Artikkelihaku

Resiina 3/2018

Kansi 3/2018

» Halkokatoksia ja hihnakuljettimia
» Juhlavaa matkantekoa lännessä
» Uutisia pohjoisesta rajanaapuristamme

Tornio–Kolari–Äkäsjoki/Rautuvaara

Kolarin rata

Tekniset tiedot

Liikenne: henkilö- ja tavaraliikennettä
Raideleveys: 1524 mm
Pituus: Tornio–Kolari 183 km
Raiteita: 1
Sähköistys: ei
Kulunvalvonta: kyllä
Kauko-ohjaus:
Tornio
Radio-ohjaus:
(Tornio)–Kolari
Suojastus: ei

Vuosina 1922–1973 liikenteelle avattu Kolarin rata seurailee tiiviisti Tornion- ja Muonionjokia johtaen Suomen rataverkon pohjoisimpaan pisteeseen. Radan käyttö on kuitenkin vuosikymmenten aikana muuttunut raskaan teollisuuden tarpeiden palvelemisesta pitkälti Länsi-Lapin matkailun edistämiseen.

Historia

Kolarin rata on avattu liikenteelle useassa osassa vuosina 1922–1973.[1]

Rataosa Avattu liikenteelle  Pituus (km)
Tornio–Kukkola 24.3.1922 17
Kukkola–Karunki 1.1.1923 10
Karunki–Korpikylä 1.1.1926 9
Korpikylä–Aavasaksa 1.11.1927 34
Aavasaksa–Kaulinranta  
1.9.1928 7
Kaulinranta–Pello 3.1.1964 42
Pello–Sieppijärvi 1.12.1965 43
Sieppijärvi–Kolari 1.12.1966 21
Kolari–Niesa–Äkäsjoki 1.9.1967 17
Niesa–Rautuvaara 1.4.1973 10

Kun kaivostoiminta Äkäsjoella aloitettiin 1960-luvulla, tarvittiin mahdollisuus kuljettaa suuria tavaramääriä tehokkaasti. Tämän vuoksi rataa jatkettiin Kaulinrannasta pohjoiseen, ja rautatie Äkäsjoelle valmistui syksyllä 1967. Kuusi vuotta myöhemmin avattiin lisäksi rautatie Rautuvaaran kaivokselle, josta tuli Suomen rataverkon pohjoisin piste.

Liikenne

Teemu Vehkaoja
41940

Yöjuna matkalla Kolariin Tornionjoen varressa.

Nykyisin Kolarin rata on vähäliikenteinen. Tavaraliikenne rajoittuu päivittäiseen Kemistä Kolariin liikennöivään raakapuujunaan, joka suorittaa vaihtotyöt väliasemilla tarpeen mukaan.

Henkilöliikenteessä rataosaa käyttävät pääasiassa useat hiihtosesonkiaikana viikonloppuisin sekä sesonkiajan ulkopuolella muutaman kerran viikossa kulkevat Helsingin ja Kolarin väliset yöpikajunat, jotka pysähtyvät myös Tornio-itäisen ja Ylitornion seisakkeilla sekä Pellon rautatieasemalla.

Kolarin rataa ei ole sähköistetty, ja kaikki henkilöjunat ovat pääasiassa Dr16-vetoisia. Tavarajunissa käytetään sekä Dv12- että Dr16-vetureita.

Rataosan kuvaus

Kolarin rata seurailee koko matkan Tornion- ja Muonionjokilaaksojen luontaista kulkua, joten muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta radalla ei ole merkittäviä nousuja. Rataosalta on lakkautettu lukuisia pieniä liikennepaikkoja liikenteen vähentyessä.

Rata alkaa Tornion Torpista Tornionjoen itärannalta ja johtaa pohjoiseen. Tornion rautatieaseman (km 885, 0 km) pohjoispäässä Oulu–Tornio-rata littyy Kolarin rataan idästä kolmioraiteen kautta. Tornion entinen henkilöliikenteen seisake, Tornio-pohjoinen, sijaitsi kolmioraiteen koillissivulla. Pohjoiseen edettäessä rautatie ja valtatie 21 kulkevat suuren osan matkasta rinnakkain näköetäisyydellä. Ensimmäisiä seisakkeita olivat Kiviranta (km 888, 3 km) ja Teppola (km 889, 5 km) ennen Ajavojakkalaa (Aja, km 892, 7 km). Entisten Arpelan (km 893, 8 km) seisakkeen ja Ylivojakkalan (Yli, km 895, 10 km) jälkeen rautatie ja maantie loittonevat toisistaan. Ylipään (km 897, 12 km) ja Laurin (km 900, 15 km) entisten seisakkeiden paikat ohitetaan ennen kuin valtatie ja maantie kohtaavat Kukkolassa (Kko, km 901, 16 km), jonne saakka rata avattiin liikenteelle 24. maaliskuuta 1922.

Kukkolan jälkeen sivuutetaan Huhdan (km 903) ja Myllytien (km 904) entisten seisakkeiden paikat, ennen kuin ylitetään Liakanjoen teräspalkkisilta, ja valtatie loittonee radasta. Aapajoen (Apa, km 906, 21 km) entisen liikennepaikan pohjoispuolella ratalinjaus ohittaa entiset Näsijoen (km 908, 23 km) ja Aapajärven (km 910, 25 km) seisakkeet ja siirtyy Huruvaaran itälaidalle, kiertäen Karungin taajaman itäpuolitse. Karungin (Kri, km 911, 26 km) lakkautettu rautatieasema toimi lyhyen aikaa Suomen ja Ruotsin välisenä yhdysliikenneasemana ennen Haaparannan aseman valmistumista. Rautatie Kukkolasta Karunkiin valmistui 1. tammikuuta 1923. Tornionjoen toisella rannalla Ruotsin puolella on niin ikään Karungin rautatieasema.

Karungista pohjoiseen sivuutetaan entiset Saarenpään (km 914, 29 km) ja Potkukorvan (km 917, 32 km) seisakkeet. Rautatie ja valtatie kiertävät 124 metriä korkean Nivavaaran länsipuolitse. Jyrkkärinteisen Nivavaaran kalliolaki kohoaa noin 80 metriä rautatien yläpuolelle. Vaaran pohjoispuolella sijaitsee lakkautettu Korpikylän (Krp, km 920, 35 km) asema, joka avattiin liikenteelle 1. tammikuuta 1926.

Matkakosken (km 922, 37 km) entinen seisake sijaitsi suunnilleen Korpikylän ja Niemenpään (km 923, 38 km) puolessa välissä. Niemenpään liikennepaikka lakkautettiin useiden muiden Kolarin radan liikennepaikkojen kanssa vuonna 1967, mutta liikennepaikkanimi otettiin uudelleen käyttöön 4. joulukuuta 2003, kun puoli kilometriä vanhan liikennepaikan pohjoispuolelle perustettiin Niemenpään (Nmp, km 924, 39 km) välisuojastuspiste. Se on ensimmäinen käytössä oleva liikennepaikka Tornion pohjoispuolella.

Niemenpäästä pohjoiseen rata jatkui Martimoon (Mro, km 926, 41 km). Rovakankaan (km 929, 44 km), Pekanpään (Pkp, km 930, 45 km)  ja Poikkilahden (km 931, 46 km) vanhojen seisakkeiden jälkeen rautatie ja valtatie palaavat näköetäisyydelle, ja saavutaan Kainuunkylään (Kny, km 935, 50 km). Rautatie kiertää yli 180 metrin korkeuteen kohoavat Riisperin ja Huitaperin vaarat niiden länsipuolitse, ja rannikkomaisema alkaa muuttua jylhäksi tunturimaastoksi.

Hirstiön (km 936, 51 km), Armassaaren (km 939, 54 km) ja Vuopiorannan (km 940, 55 km) vanhat seisakkeet sivuutetaan ennen Palovaaran juurella sijaitsevaa Nuottiorantaa (Nrn, km 942, 57 km). Radanvarren asutus alkaa tihentyä, kun ohitetaan Repovaaran (km 943, 58 km) ja Tolpin (km 944, 59 km) seisakkeiden paikat. Rautatie laskeutuu pitkin jylhän Ainiovaaran länsirinnettä, ja saavutaan Ylitornion (Ytr, km 946, 61 km) rautatieasemalle, joka on yöjunien ensimmäinen pysähdyspaikka Tornion pohjoispuolella. Asemarakennus on purettu, ja seisakkeeksi muutettu Ylitornion liikennepaikka käsittää vain laituriraiteen ja yhden lyhyen pistoraiteen, jota käyttää vain ratatyökalusto.

Teemu Vehkaoja
47443

Pikajuna tulossa Tengeliönjoen sillalle.

Alkkulan ja Taron (km 948, 63 km) seisakkeet sijaitsivat kilometripylvään 948 molemmin puolin noin puolen kilometrin päässä toisistaan Ylitornion taajaman pohjoislaidalla. Repovaarasta alkanut alamäki päättyy Taron pohjoispuolelle ja rautatie kääntyy kohti koillista, poispäin joesta ja valtatiestä. Hieman ennen Aavasaksan (Avs, km 953, 68 km) liikennepaikkaa radan länsipuolella on joenrantaan johtaneen vanhan sivuraiteen pohja. Sivuraide liittyi Kolarin rataan kolmioraiteella nykyisen seututien 930 ylikulun eteläpuolella.

Aavasaksan liikennepaikka avattiin liikenteelle 1. marraskuuta 1927. Aavasaksanvaaran länsirinteellä S-kaarteessa sijaitsevalle liikennepaikalle rakennettiin myös pieni veturitalli vesitorneineen. Vanha asemarakennus on nykyisin yksityisasuntona. Liikennepaikka lakkautettiin 4. joulukuuta 2003, kun Kolarin radan liikenteenohjaus muuttui radio-ohjaukseksi. Samalla pääraiteen vaihteet purettiin, mutta lähes kilometrin pituinen sivuraide jätettiin purkamatta. Rataosan perusparannustöiden vuoksi Aavasaksa otettiin uudelleen käyttöön linjavaihteena 11. toukokuuta 2009.

Aavasaksalta rata laskeutuu alas Tengeliönjoen rautatiesillalle (km 955, 70 km). Nykyinen 111 metrin pituinen rautatiesilta on rakennettu vuonna 1951, mutta sen perustukset ovat peräisin vuodelta 1928. Sillan jälkeen avautuu suora, jolla sijaitsi Rahtulan (Rtl, km 956, 71 km) liikennepaikka. Kuivakankaan (km 958, 73 km) pohjoispuolella ennen Kaulinrantaa (Klr, km 961, 76 km) valtatie ylittää rautatien ja siirtyy itäpuolelle.

Simo Toikkanen
47555

Talven sesonkijuna matkalla etelään Juoksengin ja Kaulinrannan välillä.

Kaulinrantaan saakka rautatie valmistui 1. syyskuuta 1928. Liikennepaikka oli 1. joulukuuta 1966 saakka nimeltään Kauliranta, ja Kolarin radan pääteasemana se oli aina 3. tammikuuta 1964 saakka, jolloin rata Pelloon saakka valmistui.

Kaulinranta säilyi liikennepaikkana aina 15. marraskuuta 1999 saakka, jolloin se lakkautettiin. Kolarin radan siirtyessä radio-ohjaukseen perustettiin Marjosaaren (km 963, 78 km) seisakkeen pohjoispuolelle uusi Kaulinrannan välisuojastuspiste, joka on Kolarin radan nykyisistä liikennepaikoista neljäs Torniosta pohjoiseen. Puoli kilometriä nykyisen välisuojastuspisteen pääopastimilta pohjoiseen sijaitsi ennen Nappiaisen (km 964, 79 km) seisake.

Kaulinrannan pohjoispuolella rautatie kulkee lyhyen matkaa aivan Tornionjoen rannassa ja valtatien vierellä. Valtatien levähdyspaikka lyhyen matkaa Kaulinrannasta pohjoiseen onkin yksi harvoja paikkoja, missä voi kuvata suomalaisen junan taustanaan Tornionjoki ja Ruotsin vaaramaisema. Kauvosaaren (km 967, 82 km) ja Kattilakosken (km 971, 86 km) entisten seisakkeiden pohjoispuolella valtatie ja rautatie kulkevat vierekkäin Tornionjoen rannassa Kattilavaarojen ja Ratasvaaran rinteillä, rautatie kuitenkin valtatietä huomattavasti alempana. Ratasjoen rautatiesiltojen jälkeen valtatie ylittää rautatien toistamiseen ennen Koivu- ja Rovavaaran juurella sijannutta Juoksengin (Jks, km 978, 93 km) liikennepaikkaa.

Puonavaaran (km 981, 96 km) seisake sijaitsi samannimiselle vaaralle johtavan tien tasoristeyksessä. Pakisjärven (km 983, 98 km) seisake sijaitsi Pakisjärvenpään taloryhmän lähellä sivutien varressa. Juoksengin pohjoispuolelta alkaneen suoran pohjoispäässä sijaitsi Turtolan (Tur, km 985, 100 km) liikennepaikka saman nimisen kylän laidalla sadan kilometrin päässä Torniosta.

Turtolan pohjoispuolella valtatie ja rautatie erkanevat toisistaan, ja rautatie kääntyy syvemmälle harvaan asuttuun korpeen. Sen myötä myös virallisten seisakkeiden määrä väheni huomattavasti. Koutus (km 989, 104 km) sijaitsi vielä Turtolan kylän laitamilla, mutta seuraava seisake löytyi vasta ensimmäisen nelinumeroisen kilometripylvään pohjoispuolelta Isorannasta (km 1001, 116 km), joka puolestaan sijaitsi aivan Pellon (Pel, km 1003, 118 km) tuntumassa. Ennen Pellon asemaa rautatie ylittää Jolmanputaan.

Jape Ruotsalainen
35945

Pikajuna keväisellä Pellon asemalla.

Pello on Ylitornion ohella toinen Kolarin radan väliasemista, joilla on henkilöliikennettä. Lisäksi Pello on rataosan liikennepaikoista ainoa, jossa junien kohtaaminen on mahdollista. Ratapihaa käytetään myös raakapuun kuormaukseen, ja sieltä erkanee pistoraide Pellon kunnan teollisuusalueelle.

Pellon pohjoispuolella muutamaa kilometriä ennen Sorvanojan (Sja, km 1010, 125 km) entistä seisaketta rautatie alittaa valtatien ja siirtyy Väylänvarrentien tuntumaan. Ennen Naamijokea (Nmj, km 1020, 135 km) radanvarren asutus on vähäistä. Naamijoen vanhan liikennepaikan pohjoispuolella ylitetään samanniminen joki, ja rautatie kääntyy pois joen tuntumasta asumattomaan erämaahan. Turtolasta eteenpäin erämaata halkovat useat pitkät suorat.

Pellon ja Kolarin välillä liikennepaikkoja on ollut vain muutamia. Koivumaan (Kva, km 1033, 148 km) liikennepaikka on jo lakkautettu, mutta pitkällä suoralla samannimisen kylän länsipuolella sijaitseva Sieppijärven (Spj, km 1046, 161 km) liikennepaikka on edelleen käytössä. Käytännössä Sieppijärvi toimii välisuojastuspisteenä, mutta siellä kuormataan myös raakapuuta. Laajasta ratapihasta on käytössä enää yksi sivuraide, eikä sitä voi käyttää junien kohtaamisiin. Rautatie Sieppijärvelle avattiin liikenteelle 1. joulukuuta 1965.

Jape Ruotsalainen
47456

Sieppijärven pohjoispuolelta rata jatkuu pitkinä suorina osuuksina nykyisin käytössä olevan rataverkon pohjoisimmalle liikennepaikalle Kolariin (Kli, km 1067, 182 km), joka on samalla myös Helsingistä lähtevien yöjunien pääteasema. Ratapihan itälaitaa reunustavat korkeat raakapuupinot, ja maamerkkinä on Kolarin uusi asemarakennus kotamaisine kupoleineen.

Tulevaisuus

Ruotsin puolella Pajalassa tehtävien kaivosinvestointien vuoksi Kolarin rataa on suunniteltu jatkettavaksi joko Kolarista tai Äkäsjoelta Muonionjoen länsipuolelle. Kaivostoiminnan vaatimien malmirikasteiden rautatiekuljetukset on määrä aloittaa vuonna 2012. Kuljetukset suuntautuvat Tapulin ja Sahavaaran kaivoksilta Ruotsista Kemin satamaan, jossa malmirikaste siirtokuormataan laivoihin. Malmin rautatiekuljetukset edellyttävät merkittäviä investointeja, olemassa olevan radan ja siltojen kunnostamista sekä uusien liikennepaikkojen rakentamista.[2]

Liikennepaikat

Lyh. Nimi Namn Ratakm Rataosa Avattu Matkustaja-
liikenne
lopetettu
Tavara-
liikenne
lopetettu
Lakkautettu
Trn Tornio 0+000 Tornio–Kolari,
Laurila–Tornio raja,
Tornio–Röyttä
12.12.2010 Info
Top Tornio-Pohjoinen 884+100 Tornio–Kolari 21.02.1986 03.05.2004 Kyllä 09.01.2005 Info
Tor Tornio asema Torneå 884+656 Tornio–Kolari,
Laurila–Tornio raja,
Tornio–Röyttä
16.10.1903 29.05.1988 Info
Kiviranta 885+692 Tornio–Kolari 01.12.1931 28.05.1967 Kyllä 01.12.1967 Info
Teppola 889+450 Tornio–Kolari 01.09.1954 28.05.1967 Kyllä 01.12.1967  
Aja Alavojakkala 891+900 Tornio–Kolari 25.01.1915 28.05.1967 01.06.1968 01.06.1968 Info
Arpela 893+106 Tornio–Kolari 22.05.1932 28.05.1967 Kyllä 01.12.1967 Info
Yli Yli-Vojakkala 894+820 Tornio–Kolari 25.01.1915 28.05.1967 01.06.1968 01.06.1968 Info
Ylipää 896+648 Tornio–Kolari 01.09.1954 28.05.1967 Kyllä 01.12.1967  
Lauri 900+137 Tornio–Kolari 01.12.1931 28.05.1967 Kyllä 01.12.1967 Info
Kka Kukkola 901+242 Tornio–Kolari 25.01.1915 28.05.1967 01.07.1951 01.12.1967  
Huhta 902+969 Tornio–Kolari 01.12.1931 31.05.1947 Kyllä 01.06.1948  
Myllytie 904+280 Tornio–Kolari 01.12.1931 28.05.1967 Kyllä 01.12.1967 Info
Apa Aapajoki 905+634 Tornio–Kolari 25.01.1915 28.05.1967 01.06.1968 01.06.1968  
Näsijoki 907+625 Tornio–Kolari 25.10.1954 28.05.1967 Kyllä 01.12.1967  
Aapajärvi 909+900 Tornio–Kolari 01.09.1954 28.05.1967 Kyllä 01.12.1967  
Kri Karunki 910+979 Tornio–Kolari 25.01.1915 28.05.1967 04.12.2003 Info
Saarenpää 913+543 Tornio–Kolari 01.06.1954 28.05.1967 Kyllä 01.12.1967  
Potkukorva 917+100 Tornio–Kolari 01.12.1931 28.05.1967 Kyllä 01.12.1967  
Krp Korpikylä 919+763 Tornio–Kolari 01.01.1926 28.05.1967 01.06.1968 01.06.1968  
Matkakoski 921+553 Tornio–Kolari 01.10.1957 28.05.1967 Kyllä 01.12.1967  
Niemenpää (vanha) 923+015 Tornio–Kolari 15.05.1933 28.05.1967 Kyllä 01.12.1967  
Nmp Niemenpää (uusi) 923+605 Tornio–Kolari 04.12.2003 Kyllä Kyllä Info
Mro Martimo 925+510 Tornio–Kolari 16.01.1927 28.05.1967 01.06.1968 01.06.1968  
Rovakangas 928+500 Tornio–Kolari 01.09.1954 01.03.1964 Kyllä 30.05.1965  
Pkp Pekanpää 929+564 Tornio–Kolari 16.01.1927 28.05.1967 01.06.1968 01.06.1968  
Poikkilahti 931+395 Tornio–Kolari 01.11.1954 30.05.1965 Kyllä 22.05.1966  
Kny Kainuunkylä 934+100 Tornio–Kolari 16.01.1927 28.05.1967 01.06.1968 04.12.2003  
Hirstiö 935+818 Tornio–Kolari 24.01.1955 01.03.1964 Kyllä 30.05.1965  
Armassaari 938+374 Tornio–Kolari 16.01.1927 01.03.1964 Kyllä 30.05.1965  
Vuopioranta 940+225 Tornio–Kolari 01.09.1954 01.03.1959 Kyllä 01.03.1959  
Nrn Nuottioranta 941+956 Tornio–Kolari 16.01.1927 28.05.1967 01.06.1968 01.06.1968 Info
Repovaara 943+261 Tornio–Kolari 24.01.1955 28.05.1967 Kyllä 01.12.1967  
Tolppi 944+188 Tornio–Kolari 01.12.1931 28.05.1967 Kyllä 01.12.1967  
Ytr Ylitornio Övertorneå 946+139 Tornio–Kolari 16.01.1927 27.09.1987 Info
Alkkula 947+545 Tornio–Kolari 01.09.1954 28.05.1967 Kyllä 01.12.1967  
Taro 948+100 Tornio–Kolari 01.12.1931 28.05.1967 Kyllä 01.12.1967 Info
Avs Aavasaksa 953+410 Tornio–Kolari 01.12.1931 01.05.1995 01.01.2001 Info
Rtl Rahtula 956+600 Tornio–Kolari 01.09.1928 01.12.1966 Kyllä 01.04.1967 Info
Kuivakangas 958+164 Tornio–Kolari 01.02.1954 01.12.1966 Kyllä 01.04.1967  
Klr Kaulinranta (vanha) 960+643 Tornio–Kolari 01.09.1928 01.12.1966 01.01.1993 15.11.1999 Info
Marjosaari 962+683 Tornio–Kolari 01.03.1964 01.12.1966 Kyllä 01.04.1967  
Klr Kaulinranta (uusi) 963+350 Tornio–Kolari 04.12.2003 Kyllä Kyllä Info
Nappiainen 963+806 Tornio–Kolari 01.12.1964 01.12.1966 Kyllä 01.04.1967  
Kauvosaari 967+483 Tornio–Kolari 03.01.1964 01.12.1966 Kyllä 01.04.1967  
Kattilakoski 971+158 Tornio–Kolari 31.05.1964 01.12.1966 Kyllä 01.04.1967  
Ratasjoki 973+296 Tornio–Kolari 03.01.1964 01.12.1966 Kyllä 01.04.1967  
Jks Juoksenki 976+958 Tornio–Kolari 03.01.1964 01.12.1966 01.01.2001 04.12.2003 Info
Puonavaara 980+750 Tornio–Kolari 03.01.1964 01.12.1966 Kyllä 01.04.1967  
Pakisjärvi 982+555 Tornio–Kolari 03.01.1964 01.12.1966 Kyllä 01.04.1967  
Tur Turtola 985+224 Tornio–Kolari 03.01.1964 01.12.1966 01.01.2001 04.12.2003 Info
Koutus 989+110 Tornio–Kolari 31.05.1964 01.12.1966 Kyllä 01.04.1967  
Isoranta 1000+760 Tornio–Kolari 03.01.1964 01.12.1966 Kyllä 01.04.1967  
Pel Pello 1002+630 Tornio–Kolari 03.01.1964 Info
Sja Sorvanoja 1010+470 Tornio–Kolari 01.12.1972 Kyllä 01.10.1975 01.10.1975  
Nmj Naamijoki 1020+260 Tornio–Kolari 01.12.1965 Kyllä 04.12.2003 Info
Kva Koivumaa 1032+700 Tornio–Kolari 01.12.1965 Kyllä  
Spj Sieppijärvi 1045+900 Tornio–Kolari 01.12.1965 Kyllä  
Kli Kolari 1067+210 Tornio–Kolari,
Kolari–Rautuvaara
01.12.1966 Info
Nie Niesa 1074+870 Kolari–Rautuvaara,
Niesa–Äkäsjoki
01.04.1973 Kyllä Kyllä 09.01.2005  
Rra Rautuvaara 1085+100 Kolari–Rautuvaara 01.04.1973 Kyllä 01.03.2002 09.01.2005  

Lyh. Nimi Namn Ratakm Rataosa Avattu Matkustaja-
liikenne
lopetettu
Tavara-
liikenne
lopetettu
Lakkautettu
Nie Niesa 1074+870 Kolari–Rautuvaara,
Niesa–Äkäsjoki
01.04.1973 Kyllä Kyllä 09.01.2005  
Äj Äkäsjoki 1084+440 Niesa–Äkäsjoki 01.09.1967 Kyllä Kyllä 09.01.2005 Info


Lähteet