KALUSTOMUUTOKSET VR OSAKEYHTIÖSSÄ ELO–SYYSKUUSSA 2007

Muutetut vaunut

• 2 Etvkn sarjaan BHkk
• 7 Occ sarjaan Occ-y
• 2 Rbnqss sarjaan Rbnqss-v

Poistetut vaunut

• 2 BG
• 36 Hkb

Sm3 7105, joka vaurioitui pahasti Kälviällä tasoristeysonnettomuudessa 10.11.2005, tuotiin korjattuna Italiasta takaisin Suomeen 30.8.2007. Vitosjuna teki koeajoja linjalla 10.–17.10.2007, ja ensimmäinen vuoro yleisessä liikenteessä oli S 157 perjantaina 19.10.  Sm3 7117 puolestaan vaurioitui 6.10.2007 etupäästään Kempeleessä Perälän vartioimattomassa tasoristeyksessä, kun S 52:n eteen ajoi henkilöauto. Onnettomuus tapahtui klo 11.40 ja rata saatiin auki vasta klo 16.20. Henkilöauton irrotuksessa tarvittiin apuna mm. VR:n raivausautoa. Pendolino hinattiin takaisin Ouluun. Sm3 rungossa nro 2 oli tulipalo akkutiloissa 3.–4.10.2007 välisenä yönä Ilmalan varikolla. Nämä vauriot ovat aiheuttaneet pulaa ehjistä rungoista.

Dr12 2216 Haapamäeltä veti 6.10.2007 museojunan kotiasemaltaan Raumalle ja takaisin. Ajon teemoina olivat Rauman rata 110 vuotta ja 40 vuotta jatkunut järjestäytynyt leveäraideharrastustoiminta. Vaunuina olivat Ei 22763, EFit 23513 (jossa Haapamäen Martat pitivät kahviota), ELht 23321, Eit 23114, Cht 2365 ja Pot 10002. Mukana onnistuneella retkellä oli noin 140 henkeä. Haapamäen Museoveturiyhdistys suunnittelee vastaavia retkiä 2008 keväällä Huutokoski–Savonlinna-radalle ja syksyllä Kihniö–Parkano–Niinisalo-reitille. Rauman Marelassa on esillä Rauman rautatie 110 vuotta –näyttely 3.2.2008 asti.

Dr16-vetureista kahdeksalle on käyttövarikoksi suunniteltu Joensuuta. Kotivarikko ei välttämättä vaihdu Joensuuksi, vaan isommat huollot tehtäisiin edelleen Oulussa. Veturit 2807, 2818 ja 2819 siirrettiin jo 12.10.2007 junassa T 5072 hinauksessa Oulusta koulutuskäyttöön Joensuuhun. Kolmikko palasi Ouluun 22.10. vetäen junan T 4073. Samana yönä toi 2813+2822+2823 junan T 5072 Oulusta Joensuuhun. Paikallisessa käytössä Dr16 (2823) oli ensi kertaa 24.10. välillä Joensuu–Niirala–Joensuu junissa T 4506/4509/4522/4515.Vakioliikenne Dr16-vetureilla reitillä Niirala–Joensuu–Uimaharju alkoi 9.12.2007.

Dv12 2615 ja 2635 ovat seikkailleet loppukesästä alkaen Tampereen ajopiirissä. Useita muitakin pohjoisen koneita on näkynyt Kaakkois-Suomessa heinäkuun jälkeen. Syynä on ollut veturipula. Dv12 2635 viihtyi Jyväskylän seudulla ja 2615 on jopa päivystänyt Tampereen ratapihalla.

Dv12-vetureita on alettu käyttämään lokakuun 2007 alussa Dv16-vetureiden rinnalla Helsingin alueen normaaleissa päivystysvuoroissa. Tällä tietoa vetureiden kunnossapito tulee olemaan Tampereen varikon harteilla. Jatkossa tilanne saattaa muuttua Vemppujen poistumisen vapauttaessa huoltokapasiteettia Ilmalassa.

Dv12 2754 ja kaksi tavaravaunua suistui raiteilta 4.9.2007 Lahdessa, kun Loviisan satamasta tulossa ollut T 2863 ajoi Loviisan suunnan erkanemisvaihteen turvaraiteen läpi. Juna oli tulossa sisään Lahteen vaihtotyönä.

Dv15 2000 UPM:n Kuusankosken tehtailta kävi pyöräsorvissa Oulussa 17.–18.8.2007. Veturi siirrettiin hinauksessa Kontiomäen kautta.

Dv16 2036 Kouvolan varikolta on virallisesti hylätty elokuussa 2007 pyörien loppuunkulumisen takia. Viimeksi veturi oli töissä Kotkassa, mistä se poistui omin voimin 27.8.2007.

Dv16-vetureista vielä seuraavat kymmenen ovat tätä kirjoitettaessa vielä kirjoilla: Hki 2020, 2024, 2025, 2026, 2027, 2030 ja 2031 sekä Kv 2015, 2016 ja 2034. Viimeisetkin sarjan veturit poistuvat käytöstä tämän vuoden loppuun mennessä.

Dm12 4413 kävi ensimmäisenä sarjansa yksilönä Kaskisissa 29.8.2007 (tätä ennen Dm12 on käynyt tilausajolla Kaskisten radalla Ilmajoella saakka). Kyseessä oli RHK:n tilaama kulunvalvonnan ja radio-ohjauksen rakentamisen katselmusajo. Kaskisten radalle rakennetaan nämä järjestelmät vuoteen 2009 mennessä.

Dm 4414 vaurioitui yhdestä kulmastaan henkilöauton ajettua junan H 783 eteen Rummukassa Pieksämäki–Huutokoski-välillä 2.10.2007. Moottorivaunu palasi omin voimin korjaukseen Pieksämäelle. Auton kuljettaja loukkaantui onnettomuudessa.

Dm12-moottorivaunuissa järjestettiin 1.10.–11.11.2007 kokeilu, jossa Karjaa–Hanko-reitin matkustajat saattoivat ostaa lippuja kuljettajilta.  Kokeilu koski Karjaan ja Hangon välistä kiskobussiliikennettä maanantaista torstaihin. Maanantaisin koeliikenteessä paikkakuntien välillä oli viisi junavuoroa ja tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin yhdeksän junavuoroa. Muut junavuorot liikennöitiin normaalisti. Kuljettaja myi lippuja ainoastaan Karjaan ja Hangon välisille junamatkoille.

Dm12-moottorivaunut kiertävät ympäri maata huolto-ohjelman puitteissa. Eri reiteillä ei ole nimikkovaunuja.

Hr1 1021:n kattilatarkastus pidettiin 10.8.2007. Veturi oli jo 12.8. rautatiemuseopäivillä Hyvinkäällä. Pasilan pohjoisen veturitallin remontin takia 1021 meni 10.9.2007 Turun konepajalle säilöön ja vastaavasti Hr1 1009 Keravan veturitalliin. Valitettavasti 1021:n siirtoajolla Turkuun veturin alle jäi ihminen Kirkkonummen ja Siuntion välillä. Hän oli kymmeniin vuosiin ensimmäinen Suomessa höyryveturin alle menehtynyt henkilö. Hr1 1009 ajoi 13.9.2007 tilausajon Taavettiin, josta kävi kääntymässä ja vesillä Lappeenrannassa. Helsinkiin tultuaan veturi siirtyi Keravalle.

Tk3 1136:n ensimmäinen pitkämatkainen ajo täyskorjauksen jälkeen oli 10.–13.8.2007 Haapamäeltä Valkeakoskelle, Hyvinkään Rautatiemuseopäiville ja sieltä kahdesti Rajamäelle sekä takaisin Haapamäelle. Valkeakoskelle ajettaneen myös 2008 radan 70-vuotisjuhliin liittyen 30.8.–1.9. sekä asuntomessujen yhteydessä vuonna 2009. Veturi veti myös joulupukinjunan Mänttään 1.12.2007.

Tk3 1148:n kattilatarkastus oli Rovaniemellä 11.–12.10.2007. Veturi liikkui ensimmäisen kerran omin voiman ko. päivänä klo 10.00. Veturin kaikki tuliputket uusittiin syyskuussa. Tenderiin on asennettu myös sähköhäkki. Veturi liikkui ensi metrit Rovaniemen tallialueella.  Talli on maalattu sisältä ja lepohuone kunnostettu. Museoliikenteeseen tarkoitetut vaunut on sisustettu talleilla brittiläisten matkailijoiden maun mukaan. Vaunuissa on myös info-laitteet. Ulkoa ne ovat Canterburyn imagon mukaisesti tumman sinisiä. Rovaniemen–Kemijärven museoliikennettä harjoittaa Jemisoft Oy ja kaiken takana on brittiläinen herrasmies Adrian Collins. Suomalaisen yhtiön toimitusjohtaja on Jussi Tepponen. Tämän lehden painoon mennessä voimassa olleiden tietojen mukaan ensimmäisen ajon pitäisi olla 13.12.2007 ja vuoden 2007 viimeisen 22.12. eli 10 päivää ajettaisiin yhteen menoon. Jatkossa on suunniteltu Tr1 1074:n hankkimista Jyväskylästä Rovaniemelle. Aiesopimus asiasta sovittiin 9.10.2007. Lisäksi Rovaniemelle on hankittu Otso 1 -pienveturi Karhulan–Sunilan rautatieltä.

Dm7 4204 oli kolmivaunuisessa Pohjois-Suomen Rautatieharrastajat ry:n junassa matkalla Oulusta Kemijärvelle 18.8.2007 varhain aamulla, kun tulipalo syttyi vaunun lattian alta. Vaunu saatiin siirrettyä Haukiputaan asemalle, jossa muut vaunut irrotettiin siitä. Haukiputaan palokunta hoiti jälkisammutuksen. Lättähattu oli tilattu Enson ajoon Kemijärvelle.

Karelian Trains tilasi syyskuun alussa Alstomilta neljä nopeaa matkustajajunaa Helsingin ja Pietarin väliseen liikenteeseen. Hankintaan sisältyy lisäksi yhden tai kahden junan optio. Junissa tulee olemaan kaksivirtasähköjärjestelmä. Suurin nopeus tulee olemaan 220 km/h, mistä syystä junat joudutaan valmistamaan eurooppalaisten suurnopeusjunien teknisten eritelmien mukaan. Eritelmät eivät olleet vielä voimassa nykyisiä Pendolinoja hankittaessa. Yhdessä seitsenvaunuisessa junassa on 350 matkustajapaikkaa. Uudet junat pohjautuvat nykyisiin Sm3-juniin, mutta niissä tulee olemaan uuden kallistustekniikan komponentteja, joita valmistetaan parhaillaan Italian Trenitalian ja sveitsiläis-italialaisen Cisalpinon parhaillaan toimituksessa oleviin juniin. Kaupan arvo on noin 120 miljoonaa euroa. Rahoittaja on OKO Pankki. Karelian Trainsin tehtävänä on hankkia junat ja järjestää niiden huolto ja kunnossapito. Liikennöinnin hoitavat VR ja Venäjän rautatieyhtiö. Suunnitelmien mukaan päivittäin kulkisi neljä junavuoroa molempiin suuntiin. Uudet junat tulevat liikenteeseen 2010.

Stora Enso vuokraa käyttöönsä 300 raakapuuvaunua, jotka kokoaa pieksämäkeläinen RP-Hitsaus Oy. Vaunuissa käytettäneen mm. entisiä junalauttaliikenteen telejä. RP-Hitsauksen pääkonttori on Pieksämäen vanhan varikon uudemmassa vesitornissa.

Edb 28402 on ensimmäinen kaksikerroksinen vaunu, jossa on sisustukseltaan uudistettu Business-osasto. Vaunu oli esittelyssä 17.9.2007. Tähän asti sisustus on ollut näissä vaunuissa täysin sama molemmissa matkustusluokissa. Istuinjärjestys (2+2) on kuitenkin säilytetty entisellään, kun perinteisesti se on ollut 1 lk. vaunuissa avarampi 1+2. Käytännössä vierekkäin ei kuitenkaan myydä enempää kuin kolme paikkaa.

Ed 28065 on ensimmäinen uusimman sarjan 2-kerrosvaunu. Vaunu on ollut koeajoissa syyskuussa. Seuraavana 28066 tuotiin luovutuskuljetuksena Talgolta Helsinkiin 3.10.2007. Näiden kahden vaunun lisäksi  13.11. mennessä VR oli ottanut vastaan vielä vaunut 28067 ja 26068; vuoden loppuun mennessä valmistuu vielä kolme vaunua. Koko vaunusarja pitäisi toimittaa kevääseen 2008 mennessä viimeisen vaunun valmistumispäivän ollessa 3.7.2008. Näistä 20 vuokravaunusta 15 on Ed- ja 5 Edfs-vaunua. Matkustamoissa on jokaiselle istumapaikalle oma PC-pistoke. Myös aikaisemmat vaunut täydennetään niillä vuoteen 2009 mennessä.

ELLI-mittausvaunu otettiin virallisesti vakiokäyttöön 15.8.2007. Jo sitä ennen vaunulla oli mitattu muutama kuukausi, mutta tämä oli ollut pitkälti mittausjärjestelmien sisäänajoa. EMMA- ja ELLI-mittavaunujen kotipaikka on syksyllä 2007 kunnostettu Pasilan vanhan varikon pohjoinen talli. RHK:n Messukeskuksessa 22.–23.1.2008 järjestämään Rata 2008 -konferenssiin liittyen talleilla on 22.1.2008 alkuillasta työkone-esittely. Se on kuitenkin tarkoitettu lähinnä konferenssin osanottajille.

Tsp 892 –sepelinpuhdistuskone kuljetettiin syyskuussa täyskorjaukseen ja muutostöihin Robelille Saksan Freilassingiin. Oy VR-Rata Ab:n RM 80 –kone muutetaan sepelinpuhdistukoneesta monitoimisemmaksi massanvaihtokoneeksi. Tekniikka uusiutuu: uudet/peruskorjatut moottorit, hydrauliikka, sähköt. VR:llä on kolme sepelinpuhdistuskonetta: uusin Tsp 891 ja vanhemmat Tsp 892 ja 893. Näistä Tsp 892 oli viimeksi töissä Virossa.

K17-telit on jo valmistanut jonkin aikaa tsekkiläinen firma CKD Kutná Hora (, jota ei saa sekoittaa Dm12:n valmistajaan CKD Vagónkaan). Yhtiö on nimenomaan erikoistunut telien valmistamiseen. Aikaisemmin telit on tehty Pieksämäellä. Nämä tavaravaunutelit sallivat 25 tonnin akselipainon. Parhaillaan Suomessa kehityksen alaisena on K18-teli.

GSM-R-radioverkon rakentaminen on 2007 jatkunut 15–20 tukiaseman kuukausivauhdilla. Vuoden 2009 alussa kokonaisuudessaan valmistuva verkko tulee käsittämään yhteensä noin 350 tukiasemaa. Vanhaa linjaradiojärjestelmää on alettu purkaa jo aiemmin. Äänekoski–Haapajärvi-radalta vanha järjestelmä ja viisi tukiasemaa purettiin syyskuussa 2007. Yhteydet hoidetaan nyt vetoyksiköissä olevilla tavallisilla GSM-puhelimilla.

Kemijärven asemalle ajettiin 9.6.2007 Rovaniemeltä testijuna. Kokoonpano käsitti 17 sinistä makuu- ja päivävaunua veturin 2632 johdolla. Junan avulla mitattiin tarvittava laituripituus 1.3.2008 Kemijärvelle saapuvalle uudelle yöjunalle. Samalla laskettiin autovaunun purkaukseen ja lastaukseen kuluva teoreettinen aika. Koeajon perusteella maksimipituutena tullaan pitämään kuitenkin vain yhdeksän vaunua. Liikenne- ja viestintäministeriön ja VR Osakeyhtiön välisellä sopimuksella junapari 265/274 tulee kulkemaan päivittäin Helsingistä Kemijärvelle saakka. Kerran viikossa yksi autovaunu jatkaa Rovaniemen ohi Kemijärvelle. Helmikuun loppuun 2008 asti yöjuna jää vielä Rovaniemelle, Kemijärvelle tullaan erillisellä taajamajunalla. Tämä välitilanteeksi jäävä malli syntyi 3.9.2006, jolloin aikataulu-uudistuksen yhteydessä Kemijärven perinteinen yöjunaliikenne katkaistiin. Matkustajajunapysähdykset lakkautettiin Vian, Misin ja Kuusivaaran liikennepaikoilla 5.12.2007 alkaen Rautatieviraston päätöksellä. Liikennepaikkojen ei katsottu täyttävän kaikkia turvallisuuskriteerejä (mm. laiturit, valaistus). Koska pysähdykset oli kuitenkin ehditty jo painaa yleisöaikatauluihin, jouduttiin turvautumaan korvaaviin taksijärjestelyihin. Misi–Kemijärvi-välin kiskonjatkokset on äskettäin lenkitetty 1.3. aloittavien sähkölämmitteisten junien paluuvirran kulun varmistamiseksi.

Kemijärven aseman odotustila on 15.9.2007 alkaen jälleen auki myös viikonloppuisin klo 17.00–19.30. Lipunmyyntiä asemalla on kuitenkin vain maanantaista perjantaihin. Kemijärven kääntöpöytä on ollut jo pitkään yksityisomistuksessa. Se on ollut tarkoitus saada vuokralle Rovaniemi–Kemijärvi-höyryjunaliikennettä varten. Pöytä tullaan huoltamaan ja tarkastamaan ennen käyttöä, kuten myös pöydälle johtava raide.

Rovaniemi–Kemijärvi-radan peruskorjaus on valmistumassa. Sepelöintityöt ovat jo saavuttaneet Kemijärven. Hitsattu kiskotus betoniratapölkyin ulottuu Misiin saakka, uudet puuratapölkyt ja raskaammat kiskot jousikiinnityksin on vaihdettu lähes koko välille Misistä Kemijärvelle. Perusparannustyön lopullinen tavoite on Isokylän asema Kemijärveltä Sallan suuntaan. Isokylän asemalta johtaa pistoraide Kemijärven Sellun tehtaille.

Tikkalan 8,5 km pitkä rataoikaisu Joensuun eteläpuolella valmistuu nykysuunnitelmien mukaan 6.10.2008. Oikaisun yhteydessä myös Tikkalan liikennepaikka rakennetaan uudestaan. Oikaisu ulottuu lähes Hammaslahteen saakka. Vaikka uudella radalla ei ole tasoristeyksiä, nopeus tulee olemaan aluksi vain 140 km/h. RHK:lla on menossa Joensuun ja Kiteen välillä hanke, jossa tasoristeykset poistetaan. Siten noin 2010 yli 60 km:n osuudella voidaan ottaa käyttöön 200 km/h nopeus, sisältäen myös Tikkalan oikaisun.

Oriselän 1,4 km pitkä oikaisu Oriveden itäpuolella valmistuu samoin lokakuussa 2008. Vanha rata on sijainnut varsin epästabiililla paikalla ja sillä on ollut jo pitkään nopeusrajoitus. Uudelle radalle tulee myös noin 300 metriä pitkä silta. Suuren pituuden takia sille asennetaan mm. kiskonliikuntalaitteet.

Kiimasuon radanmuutostyöt Turku–Toijala-rataosalla valmistuvat kesällä 2008. Tällöin Turku–Toijala-rataosan päällysrakennetyöt ovat valmiit. Tulevaisuudessa tehtäneen penkereen vahvistustöitä 25 tonnin akselipainoa varten.

Murtomäki–Kajaani-rataosuuden nopeuden nosto 140 km:iin/t toteutui vihdoin 24.9.2007.  Seuraaviksi nopeudennostoiksi on kaavailtu Utajärvi–Kivesjärvi, Paltamo–Kontiomäki, Murtomäki–Iisalmi sekä Pieksämäki–Jyväskylä 140 km:iin/h vielä vuoden 2007 aikana sekä Lielahti–Seinäjoki Sm3-junilla 200 km:iin/h kesäkuun alussa 2008.

Uudentyyppisiä betonisia tasoristeyskansia on asennettu rataverkolle vuoden 2007 loppuun mennessä 14. Uusimmat kannet on asennettu syksyllä Sotkian tasoristeykseen Toijalan ja Urjalan välille, Lappohjaan Koverharin tasoristeykseen sekä Vantontielle Naantaliin. Kannet valmistaa Parma Oy.

VR:n lipunmyynti henkilökohtaisena asiakaspalveluna oli syksyllä 2007 jäljellä vielä seuraavilla asemilla tai seisakkeilla: Espoo, Hanko, Helsinki, Hyvinkää, Hämeenlinna, Iisalmi, Imatra, Joensuu, Jokela, Jyväskylä, Jämsä, Järvenpää, Kajaani, Kannus, Karjaa, Kauhava, Kemi, Kemijärvi, Kerava, Kirkkonummi, Kokkola, Kolari, Kouvola, Kuopio, Kupittaa, Lappeenranta, Lapua, Loimaa, Mikkeli, Oulainen, Oulu, Pasila, Pieksämäki, Pietarsaari, Pori, Riihimäki, Rovaniemi, Salo, Seinäjoki, Siilinjärvi, Tammisaari, Tampere, Tikkurila, Toijala, Tornio, Turku, Vaasa, Vammala, Varkaus, Vilppula ja Ylivieska. VR:n selvitykseen asemaverkon kehittämisestä nojautuen suunnitellaan lipunmyynnin lopettamista vuoden 2008 kuluessa Jämsän, Kannuksen, Kauhavan, Lapuan, Loimaan, Oulaisten, Tammisaaren, Toijalan ja Vammalan asemilta. Lopetusaika tarkentuu jo käynnistettyjen yt-neuvottelujen päätyttyä.

Säkylän juurikasjunat alkoivat kulkea jälleen 24.9.2007. Juurikkaita on kuormattu mm. Vaasan Vaskiluodossa. Kiukainen–Säkylä-radan kohtalo riippuu Säkylän sokeritehtaan toiminnan jatkamisesta, joka ratkennee vuoden 2008 alussa.

Junalautta Sky Windin uudeksi nimeksi tuli elokuussa Wolin ja omistajaksi Polish Steamship Company. Alus kulkee nyt reitillä Trelleborg–Swinouscje . Viimeinen lähtö Sky Windillä oli Turusta 19.8.2007. Uusi laiva on ollut haussa, mutta valitettavasti ei enää junalutta. Alkuvuonna Turun sataman rekkakuljetukset kasvoivat viime vuoteen verrattuna peräti 22 %, kun taas junien osuus oli laskeva, valitettavasti. Nyt SeaWindin liikenteessä on enää junalautta ms Sea Wind.

Junalauttaliikenne Turku–Travemünde-linjalla päättyy puolestaan 31.12.2007. Vaikka Finnlines lopettaa rautatievaunujen kuljettamisen, on mahdollista, että ms Runner jatkaa linjalla kumipyörälauttana Laivan korkeahkon iän vuoksi jossakin vaiheessa sen poistuminen on todennäköistä, jolloin se korvataan tavallisella ro-ro-lautalla eli viisi viikkolähtöä Turusta Saksaan säilyy näillä näkymin. Viime vuosina junalauttaliikenne Saksan reitillä on hiipunut hiipumistaan. Syynä on ennen kaikkea kasvanut rekkaliikenne, joka on laivayhtiöille vaunukuljetuksia kannattavampaa. Saksan junalauttaliikenteen loppuminen tuo ongelmia myös uusien kiskojen kuljettamiselle Suomeen. Tavallisella rahtilaivalla voidaan kuljettaa vain 50–60 metriä pitkiä kiskoja, kun nyt rautateitse on tuotu mm. 120 metrin kiskoja.

Tornion raideleveydenvaihtolaitteen kautta kulkee tällä hetkellä säännöllisesti seitsemän eri Rilns- vaunua, joiden raideleveyttä voidaan vaihtaa vaunun liikkuessa kävelyvauhtia. Vaunut ovat tällä hetkellä Ruukin ja Outokummun kuljetuksissa. Raideleveydenvaihtolaitteistolle asennettiin syyskuun 2007 lopulla uudistetut diagnostiikkalaitteet Saksan DB:n toimesta. Koko laitteisto on ollut alusta lähtien lainassa DB:ltä.

Kohtavaara oli Nurmeksen taajamajunien pääteasemana 18.–19.8.2007. Syynä järjestelyyn oli kaivutyöt lähellä Nurmesta. Lauantaina 18.8. H 761, 764 ja 763 oli korvattu busseilla Kohtavaarasta Nurmekseen ja vv., samoin seuraavan aamun H 762 Kohtavaarasta Nurmekseen. Dm12 yöpyi tuolloin yön Lieksassa.

Huutokoski–Savonlinna-rautatien täyskorjauksesta päätettiin hallituksen budjettiriihessä 31.8.2007. Työt tehdään vuonna 2008. Rataosalle tulee mm. betoniratapölkyt, sepelitukikerros ja jatkuvaksihitsattavat 54E1-kiskot. Radan suunnittelunopeus on 120 km/h. Radalle rakennetaan myös GSM-R-eli Raili-junaradiojärjestelmä. Väliliikennepaikat tulevat olemaan jatkossa Joroinen, Rantasalmi ja Kallislahti. Pääraidevaihteet tulevat olemaan kierrätettyjä 54E1-vaihteita. Kaiken kaikkiaan radasta tulee hyvätasoinen päärata. Ratatöiden aikana radalla liikkuu paljon raskaita työjunia, mm. kolmisensataa sepelijunaa.

Kehäradan rakennustöiden aloittamisesta 2009 tehtiin samoin päätös 31.8.2007. Radan suunnittelua jatketaan intensiivisesti. Tunneliosuudet toteutettaneen ns. kiintoraiteena ilman sepelitukikerrosta.

Tampereen laskumäellä tehdään lähitulevaisuudessa raiteistomuutoksia lähinnä läntisimmässä viuhkassa, joilla parannetaan keveiden vaunujen vierimistä. Samalla myös itäreunalla Nekalan raideyhteys puretaan tarpeettomana. Laskumäellä tutkitaan myös 25 tonnin akselipainoisten vaunujen käyttäytymistä.  Laskumäen automatiikka on uusittu kokonaosuudessaan vuoden 2007 aikana.

YV60-500-1:14-prototyyppivaihteet eli ns. ”Lehis”-vaihteet asennetaankin aikaisemmasta suunnitelmasta poiketen Tampereen sijasta Muurameen, missä pystytään Tamperetta paremmin tekemään tarvittavat koeajot. Vaihteet tulevat sallimaan 60 km/h nopeuden poikkeavalla raiteella.

Vääkiön alikulkusilta Pesiökylä–Ämmänsaari-radalla kunnostetaan lähinnä vakuutusrahoilla. Silta vaurioitui pahasti 17.2.2007 korkean auton törmättyä siihen.

Kuopion ja Siilinjärven välillä uusittiin tukikerros noin 20 kilometrin matkalta syyskuussa. Urakka työllisti mm. kaksi sepeliseulaa, kaksi harjakonetta, kaksi tukemiskonetta ja kaksi stabilisaattoria sekä aliurakoitsijoiden työkoneita. Työt alkoivat Kuopiosta. Ratatöiden vuoksi 2.–30.9.2007 korvattiin kolme junavuoroa Kuopion ja Kajaanin välillä linja-autoilla. Junat olivat IC 74, P 704 (joka kuitenkin ajettiin Oulusta Iisalmeen ilman jatkoyhteyttä, aiempi linja-autoyhteys Kajaanista) sekä P 701, joka jäi Kuopioon eikä korvaava jatkanut Kajaanista pohjoiseen. P 701 ajoi toisella rungolla normaalisti Iisalmesta Rovaniemelle normaalilla aikataululla.

Sukevan ja Murtomäen vaihteet on uusittu. Työn takia IC 77 ajoi 8.9. ja 22.9.2007 vain Iisalmeen saakka, josta oli linja-autokuljetus edelleen Kajaaniin.

Karjaan ja Dragsvikin välinen junaliikenne oli poikki 4.9.2007 Karjaan kiertotien sillan asentamisen vuoksi. Taajamajunat kulkivat normaalisti Hanko–Dragsvik-välin, mutta Karjaan ja Dragsvikin välinen osuus korvattiin linja-autoilla, jotka kulkivat taajamajunan aikataulujen mukaan. Sillan asennustyö päättyi keskiviikkoyönä 5.9. noin klo 2, jonka jälkeen radan tavaraliikennekin saattoi käynnistyä.

Haukivuoren pysähdys jäi väliin 13.9.2007 IC 78:lta. Juna ehti jo niin kauas, ettei junaa painettu takaisin, vaan matkustajat palasivat Mikkelistä junalla 77 Haukivuorelle.

Harjun asemarakennus Savon radalla paloi korjauskelvottomaksi 12.8.2007 aamulla. Rakennus purettiin sittemmin maan tasalle.

Limingan asemarakennus yritettiin tuhopolttaa aamuyöstä 15.9.2007. Onneksi ohimenneen junan kuljettaja huomasi kuitenkin pian palon ja vauriot jäivät suhteellisen vähäisiksi. Paikalla oli 10 pelastuslaitosten yksikköä. Junaliikenne oli poikki tunnin verran sammutuksen aikana. Rakennus korjattiin syys–lokakuussa.

Naantalin alkuperäinen tavaramakasiini purettiin syyskuussa 2007. Se sijaitsi paikalla missä ensimmäinen asemakin 1923–1936. Asemapäällikön talo on puolestaan muutettu vuorohoitokodiksi nimeltään ”Asemapäällikkö”.

Hangon liikennepaikan jakoa on uudistettu 9.12.2007 alkaen. Sen osat ovat Hanko asema (Hnk), Hanko tavara (Hnkt) ja Hanko-Pohjoinen (Hkp). Lappohjan ja Hangon väliin pystytetään tässä suunnassa uusi välisuojastusopastin, jolla turvataan Koppnäsin raiteen autonkuljetusvaunuliikenne.

Keljonlahti on lakkautettu 1.10.2007 alkaen omana liikennepaikkanaan. Samalla Keljo–Keljonlahti on poistettu rataosien luettelosta. Keljonlahden entisen liikennepaikan alue on myyty yksityisraiteeksi. Jyväskylän Energia rakentaa alueelle uuden voimalaitoksen, joka käyttää rautatiekuljetuksia. Äänekoski–Haapajärvi-väliltä 3.6.2007 lakkautettuja linjavaihteita ei ole purettu, koska niitä mahdollisesti tarvitaan voimalaitoksen kuljetuksiin.

Tornio-Itäinen -niminen seisake (lyhenne Tri) rakennettaneen 2008. Sillä tulevat pysähtymään Kolarin radan matkustajajunat.

Iisalmen Sahoille johtavan raiteen käyttö on päättynyt sahan päätöksestä, joten Vanhatie -niminen tasoristeys on poistettu käytöstä, mutta valolaitteen seisovat vielä paikallaan. Itse tasoristeyksen päällä on ollut uusi piki lähes koko kesän. Sahan linjavaihde on toistaiseksi paikallaan, ja se km-lukema on 546+495.

Lapinnummen ylikulkusillan harjakaisia vietettiin Kärkölässä 10.8.2007. Aurinkoinen sää suosi tilaisuutta. Sillalle oli viritetty juhlateltta. Asukkaat olivat niin tyytyväisiä tasoristeyksen poistumisesta, että uudella sillalla järjestettiin siltatanssit.

Etelä-Suomen junaliikenteessä oli elokuun lopulla kolme pahaa katkoa aivan perättäin. Vesakkoleikkuri vaurioitti tietoliikennekaappia kello 2 aamuyöllä 17.8.2007 Lahden ja Uudenkylän välisellä rataosalla, mistä johtuen liikenne pysähtyi Lahti-Riihimäki- ja Lahti-Mäntsälä-väleillä. Kaukojunat ohjattiin korjauksen ajan Riihimäen kautta. Riihimäen suunnan taajamajunia korvattiin busseilla ja Z-junien määräasemaksi tuli etelästä päin Mäntsälä. Kauko-ohjaus Kouvolasta ei toiminut eikä paikallisohjauskaan Lahdesta. Junaliikennettä hoidettiin aamupäivällä parin tunnin ajan tilapäisesti varajärjestelmällä, joka sekin petti. Iltapäivällä noin klo 13 normaali ohjausjärjestelmä saatiin korjattua.

Helkan eli Helsingin kauko-ohjauksen kaatuminen 21.8.2007 pysäytti tunniksi kokonaan junaliikenteen pahimpaan aamuruuhkan aikaan. Rantaradalla ja Helsinki–Riihimäki-välillä ei kulkenut lainkaan junia. Kaatuminen johtui edellisenä yönä tehdystä rantaradan kauko-ohjauksen päivityksestä ja samanaikaisesta akkuviasta.

Kirkkonummi–Karjaa-välillä poikkeuksellisen voimakas ukkosmyrsky tuhosi turvalaitteita 22.8.2007 puoliltapäivin. Iltapäivän Y-junat peruttiin Kirkkonummen ja Karjaan välillä. Kaukojunat olivat jopa 1,5 tuntia myöhässä. Samanaikaisesti myös Helsingin metron liikenne pysähtyi itäpäästään. Uudellemaalle iski lyhyessä ajassa noin 2500 salamaa. Rantaradan turvalaiteviat jatkuivat laajoina 24.8. asti. Vielä silloin Y-junia peruttiin Kirkkonummen ja Karjaan väliltä. Kaukojunat pysähtyivät tarvittaessa Siuntiossa ja Inkoossa.

Parkano–Seinäjoki-välillä oli puolestaan 1.9.2007 klo 16 alkaen hanakala sähköratavaurio, joka saatiin lopullisesti korjattua vasta 3.9. Rata saatiin 1.9. rullattavaan kuntoon noin viidessä tunnissa. Apuveturi varmisti Peräseinäjoella rullaukset. 

Savontalo ja Korjala rataosalla Kouvola–Kuusankoski ovat 24.8.2007 tehdyllä päätöksellä Kouvolan liikennepaikan sisäisiä vaihteita. Siten 31.1.2007 päätetty niiden avaaminen omina liikennepaikkoinaan peruttiin.

RAMO eli radan suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon perusohjekirja muutettiin 16.8.2007 nimeltään ratateknisiksi ohjeiksi. Aikaisemmin RAMOn koko nimi oli ratatekniset määräykset ja ohjeet. Julkaisu perustettiin 1972 nimellä ratateknilliset määräykset ja ohjeet. Jatkossa Rautatievirasto antaa ratatekniikkaa koskevat määräykset ja Ratahallintokeskus ylläpitää RAMOa.

Jtt:n (Junaturvallisuussääntöön liittyvät tekniset määräykset ja ohjeet) viimeinen perinteinen muutoslehti tuli voimaan 3.9.2007. Jatkossa sen sijasta RHK julkaisee rataverkon kuvauksen ja Rautatievirasto kalustorekisterin. Ne kumpikin tulevat ilmestymään sähköisinä. Siirtymävaiheessa Rautatievirasto julkaisee sähköisenä riisutun Jtt:n, josta ratatiedot on jo poistettu.

Museoliikenteelle Rautatievirasto antaa jatkossa täysin omat määräyksensä. Niihin sisällytetään liikennöinti ja tekniikka.

Henkilölaitureiden ennakkomerkkien asennus aloitettiin elokuussa 2007. Ne tulevat 700 ± 100 metriä ennen laituria. Pystymuotoisessa merkissä nimi on kirjoitettu kirjaimet allekkain.

Putikon asemarakennuksen kupeessa on päätetty säilyttää museoraide, joka palvelee suojeltua asemamiljöötä. Muusta rataverkosta irrallisella raiteella voidaan erikoistapauksissa ajaa lyhyttä matkaa resiinallakin. Putikon entinen asema sijaitsee Parikkalan ja Savonlinnan välillä.

Jussi Katajala voitti Kouvolan rautatiekirjoituskilpailun. Kilpailuun tuli 102 kirjoitusta yhteensä 41 paikkakunnalta. Kaikissa niissä käsiteltiin joko novellin tai dokumentin muodossa rautatieläiselämää, radan varren tapahtumia tai junamatkoja. Parhaista kirjoituksista julkaistaan rautatieaiheinen kirjoituskokoelma tammikuussa 2008.

UUTISIA ULKOMAILTA

Viro

Tallinnan ja Pietarin välillä kulkenut päiväpikajuna muutettiin 27.10.2007 yöjunaksi. Lähtöaika Tallinnasta on klo 22.24 ja tuloaika Pietariin 7.26, paluulähtö Pietarista 21.50 ja tulo Tallinnaan 6.28. Junassa on sekä päivä- että makuuvaunuja, kahvila ja langaton internet-yhteys. Viron ja Venäjän välisiä matkustajajunia on syksyllä ainakin ajoittain vedetty latvialaisilla ”Ekspresis”-yhtiön TEP70-vetureilla Go Railin omien vastaavien sijaan.

Tarton ratapihaa on pidennetty asentamalla ratapihan eteläpäähän pääraiteiden välille uudet kaarrevaihteet.

 Venäjä

Suomen rajan ja Pietarin väliset laajat ratatyöt ovat muuttaneet Suomen ja Venäjän välisten matkustajajunien aikatauluja niin loka- kuin marraskuussakin. Junat ovat mm. lähteneet Pietarista aikaisemmin kuin mitä painetuissa aikatauluissa on kerrottu. Pietarin tuloaikoja myöhennettiin 25.9.2007 alkaen Sibeliuksella 10 minuuttia ja Repinillä 30 minuuttia. Pietarin lähtöaikoja aikaistettiin 15.11.2007 alkaen Repinillä 30 minuuttia ja Sibeliuksella 20 minuuttia. Aikataulut hidastuvat vielä lisää keväällä 2008. Nopeajunaliikenteen mahdollistavien ratatöiden valmistuttua suurin nopeus välillä raja–Viipuri tulee olemaan 160 km/h, välillä Viipuri–Pargola 200 km/h ja Pargola–Pietari 130 km/h.

Nevskij Ekspress- pikajuna suistui radalta 13.8.2007 illalla pommiräjähdyksen takia Pietari–Moskova-radalla Malaja Visherassa noin 170 km Pietarin pohjoispuolella. ChS200-sähköveturi veti junaa lähes 200 kilometrin nopeudella räjähdyksen sattuessa noin 30 metriä junan edessä.. Venäläinen kalusto kesti hyvin suistumisen eikä yksikään matkustaja kuollut.  Radan katkeaminen vaikeutti myös Tolstoi-junien kulkua. Juna P 32 saapui Kouvolaan 14.8. illalla klo 22 jälkeen, missä se kääntyi siivouksen jälkeen paluumatkalle kaksi tuntia myöhässä. Matkustajat kuljetettiin Helsinki–Kouvola–Helsinki-välillä ylimääräisellä Sr1 3041:n vetämällä 5 Ex:n ja yhden Expt:n muodostamalla rungolla (26311+26220+26212+26217+26309+26413). Vielä 15.8.2007 Tolstoi saapui Suomeen nelisen tuntia myöhässä.

Ruotsi

SJ on voittanut takaisin Pohjois-Ruotsin henkilöliikenteen. Tähän sisältyvät yöjunat Göteborgista ja Tukholmasta Pohjois-Ruotsiin sekä pohjoisen alueelliset junat. Ensimmäisessä kilpailutuksessa SJ menetti liikenteen tammikuussa 2000 Tågkompanietille, jolta liikenne siirtyi puolestaan Connexille eli nykyiselle Veolialle kesäkuussa 2003. Uusi sopimus astuu voimaan 14.6.2008. Veolia on kuitenkin valittanut päätöksestä.

Oy VR-Rata Ab on toiminut vuonna 2007 ensimmäisen kerran pääurakoitsijana Ruotsin rataverkolla. Yhtiö on asentanut vaihteita ja raiteita peruskorjattavalla Ådalsbanalla Härnösandin pohjoispuolella. Työt tehtiin heinäkuusta joulukuuhun. Aikaisemmin VR-Rata on toiminut Ruotsissa muiden yhtiöiden aliurakoitsijana.

Norja

NSB:llä on ollut vaikeuksia: tämän vuoden aikana alkusyksyyn mennessä se on joutunut peruuttamaan yli 3000 junavuoroa joko teknisten ongelmien tai henkilöstöpulan takia. Nyt valtio on vaatinut siltä selvitystä, miten se aikoo jatkossa kohentaa tilannetta. Veturikuljettajapula vaivaa edelleen Norjaa. Rataverkolla on 11 yhtiötä, jotka liikennöivät maan rataverkolla ja NSB osti kertarysäyksellä kaikki veturikuljettajakoulutuksessa olevat oppilaat itselleen, myös ne, jotka olivat menossa muihin yhtiöihin. NSB maksaa oppilaille 20.000 kruunua kuukaudessa "opiskelupalkkaa" ja oppilaat sitoutuvat työskentelemään NSB:lle pari vuotta valmistumisensa jälkeen.

Tanska

Myöhään maanantai-iltana 13.8.2007 syttyi Tanskan Rautatiemuseon museovaraston katto tuleen Kööpenhaminassa Keskuskonepajan alueella. Syynä olivat (kuten joku aika sitten Nürnbergissäkin) kattotyöt. Uusittavaa huopakatetta oli kuumennettu kaasuliekillä ja jostain oli kipinä jäänyt kytemään kattorakenteisiin ja sitten illalla oli tuli päässyt valloilleen. Kyseisessä varastossa säilytettiin pääasiassa Sellannin museojunaliikenteen kalustoa sekä joitakin harvinaisuuksia kuten esimerkiksi vuodelta 1935 peräisin olevaa kiitojunaa "Lyntoget". Varastossa oli myös ensimmäinen

MY-veturi vuodelta 1954 ja MO 1846 vuodelta 1954. Liikkuva kalusto oli vakuutettu 112 miljoonasta Tanskan kruunusta. Automaattinen palohälytyslaitteisto teki hätäilmoituksen ja nopeasti paikalla oli sammutusyksiköitä neljältä Kööpenhaminan paloasemalta. Palo saatiin rajattua kattoon, mutta kova kuumuus esti kaluston ulosvetämisen varastosta. Vasta kolme tuntia palon syttymisen jälkeen saatiin ensimmäiset kalustoyksiköt ulos. Tämä onnistui, koska poliisi oli hälyttänyt paikalle rautateiden työntekijöitä ja lukuisia vapaaehtoisia harrastajia. Palo tuhosi katon kokonaan, mutta kattopalkit jäivät kuitenkin palomiesten ansiokkaan toiminnan johdosta ehjiksi sekä mikä tärkeintä, kalusto kärsi sittenkin aika pieniä vahinkoja. Kuitenkin vaaditaan pitkällisiä korjaustoimia, jotta kalusto saadaan entiseen kuntoonsa ja taas takaisin museojunaliikenteeseen.

Tanskassa jo kulttimaineeseen päässeet Nohab-veturit jopa lisääntyvät. Kun Railion on vähentänyt voimakkaasti maan sisäistä tavaraliikennettä, on tilalle tullut Luxembourgin rautateiden omistama CFL Cargo Danmark. Nyt entisten MX- ja MY-vetureiden lisäksi CFL on tuonut kotimaastaan sarjan 1800 vetureita. Ne ovat teknisesti lähes identtisiä tanskalaisten MY-vetureiden kanssa. Ulkoisesti hyttien muoto poikkeaa tanskalaisista. Erona MY-vetureihin 1800-sarjan veturit vetävät kaikilla kuudella akselilla. Vetureita voidaan käyttää moniajossa MX- ja MY-vetureiden kanssa, tosin vain parivedossa toisena veturina, koska niistä puuttuu Tanskan kulunvalvontalaitteet.

Saksa

Berliinin entisellä 101-vuotiaalla Schöneweiden tavararatapihalla järjestettiin 30.9.2007 perinteiset veturitallipäivät. Pääosassa olivat 52-sarjan sotaveturit, joita oli höyryssä neljä yksilöä ja kylmänä ainakin yksi. Kaikkiaan talleilla oli 12 veturia höyryssä. Näytteillä oli sähkövetureita (mm. vihreät E 18 31 ja 244 108-7), dieselvetureita, dieselmoottorijunia (mm. VT 18.16.10) ja vaunukalustoa. Uuusimpana oli esillä Ostdeutsche Eisenbahnin kiskoauto VT 650.69 (Stadlerin Regio-Shuttle RS1). Uusien osavaltioiden alueella sijaitseva Schöneweide on useiden höyryajojen lähtö tai päätepiste.

Joulukuun 9. Päivänä pääsi esimerkiksi sotaveturin 52 8177 vetämällä junalla Wannseehen itsensä Pyhän Nikolauksen eli suomalaisittain joulupukin seurassa.

Kiina

Kiinasta on muodostunut voimakkaan talouskasvun myötä maailman rautateiden suurin investointikohde. Perinteisille radoille hankitaan lisää kapasiteettia tavaraliikenteelle ja paikallisjunille rakentamalla viereen tai lähelle henkilöliikenteen suurnopeusradat. Tällä hetkellä Kiinassa on rakenteilla peräti 11 tällaista suurnopeusrataa. Käyttöönotot alkavat 2008. Suurnopeusjunia on tilattu jo 280 yksikköä. Ensimmäiset alueellisen liikenteen 200–250 km/h junat ovat jo valmistuneet ja 2008 liikenteeseen saadaan ensimmäiset 300 km/h kulkevat junat. Kunkin junatyypin pari ensimmäistä toimitetaan kokonaan tai osittain Euroopasta, jonka jälkeen junat valmistetaan paikallisissa tehtaissa. Kiina on siirtynyt siten erittäin nopeasti höyryveturikaudesta maailman huippua edustaviin suurnopeusjuniin.

Kiinassa rautatieasemilla on voimassa yhä ikiaikainen sääntö, joka kieltää niillä valokuvaamisen. Rakennuksia voi kuvata ulkoa ja sisältä, mutta pääasemien laitureille ei ole pääsyä ilman lippua ja kamera kaulassa. Pekingin päärautatieasemalla oli syyskuun lopulla käytössä matkatavaroiden läpivalaistus lentoasemien tapaan. Ilmeisesti asemalla testattiin ja kokeiltiin läpivalaisulaitteita 8.8.2008 alkavia Pekingin olympialaisia varten.