Artikkelihaku

Resiina 4/2023

Kansi 3/2021

  • Suljetut ja hiipuneet rataosat
  • Märklin-päivät 2023
  • Stalinin salonkivaunu
  • Tasoristeys-palsta

Tasoristeys 2/2023

TRAFICOMIN KALUSTOREKISTERI-MUUTOKSET 1.2.30.4.2023

Uudet rekisteröinnit
  • 5 Sr3 (91 10 3103 351-5, 91 10 3103 352-3, 91 10 3103 353-1, 91 10 3103 354-9 ja 91 10 3103 355-6)
  • 1 Ttk5 (99 10 9121 001-3)
 Muutettu kalusto
  •  –
 Romutettu kalusto
  •  27 Ome

Alla oleviin uutisiin liittyvät kuvat kuvateksteineen näet painetussa Resiina-lehdessä 2/2023.

Sr1-vetureiden runkoja ja koreja on ollut huutokaupassa keväällä 2023. Kohteet myytiin useammalle kierrätysalan ostajalle. Kymmenestä veturista (3047, 3054, 3060, 3062, 3063, 3066, 3074, 3095, 3099 ja 3103) on poistettu 2021–2022 mm. telit ja kaikki käytössä olevien vetureiden varaosiksi kelpaava materiaali. Vain kahdessa veturissa oli jäljellä muuntaja.

Sr1-vetureiden saneerausta on suunniteltu. Hanke käsittäisi noin puolensadan veturin saneerauksen. Vetureita käytettäisiin jatkossakin tavaraliikenteeseen.

Sr1 3022 jäi 14.4.2023 riisuttavaksi Kouvolaan. Osia käytetään muiden vetureiden varaosina.

Sr1 3097:n ja 3102:n taemmat virroittimet vaurioituivat 9.5.2023, kun veturit saapuivat junassa T 2903 Kouvola lajittelusta Joensuu Sulkulahteen. Sulkulahteen saavuttaessa ajolanka putosi vetureiden päälle, jolloin ylhäällä olleet virroittimet kaatuivat.

Sr3-veturit eli Vectronit 33533354 ja 3355 tuotiin Hankoon ja hinattiin Dv12:lla aikataululla Vet 11602 edelleen Ilmalan varikolle 28.3.2023. Nyt tilatuista 80 veturista Suomessa on jo 55.

Dv12 2558 vaurioitui lievästi, kun Kaskisista Seinäjoelle matkanneen T 53270:n eteen ajoi henkilöauto Bäckbyn puomillisessa tasoristeyksessä Kaskisten ja Närpiön välillä 8.3.2023 klo 14.15. Auto raahautui junan edessä parisataa metriä. Kaksi autossa ollutta loukkaantui lievästi. Juna jatkoi matkaansa runsaat kaksi tuntia onnettomuudesta.

Dv12 2607 oli puolestaan osallisena, kun edellisestä tasoristeysonnettomuudesta vuorokautta myöhemmin kolahti taas Kaskisten radalla 9.3.2023 klo 14.20. Henkilöauto ajoi Kaskisista Seinäjoelle matkanneen Vet 11066:n eteen Peuralan vartioimattomassa tasoristeyksessä Koskenkorvan ja Ilmajoen välillä. Veturiparin toinen veturi oli Dv12 2619. Kyseessä oli edellisen onnettomuuden jälkeen seuraava juna Kaskisista; Teuvalla oli käynyt välillä yksi junapari. Autoilija loukkaantui lievästi. Juna jatkoi matkaansa runsaan tunnin onnettomuudesta.

Dr16-vetureissa on ollut alkuvuonna 2023 huomattavan paljon vikoja, jotka ovat usein hidastaneet mm. Kolarin yöjunien kulkua. Kaksinvedon toisen veturin puuttuminen on ajoittain hidastanut Kolarin saapuvien junien vaihtotyötä, kun talviolosuhteissa yhden veturin voima on ollut loppumaisillaan työnnettäessä autojunarunkoa purkuun autonkuormaussillakkeeseen.

Dr16 2805 syttyi palamaan tavarajunassa T 5137 Sieppijärven ja Kolarin välillä 31.3.2023 klo 16.50. Sammutustöiden jälkeen Kolarista lähteneen yöjunan P 276 veturi Dr16 2822 kävi hakemassa syttyneen veturin junarunkoineen Kolariin. Yöjuna jäi tapauksen takia lähdössä 41 minuuttia myöhään. Veturi päätettiin poistaa käytöstä ja se tuotiin 18.5.2023 Pieksämäelle, missä siitä riisutaan sopivat osat varaosiksi.

Dr16 2812 on poistettu käytöstä. Veturi vikaantui Joensuussa 6.2.2023, kun se oli lähtenyt vetämään junaa T 4731 Uimaharjuun. Veturi siirrettiin 9.2.2023 Pieksämäen konepajalle, missä se on jo pääosin purettu.

Dr19-veturit eli Stadlerin valmistama VR:n uusi dieselveturityyppi asetettiin kaupalliseen liikenteeseen 3.5.2023. Ensimmäinen juna oli T 5137 Kemistä Kolariin.

Dr21-vetureita eli North Railin raskaita vaihtovetureita on alettu käyttää aiemman Kotkan Mussalon lisäksi Siilinjärven Ruokosuolla ja myöhemmin otetaan käyttöön myös Uudenkaupungin Hangonsaaressa. Dr21 1570 hinattiin 13.–14.4.2023 henkilökunnan koulutusta varten Kotkan Kotolahdesta Siilinjärven Ruokosuolle, missä se on tehnyt vaihtotöitä 17.4.2023 alkaen.

Dr21 1574 nimeltään Ants hinattiin Hangosta Kotkaan 9.5.2023. Veturi oli tuotu meritse Paldiskista Hankoon. Siinä oli siirrossa muiden North Railin vetureiden tapaan vielä Operailin nimi kyljessä. Dr21 1574 eroaa aiemmasta 1570:sta siten, että veturissa on myös radio-ohjaus. Myös kolmas samanlainen veturi on jo tilattu.

Sm2-yksiköitä, joita oli vikaantuneina jätetty eri junista Riihimäelle, haettiin sieltä 3.3.2023 vastaisena yönä maksimikokoonpanossa Ilmalaan. Hakijana Ilmalasta 2.3. lähti Sm2 6100 junana HV 10251. Paluujunan HV 10252 kokoonpano oli 6100+6078+6075+6081+6067.

Sm2-junien saneeraus on jatkunut, mutta on nyttemmin pysähtynyt. Viimeisenä saneerattuna liikenteeseen palasi 6091junassa Z 9899 Helsingistä Lahteen 25.3.2023; väriltään yksikkö on kuitenkin edelleen punainen/valkoinen. Viimeiset kuusi alkuperäisen suunnitelman mukaan liikenteeseen jäänyttä punainen/valkoinen-väreissä olevaa Sm2:ta ovat 6052, 6073, 6075, 6084, 6090 ja 6091. Näistä Ilmalaan seisomaan ovat jääneet 6052 5.4.2023 alkaen, 6073 24.2.2023 alkaen ja 6084 jo 24.1.2023 alkaen. Tultuaan aamulla 24.1.2023 Kouvolasta Z-junassa 9806 Helsinkiin ja jäätyään Ilmalan varikolle Sm2 6084 kävi sieltä kuitenkin 28.2.2023 junina HV 10255/10256 Tikkurilassa ja uudelleen 11.3.2023 junina HV 10251/10252.

Sm2-junien koulutus- ja koeajoja on suuntautunut Helsingistä Karjaalle 4.5.2023 alkaen, koska pääradan ratatyöt rajoittavat sen suunnan kapasiteettia.

Sm2-junista yhdentoista siirtyminen Suomen Lähijunat Oy:n omistukseen tapahtuu nykysuunnitelmien mukaan viimeistään 31.7.2023. Siihen asti junat ovat VR:n omistuksessa. Kaikki 11 varaosista pääosin purettua junarunkoa ovat Hyvinkään konepajan alueella, jossa junien modernisointi on suunniteltu tehtävän. Junien ensimmäinen käyttökohde on suunnitelmien mukaan Uudenkaupungin rata, vaikkakin myös Rauman ja Vaasan suunnat ovat olleet esillä.

Sm6- eli Allegro-junia pyydettiin avustuksena Ukrainaan pääministeri Sanna Marinin tavatessa 10.3.2023 Ukrainan rautateiden pääjohtajan Oleksandr Kamyshinin. Junat omistaa VR:n ja RZD:n omistama Karelian Trains. Moskovan arbitraatiotuomioistuin määräsi 26.4.2023 VR Groupin ja Karelian Trainsin jatkamaan velvollisuuksiensa täyttämistä, mukaan lukien Allegro-junien liikennöintiä. VR:n mukaan moskovalaisella tuomioistuimella ei ole kuitenkaan toimivaltaa osapuolten välisissä sopimuksissa. Allegro-junat ovat seisseet Ilmalassa aluksi sisällä ja sittemmin ulkona maaliskuusta 2022 alkaen. Kaikista Allegro-junista on purettu 2023 alussa ravintolavaunuissa leasing-sopimuksella olleet keittiökalusteet. Suunnitelmissa on ollut, että rungoista yksi säilytettäisiin jatkossa Hyvinkään konepajan tiloissa ja kolme Turussa.

Tve3 473:n kunnostus on valmistunut Hyvinkään konepajalla. Topparoikka ry:n veturi oli tarkoitus siirtää toukokuun 2023 alussa Vierumäelle, mutta paikan sivuraiteiden kunto esti siirron. Veturiin on hankittu varaosia samanlaisesta entisestä Kreaten Move 51h -veturista, joka on purettavana Lohjalla Helsingin Metallipurkaus Oy:ssä, eli samassa paikassa, missä on yhä jäljellä vuosia sitten Koverharista ostettu Otso 2.

Tve4 506 eli Hyvinkään konepajalla ollut VR:n vaihtoveturi siirrettiin 23.2.2023 Kouvolaan. Veturin omistaa VR FleetCare. Se haluttiin tuottavimpiin töihin kuin mitä veturi Hyvinkäällä teki.

Tka6 131/1978 on lahjoitettu Sinisten vaunujen ystävät ry:lle 9.2.2023. Vaunulla ei ole koskaan ollut VR:n numeroa, koska Saalasti myi sen suoraan Lännen Tehtaat Oy:lle Säkylään. Vielä Porissa olevan ratakuorma-auton lahjoitti Prorata Oy.

Tka7- ja Tka8-kalustoa on myyty NRC:ltä FleetCarelle, joka puolestaan vuokraa niitä rataurakoitsijoille.

Ttk2 99 10 9124 101-8 eli GRK Suomi Oy:n tilaama Unimat 08-2X-4x4/4S-vaihteen- ja raiteentukemiskone tuotiin Hankoon 15.3.2023 ja ajettiin jo seuraavana päivänä Hyvinkään konepajalle.

Sepelinpuhdistuskoneet Tsp-891 ja 893 eli Hepokatit hinattiin Fenniarailin Dr18:lla 6.5.2023 Pieksämäeltä Kouvolaan ja 9.5.2023 sieltä edelleen Hankoon. Tsp-891 (Plasser & Theurer nro 363/v. 1998) on tyypiltään RM 80 U - PX ja Tsp-893 (nro 311/v. 1992) RM 80 - PX - SF 2. Koneet laivattiin aluksi Viroon. Valmistaja kunnostaa koneet uuteen käyttöön. VR:llä ja sittemmin VR Radalla/Trackilla oli kolme raidesepelinpuhdistuskonetta, Tsp-891–893. Näistä vain 892 modernisoitiin 2007–2008. Nykyään sepelin vaihto tehdään pääosin lisälaitteilla varustettujen kiskopyöräkaivinkoneiden avulla. Hepokatit eivät työmenetelmänä ole enää menestyneet urakoiden kilpailutuksissa.

Spenon vaihteenhiontakone RR16 MS-13 hioo tärkeimpiä vaihteita alkukesällä 2023. Yksikkö haettiin raideleveyden vaihdon jälkeen Torniosta 27.4.2023. Siinä, missä raiteenhiontajuna käy Suomessa yleensä vuosittain, ostetaan vaihteenhiomakoneen palveluja harvemmin.

X40-junia eli ruotsalaisia SJ:n kaksikerroksisia moottorijunia peruskorjataan FleetCaren toimipisteissä Oulussa ja Pieksämäellä 2023–2027. Modernisointiprojektiin kuuluu 27 junaa. Ne kuljetetaan Tornion kautta, missä hyödynnetään uutta telinvaihtoraidetta. Siirrot Tornion, Oulun ja Pieksämäen välillä tehdään aputeleillä, jonka tyyppisiä käytetään mm. Sr3-veturien kuljetuksissa Saksassa tehtaalta Allachista Rostockin satamaan. Ensimmäinen prototyyppijuna kuljetettaneen vielä muilla keinoin. Peruskorjaus käsittää ulko- ja sisäpuolisen kunnostuksen ja maalauksen, sisustuksen uusinnan, uudet istuimet ja valaisimet sekä uuden matkustajainformaatiojärjestelmän.

MD-teleillä kuljetettaneen puolestaan ruotsalaisia bistrovaunuja, joita tullaan peruskorjaamaan FleetCarella jo ennen X40-junia.

Soek-säiliövaunuja on ostettu kaksi VR:ltä Väylävirastolle ja siellä raivauspalvelujen käyttöön. Vaunuja voidaan käyttää esimerkiksi vaarallisten aineiden kuljetusten koulutuksessa ja palojunavaunuina. Toinen vaunuista sijoitetaan Kouvolaan ratateknisen oppimiskeskuksen alueelle, missä on myös yksi kolmesta raivauspalvelun tukikohdasta. Toinen vaunu sijoitetaan Kontiomäen Laajakankaalle.

Habins-vaunu oli ensimmäisen kerran kaupallisessa koeliikenteessä 18.3.2023 Kouvolasta Patokankaalle T 7015:ssä, kun junarunko lähti hakemaan pohjoisesta sahatavarakuormaa. Fenniaraililla on näitä sahatavaravaunuja kaksi. Niistä piti alun perin tulla Habins-vaunuja, mutta niistä tullee kuitenkin pienemmän nopeuden sallivia Habin-vaunuja. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on viivästyttänyt vaunujen laajempaa toimitusta, sillä vaunujen monien osien piti tulla Ukrainasta.

Yaran Virosta hankkimien GOST-standardin mukaisten säiliövaunujen muutostyöt valmistunevat kesäkuuhun 2023 mennessä. Näitä, kuten muitakin GOST-vaunuja, saadaan käyttää Suomen sisäisessä liikenteessä vuoden 2026 loppuun.

BHpy-tavaravaunut 980059-0980106-9 ja 980187-9 toimivat syksyllä 2023 Helsingin Katajanokalle Kanavakatu 3:een avattavan Noli Studioiden hotellin terassina. Vaunuille on rakennettu raide, jonka kiskot ovat peräisin Katajanokan vanhoista raiteista. Juuri terassin kohdalla ei raidetta kuitenkaan ennen ole ollut. Jotta vaunut saatiin mahtumaan terassiksi katualueelle, kavennettiin niitä ensin Teräspyörän konepajalla Voikkaalla. Rungon kaventamisen lisäksi pyöräkertojen akselit piti katkaista toiselta puolelta laakeroinnin kohdalta, eli käytännössä sieltä pyöräkerran ripustukset jousineen poistettiin. Korvaavaksi ripustusrakenteeksi hitsattiin teräspalkit pyörien välistä akseleista vaunun runkoon. Näin terassin paikallaan pysyminen on varmistettu, vaikka meno sillä äityisi vauhdikkaaksikin. Vaunujen julkisivu jää käytön aikaiseen kuntoon kalustomerkintöineen päivineen. Vaunut saapuivat autokuljetuksena Voikkaalta Katajanokalle 16.–17.5.2023 välisenä yönä. Itse rakennus valmistui vuonna 1929 Osuustukkukaupan varastoksi ja viimeksi siinä oli ulkoministeriön toimitiloja.

ELLI-mittausvaunu A 16 on ollut myytävänä Swecolla alkuvuodesta 2023. Sähköteknistä mittausvaunua ei ole juuri enää tarvittu, koska MEERI-mittausvaunu kykenee tekemään tarvittavat sähköradan mittaukset.

Kahden Edo-rungon koeajoja ajettiin maaliskuussa 2023 kuutena yönä Ilmalan ja Kouvolan välillä. Kahdesta Edo-rungosta koostuneita kaupallisia matkustajajunia on ajettu viimeksi 18.6.2017, jolloin IC 147:ssä oli Tampereelle asti sekä Jyväskylään että Poriin menevä Edo-vaunusto.

North Rail Oy on entisen Operail Finland Oy:n uusi nimi 9.3.2023 alkaen. Nimenmuutos tapahtui Nurminen Logistics Oy:n hankittua yhtiön. Nurmisen osana sekä rautatiekuljetus että huolinta kuuluvat samalle konsernille. Kalustossa on kuitenkin toistaiseksi säilynyt Operailin nimi, logo ja jopa VKM-tunnus. North Railin toimitusjohtajana jatkaa Operail Finlandin toimitusjohtaja Ilkka Seppänen 2024 saakka, jolloin hän jää eläkkeelle.

North Rail Oy ajoi ensimmäisen ammoniakkijunansa Kouvolasta Siilinjärven Ruokosuon ratapihalle Yaralle 17.4.2023. Suunnitelmissa on ollut ajaa junapari kahdesti viikossa. Yhtiön tarkoitus on aloittaa Uudenkaupungin Hangonsaaren ja Kouvolan välinen liikenne kahdella viikoittaisella junaparilla 20.6.2023. Jatkossa ammoniakkia tuodaan meritse Uuteenkaupunkiin ja sieltä edelleen rautateitse Yaran Siilinjärven laitoksille.

FoxRail Logistics Oy on aloittanut rajaliikennetoiminnan Niiralassa. Yhtiö vastaanotti ensimmäisen rajajunan Venäjältä 21.3.2023. Niiralassa vaunujen kuormien lastaus ja purkaminen tapahtuu terminaalialueella. FoxRail suorittaa kaikki vaihtotyöt kahdella vuokraamallaan Otso 4 -veturilla. VR:n osalta rajaliikenteen hoito loppui 28.12.2022.

Fenniarailin liikennöimät kotimaan raakapuureitit ovat vaihdelleet alkuvuoden ajan asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Porista, Kaipolasta ja Mussalosta liikennettä on ollut säännöllisimmin ja lisäksi yhtiö on liikennöinyt Haapamäeltä, Hankasalmelta, Heinolasta, Joroisista, Kalvitsasta, Kurkimäestä, Suolahdesta ja Toijalasta.

Sinisten vaunujen ystävät ry:n ensimmäiset kaupalliset ajot ajettiin 6.–7.5.2023 Heinolan radalla ja Heinolan tehdasradalla. Liikennöitsijän aiemmat ajot ovat olleet sisäisiä. Viikonlopun aikaan kahden Tka7:n vetämien junien kyytiin pääsi tutustumaan satoja matkustajia. Kalustona oli Tka7 238 + Ein 23208 + Ein 23224 + Ein 23267 + Tka7 210. Ajot liittyivät Heinolan Stora Enson Fluting-tehtaan avointen ovien päivään 6.5.2023.

Yöjunaliikenne häiriintyi 26.2.2023, kun IC 265 Helsingistä Kemijärvelle ja P 276 Kolarista Helsinkiin saivat melkein samanaikaisesti noin klo 3 autonkuljetusvaunujen pyörävoimahälytykset Kannuksen pyörävoimamittausasemalla. Molemmille junille määrättiin enimmäisnopeus 50 km/t. IC 265 jätti viallisen vaunun Ouluun ja autoilijat jatkoivat maanteitse eteenpäin. Juna jatkoi 150 minuuttia myöhässä. P 276 puolestaan jätti vastaavasti vaunun Tampereelle, mistä autoilijat jatkoivat määränpäihinsä. Juna jatkoi 264 minuuttia myöhässä.

Veturinkuljettajien lakko alkoi 20.3.2023 puolelta öin. Yöjunat ajettiin vielä aamulla perille. VR Transpointin tavaraliikenteestä lakon ulkopuolelle jäivät huoltovarmuuden kannalta tärkeät kuljetukset SiilinjärviUusikaupunki-Siilinjärvi, SiilinjärviKokkola/YkspihlajaSiilinjärvi, PyhäkumpuSiilinjärviPyhäkumpu, TalvivaaraKokkola/YkspihlajaTalvivaara, TalvivaaraHarjavaltaTalvivaara ja TalvivaaraTornio/RöyttäTalvivaara. Fenniarail ajoi lakkotilanteessakin liikenteensä lukuun ottamatta MussaloLauritsala-yhteyttä. North Rail ajoi vielä 20.3.2023 kaksi junaa Vainikkalasta Mussaloon, mutta sen jälkeen junia ei enää vastaanotettu Venäjältä.

Lakon päätyttyä junaliikenne käynnistyi täysipainoisesti 24.3.2023 aamuliikenteen alkaessa, mutta päivän mittaan ajettiin vielä useita kalustonsiirtojunia. Ensimmäiset junat ajettiin enintään 160 km/t nopeudella myös niillä rataosuuksilla, joilla on sallittu suurempi nopeus.

Veturimieslakon ajaksi lähiliikennejunia tuotiin Ilmalaan suojaan ilkivallalta. Niihin tehtiin siellä myös tarvittavia huoltotöitä. Alla junayksiköiden siirrot Riihimäeltä ja Kouvolasta 20.3.2023:

Kuljettajien vientijuna Ilr–Ri:

  • HV 10251 Sm2 6066

Varsinaiset kaluston siirrot:

  • Ri–Ilr HV 10250 Sm4 6407+6307 + 6411+6311
  • Ri–Ilr HV 10252 Sm2 6096+6079+6064
  • Ri–Ilr HV 10254 Sm2 6078+6077+6062
  • Ri–Ilr HV 10256 Sm4 6429+6329 + 6401+6301 + 6423+6323 + 6430+6330
  • Ri–Ilr HV 10258 Sm2 6060+6086+6100+6072
  • Ri–Ilr HV 10260 Sm2 6066+6071+6075+6051
  • Kv–Ilr HV 10262 Sm2 6056+6081+6059+6098+6065

Kansallisoopperan ylimääräinen yöjunavuoro P 665 Helsingistä Rovaniemelle 9.5.2023 kulki ratatöiden vuoksi reittiä HelsinkiTampere (ei käynyt Tampereen asemalla)PieksämäkiKontiomäkiRovaniemi.

Jääkiekon MM-kisojen aikaan toukokuussa 2023 ajettiin jälleen useina iltoina lisäjunia Tampereelta Vaasaan, Turkuun, Jyväskylään ja Helsinkiin.

Tavaravaunusta roikkunut ketju tarttui Haukiputaan ja Tuiran välillä 21.5.2023 vastaisena yönä radan varressa olleeseen ratakiskoon, joka tarttui junan mukaan, raahautui 860 metriä ja vaurioitti perässä tulleita vaunuja ja sähköratarakenteita. Liikennekatko kesti kahdeksisen tuntia, kunnes Misistä Niinisaloon matkannut tavarajuna T 4842 saatiin siirrettyä Tuiraan ja sen jälkeen sähköratarakenteet korjattua.

ETCS-veturilaitteiden hankinta VR:n kalustoon, jossa niitä ei ole alun perin ollut, on käynnistymässä. On mahdollista, että ensimmäiset laitteet saataisiin 2025. Ne tarkastetaan Suomen ERTMS-laboratoriossa Kouvolassa ja testataan laajasti kaluston kanssa rastaverkolla. Tiedossa on suuret määrät koeajoja niin tyyppi- kuin kalustokohtaisesti.

Jt:stä (Junaliikenteen ja vaihtotyön turvallisuussäännöt) tuli voimaan päivitetty versio 1.6.2023. Keskeiset muutokset liittyvät lähinnä asteittaiseen siirtymiseen kohti yhteisiä eurooppalaisia käytäntöjä, johon liittyen on tarkennettu mm. näkemäajoon ja avustamiseen liittyviä ohjeita. Eräinä kantavina ajatuksina EU:n taholta on parantaa sisärajat ylittävän liikenteen joustavuutta sekä kuljettajien liikkuvuutta Euroopan kattavien työmarkkinoiden muodossa. Jollekulle voi olla miellyttävä ajatus siirtyä vuosittain esimerkiksi Helsingin lähiliikenteestä talvea pakoon vaikkapa ajamaan Barcelonan lähiliikennettä suurin piirtein samoilla liikennesäännöillä, jolloin muuntokoulutuksen tarve on pieni. Muita Jt:n muutoksia ovat mm. kuljettajan päätelaitesovelluksen eli KUPLAn käytön tarkentuminen sekä eri toimijoiden yhteistyön kehykset häiriötilanteissa. Käsi- ja vihellinopasteiden osalta Jt:hen on palautettu perinteiset suomalaiset perusopasteet (niitä mikään eurooppalainen käytäntö ei tule muuttamaan!). Kuten usein tämäntapaisessa muutoksessa, on samalla korjattu paljon pienvirheitä sekä osin muutettu sääntöjä vastaamaan hyviksi todettuja käytäntöjä. Etenkin museoliikenteen toimijoita koskee se, että diesel- ja höyryvetureilla liikennöitäessä tulee suunnitella liikennöinti ja pysähtymispaikat siten, ettei ole vaaraa kuumien palokaasujen kulkeutumisesta tunneleiden eikä kansi- ja katosrakenteiden paloilmoitinlaitteistoihin. Myös ETCS-merkit näkyvät Jt:ssä ensimmäistä kertaa, ensi vaiheessa informatiivisesti liittyen KouvolaKotka/Hamina-testirataan.

VR käynnisti 31.3.2023 mediakampanjan, jossa junareittejä nimetään junamatkustamista suosivien yritysten mukaan. Kyseisellä VR:n sivustolla on kuitenkin myös virheellinen maininta rautatieksi nimeämisestä. Rataverkon haltija eli Väylävirasto ei ole mukana kampanjassa. Radoilla on omat vuosikymmenten aikana vakiintuneet nimensä, joita käytetään jatkossakin.

Ukrainalaisten vapaa matkustusoikeus VR:n junissa päättyi 1.5.2023 alkaen. HSL-liikenteessä ukrainalaisten vapaa matkustusoikeus päättyi jo 1.11.2022. Vapaa matkustus oli ollut voimassa maaliskuusta 2022 alkaen.

Raideleveysselvitys julkaistiin liikenne- ja viestintäministeriössä 12.4.2023. Siinä tarkastellaan Suomen raideleveyden vaihtamista 1524 mm:stä 1435 mm:iin. Selvityksen mukaan tarkasteltujen vaihtoehtojen kustannukset ovat huomattavat suhteessa hyötyihin. Lähinnä jatkotarkasteltavaksi nousi 1524 mm:n rinnalle tehtävä 1435 mm:n yhteys Torniosta Kemin ja Oulun kautta Raaheen. Kolmikiskovaihtoehto ei ole toteuttamiskelpoinen liian pienen raideleveyseron (1524–1435 mm = 89 mm) takia, mihin kolmas kisko ja pyörän laippa eivät mahdu. Nelikiskoinen limittäisraide, joka on käytössä Tornion ja Haaparannan välillä, sopii käyttöön vain erikoistapauksissa; lähinnä, jos toinen raideleveys ei ole sähköistetty, vaan sitä liikennöidään diesel- tai esim. akkukalustolla.

Helsingin asemalle on asennettu maaliskuussa 2023 vaihtuvia värillisiä mainoksia näyttäviä valokaappeja. Aiemmin samoilla paikoilla sijainneissa telineissä on ollut painettuja junien aikataulu- ja kokoonpanotietoja. Samoin korvataan laiturialueen eteläpäähän ajoittain poikittain asetetut mainoslakanat toukokuun lopusta digitaalisilla mainosnäytöillä.

Helsingin Mannerheimintien entisen satamaradan vanhan ylikulkusillan purku aloitettiin yläpuolisilla osilla 25.4.2023. Eduskuntatalon kupeessa sijainneesta sillasta tehtiin tässä vaiheessa rakennushistoriallisia tutkimuksia, koska sen rakenteista ei ole ollut tarkkoja tietoja ja nyt sen rakenteet olivat hyvin päältäkin nähtävissä. Lopullista purkua aloiteltiin 15.5.2023, kun sen alitse nykyään kulkevan kevyen liikenteen Baana suljettiin. Kuitenkin Uudenmaan ELY-keskus määräsi sillan purkutöille vaarantamiskiellon Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen esityksestä ja työt pysäytettiin toistaiseksi 19.5.2023. Silta oli Suomen ensimmäinen betonisilta. Raudoittamaton silta satamaradan yli valmistui 1894. Uusi silta oli tarkoitus tehdä ulkoisesti täysin entisen kaltaiseksi, mutta nyt betoniosiltaan raudoitettuna.

Helsingin Kaisantunnelin rakennustöiden vaikutukset rautatieliikenteelle päättyvät joulukuussa 2023, jolloin kaikilla raiteilla junat pääsevät normaaleihin päätepisteisiinsä. Poikkeuksen aiemmasta tilanteesta tulee muodostamaan raide 1, joka lyhenee pysyvästi 13 metriä tunnelirakenteiden takia. Raiteen päähän toteutetaan pieni aukio asiakkaiden käyttöön. Tunneli avataan nykysuunnitelmien mukaan helmikuussa 2024. Keväällä 2023 töiden ollessa keskellä ratapihaa on monenlaista rakennusmateriaalia tuotu paikalle Destian omilla työjunilla Ilmalan varikon kupeessa olevalta Destian tämän työmaan varastolta. Näin on samalla katuverkkoakin säästetty raskaalta liikenteeltä.

Raaseporin joukkoliikenteen nimeksi on päätetty maaliskuussa 2023 Bosse. Esimerkiksi Turussa joukkoliikenne tunnetaan nimellä Föli, Tampereella Nysse ja Salossa Paikku. Aika näyttää, liittyykö 2024 alussa uudelleen alkava Karjaa–Skogby(–Hanko)-lähijunaliikenne Bosseen.

Turussa Aurajoen uuden sillan rakentaminen ja sen ensimmäisenä vaiheena vanhan ratasillan purku viivästyi alkuvuonna 2023 geoteknisistä ja sitä kautta sopimusteknisistä syistä. Rakennuspaikka tarvittavine paalutuksineen rakennetun ympäristön lähellä on hyvin ongelmallinen. Purkutöihin päästiin 12.4.2023 ja vanhojen jänteiden poistoon raskailla nostureilla 25.4.2023.

Turun Koulukadun vanha alikulkusilta puretaan ja tilalle rakennetaan uusi. Uusi silta rakennetaan kahdessa vaiheessa; sillan ensimmäinen puolikas valmistuu kevääseen 2024 mennessä. Työ hankaloittaa myös rautatieliikennettä, koska ratapihan keskellä olevan työmaan poikki on ajoittain käytössä vain yksi raide.

Turun satama-aseman suunnittelu etenee sen pohjalta, että henkilöliikenne siirretään kulkemaan Heikkilän ratapihan kautta ja Pahaniemen sillan alitse satama-alueelle. Nykyinen matkustajaliikenteen satamarata puretaan. Uusi matkustaja-asema tulisi noin 200 metrin päähän rakennettavasta uudesta eri laivayhtiöiden yhteisterminaalista. Pysäköintilaitos tulisi vielä asemaa kauemmaksi ja molemmista rakennettaisiin katettu kevyen liikenteen yhteys terminaaliin.

Uudenkaupungin radalla tehdään ratasuunnitteluun liittyen kaikkien tasoristeysten turvallisuuden parantamisen suunnittelua. Tapoja ovat sillat, perinteiset varoituslaitteet puolipuomein, tasoristeysvalot ja poisto tiejärjestelyin. Rataosalla käydään läpi, mihin tasoristeyksiin sopisivat tasoristeysvalot vastaavilla ratkaisuilla kuin mitä Heinolan ja Valkeakosken radoilla on tehty. Suomen Rautatiemuseon on myös käynnistänyt Uudenkaupungin radalla kulttuuriperintökohteiden inventoinnin. Julkaisu valmistuu syksyllä 2023.

Hangonsaaressa suistui vaihtotöissä 3.3.2023 noin klo 14 kolme tyhjää fosforivaunua kiskoilta. Vaunut kaatoivat myös sähköratapylvään ja ratajohtoon tuli merkittäviä vaurioita. Vaunut saatiin raivattua 4.3.2023 klo 2.00, jonka jälkeen päästiin radan korjaukseen. Normaaliin liikenteeseen pienin rajoittein päästiin 6.3.2023 klo 14.

Tikkurilassa tehdään merkittäviä vaihde- ja raidemuutoksia vuoden 2023 aikana. Muutos lisää kaukoliikenteen sekä Lahden ja Riihimäen suuntien lähijunien käyttöön neljännen laituriraiteen nykyisen kolmen sijaan. Töiden aikana 2.5.2023 alkaen on kaksi raidetta kerrallaan suljettuna työn eri vaiheissa ja junat kulkevat alennetulla nopeudella. Liikenteellisesti vaativin vaihe oli heti alussa 2.–12.5.2023. Kevyen liikenteen yhteys santaradan yli Väritehtaankadulta Lauri Korpisen kadulle Jokiniemessä on suljettuna 24.4.–31.11.2023. Syynä tähän on Hakkilan raiteen käyttö muutostyömaan apuna. Projektin materiaalivarasto on Hakkilassa.

Kerava–Olli–Porvoo- ja Olli–Sköldvik-rataosien kulttuuriperintökohteiden inventointi valmistui maaliskuun 2023 lopussa. Suomen Rautatiemuseon tekemä julkaisu tulee ladattavaksi Väyläviraston sivuilta.

Olli–Porvoo-radan tasoristeyslaitosten ohjaukset on uusittu, ja niiden käyttöönottotarkastukset aloitettiin 8.3.2023. Radalla ei enää tarvita ns. veturisalkkua, joka aiemmin ohjasi laitoksia. Nyt valtion rataverkolla ei ole enää varoituslaitoksia, joiden ohjaukseen tarvittaisiin veturilaitteita. Porvoon radan kunto on huolestuttanut mm. museoliikennöitsijöitä, ja kunnossapitäjä onkin kaavaillut radalle lisää nopeusrajoituksia.

Jukolan viesti järjestetään Porvoossa 17.–18.6.2023. Helsingin suunnasta Porvooseen pääsee Haapamäen Museoveturiyhdistyksen Dv15+Dv16:n vetämällä museojunalla. Porvoon rautatieasemalta on kävelymatka Porvoon linja-autoasemalle, josta on non-stop kuljetus suoraan Jukolan tapahtuma-alueen kilpailukeskukseen. Juna lähtee lauantaina Helsingistä klo 8.46 ja paluulähtö Porvoosta on lauantaina klo 19.50 ja sunnuntaina klo 14.25 (sunnuntaina ei ole menojunaa). Lisäksi lauantaina ajetaan paikallinen menopaluuvuoro Porvoosta Hinthaaraan.

Porvoon Museorautatien lättähattujen liikennöintipäivät Porvooseen ovat tänä kesänä 27.5., 10.6., 1.7., 29.7., 5.8., 26.8. ja 16.9.2023.

Keravan ja Järvenpään väliset lisäraidetyöt edellyttävät rataosan kaksoisraiteen toisen raiteen sulkemista kuuden kuukauden jaksolla 19.6.–9.12.2023. Syynä ovat lisäraidetyömaan hankalat pohjamaaolosuhteet. Kapasiteetin vähenemisen takia mm. Helsingistä klo 16.40 lähtevä Pendolino-juna S 59 Kokkolaan jää pois. Kaukojunan poisjäänti kasvattanee seuraavan eli klo 17.03 Tampereelle lähtevän IC 177:n kysyntää. Siihen on tarkoitus tehdä vaunulisäyksiä poikkeustilanteen ajaksi.

Ainolan seisake on pois käytöstä edellä mainittujen ratatöiden takia 19.6.–9.12.2023. VR järjestää korvaavan linja-autoyhteyden Järvenpään ja Ainolan välille. Bussin ajat sovitetaan Järvenpäässä junien kulun mukaan.

Hyvinkää–Karjaa-välin sähköratapylväiden pystytys eteni maaliskuun 2023 puoliväliin mennessä Hyvinkäältä jo Nummelaan asti. Lohjalle päästiin toukokuun 2023 alussa. Yhteensä tälle rataosalle tulee 1628 ratajohtopylvästä. Sähköistys valmistuu 2024 lopussa. Karjaalta Hankoon sähköistys on tarkoitus ottaa käyttöön jo 2024 alussa.

Lohjan sähkörautatien muistomerkkiraiteen ympäristö on raivattu keväällä 2023 Lohjan 700-vuotisjuhlien lähestyessä. Radanpätkä ja muistokivi näkyvät entistä paremmin, myös bussipysäkille ”Suurlohjankatu” (ajosuunta länteen). Toki sähkörautatien muistomerkissä saisi olla vielä ratajohtopylväs orsineen… Sähköradan muistomerkki paljastettiin 1987, kun radan avaamisesta oli kulunut 80 vuotta.

Iittalassa sytytettiin 21.4.2023 noin klo 2 tulipalo km:llä 127. Kaapelikourun kansia oli avattu ja kouruun laitettu puutavaraa, joka oli sytytetty tuleen. Tulipalon seurauksena kauko-ohjauksen yhteys Hämeenlinnan asetinlaitteelle oli poikki. Liikennettä ohjattiin paikallisesti, mutta tavarajunat peruttiin kokonaan. Kaapelit saatiin korjattua ja liikenne normalisoitui klo 15 aikoihin.

Valkeakosken radan vilkas Rantoon tasoristeys on tarkoitus korvata uudella. Samalla hiljainen Sonnanharjun tasoristeys poistetaan. Uusi tie rakennetaan nykyisen länsipuolelle. Tällä hetkellä tie ylittää radan viistosti todella jyrkässä kulmassa, jolloin näkyvyys takaviistoon on hankala. Risteyskulma korjataan määräysten mukaiseksi. Työn alla olevan ratasuunnitelman uudessa linjauksessa tie risteää rautatien lähes kohtisuoraan. Suunnitelmat valmistuvat syksyllä 2023, jonka jälkeen on tarkoitus edetä toteutukseen.

Valkeakosken radalla ajetaan Työväen musiikkitapahtuman junat 29.7.2023. Lisätietoja osoitteesta www.musarit.fi/info/.

Porissa Bolidenin teollisuusradan päällysrakenne on uusittu keväällä 2023. Pori–Aittaluoto-väliltä erkaneva rata on saanut nyt betoniratapölkyt. Radalla on liikennettä päivittäin, myös viikonloppuisin.

Suupohjan radan (Seinäjoki–Kaskinen) kunnossapitoa jatketaan näillä näkymin vuoden 2024 loppuun, ellei radalle osoiteta merkittävää korjausrahoitusta. Rata on saanut tehostetulla kunnossapidolla useamman kerran jatkoaikaa, mutta varsinkin alkuperäiset 110-vuotiaat rautatiesillat vaativat suuria korjauksia tai uusimisia.

Kristiinankaupunki on ehdottanut Väylävirastolle rautatien palauttamista kaupunkiin, nyt kuitenkin keskustan pohjoispuolitse Karhusaareen eikä aiemman rautatien mukaisesti keskustan eteläpuolelle. Uusi rata haarautuisi Kaskisten radasta Perälän länsipuolelta.

Kokkolan uusi tietokoneasetinlaite otettiin käyttöön 10.5.2023, jolloin aiempi releasetinlaite jäi pois käytöstä. Samassa yhteydessä Kokkola ja Ykspihlaja liitettiin POKA-kauko-ohjausjärjestelmään.

Ouluun rakennetaan FleetCaren varikon yhteyteen uusi rautatiekaluston maalaushalli. Sen pitäisi valmistua elokuussa 2024.

Kemin rautatieaseman odotustila avattiin matkustajien käyttöön 6.3.2023. Odotustila on avoinna joka päivä kello 5.45–22.50. Se oli ollut suljettuna ilkivallan vuoksi marraskuusta 2022 lähtien. Tila on korjattu ja sen valvontaa on lisätty. Sekä sisälle että ulkopuolelle on asennettu tallentava kameravalvonta, lisäksi on sovittu lisävalvonnasta yhteistyössä mm. Kemin Palloseuran, Kemin Innon, Veitsiluodon Kisa-Veikkojen sekä Kemin Lämäreiden, Kemin kaupungin ja VR:n kanssa. Toimenpiteillä pystytään puuttumaan vahvemmin asiattomaan oleskeluun tiloissa. Tilaan on suunnitteilla myös automaattinen kulunvalvonta, joka jatkossa toimisi junalipun QR-koodilla, jolla varmistetaan tilan käyttö ainoastaan sitä tarvitseville matkustajille.

Kemissä otettiin 20.4. käyttöön ratapihan uusi laajennus ja turvalaitteet mm. uuden kolmioraiteen ohjaamiseksi.

Metsä Groupin Kemin biotuotetehtaan radalla aloitettiin sähkövetoinen liikenne 21.4.2023. Tehtaan käynnistyttyä raakapuuta tulee kulkemaan rautateitse tehtaalle viisi miljoona kuutiota vuodessa. Käytännössä se tarkoittaa 8–10 junaa joka vuorokausi.

Heinolan radalla Pyhäntään (Vanajanraitin) alikulkusilta km 146+485 vaurioitui nosturiauton törmäyksessä 17.3.2023 noin klo 14. Juna PAI 65703 oli jo lähtenyt Lahdesta Heinolaan, mutta pysäytettiin ennen vauriopaikkaa km:lle 141+500, mistä se peräytettiin Lahteen. Teräksinen levypalkkisilta vuodelta 1930 siirtyi hieman ja alalaippa vaurioitui, niin että se piti vahvistaa ennen liikenteelle avaamista. Liikenne päästiin aloittamaan uudestaan 24.3.2023, mutta sillalle jäi 30 km/t nopeusrajoitus.

Loviisan radalla on jälleen lähes vuoden tauon jälkeen säännöllistä tavaraliikennettä 1.5.2023 alkaen. VR Transpoint on tehnyt pitkäaikaisen sopimuksen tuontipuukuljetuksista. Kalustona käytetään normaalia kotimaista kalustoa eikä ns. GOST-vaunuja, vaikka venäläisperäisen kaluston käyttö radalla onkin sallittu.

Kouvolan Kullasvaaran uuden ns. RRT-terminaalin (Rail Road Terminal) kaupallinen rautatiekäyttö alkoi 15.5.2023, tosin alun perin suunnitellun idän ja Aasian liikenteen sijasta raakapuun kuljetusten välivarastona.

Kouvola–Kotka–Hamina-rataosalle on asennettu maaliskuun 2023 alussa koekäyttöön Suomen ensimmäiset ETCS-kulunvalvontajärjestelmän ajolupamerkit. Digiradan myötä ne tulevat merkittäväksi osaksi suomalaista rautatiemaisemaa. Samalla eurooppalaiset merkit yhtenäistyvät.

Kotkan radan työt vaikuttavat tänäkin vuonna henkilöjunaliikenteeseen. Aamupäivän ja keskipäivän henkilöjunaparit korvataan linja-autoilla 3.4.–1.12.2023 maanantaista perjantaihin.

Juurikorpeen on keväällä 2023 rakennettu peräti 1100 metrin mittaista väistöraidetta jatkamalla kolmatta raidetta sen molemmista päistä. Alueelle tehtiin jo viime vuonna kuusi paalulaattaa tukemaan tulevia rakenteita. Väistöraide mahdollistaa paalulaattatöiden jatkamisen. Lisäksi Juurikorvessa tehdään kesällä 2023 turvalaite-, sähkörata- ja päällysrakennetöitä.

Haminan ratapihalla on aloitettu keväällä 2023 valaistuksen uusiminen sekä vaihteenlämmitysten rakennus- ja asennustyöt. Tulevana syksynä nykyiset käsikääntöiset vaihteet varustetaan sähkökääntölaitteilla. Maastossa jatketaan turvalaitejärjestelmän rakentamista.

Hillosensalmen matkustajalaituri on lisätty raiteistokaavioihin merkinnällä ”ei talvikunnossapitoa”. Hillosensalmi on muutoin pysyvästi avattuna henkilöliikenteelle, eikä vuoden 2022 tapaan vain määrättynä aikana. VR:n junia pysähtyy siellä lokakuun lopulle saakka.

Pieksämäen aseman odotustila avattiin uudelleen 20.3.2023. Yleisötilat olivat ilkivallan takia suljettuina toukokuusta 2022.

Varkauden ja Kommilan väliset opastin- ja turvalaitemuutokset otettiin käyttöön 24.4.2023. Muutoksen yhteydessä Kommilan liikennepaikan raja siirtyi lähemmäs Varkautta.

Pohjois-Suomen POKA-kauko-ohjausjärjestelmään liitettiin Oulun ja Kontiomäen väliltä 29.3.2023 ensimmäinen väli (Oulu)–Niska. Niskan uusi kohtauspaikka otettiin tuolloin käyttöön. Samalla Suomessa ja Euroopassa otettiin käyttöön ensimmäinen EULYNX SCI-CC -standardirajapinta releasetinlaitteiden ohjaamiseksi. Käyttöönotot jatkuivat 5.4.2023, jolloin Vaala ja Liminpuro liitettiin POKA-ohjaukseen. Liminpuron kohtauspaikka otettiin käyttöön. Oulun ja Kontiomäen välin viimeinen osuus Kivesjärvi–(Kontiomäki) liitettiin POKA-kauko-ohjausjärjestelmään 12.4.2023. Tässä käyttöönotossa myös Kuusikkoniemen kohtauspaikka otettiin käyttöön.

Oulu–Kontiomäki-välillä on tapahtunut keväällä liikennepaikkamuutoksia. Kuusikkoniemi (lyhenne Ksn) km:llä 906+763 avattiin uutena liikennepaikkana 12.4.2023. Niskan (Nsk) sijainti muuttui 29.3.2023, kun se muutettiin vaihteettomasta väliliikennepaikasta kohtausraiteelliseksi liikennepaikaksi. Sen uusi sijainti on km 825+300 (aiempi oli km 826+118). Liminpuron (Lmp) sijainti vaihtui 5.4.2023, kun se samoin muuttui kohtausraiteelliseksi. Uusi sijainti on km 864+792 (aiempi km 863+770).

Imatran porrastornin ja hissin käyttöönotto tapahtuu viimeistään kesäkuun 2023 lopulla. Ne otetaan käyttöön, kun laiturialueen koko työmaa valmistuu.

Kiteen Syrjäsalmen uuden ratasillan rakennustyöt alkoivat tammikuussa 2023, ja sillan on tarkoitus valmistua ensi vuoden loppuun mennessä. Uuden sillan paalutuksen aikana vanhassa sillassa havaittiin liikettä yli Väyläviraston määrittelemien raja-arvojen. Sillalle asetettiin heti 30 km/t nopeusrajoitus. Jatkoselvityksissä todettiin, ettei vanha silta välttämättä kestä uuden rakentamista, jolloin ratkaisuksi jäi töiden väliaikainen keskeyttäminen ja liikenteen totaalikatko uuden sillan rakentamisen aikana. Jotta liikennejärjestelyt ehditään suunnittelemaan ajoissa, toteutetaan katko näillä näkymin helmikuusta 2024 alkusyksyyn 2024. Tällöin Joensuusta etelään kulkeva tavaraliikenne kulkee Pieksämäen kautta.

Rata 2025 -tapahtuma järjestetään Tampere talossa 11.12.2.2025. Rata-seminaarit ja niihin liittyneet näyttelyt on järjestänyt tähän asti RHK/Liikennevirasto/Väylävirasto. Virasto on kuitenkin luopunut tapahtuman järjestämisestä. Tapahtuman järjestäjänä toimii jatkossa Tapahtumantekijät Oy peruskonseptin säilyessä ennallaan. Osoitteesta www.rataevent.fi saa lisätietoja ja pääsee ilmoittautumaan tapahtuman postituslistalle.

Suomen Rautatiemuseon aukioloaikoja laajennetaan merkittävästi syksystä 2023 alkaen. Samalla vakinaista henkilökuntaa lisätään yhdeksästä kahteentoista. Lisäksi museolla on määräaikaista henkilökuntaa, varsinkin kesäaikana. Museolla on tehty 2023 uutta suunnitelmaa toimimisesta valtakunnallisena vastuumuseona kaudella 2024–2027. Uudessa strategiassa on tärkeä painopiste parantaa museon saavutettavuutta ja mm. helpottaa arkistojen käyttöä.

Suomen Rautatiemuseon vanhan kiinteistökannan kaavailtu siirto Senaatti-kiinteistöille ei näytä toteutuvan, vaan rakennukset jäävät Väylävirastolle. Viraston tilaama rakennusten laaja kuntoarviointi valmistui 16.5.2023.

Suomen Rautatiemuseon kääntöpöydän lankutus on uusittu kauttaaltaan keväällä 2023. Museon pihapiirin puistorautatien tukikerros uusitaan syksyllä 2023. Radan geometrian pysyvyyttä parannetaan. Puistorata on varsinkin lasten suosiossa.

Rautatiemuseon Ystävät ry laajentaa vanhan kirjallisuuden myyntiään ympärivuotiseksi. Aiemmin kirjallisuutta on ollut myynnissä museossa aina alkuvuonna omana kampanjanaan. Pysyvä myynti alkanee syyskaudella 2023.

Rautatiemuseopäivää vietetään 13.8.2023. Ohjelmassa on myös museojunaliikennettä Helsinkiin, Hämeenlinnaan ja Hangon radalle. Liikenteessä on myös VR:n Hr1 1021 eli Rulla-Pekka. Tämän jälkeen 1021 liikennöi ainakin Hangon radan 150-vuotisjuhlapäivänä 8.10.2023.

Museoviraston liikenteen kulttuuriperintökohteisiin on vuodelle 2023 myönnetty avustusta neljään raideliikennekohteeseen. Virasto myönsi Haapamäen Museoveturiyhdistys ry:lle Haapamäen veturitallin raiteiston kunnostukseen 41 500 €, Museorautatieyhdistys ry:lle Jokioisten Museorautatien radan kunnostukseen 30 000 €, Leo Sahalle Nokian kapearaiteisen tehdasradan propsipuuvaunun kunnostukseen 888 € ja Lahden Rautatieharrastajat Topparoikka ry:lle dieselveturin Tve3 473 vaatimiin kunnostus- ja huoltotöihin yksikön palauttamiseksi käyttökuntoon 1000 €.

Metrojunien saneeraushanke on edennyt M200-sarjaan. Ensimmäisenä saneerattavana M200-sarjan junana M213 siirrettiin 15.2.2023 Vuosaaresta VR FleetCaren palvelukonepajalle Helsingin Ilmalaan. Junan T 4947 kokoonpano oli Dv12 2511 + M213 + A 17.

Raide-Jokerin eli tulevan HSL:n linjan 15 koko Espoon osuus Keilaniemeen saatiin koeajojen piiriin 1.3.2023 alkaen. Radan itäpäässä puolestaan väli Roihupellon varikko–Itäkeskus tuli mukaan koeajoihin 28.3.2023, josta alkaen koko alkuvaiheessa avattava reitti on koekäytössä. Rata päättyy idässä pitkäaikaiselle väliaikaiselle päätepysäkille Marjaniementien ja Raaseporintien risteysalueen länsipuolelle, noin 100 metriä ennen Itäkeskuksen metroasemaa. Päätepysäkiltä rakennetaan kesällä 2023 suojatieyhteys Marjaniementien yli kohti metroasemaa. Pysäkille rakennetaan myös kuljettajien taukotilarakennus. Lopullinen pikaraitiotien päätepysäkki rakennetaan Itäkeskukseen myöhemmin ns. Jokerikorttelin rakennustöiden yhteydessä. Pikaraitiovaunuja on nyt helppo kuvata yhdessä junien kanssa Leppävaarassa ja Oulunkylässä sekä metrojen kanssa Roihupellosta Itäkeskukseen.

Suomen Raitiotieseura ry on käyttänyt tilausajoillaan laajasti linjatunnusta 15, joten jatkossa yhdistys joutuu käyttämään uutta tunnusta.

Vantaan raitioteiden rakentamispäätös tehtiin kaupunginhallituksessa 8.5.2023 ja kaupunginvaltuustossa 22.5.2023. Raitiotien pituudeksi on suunniteltu 19,3 km, josta puoli kilometriä on Helsingissä. Reitti kulkee Mellunmäen metroasemalta Länsimäen ja Hakunilan kautta Tikkurilaan ja sieltä Jumbon kauppakeskuksen kautta Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Radan raideleveys on 1000 mm.

Tampereen Ratikan seuraavat uusien osuuksien avaamiset ovat 7.8.2023 Pyynikintorilta Santalahteen ja 6.1.2025 Santalahdesta edelleen Lentävänniemeen. Raitiotiellä on nyt 87 kuljettajaa, joista 19 uutta, jotka on rekrytoitu mm. tulevaa liikenteen lisääntymistä varten. Vaunuja on 20, joista 15 tarvitaan päivittäin liikenteeseen. Vaunuja on tilattu 24.5.2022 kahdeksan lisää; ne toimitetaan 2024–2025 palvelemaan 2025 alkavaa lisäliikennettä. Käyttäjämäärien jatkuvasti kasvaessa nykyisten vaunujen jatkamista lisäosalla harkitaan, aikaisintaan niitä on kuitenkin saatavissa 2028. Nykyvaunuista kolme on jatkuvasti mainosteippauksissa. Näitä maksettuja vaunuja pyritään luonnollisesti pitämään mahdollisimman paljon liikenteessä. Yksi raitiovaunu, nimeltään Lyyli, on varustettu älykkään teknologian kehitysalustaksi. Sitä käytetään normaalissa matkustajaliikenteessä. Vaunussa on mm. erilaisten tietojen keräyslaitteita ja eri yritysten testausympäristöjä. Mukana Lyyli Living Lab -testihankkeessa on parikymmentä yritystä, jotka maksavat kustannukset yhdessä Business Finlandin kanssa.

Tampereen kaupunginvaltuusto ja Pirkkalan kunnanvaltuusto päättivät 24.4.2023 kokouksissaan Linnainmaalta Pirkkalaan rakennettavan raitiotien toteutussuunnittelun aloittamisesta. Hankkeen toteutukseen tähtäävä toteutussuunnittelu ja uuden kilpailutettavan allianssin kehitysvaihe voidaan nyt aloittaa. Tavoitteena on, että rakentamisesta on mahdollista päättää valtuustoissa suunnitteluvalmiuden puolesta lokakuussa 2024.

Tampereen ratikkakahvila eli entinen helsinkiläinen nivelraitiovaunu NR I+ nro 39 siirrettiin maanteitse Parkanoon 8.5.2023. Ratikan uusi sijoituspaikka on Kolmostien varrella Kolmoskeskuksessa. Ravintoloitsija Joni Kuronen aikoo avata aiemman jäätelökioskin viereen toisen kioskin, jossa myydään kahvilatuotteita ratikassa nautittavaksi. Ratikka ei maksanut yrittäjälle eikä Parkanon kaupungille mitään. Tampereen kaupunki otti hoitaakseen 10 000 euron kuljetuskulut.

Turun raitiovaunut 17 ja 19 vietiin romutettaviksi 3.5.2023. Säilytykseen jäi vielä parempikuntoisia museovaunuja. Turun raitiovaunuliikenne päättyi 1.10.1972. Vaunujen raideleveys on 1000 mm, kun uuden suunnitellun raitiotien raideleveys on 1435 mm.

Turun raitioteiden yleissuunnitelma reitille Varissuo–keskusta–satama julkaistiin 11.5.2023. Reitin pituus olisi 11 km ja sitä varten tarvittaisiin 13 raitiovaunua. Kaupunginvaltuusto tekee mahdollisen päätöksen toteuttamissuunnitelman teosta syksyllä 2023 ja investointipäätöksen 2025 lopussa, jolloin rakentamiseen päästäisiin 2026.

UUTISIA ULKOMAILTA

ETCS:n käyttöönotto pohjoismaissa

ETCS:n toteuttaminen rataverkoille on vuosikymmenten prosessi. Ohessa on esitetty koeasennusten jälkeisten ensimmäisten kaupallisten ETCS:n käyttöönottojen ajankohdat eri Pohjoismaissa sekä nykyiset arviot, milloin kunkin maan koko rataverkko on ETCS:n osalta valmis. Pisin prosessi on ollut Ruotsissa, missä Botniabananin ja Ådalsbananin ETCS:n käyttöönotosta tulee kuluneeksi ainakin 27 vuotta ennen kuin koko Trafikverketin verkolla uusi järjestelmä on käytössä.  Valtion osallistuminen veturilaitteiden hankintaan vaihtelee suuresti maasta toiseen. Nämä kustannusjaot voivat vielä järjestelmän toteutuksen aikana muuttua. Museo- ja erikoiskaluston osalta Ruotsissa ETCS-laitteet ovat tässä vaiheessa tulossa kahteen Rc-perheen sähköveturiin sekä yhteen Y1-moottorivaunuun, Tanskassa muutamaan NOHAB-dieselveturiin ja Norjassa alustavasti yhteen museosähköveturiin ja kahteen dieselveturiin. Höyryveturit ovat pohjoismaissa vain keskustelujen asteella. Suomessa ei ole vielä sovittu yhdenkään museokalustoyksikön varustamisesta ETCS-veturilaitteilla.

Ruotsi

Malmiradan ETCS:n käyttöönoton piti alkaa 6.6.2023 Jällivaaran ja Kiirunan (Råtsin liikennepaikan) välillä. Kuitenkin vasta kevättalvella 2023 todettiin, etteivät tavaraliikenneliikennöitsijät ehdi saamaan ETCS-veturilaiteasennuksiaan valmiiksi kesäksi 2023. Ratalaiteasennukset olivat edenneet aikataulussaan. Tästä syystä malmiradan uuden kulunvalvonnan käyttöönoton aloitus on siirretty vuodelle 2024.

Haaparannan radan ETCS päivitetään 2024 samanlaiseksi kuin Ruotsin muillakin ETCS-radoilla on käytössä. Nyt Haaparannan rata on Baseline 2:n mukainen, kun muualla määritys on Baseline 3.

Roslagsbananin (raideleveys 891 mm) jatkamisesta T-Centraleniin Tukholman päärautatieaseman kupeeseen on valmistunut maaliskuussa 2023 eri vaihtoehtojen vertailuanalyysi, jossa on päädytty radan rakentamiseen Odenplanin kautta. Uusi rata tulee tunneliin. Nykyinen Stockholm Östra eli Tukholman Itäasema tulee jäämään pois käytöstä.

Škoda Transtech on jättänyt tarjouksen Trafikverketin kilpailutuksessa 91 yöjunavaunun valmistamisesta. Vaunut tehtäisiin Otanmäen tehtaalla. Ruotsissa Trafikverket (joka vastaa meidän Väylävirastoa) omistaa yöjunakaluston vetureineen ja kilpailuttaa liikennöinnin. Ruotsissa laajaa keskustelua on aiheuttanut, hankitaanko vaunut leveällä profiililla (kuten nykyiset), jolloin vaunut eivät pääse liikennöimään Keski-Eurooppaan, vai pienemmällä ja ahtaammalla eurooppalaisella profiililla, jolloin liikennöinti niillä mahdollistuu.

Hector Railin vetokalusto koostuu uusimpien Vector-vetureiden hankinnan jälkeen 80 veturista, jotka ovat valtaosaltaan moderneja Bombardierin Traxx- ja Siemensin Vectron-sähkövetureita. Aiemmat käytettynä hankitut itävaltalaiset sarjan 1012-veturit on jo poistettu käytöstä. Kahdeksasta Rc-veturista jo kolme on myyty. Sähköistämättömillä radoilla käytetään Vosslohin G 2000 -perheen vetureita.

Ruotsissa on 2023 erikoislaatuinen tilanne, kun kaksi eri kilpailevaa tahoa järjestää laajat raideliikennealan messut. Train & Rail pidettiin jo Tukholmassa 25.–27.4.2023 ja Nordic Rail on Jönköpingissä ensi syksynä 10.–12.10.2023. Nordic Rail on järjestetty jo 1995 alkaen, pääsääntöisesti joka toinen vuosi. Tapahtumapaikka on ollut aina Jönköping ja järjestäjä Elmia-tapahtumakeskus. Sen sijaan Train & Rail pidettiin nyt ensimmäistä kertaa. Sen tapahtumapaikka oli Tukholman messukeskus Älvsjössä ja pääjärjestäjä oli Stockholmsmässan. Tilanne on aiheuttanut näytteilleasettajien ja sidosryhmien keskuudessa hieman hämmennystä.

AB Stockholms Spårvägar liikennöi elokuusta 2024 alkaen Tukholman alueen kaikkia raitioteitä Tvärbanan, Nockebybanan, Lidingöbanan ja Spårväg City sekä Saltsjsöbanan-lähiliikennerataa. Yhtiöllä on nyt liikennöitävänä Spårväg City ja Lidingöbanan; muut ovat VR Sverige AB:n operoimia, joka nyt menettää kaiken Tukholman seudun kiskoliikenteensä.

Norja

Norjassa on siirrytty kuluvan aikataulukauden alusta joulukuussa 2022 koko maan rautatiehenkilöliikenteen linjatunnuksiin. Junia on viittä tyyppiä (L = Lokaltog eli paikallisjuna, R = Regiontog eli alueellinen juna, RE = Regionekspresstog eli alueellinen pikajuna, F = Fjerntog eli kaukojuna ja FLY = Flytoget eli lentokenttäjuna). Esimerkiksi Oslon ja Bergenin väliset kaukojunat kulkevat linjatunnuksella F4 ja Trondheimin ja Storlienin väliset alueelliset junat tunnuksella R71.

Oslon seudun kilpailutettu junaliikenne on päätetty hankkia kokonaan Vy:ltä. Aiemmin oli päätetty, että Vy ja Flytoget voivat tarjota tätä liikennepakettia.

Follobanen, eli uusi nopea rautatie Oslosta lounaaseen avattiin uudestaan 5.3.2023. Ensimmäisen kerran se avattiin juhlallisesti 11.12.2022, mutta jo viikkoa myöhemmin se jouduttiin sulkemaan teknisten vikojen jälkeen. Uutta avausta ei enää juhlittu; sitä ennen rataverkonhaltijan eli Bane NORin pääjohtajakin joutui radan ongelmien takia jättämään tehtävänsä.

Norjan valtiollinen kalustoyhtiö Norske Tog on päättänyt hankkia Stadlerilta 17 kaukoliikenteen moottorijunaa, jotka syrjäyttävät veturivetoisia junia Oslosta Bergeniin, Stavangeriin sekä Trondheimiin ja edelleen Bodøhön suuntautuvassa liikenteessä. Kahdeksanvaunuisissa junissa on 542 istumapaikkaa. Erikoisuutena junissa on yöliikennettä varten yhteensä 44 makuu- ja lepopaikkaa, jotka päiväliikenteessä myydään perhehytteinä, kabinetteina tai väsyneille myös lepopaikkoina. Junia toimitetaan kahtena versiona, eli sähkömoottorijunina sekä sähköistämätöntä Bodøn liikennettä varten myös hybridiversioina. Sisustus tulee korkeatasoiseksi. Junia asetetaan ensiksi liikenteeseen Bergenin radalle vuonna 2027, jolloin sieltä jäävät pois El 18:ien (eli Suomen Sr2:ta vastaavat) vetämät veturijunat. Bodøn reitillä liikenteestä pois jäävät Di 4 -dieselveturit.

Norja luovuttaa 12 sarjan BM 92 dieselmoottorijunaa Ukrainaan. Mantena peruskorjaa junat ennen luovutusta. Kaikki junat pyritään luovuttamaan jo tänä vuonna. Junien raideleveydenvaihtopaikkaa ei ole vielä kerrottu, Norjassahan raideleveys on 1435 mm ja Ukrainassa pääosin 1520 mm.

Tanska

Siinä, kun Saksan Deutsche Bahn myi tytäryhtiönsä Arriva Sverigen 2022 VR:lle, on tanskalainen Arriva Danmark myyty 1.2.2023 saksalaiselle Mutares-sijoitusyhtiölle. Puolestaan Luxemburgin rautatiet on myynyt 1.1.2023 tanskalaisen tavaraliikenteen tytäryhtiönsä uudelle VIKING-Rail -rautatieyhtiölle. Myyntiin sisältyi mm. NOHABin valmistamia MX-vetureita ja yksi MY, jonka kaltainen veturi oli Suomessakin vuokralla VR:llä 1958–1960. Kaikki Nohabit ovat jo saaneet uuden sinisen värityksen.

Alstom on voittanut 34 Kööpenhaminan metrojunan peruskorjauksen kilpailutuksen. Myös VR FleetCare osallistui kilpailuun. Alstom peruskorjaa junat Hollannissa Rotterdamin lähellä olevassa konepajassaan.

Viro

Viron ratainfranhaltija Eesti Raudtee on taloudellisissa vaikeuksissa kansainvälisen itäisen tavaraliikenteen romahdettua ja niistä saatujen ratamaksutulojen jäätyä pois. Eesti Raudteen infrastruktuurilla toimii nykyään viisi eri tavaraliikenneoperaattoria: AS Operail, AS Go Rail, Eesti Energia AS (Enefit), AS Sillamäe sadam ja VAS Latvijas dzelzceļš (Latvian rautatiet). Ukrainan sodan alettua erityisesti Operailin osuus kuljetuksista on vähentynyt, kun taas Latvian rautateiden osuus on kasvanut. Matkustajaliikenteessä liikennöi vain valtiollinen Elron (AS Eesti Liinirongid).

Rail Baltic Estonia on valinnut suomalaisen infrarakentaja GRK:n rakentamaan Tallinnan uutta Ülemisten asema-aluetta. Rakennustyöt tehdään tulevaa Rail Baltica -rautatietä ja 1520/1435 mm raideleveyksien matkustajaterminaalia varten. Työt alkoivat keväällä 2023 ja projekti kestää syksyyn 2026 saakka. GRK purkaa projektin aikana nykyisiä raiteita noin 16 kilometrin matkalta. Uutta raidetta projektissa rakennetaan runsaat kahdeksan kilometriä. Tässä urakassa rakennettavat raiteet tehdään kuitenkin vain 1520 mm raideleveydellä.

Elron on uusinut FLIRT-juniensa ulkoasua. Kaikkien junien nimet on nyt kirjoitettu entisen mustan sijaan suuremmalla valkoisella fontilla. Junat myös maalataan uudelleen. Maalauksen myötä Elronin nimi on entistä suuremmalla tekstillä ja kylkien valkoiset koristekuviot poistuvat. Ensimmäisenä maalattiin 2317, joka vaurioitui etuosastaan tasoristeysonnettomuudessa Pedjan pohjoispuolella 13.2.2023. Yksikkö oli junana 211 matkalla Tartosta Tallinnaan, kun sen eteen ajoi Päden vartioimattomassa tasoristeyksessä Volkswagen Transporter avolavapakettiauto. Kukaan ei loukkaantunut onnettomuudessa. Auto romuttui ja juna vaurioitui etuosastaan. Seuraavana maalattiin 1310.

Entiset E.S.R. AS:n (Estonian Rail Services) 2TE116-veturit 1034 ja 1366, jotka vietiin 28.7.2022 Maardusta Tallinn-Väiken varikolle, hinattiin sieltä TEP70-0229:llä 30.12.2022 takaisin Maarduun. Näistä 1034:n EVN-numerot 92260305102-5 (A-pää) ja 92260305101-7 (B) maalattiin yli ja entiset omistajamerkinnät korvattiin Go Railin tunnuksilla.

Go Railin TEP70-0229:n (92260711004-1) muutostyö tavarajunaveturiksi TEP70S-229 (92260756001-3) valmistui alkuvuodesta 2023. Työhön sisältyi välityksien muutos, jolloin veturiin saatiin lisää vetovoimaa, mutta samalla suurin sallittu nopeus putosi 160 km:stä/t 120 km:iin/t. TEP70:n liikkeellelähtövetovoima on 285,5 kN ja jatkuva vetovoima 48 km/t nopeudella 170 kN; TEP70S:n vastaavat luvut ovat 380 kN sekä 37,5 km/t nopeudella 226,7 kN. Suunnitteilla on ollut tehdä sama muutos myös TEP70-0237:lle.

Entinen AS Railservisin ČME3-2486 (ks. kuva Resiina 1/2022 s. 62) Paldiskin satamasta on nyt peruskorjauksen jälkeen uuden operaattorinsa Go Railin väreissä. Alun perin se oli suunniteltu myytäväksi Ukrainaan. Aiemmin Ukrainaan myydyt ja Maarduun jääneet kunnostetut veturit on toimitettu ainakin Latviaan asti.

L-3297 ”Kaspar” hinattiin Go Trackin rata-kuorma-autoilla (entiset VR Trackin Tka8 573 ja Tka6 145) 17.5.2023 vastaisena yönä Tallinn-Väiken varikolta Türille, missä se asetettaneen Go Trackin varikolle muistomerkiksi. Jo ennestään Türillä on L-5049 aseman itäpuolella olevan 5-tien tasoristeyksen vieressä ja kapearaiteinen Kč-4-110 asemapuistossa. L-3297 oli Viron viimeinen liikennekelpoinen leveäraidehöyryveturi. Jo syksyllä 2021 vietiin Kč-4-100 autokuljetuksena Tallinnasta rautatiemuseoon Haapsaluun. Veturi oli seissyt Tallinna Transpordikoolin edustalla muistomerkkinä, mutta kun rakennukseen tuli tilalle Tallinn European School, side rautatiemaailmaan katkesi ja veturin siihen astiselle sijainnille ei enää ollut perustetta.

Raitiotien rakentaminen Tallinnan satamaan (ks. Resiina 2/2020 s. 88–89) alkoi 13.3.2023, kylmien ilmojen takia noin viikkoa suunniteltua myöhemmin. Töiden takia keskustassa suljettiin ensin osittain A. Laikmaa -katu, joka aiheutti reittimuutoksen seitsemälle bussilinjalle. Lisää katujen sulkemisia seurasi 4.4.–31.5., mikä aiheutti siinä vaiheessa muutoksia peräti 27 bussilinjalle. Reittimuutokset elävät töiden edetessä. Raitiolinjojen 2 Kopli–Suur-Paala ja 4 Tondi–Lennujaam (lentoasema) korvaajaksi 17.4.–2.7. tulivat tilapäinen raitiolinja 6 Kopli–Tondi ja bussilinja 52 Ülemiste jaam (asema)–Hobujaam sekä reittimuutokset bussilinjoilla 15 ja 58.

Latvia

Latvian Rautatiet (Latvijas dzelzceļš/LDz) on vähentänyt vanhaa dieselveturikalustoaan. Toukokuussa 2022 huutokaupattavana oli M62-1206, marraskuussa 2022 M62-1227, maaliskuussa 2023 kaksi 2TE10U (0188 ja 0216) ja kahdeksan 2TE10M (3421–3425 ja 3450–3452) kaksoisdieselveturia sekä huhtikuussa 2023 M62-1358.

Latvialaiset rautatieharrastajat haluavat yhdessä virolaisten ja liettualaisten kanssa kunnostaa käyttökuntoon ja lahjoittaa kapearaiteisen ESU2a-veturin Ukrainaan, Gaivoroniin. Veturia käytetään sodan aikana aggregaattina sähköntuotantoon ja sodan jälkeen paikallisen museon näyttelyesineenä. Mahdolliset lahjoitukset projektiin voi tehdä osoitteen https://www.ziedot.lv/en/locomotive-esu2a-for-ukraine-4552 kautta.

Liettua

Liettuan rautateiden tavaraliikenteen tytäryhtiö LTG Cargo aikoo vähentää rautatiekuljetuksia Liettuan kautta Kaliningradiin ja sieltä takaisin vuonna 2023. Yhtiö kuljetti vuonna 2022 kahdeksan miljoonaa tonnia rahtia Venäjän eksklaaviin ja sieltä pois. Kuluvana vuonna kaavaillaan kuljetettavan noin 2,6 miljoonaa tonnia.

Puola

Vaikka Puolan rataverkon normaali raideleveys on 1435 mm, on siellä käytössä myös jonkin verran leveäraiteista verkkoa. Puolassa on kaikkiaan 567 km 1520 mm raideleveyden rataa. Verkon päätarkoitus on ollut tuoda venäläistä rautamalmia Sleesiaan Katowicen alueen teollisuudelle. Liikenteen hoitaa PKP LHS (Linia Hutnicza Szerokotorowa). Vaikka hiilikuljetukset ovat nyt vähentyneet, on kokonaisliikenne kasvanut merkittävästi. Liikenne on nyt suurelta osin Ukrainaan vietäviä avustuskuljetuksia. Vuonna 2022 leveäraideverkolla kuljetettiin 11,1 miljoonaa tonnia rahtia.

Saksa

Otanmäessä monilta osiltaan valmistettavat Rhein–Neckar-Verkehr (RNV) -liikenneyhtiön RNT-2020-raitiovaunut saivat 12.4.2023 tarvittavat viranomaishyväksynnät. Kaksi ensimmäistä vaunua asetettiin kaupalliseen liikenteeseen 14.4.2023 ja kaksi vaunua varattiin kuljettajakoulutukseen. Lisäksi kaksi seuraavaa olivat valmistajan käyttöönottotesteissä. Liikenne koko verkolla edellyttää Saksaan sekä rautatie- että raitiovaunuhyväksynnät, mitkä ne ovat saaneet. Kaksi 1000 mm raideleveyden linjaa toimivat rautateinä (linja 5 Weinheimin, Heidenbergin ja Mannheimin välillä ja linja 4 Bad Dürkheimiin), ja niille kalusto hyväksytään moottorivaunuina Saksan kapearaiteisten rautateiden vaatimusten mukaisesti. Muille linjoille puolestaan tarvitaan Saksan raitioteiden vaatimusten mukainen hyväksyntä. Ensimmäiset vaunut ovat 30-metrisiä 1400-sarjan vaunuja. Niitä toimitetaan 31. Hankintasopimukseen kuuluu myös 40-metrisiä sarjan 1500 (37) ja peräti 60-metrisiä sarjan 1800-vaunuja (12).

Saksan ETCS-radoilla liikennöinti ilman ETCS-veturilaitetta on sallittu vain 20 km/t nopeudella. Museoliikenteen mahdollistamiseksi näillä ETCS-radoilla ei ole olemassa suunnitelmia. Toisaalta Saksassa on Indusi-kulunvalvonta ollut käytössä jo normaaliliikenteen aikana myös höyryvetureissa ja tämä järjestelmä on vielä pitkään käytössä suurella osalla rataverkkoa. Lisäksi paikallisliikenneradoille on asennettu ”törmäyksenvaroitusjärjestelmiä”, joissa Harzin kapearaiteiset rautatiet (Harzer Schmalspurbahnen, HSB) on edelläkävijä. Siellä TrainCAS-järjestelmä (Train Collision Avoidance System) on ollut hyväksyntöjen jälkeen käytössä 2016 alkaen. Magdeburgissa oleva radiopohjainen laskentakeskus seuraa jatkuvasti junien sijaintia. Jos järjestelmä havaitsee vaarallisen tilanteen syntymisen, se antaa veturimiehistölle välittömästi näkyvän ja akustisen hälytyksen. Eri hälytysasteita on viisi. Veturimiehistön on reagoitava tähän välittömästi. Järjestelmä on kehitetty lentoliikenteen törmäysvaroitusjärjestelmistä. TrainCAS käyttää 400 MHz radiotaajuutta.

Harzin kapearaiteisilla radoilla (Harzer Schmalspurbahnen, HSB) on jouduttu siirtymään puolalaisesta hiilestä kolumbialaisen hiilen käyttöön. Puola ei enää myy hiiltä, koska sitä käytetään sähköntuotantoon maan omissa hiilivoimaloissa. Kolumbialainen hiili palaa hyvin, mutta savuttaa voimakkaasti ruskean värisesti puolalaisen hiilen savun ollessa mustaa. HSB:n uusi höyryveturikorjaukseen erikoistuva konepaja ei ole vielä tuotannollisessa käytössä, koska sille ei ole saatu osaavaa henkilökuntaa. Koulutuksessa on parhaillaan esimies ja viisi veturiasentajaa.

Deutsche Bahnin Meiningenin höyryveturikonepajalla on yhä hyvä tilauskanta, koska mm. HSB:n höyryvetureiden täyskorjaukset jatkuvat siellä vielä toistaiseksi. Tosin siinä, kun konepajalla oli DDR:n aikana 1800 työntekijää, on heitä nyt 120. Höyryveturikorjausten lisäksi he tekevät DB:lle rautatienostureiden ja talvikunnossapitokaluston korjauksia sekä yksityisille liikennöitsijöille mm. sarjan 218-dieselvetureiden korjauksia. Meiningenissä on 2023 korjattavana uusvalmistehöyryveturi IK 54, joka vaurioitui pahasti tasoristeysonnettomuudessa Naundorfissa 9.9.2022. Veturi valmistui 2009. Erikoisuutena Meiningenissa on parhaillaan kattilakorjauksessa myös Dresdenin puistorautatien Liliput-höyryveturi 001, joka valmistui 1925 esikuvaansa nähden mittakaavassa 1:3,3. Meiningenin konepajalla järjestetään usean vuoden tauon jälkeen jälleen ”höyrypäivät” suurelle yleisölle 2.–3.9.2023.

Sveitsi

Moderneja höyryvetureita kehittävän DLM AG:n (Dampflokomotiv- und Maschinenfabrik) varikkotiloissa Schaffhausenissa oli tuhoisa tulipalo 20.1.2023 vastaisena yönä. Tilat oli vuokrattu SBB:ltä eli Sveitsin valtiolliselta rautatieyhtiöltä. Palossa kärsivät merkittäviä vaurioita 52 8055 eli uudella tekniikalla modernisoitu entinen 52-sarjan veturi ja kolme modernia höyrysäiliöveturia. SBB:n sammutus- ja pelastusjuna onnistui palon aikana vetämään ulos hallista 52:n ja kaksi höyrysäilöveturia. Näistä 52:ta käytettiin säännöllisesti erikoisjunissa ja höyrysäilövetureita oli tarkoitus kehittää ympäristöystävälliseen vaihtotyöhön yksityisraideasiakkaille. Kaikkien vetureiden sähkötekniikka tuhoutui täysin. DLM perustettiin vuonna 2000, kun entinen SLM-veturitehdas oli pilkottu ja uuteen höyryveturitekniikkaan keskittyneet asiantuntijat halusivat säilyttää osaamisensa omassa uudessa yrityksessään.

Vetykäyttöinen USA:han toimitettava Stadlerin valmistama FLIRT Hon ollut koe- ja esittelyajoissa Sveitsissä. Se otetaan 2024 käyttöön USA:ssa SBCTA:n (San Bernadino County Transportation Authority) liikenteessä. Junan suurin nopeus on 127 km/t.

Böhn-myrskytuuli 38 m/s kaatoi kaksi kevyttä henkilöjunaa Bernin kantonissa, toisen Bernin ja Solothurnin välillä ja toisen Bielin lähellä. Syynä pidetään voimakasta sivutuulta, kapearaiteista rataa ja kevyitä vaunuja. Onnettomuuksissa loukkaantui 12 henkilöä.

Iso-Britannia

Iso-Britanniassa suunnitellaan täysillä maailman rautateiden 200-vuotisjuhlia. Maailman ensimmäinen veturivetoinen rautatie avattiin Stocktonin–Darlingtonin välillä 27.9.1825. Juhlat keskittyvät siten päivämäärän 27.9.2025 ympärille ja erityisesti tämän radan varrelle. Juhlista suunnitellaan näyttävää spektaakkelia ja osallistujia odotetaan valtavat määrät. Suunnitelmissa on paljon höyryjunamatkoja, näyttelyitä, paraateja sekä taide- ja teatteritapahtumia. Erään tiedon mukaan tapahtumaan osallistuisi mm. viitisenkymmentä höyryveturia. 

Slovakia

Sveitsiläiseltä Waldenburgerbahnilta Slovakiaan Čiernohronská železnica -museorautatielle 2021 lahjoitetut moottorivaunut (BDe nrot 11–17) ja ohjausvaunut (Bt 111–120) saataneen vähitellen käyttöön. Kaluston raideleveys on 750 mm. Rautatie on entinen metsärautatie, jolla tavoitteena on aloittaa turistiliikenteen ohella myös säännöllinen matkustajaliikenne. Tulevaisuuden tavoitteena on jopa radan sähköistys. Alkuvaiheessa sveitsiläisiä sähkömoottorivaunuja käytettäisiin kuitenkin ohjausvaunuun sijoitetun 169 kW tehoisen Caterpillar-dieselaggregaattiyksikön avulla. Ensimmäinen junarunko on ollut koeliikenteessä syksyllä 2022 ja uudelleen keväällä 2023. Kokemusten perusteella päätetään mahdollisesta jatkovarustamisesta. Kun näiden moottorivaunujen vapautumisesta tuli tieto, harkittiin jopa yhden moottorivaunun hankintaa Jokioisten Museorautatielle, mutta niitä pidettiin liian moderneina. Kalusto luovutettiin, koska Waldenburgerbahnin raideleveys muutettiin yhdeksi metriksi ja sille hankittiin uusi liikkuva kalusto.

Kreikka

 

Kaksiraiteisella etelä-pohjoissuuntaisella pääradalla 27,3 km Larissan aseman pohjoispuolella tapahtui 28.2.2023 klo 23.21 Kreikan historian toiseksi pahin junaonnettomuus. Junan IC 62 piti lähteä Ateenasta klo 19.22 ja olla perillä Thessalonikissa klo 23.35. Se kulki kuitenkin reilusti myöhässä. Junassa oli 342 matkustajaa ja 10 henkilökunnan jäsentä. Juna törmäsi kaksiraiteisen radan vasemmalla (läntisellä) raiteella vastaan tulleeseen tavarajunaan 63503, jossa veturissa oli kaksi henkilöä. Matkustajajunan nopeus törmäyshetkellä oli runsaat 140 km/t ja tavarajunan noin 100 km/t. Onnettomuudessa kuoli 57 henkilöä ja 85 loukkaantui, heistä 25 vakavasti. IC-junan ensimmäisenä olleessa ravintolavaunussa tapahtui vielä räjähdys, joka synnytti tulipalon. Jo Larissan aseman eteläpuolella IC oli joutunut ajamaan ratalaitevian takia vasenta raidetta, mutta sen piti palata Larissan asemalla normaalille oikealle raiteelle. Aseman junasuorittaja unohti tämän ja antoi IC:lle jatkoluvan vasenta raidetta, jolla oli tulossa vastaan tavarajuna. Ennen törmäystä IC;n kuljettaja tiedusteli Larissasta radiolla vasemman raiteen käyttöä, muttei saanut yhteyttä. Rataosalla ei ole minkäänlaista kulunvalvontaa. Radalle piti toteuttaa, pitkälti EU-rahoituksella, ETCS-tason 1 kulunvalvonta. Töiden piti olla valmiit 2020 mennessä. Opastimia on pystytetty, mutta monet niistä eivät ole käytössä. Lisäksi asennettuja kaapeleita on varastettu. Joulukuussa 2020 EY:n liikenneasioiden pääosasto aloitti rikkomusmenettelyn Kreikkaa vastaan. Helmikuussa 2023 se haastoi maan Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen rautateiden infrastruktuuriverkon töiden avoimuutta koskevan direktiivin 2012/34/EU noudattamatta jättämisestä. Asemilla toimivat junasuorittajat hoitivat liikenteenohjauksen radalla, jolla sallittiin 160 km/t. Rautatieläisliitot olivat useasti varoittaneet liikenteen turvattomuudesta, viimeksi helmikuun 2023 alussa. Onnettomuuden jälkeen rautatieläiset menivät yleislakkoon. Liikennettä alettiin käynnistää asteittain 22.3.2023 alkaen, aluksi vain tavara- ja paikallisliikenteen osalta. Ateenan ja Thessalonikin välinen IC-liikenne käynnistettiin uudelleen 3.4.2023, tosin vain yhdellä päivittäisellä junaparilla. Uuden ohjeistuksen mukaan vajailla turvalaitteilla varustetuilla radoilla suurin nopeus on nyt tavara- ja paikallisjunilla 80 km/t ja IC-junilla 100 km/t. Lisäksi edellisissä tulee olla kaksi veturimiestä ja IC-junissa peräti kolme.

Venäjä

Presidentti Vladimir Putin on käyttänyt enenevässä määrin omia juniaan Venäjän sisäisillä matkoillaan. Presidentin käytössä on ainakin kolme omaa rautatieasemaa: Usovon yleisen aseman lähelle noin 30 km länteen Moskovasta 2015 valmistunut yksityinen asema, 2017 valmistunut asema Sotšin ja Tuapsen välillä lähellä presidentillistä Mustan meren rannan Botšarov Rutšejin asuntoa ja kolmantena 2019 valmistunut asema Novgorodin alueella lähellä Dolgiye Borodya, jonne rakennettiin vain tätä tarkoitusta varten uusi yhdeksän kilometriä pitkä rautatie.

Ukraina

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden vieraili Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa 20.2.2023. Perillä hän oli vain nelisen tuntia, mutta matkusti sitä ennen ja sen jälkeen kymmenen tuntia Ukrainan rautateiden junassa Puolan ja Kiovan välillä. Muutkin valtionpäämiehet ovat toimineet vastaavalla tavalla. Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin ovat käyttäneet junia käydessään Kiovassa. Marinin junamatka 10.3.2023 oli jo 303. sodan alkamisen jälkeen erityisjärjestelyin hoidettu valtiovieraan junamatka. Bidenin junan kulun ajaksi aina muut kyseisen rataosuuden junat pysähtyivät; Niinistön ja Marinin matkojen yhteydessä näin ei tiettävästi tapahtunut.

Yevhen Lyaschenko nimitettiin 22.3.2023 Ukrainan rautateiden (Укрзалізниця/Ukrzaliznytsia) pääjohtajaksi. Edellinen pääjohtaja Alexander Kamyshin nimettiin strategisen teollisuuden ministeriksi.

Ukrainan asemien nimet kirjoitetaan jatkossa vain ukrainaksi, ei enää lisäksi venäjäksi. Matkalipuissa venäjän kieli korvataan englannilla. Sen sijaan ratakilometrijärjestelmän kaavailtu muuttaminen moskovapohjaisesta kiovapohjaiseksi vaikuttaa pitkäaikaiselta projektilta.

Norja on päättänyt lahjoittaa 12 Düwagin vuosina 1984–1985 valmistamaa sarjan 92 dieselmoottorivaunua Ukrainalle.

Zürichin liikennelaitos (Verkehrsbetrieben Zürich, VBZ) on lahjoittanut 35 Tram 2000 -raitiovaunua (sarja Be 4/6) Vinnytsian kaupungille. Lisäksi muutamia vaunuja on toimitettu varaosiksi.

Varsovan raitiotiet (Tramwaje Warszawskie) on lahjoittanut kymmenen Konstal 105Na-raitiovaunua Konotopin kaupungille.

 

Tasoristeys-palstan aineistoa ovat toimittaneet tällä kertaa: Timo Ahlroth, Aleksi Ahonen, Mikko Alameri, Antero Alku, Tomi Anttila, Otto Diekmann, Eero Heinonen, Iiro Hirvensalo, Anders Järvenpää, Martin Kuusk, Marko Laine, Reijo Lehtinen, Matti Melamies, Mika Mäkilä, Markku Nummelin, Jussi Pajunen, Ari Palin, Nikolas Peippo, Martti Pimiä, Boris Purunen, Kimmo Pyrhönen, Markus Pöntinen, Sakari K Salo, Teemu Saukkonen, Jonne Seppänen, Aldo Siig, Teemu Sirkiä, Simo Toikkanen, Petri Tuovinen, Pietu Tuovinen, Juha Vuorinen ja Lari Åhman. Kiitokset kaikille aineiston toimittajille!