
Leveys (mm) 3288
Korkeus (mm) 4105
Telikeskiöiden etäisyys (mm) 15000
Taara (t) 28.7
Kuorma (t) 51
Tilavuus (m3) 151,5
Suurin nopeus (km/h)  100

Lähteet: VR 1962-87

 

VR
81938

Fau-hiilenkuljetusvaunu

Fau (hiilenkuljetusvaunu)

Fau-vaunun kehittäminen aloitettiin 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa, kun kivihiilikuljetuksia varten ei ollut nykyaikaista vaunukalustoa. Vaunusarjaa suunniteltaessa vuokrattiin Länsi-Saksasta hiilivaunuja (Fad- ja Fal-litteroilla) testiajoja varten. Suunnittelussa päädyttiin samankaltaiseen perusrakenteeseen kuin Fat-vaunussa vaunun runkopituuden ollessa kuitenkin merkittävästi lyhyempi. Vaunun suunnittelussa on kiinnitetty erityishuomiota vaunun tehokkuuteen ja kuorman helppoon purkautumiseen kaikissa olosuhteissa. Fau-vaunuissa sovellettiin ensimmäisten joukossa Suomessa ajanmukaisia suunnitteluperiaatteita mm. 22,5 tonnin akselipainon sallivien telien ja uusien puskimien muodossa. Vaunujen rungon päällä on teräsrakenteinen tasalattiainen kuormatila, joka voidaan purkaa kallistamalla sitä purkauspaikan laitteilla. Kallistettaessa kuormatilan yläreunastaan saranoitu laita aukeaa, jolloin kuorma purkautuu painovoimaisesti.

Vaunusarjaa käytettiin hiilikuljetuksiin erityisesti Loviisasta Lahden Kymijärven voimalaitokselle. Pääosa Suomen hiilivoimalaitoksista kuitenkin sijaitsee rannikoilla omien satamiensa yhteydessä, jolloin hiilen kuljetus voidaan hoitaa laivoilla. Pyrkimys hiilivoiman käytön vähentämiseen yhdessä kuljetusalan tiukan kilpailun kanssa teki kuitenkin vaunusarjasta tarpeettoman alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa 1990-luvulla. Fau-vaunut muutettiin vuosina 1988 ja 1994-1999 sarjoihin Shimmn, Taimn-u ja Tau.

Numerot 90001-90045 90046-90100
Lukumäärä (kpl) 50 50
Valmistusvuodet 1982-1983
Telit K15 K16
Akseleita (kpl) 4
Akselipaino (t) 22,5 22,5
Jarrut KE-GP
Pituus (mm) 12040
Leveys (mm) 3380
Korkeus (mm) 4105
Telikeskiöiden etäisyys (mm)  7000
Taara (t) 25,5 25,7
Kuorma (t) 64,5 64
Pinta-ala (m2) 33,1
Tilavuus (m3) 85
Suurin nopeus kuormassa (km/h) 100 100
Suurin nopeus tyhjänä (km/h) 100 120

Lähteet: VR 1962-87, Junaturvallisuussääntöön liittyvät tekniset määräykset ja ohjeet (Jtt)

 

Jari Jalonen
7130

Fks-kenttäkeittiövaunu

Fks (kenttäkeittiövaunu)

Puolustusvoimat käyttää sotilasjunia suurimpien harjoitusten yhteydessä, jolloin suuria määriä joukkoja siirretään eri varuskunnista pääosin Niinisalon ja Rovajärven harjoitusalueille. Erillinen kenttäkeittiövaunu mahdollistaa joukkojen muonittamisen liikkuvassa junassa. Fks-vaunut on muutettu Gblk-vaunuista lisäämällä vaunun päätyihin ovet ja ylikulkusillat ja varustamalla vaunu kenttäkeittiön kiinnityspisteillä. Vaunuun lastataan tarvittaessa kenttäkeitin, joista vanhemmat ovat puu- ja uudemmat dieselkäyttöisiä. Pakokaasujen ulosjohtamiseksi vaunussa on savuhormi.

Numerot 30801-30810
Lukumäärä (kpl) 10
Valmistusvuosi 2000
Akseleita (kpl) 2
Akselipaino (t)
Jarrut KE-GP
Pituus (mm) 14000
Leveys (mm) 3140
Korkeus (mm)
Akseliväli (mm) 8000
Taara (t)
Kuorma (t)
Pinta-ala (m2) 36
Tilavuus (m3) 94,5
Suurin nopeus (km/h)  100

Lähteet: