Artikkelihaku

Resiina 1/2024

Kansi 3/2021

  • Rankka rutistus – itsepurkavan vaunun kehitystyö
  • Matkustajavaunu Ek 1004 kunnostusmatkalla
  • Torpedotuuletin
  • Junalla Pekingistä Pjongjangiin ja takaisin
  • Leveäraiteisten höyryvetureiden käyttö Suomessa vuonna 2023
  • Tasoristeys-palsta

Tasoristeys 4/2022

TRAFICOMIN KALUSTOREKISTERIMUUTOKSET 13.8.31.10.2022

Uudet rekisteröinnit

  • 3 Sr3 (91 10 3103 348-1, 91 10 3103 349-9 ja 91 10 3103 350-7)
  • 20 Snps
  • 1 Tte (99 10 9131 205-8)

Muutettu kalusto

Romutettu kalusto

Alla oleviin uutisiin liittyvät kuvat näet painetussa Resiina-lehdessä 4/2022.

Sr1 3063 ja 3099 riisuttiin Kouvolassa varaosiksi syksyllä 2022.

Dr19 2834 ja 2835 hinattiin 1.12.2022 Hangosta Tampereelle junassa MV 10333. Junan kokoonpano oli Dv12 2537 + Dr19 2834+2835 + Dv12 2517 (hin.) + Rk 27810. Dr19-sarjan kaikki viisi protoveturia ovat nyt Suomessa.

Dr19 sai Traficomin tyyppihyväksynnän 7.12.2022.

Dv12-dieselvetureita on VR:llä huollon piirissä vielä 150. Niistä 19 ei ole radio-ohjausvarusteltuja. Lisäksi yksi Dv12 on Haapamäen Museoveturiyhdistyksellä, mutta se ei ole nyt ajokunnossa.

Dv12-vetureiden moottoreiden huolto on palautunut Wärtsilältä VR FleetCarelle. Työt tehdään suurelta osin Hyvinkäällä. Myös Dr16:n moottori on ollut koestuksessa Hyvinkään konepajan tiloissa.

Dv12 2549 vaurioitui hieman, kun 4.12.2022 klo 12.12 Uimaharjusta Kontiomäelle matkanneen tavarajunan TR 5377 eteen ajoi henkilöauto Verkkojoen vartioimattomassa tasoristeyksessä Valtimon ja Maanselän välillä km:llä 823+103. Törmäyshetkellä junan nopeus oli noin 60 km/t. Auton kuljettaja loukkaantui vakavasti. Pelastus- ja raivaustyöt kestivät noin tunnin, jonka jälkeen juna saattoi jatkaa matkaansa kuljettajan vaihdon jälkeen.

Sm2-junien saneeraus ja vihertyminen on jatkunut: 6066:n ensimmäinen ajo vihreä/valkoisena oli Helsingistä Riihimäelle 14.10.2022 R-junassa 9695.

Sm2-sähkömoottorijunien myynti VR:ltä Suomen Lähijunat Oy:lle on saanut lisää maksuaikaa. Osapuolten välisen sopimuksen mukaan Suomen Lähijunat ostaa VR:ltä 11 käytettyä Sm2-junaa (Resiina 3/2022 s. 51). Sopimuksen rahoitusklausuulin mukaisesti sopimus muuttuu ostajaa sitovaksi vasta rahoituksen varmistuttua. Maksuajan takarajaksi oli alun perin sovittu lokakuun 2022 loppu. Uusi takaraja on nyt 31.3.2023. Suomen Lähijunien suunnitelma on kunnostaa ja modernisoida VR:ltä ostettavat junat lähiliikenteeseen eri radoille aloittaen Uudenkaupungin radan liikenteestä.

Sm3-junien 13 ja 16 vaunuista, jotka törmäsivät Tampereella vaihtotöissä 12.12.2021, kootaan yksi pendolinojuna takaisin ajoon. Junan vaunusto tulee olemaan 7116+7216+7316+7413+7513+7613. Runko hinattiin 6.12.2022 Dv12:lla Hyvinkään konepajalta junana MV 10418 Ilmalan varikolle, missä se saatetaan liikennöintikuntoon.

Sm7-sähkömoottorijunien lopulliset tarjoukset tulivat VR:lle syyskuussa 2022. Tilauspäätös 20 junasta ja 50 junan optiosta julkaistiin 24.10.2022 ja hankintasopimus allekirjoitettiin 29.11.2022. FLIRT-junat toimittaa sveitsiläinen Stadler Bussnang. Junien komponentteja toimitetaan Sveitsistä, mutta kokoonpano tapahtuu Puolassa. Ensimmäisten junien pitäisi tulla liikenteeseen keväällä 2026. Uudet junat tulevat korvaamaan Sm4-junia, jotka puolestaan korvaavat Sm2-junia. Junia kaavaillaan käytettävän taajamajunaliikenteessä myös mm. Hangon radalla ja mahdollisesti myös Oulusta alkavilla reiteillä. Nelivaunuisiin juniin tulee 356 istumapaikkaa. Uudet FLIRT-junat poikkeavat ulkomuodoltaan aiemmin toimitetuista 81 Sm5-junasta mm. muuttuneiden törmäysvaatimusten takia; mm. päädyt ovat siksi aiempaa massiivisempia ja kulmikkaampia. Lisäksi vaunujen välissä ei ole kahdelle vaunulle yhteisiä ns. Jakobsin telejä, vaan kullakin vaunulla on omat telinsä.

Sähkömoottorijunahankinta Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:lle on siirtynyt koronan ja muuttuneen matkustuskäytännön vuoksi vuosia eteenpäin. Toisin kuin rautateiden kaukoliikenteessä, HSL-liikenteen matkustajamäärät ovat olleet syksyllä 2022 noin 20 % pienemmät kuin ennen pandemiaa. Syynä on pysyvästi lisääntynyt etätyöskentely. Lasku kohdistuu arkipäivien ruuhka-aikoihin, ei niinkään vapaa-ajan matkustukseen. Muutos on vähentänyt kaluston tarvetta entisen kovimman kysynnän eli aamun ja illan työmatkapiikkien aikana.

Tve3 473 on ollut elokuisesta siirrostaan Toijalasta Hyvinkäälle (12.–13.8.2022) alkaen ulkosäilytyksessä konepaja-alueella. Veturille alettiin rakentaa talkoilla marraskuun puolivälissä pressukatosta Lahden Kujalaan, missä Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry tulee säilyttämään veturiaan.

Höyryveturimatkat 1009:n Helsinkiin joulukadun avajaisiin 19.11.2022 suunnitellut höyryajot joutui yhtiö perumaan henkilöstöpulan takia. Sen sijaan Porvoon Museorautatie ajoi Dm7-kalustolla joulukadun avajaisiin ajoitetun junaparin Helsingistä Siuntioon.

Höyryveturimatkat 1009 Oy:n toiminnan on kaavailtu siirtyvän osittain Länsi-Lappiin ensi vuoden aikana; päätökset vielä kuitenkin uupuvat. Uusi yhtiö, 14.11.2022 rekisteröity Joulupukin Juna Oy on kaavaillut kaluston vuokraamista tai hankintaa. Veturin säilytykseen on suunniteltu entistä Tornion työkonehallia, jonne tosin ei vie enää raidetta. Hankkeen takana ovat mm. Kemin lumilinnan ideoija Seppo Lankinen sekä Tornion kalustohallin, Kemin ja Tornion asemarakennukset omistava Markku Seppälä. Jälkimmäinen on jo pidempään suunnitellut muuntavansa Tornion asemarakennuksen Joulupukin asemaksi. Mukana uudessa yhtiössä on myös neljä muuta osakasta. Hankkeessa on mukana myös Tornionjokilaakson kuntia. Ideana olisi panostaa nimenomaan Tornionjokilaakson matkailuun ja elvyttää sitä, kilpaillen matkailijoista Rovaniemen suunnan kanssa.

Hr1 1009:n Länsi-Lapin neitsytajoa leimasivat suuret myöhästymiset ja peruutukset. Esimerkiksi 3.12.2022 Haaparannasta Ouluun suunniteltu juna kulki vain lyhyen matkaa Torniosta Kemiin ja senkin nelisen tuntia myöhässä. Erikoisjuna Kemistä Pelloon ja takaisin 4.12.2022 oli loppuunmyyty ja onnistui hyvin. Haaparannan liikennöinnin haasteena oli yhtiöltä puuttuva turvallisuustodistus Ruotsin puolen rataverkolle. Tämän takia juna kävi vain poikkeamassa rajasillalla Suomen puolella tullessaan 3.12.2022 Oulusta ja mennessään 4.12.2022 Pelloon. Paluumatka aamulla 5.12.2022 Kemistä takaisin Kouvolaan kesti päiviä polttoaine- ja kuljettajapulan sekä teknisten vikojen takia. Juna seisoi 6.–8.12.2022 Iisalmen raiteella 910; veturi pidettiin koko ajan lämpimänä. Juna ajettiin 8.12.2022 omin voimin Iisalmesta Kurkimäkeen. Höyryveturin vikaannuttua VR:n Sr1 3065 hinasi sen Kurkimäestä Kouvolaan 9.–10.12.2022 välisenä yönä. Saapuminen perille tapahtui runsaat neljä vuorokautta alkuperäisestä aikataulusta myöhässä.

Tk3 859:n eli muistomerkkiveturi Ruuhveltin puinen katos vihittiin käyttöön Kouvolassa 21.10.2022. Katoksen ovat toteuttaneet Aalto-yliopiston opiskelijat.

Tv1 933 pääsi 17.9.2022 tekemään vaihtotöitä Toijalan ratapihalla, kun 22 BOppy-ratapölkynkuljetusvaunua järjesteltiin ratapiha-alueella. Seuraavana päivänä Jumbo ajoi yleisöjunia Tampereelle ja Nokialle.

Tr1 1096:n kunnostus ajokuntoon etenee Hyvinkään konepajan tiloissa. Veturin kehys on hiekkapuhallettu ja maalattu syksyn 2022 aikana. Hytti on ollut kunnostettavana Ypäjällä.

Tka10 nro 99 10 9481 180-9 ratakuorma-auto on ollut lokakuussa 2022 koeajoissa. Se toimitetaan Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:lle metroradan kunnossapitotehtäviin. Se on sarjansa toinen yksilö 2020 toimitetun jälkeen.

EFiti 23652:n eli Akaan kaupungin hankkiman arkistovaunun kunnostus on jatkunut Toijalan veturitallien takaisella raiteella 614. Vaunu on tarkoitus saada käyttöön 2023. Samalla raiteella on myös veturimuseon kahvila- ja lipunmyyntivaunu.

BG 040165-3-virkatarvevaunun kunnostus Hyvinkään konepajan tiloissa on valmistunut kahden vuoden työn tuloksena. Se on kunnostettu Suomen Rautatiemuseon omana työnä muiden tehtävien salliessa. Vaunu siirrettiin 9.12.2022 konepajalta museolle. Se oli alun perin CEm vuodelta 1954, mutta muutettiin virkatarvevaunuksi 1983. Viimeisin käyttö oli Osg-suurkuormavaunun apuvaununa, pyörillä kulkevana työpajana. Vaunu tulee palvelemaan museoalueella työtiloina ja sitä säilytetään museoalueella ainakin aluksi kolmikiskoraiteella tiilitallin kupeessa.

CEmt-makuuvaunuja on ollut Pieksämäellä korjauksessa. Kuluvana hiihtojunasesonkina kulussa ei ole enää kokonaan yksikerroksisia yöjunarunkoja. Kolarin lisäjunapari P 263/262 kulkee kalustolla Edg+Rx+CEmt-vaunut ja Rovaniemen lisäjunapari P 267/264 kalustolla Edg+Rx+CEmt:t+Edm:t. Junaan 263 tarvitaan nyt uudistuneen vaunuston takia aggregaattivaunu, joka on suunnitelman mukaan Oulussa oleva Eifet. Mikäli vaunu on auki matkustajille, on tämä ainoa kaupallisessa liikenteessä oleva ns. sininen päivävaunu. Vaunun matkustamo on penkkejä lukuun ottamatta alkuperäisessä 1960-luvun asussaan. Vielä viime hiihtolomasesongissa käytössä olleet EFs- ja Rk-vaunut on korvattu Edg- ja Rx-vaunuilla.

Innowaggon-vaunuja on saatu liikenteeseen kaikki tähän mennessä VR Transpointin hankkimat 40 kaksoisvaunua. Vaunuista viisi on tehty teräskelojen kuljetukseen; ne vaunut saatiin käyttöön loppukesällä 2022. Muita käytetään mm. VAK-rahtien kuljetukseen.

VR:n 160-vuotisjuhlaseminaari pidettiin 26.10.2022 Helsingissä Bio Rexissä. Ohjelmassa oli myös juhlavideo, jota kuvattiin kesällä mm. Suomen Rautatiemuseolla.

Sinisten vaunujen ystävät ry sai Traficomin turvallisuustodistuksen 1.9.2022. Ensimmäinen oma liikennöinti toteutui Hyvinkäältä Riihimäelle ja takaisin 2.12.2022, kun Tka7 käytiin tankkaamassa. Seuraavana päivän yhdistys ajoi ensimmäisen museojunaparinsa Hyvinkäältä Lohjalle ja takaisin. Laajempi liikennöinti aloitetaan Tr1 1096:n valmistuttua.

Yara on ostanut 34 virolaista säiliövaunua Suomen sisäiseen liikenteeseen. Ne saataneen käyttöön 2023 aikana.

Operail Finland on ollut myynnissä loppuvuoden 2022 ajan. Vaikka yhtiön liikenne laajenee VR:n lopetettua Venäjän yhdysliikenteen, omistaja ei olisi jatkossa enää Viron valtio. Operailin johto on kertonut Virossa, että toive on ollut saada kauppa päätökseen 2022 aikana. Yhtiö on todennut, että ostajavaihtoehtoja on ollut useita. Operail Finland myydään Viron valtion antamien ohjeiden mukaisesti. Operail on Viron valtion omistama rautatieyhtiö, jonka päätoimialat tähän saakka ovat olleet tavaraliikenne, rautatiekaluston korjaus ja rakentaminen sekä sen vuokraus. Yritys työllistää noin 400 henkilöä.

Radanpidon turvallisuusohjeiden eli TUROn uusi versio tulee voimaan 30.1.2023. Ohjeen rakenne on uudistettu erityisesti ratatyöprosessin osalta niin, että teksti etenee kronologisesti ratatyön suunnittelusta ratatyöluvan päättämiseen. Ohjeessa on myös mm. tarkennettu Ratatyön suojaulottuman (RSU) määritelmää. Henkilökohtaisista varusteista on täsmennetty, että muiden kuin turvamiehen varoitusvaatetuksen värin tulee olla keltainen; aiemmin TUROssa ei ollut määritelty keltaista väriä normaaliksi varoitusvaatetuksen väriksi. Ohjeen voi ladata Väyläviraston sivuilta.

Ratakiskoja on maalattu joissakin haasteellisissa paikoissa valkoisiksi lämpötilojen pitämiseksi kesähelteillä alempana kuin mitä maalaamattomissa kiskoissa olisi. Vuonna 2021 Siilinjärven kolmioraide sai tätä väriä ja vuodelle 2023 on kaavailtu tiettyjen kaarteiden maalausta Kuusankoskella. Ratkaisu ei ole kuitenkaan uusi. Aikanaan mm. Savonlinnan Kyrönsalmen avattavan sillan kiskot maalattiin valkoisiksi lämpöliikkeen vähentämiseksi ja mm. Italiassa tämä on vakiokäytäntö.

Ratojen kunnossapito kaavaillaan lopetettavan toistaiseksi rataosilta Vilppula–Mänttä, Lieksa–Pankakoski ja Joutjärvi–Mukkula. Tämä tarkoittaa mm. että radat eivät olisi säännöllisen radantarkastuksen piirissä. Rataosien kaupallinen liikenne on päättynyt teollisuuden lopetettua kyseisten ratojen käytön. Ratoja tai niiden laitteita ei kuitenkaan pureta.

Helsingin päärautatieaseman uudet yleisö-wc-tilat on avattu länsisiivessä 28.11.2022. Entiset kioskihallissa vuodesta 1919 saakka palvelleet wc-tilat suljetaan hallin uudistustöiden tieltä.

Leppävaara–Kauklahti-kaupunkiradan rakentamisen ensimmäiset muutamat sunnuntailiikennekatkot toteutetaan jo 2023, mutta laajemmat ja jopa mahdollinen viiden viikon liikennekatko ovat vastassa 2024. Koko hanke valmistuu 2028 tai 2029. Uudet raiteet rakennetaan pääosin nykyisten pääraiteiden eteläpuolelle, mutta mm. Kauniaisten kohdalla ne tulevatkin pohjoispuolelle ja sillä kohtaa nykyraiteet jäävät kaupunkirataliikenteelle. Espoon ja Kauklahden välillä Espoonjoen ylityksen kohdalla lähiliikenneraiteet tulevat reilusti nykyistä reittiä etelämmäksi, koska väliin varataan tilaa ESA-radan (Espoo–Lohja–Salo) erkanemiselle kaukoliikenneraiteista. Tällä välillä on jo aloitettu maaston raivaus.

Mankin entisen seisakkeen kohdalla ollut tasoristeys poistetaan turvalaitemuutosten valmistuttua tavoitteen ollessa joulukuun 2022 aikana. Espoossa rantaradalla Mankinjoentien lounaispäässä sijaitseva tasoristeys on ollut viime vuodet vain jalankulun ja pyöräilyn käytössä. Moottoriajoneuvoilla kulku tasoristeyksestä ei ole ollut mahdollista. Mankin eteläisen raiteen vanha puinen matkustajalaituri purettiin 21.11.2022 alkaen.

Inkooseen kaavaillaan matkustajajunapysähdyksiä, mahdollisesti 2024 alkaen. Siellä voisivat pysähtyä Helsingistä Hankoon menevät suorat junat. Hangon liikenne ajetaan alkuvaiheessa joko Sm4- tai vuokrattavalla Sm5-kalustolla, myöhemmin Sm7:llä.

Kupittaa–Turku-välin junaliikenne alkaa uudelleen vasta 2024 lopussa aiemmin kaavaillun elokuun 2024 sijasta. Koko Turun ratapihahanke valmistuu 2026.

Naantalin raiteisto- ja matkustajalaituriselvitys on valmistunut loppuvuonna 2022. Se sisältää Naantalin ratapihamuutokset sekä kaukoliikenteen matkustajalaiturin suunnitelmat. VR on ideoinut rantaradan kaukojunien jatkamista kääntymään Naantaliin. Se onnistuisi nykykalustolla, joka seisoo usein pitkään Turussa. Hanke edellyttää Raisio–Naantali-välin peruskorjausta ja sähköistämistä. Se edellyttää myös Turun käynnissä olevien laajojen ratapihatöiden ja Turku–Kupittaa-välin valmistumista. Naantalin matkustajalaituri tulisi mahdollisimman lähelle keskustaa, S-marketin kupeeseen.

Karjaa–Hanko-välin sähköistyksen toiminnallisia mittauksia tehdään loppuvuonna 2023. Sähköradan käyttöönotto tapahtuu vuoden 2024 alkuvaiheissa.

Hyvinkään ratapihalle Suomen Rautatiemuseon kohdalle pystytettiin ensimmäiset sähköratapylväät 1. ja 2.11.2022 välisenä yönä. Museon matkustajalaiturin kohdalla pylväät ovat puoliportaaleja, jotta ne häiritsisivät mahdollisimman vähän museomiljöötä. Museon puolelle ei tule siten lainkaan pylväitä. Pylväitä suunniteltiin välillä maalattavan paremmin museon ympäristöön sopiviksi, mutta hankkeesta luovuttiin kustannusten sekä ratkaisun ulkonäöllisen poikkeavuuden takia.

Mustion Linderintien uusi tieyhteys radan ali avattiin liikenteelle 12.12.2022. Linderintien alikulkusilta valmistui loppukesästä 2022 ja paikalla on tehty syksyn ajan sillan alittavan uuden Linderintien käyttöönottoon liittyviä rakennustöitä. Alikulku korvasi Linderintien tasoristeyksen ja läheisen 2021 käytöstä poistetun Bredvikintien tasoristeyksen.

Hangon rata täyttää 150 vuotta 8.10.2023. Suomen Rautatiemuseossa suunnitellaan avattavan näyttely radasta 7.10.2023. Juhlaviikonlopun tarkempi suunnittelu on vielä työn alla.

Koverhar on valikoitunut Fennorail-junalauttaliikenteen Suomen puolen satamapaikaksi. Hangon sataman rata Koverhariin erkanee Lappohjan ratapihalta. Viimeksi radalla oli hiilen transitokuljetuksia, jotka päättyivät keväällä 2022. Viron puolella satama tulee olemaan Paldiski Northern Port (PNP). Koverharin satamaan rakennetaan suunnitelmien mukaan yksityinen järjestelyratapiha, joka on kaksi kertaa junalauttakannen raidepituuden kokoinen mahdollistaen purun ja lastauksen. Yhtiö suunnittelee aloittavansa liikenteen viimeistään 2026 tai 2027.

Oulunkylässä vaihteen V521 vaihto ei valmistunut 17.10.2022 aamulla suunnitellussa ajassa, mikä aiheutti esim. aamun joka toisen K-junan perumisen. Myös autovaunujen jättö yöjunista IC 266 ja IC 274 Pasila tavaraan estyi ja niiden autovaunut haettiin päivystäjällä Pasilan henkilöasemalta.

Hakkilan rata säilyy. Vantaan kaupunki on tyytynyt Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisuun, joka pysytti kaavoituksessa Tikkurilasta alkavan Väyläviraston hallinnoiman Hakkilan radan paikallaan. Vantaa olisi halunnut kaavoittaa harvaan käytetyn, mutta radanpidon kuljetuksille tärkeän radan päälle rakentamista, mutta hallinto-oikeus hyväksyi Väyläviraston valituksen. Vantaan suunnitellun raitiotien ja Hakkilan radan raideristeyssuunnittelu on valmistumassa 2023 alussa. Raideristeykseen on tutkittu useita teknisiä ratkaisuja. Hakkilan rataa käytetään ennen kaikkea radanpitoon tarvittavan raidesepelin kuormauksiin ja kuljetuksiin.

Keravan entinen Spurplan-releasetinlaite otetaan 2023 koulutuskäyttöön Ratateknisessä oppimiskeskuksessa (ROK) Kouvolassa. Laitteiston asennukset ovat juuri alkamassa.

Kytömaa–Ainola-lisäraiteista itäinen rakennetaan Kytömaan ratasillan kohdalla alittamaan oikoradan sillan nykyisten raiteiden itäpuolella. Sen sijaan läntinen lisäraide tulee tekemään kietaisun kiertäen oikoradan saapuvan raiteen sen länsipuolitse.

Ainolan seisake siirretään lisäraidetöiden yhteydessä km:lle 34+502 nykyisen sijainnin km 34+784 sijasta.

Helsinki-Tampere-välin yhteyksistä Suomi-rata julkaisi selvityksensä 30.9.2022. Konsulttityön tuloksena Tampere–Helsinki-välille on kaavailtu kaksi vaihtoehtoista suurnopeuslinjausta, joiden sisällä on vielä useita vaihtoehtoja. Uusien linjausten rinnalla on tarkasteltu oikaisuja ja lisäraiteita nykyisellä pääradalla. Selvitykset päätyvät näkemykseen, että suurnopeusrata on vertailussa selvästi pääradan parantamista parempi vaihtoehto. Matka-aika Helsingin ja Tampereen välille on puristettu 62 minuuttiin. Varsinkin Kanta-Hämeen kuntien edustajat ovat julkisesti kritisoineet Suomi-ratayhtiön selvityksen lopputulosta. Metsän halkova suurnopeusrata ohittaisi Kanta-Hämeen kaupungit Hämeenlinnan ja Riihimäen, ja se kulkisi maakunnan maaseutualueiden halki. Suomi-radan päätöstä linjauksesta odotetaan vuoden 2023 eduskuntavaalien jälkeen.

Turku–Toijala-rataosalla selvitetään matkustajaliikenteelle uusia pysähdyspaikkoja Urusvuoreen, Lietoon, Auraan, Kyröön ja Urjalaan. Varsinais-Suomen liitto on tehtävän selvityksen takana. Nykyään rataosan välipysähdyspaikat ovat Loimaa ja Humppila.

Santalahteen km:lle 191+562 Tampereen ja Lielahden välille rakennetaan radan yli mielenkiintoinen kevyen liikenteen silta. Teräsristikkosillan pituus tulee olemaan 70 metriä. Se alkaa rannanpuoleisen kerrostalon kattotasolta ja vie vinosti nousten Pispalaan ylittäen Uraniraitin, rautatien lisäraidevarauksineen ja Ratakadun. Sillan suunnittelu on parhaillaan menossa.

Mäntyluotoon valmistui joulukuun 2022 alussa yhteensä 1,6 km uutta betonipölkkyistä yksityisraidetta rikastevarastojen alueelle. Raiteille tuli neljä vaihdetta. Alue palvelee Bolidenin Harjavallan rikastekuljetuksia.

Mäntyluodon ja Tahkoluodon välinen päällysrakenteen vaihto valmistui joulukuussa 2022. Radan K43-päällysrakenne korvattiin 60E1-rakenteella sisältäen uudet kiskot ja betoniratapölkyt. Kaikki vapautuneet betoniratapölkyt murskataan läheisellä Kirrinsannassa ja saatu materiaali kierrätetään maanrakentamiseen satama-alueelle.

Niinisalon rata oli suljettuna kesäkuun alusta lokakuun loppuun 2022 ylläpitokorjauksen takia, mutta marraskuun alusta alkaen liikenne Niinisaloon on kulkenut normaalisti. Töihin kuuluivat mm. radan K30-ratakiskojen letitys eli vaihtaminen puolelta toiselle ja lypsäminen eli pituussiirto ja vanhojen jatkoskohtien poissahaus. Kaikki kiskonjatkokset kunnostettiin poistamalla noin metrin pituinen pätkä jokaisesta jatkoksesta ja uusimalla sidekiskot, sideruuvit ja jatkospölkyt. Lisäksi kunnostettiin tasoristeyskansia, tehtiin lisäsepelöintiä ja rata läpituettiin. Rataosan siltoja on myös korjattu mm. siltapelkkoja vaihtamalla. Urakassa käytettiin paljon kierrätysmateriaalia, jota vapautui käyttöön Saarijärvi–Haapajärvi-välin kiskopainonmuutosurakasta. Ratapölkkyjä vaihdettiin yhteensä 11 500 ja täydennysepeliä käytettiin 7000 tonnia.

Niinisalo–Ruosniemi-välillä Väylävirasto on kunnostuttanut 2022 aikana 14 sillan lankutuksia, kaiteita ja kaidejohteita. Osuudella on vain resiinaliikennettä sekä tiettyjä retkeilyreittejä. Kunnostuksilla turvataan tämä luvallinen liikkuminen silloilla. Luvaton liikkuminen radalla on kielletty, mikä on kerrottu kieltomerkein. Ruosniemi–Kankaanpää-osuus on suljettu liikenteeltä jo 2.6.1985 ja jatko Niinisaloon 1.8.2001.

Liminka–Oulu-välin kaksoisraiteen ratasuunnittelu on käynnissä. Hankkeesta ei ole vielä toteuttamispäätöstä. Pellettiliikenteen loppuminen Kostamuksesta Raaheen ja Kokkolaan on hieman vähentänyt osuuden liikennettä.

Lähessuo (km 798+473, lyhenne Lhs) ja Maksniemi (km 845+522, lyhenne Mkn) avattiin 11.12.2022 uusina liikennepaikkoina Oulun ja Kemin välillä. Molemmat toimivat junakohtauspaikkoina.

Kemin Metsä-Fibren uusi teollisuusraide otettiin käyttöön 26.10.2022. Se korvaa vanhan Pajusaaren radan. Muutos uudelle radalle tehtiin 48 tunnin liikennekatkon aikana. Liikenne tapahtuu toistaiseksi dieselvetoisena, kunnes sähköistys radalla valmistuu.

Kemin rautatieliikennepaikka (lyhenne Kmi) on jaettu 11.12.2022 alkaen seuraaviin osiin: Kemi asema (km 858+300, lyhenne Kem), Kemi Sahansaari (km 861+275, Shs) ja Lautiosaari (km 863+064, Li).

Tornion telinvaihtoraide valmistui marraskuussa 2022. Viimeisenä vaiheena raiteelle asennettiin betoniset nostopukkien nostoalustat. Samalla Suomen ja Ruotsin rataverkot yhdistyivät ensimmäisen kerran läpimenevillä ratakiskoilla. Telinvaihtoraiteen rakentamisen yhteydessä alueelta poistettiin vanhoja käyttämättömiä raiteita ja vaihteita. Vaihteet V042, V044 ja V112, raiteet 018, 019, 021, 022 ja 054 sekä vanhat kuormauslaiturit purettiin.

Pellon raakapuuterminaali valmistui marraskuussa 2022. Entiset puunkuormausalueet ja raiteet on kunnostettu terminaalitasoisiksi.

Oriveden uusi puolenvaihtopaikka saadaan käyttöön keväällä 2023 sähkörata- ja turvalaitetöiden valmistuttua. Vaihteet asennettiin rataa jo kesällä 2022.

Jämsäja Kaipolan välinen säännöllinen liikenne alkoi uudelleen lokakuussa 2022, kun Fenniarailin Jämsänjokilaakson raakapuujunat alkoivat liikennöidä Kaipolasta kolmesti viikossa.

Hankasalmelta on ajettu Fenniarailin sahatavarajunia syksyn 2022 aikana neljän viikon välein.

Lahden Viking Maltin uuden Kujalan tehtaan yksityisraidehanke on jäädytetty idän yhdysliikenteen hiipumisen takia. Yhtiö on pysäyttänyt hankkeen jatkoselvitystyön. Yhtiön rautatieliikenne Lahden Mukkulassa päättyi jo keväällä 2022. Yhtiö tulee toimimaan toistaiseksi ilman rautatieyhteyttä.

Mukkulan radasta avataan näyttely Lahden kaupunginkirjastossa joulukuussa 2023.

Inkeroisiin on asennettu syksyllä 2022 Suomen ensimmäinen tulevia ETCS-ratoja palveleva RBC (Radio Block Centre), Se on käytännössä liityntätietokone infran turvalaitteiden ja junien välillä. Tällä laitteella tullaan samalla korvaamaan radan varren näkyvät opastimet.

Haminassa on poistettu radasta syksyllä 2022 Suomen viimeinen YRV54-200-1:9-vaihde. Tämä yksipuolinen risteysvaihde kantoi ratapihalla numeroa V004. Nyt kaikki rataverkon risteysvaihteet ovat kaksipuolisia eli KRV-vaihteita. Kaksipuolisessa risteysvaihteessa kulkutiet saadaan kahdelle risteävälle suoralle ja kahdelle poikkeavalle raiteelle, yksipuolisessa risteysvaihteessa samoin kahdelle risteävälle suoralle, mutta vain yhdelle poikkeavalle raiteelle.

Kuopio Iloharju (km 462+550, lyhenne Ilh) on 11.12.2022 avattu uusi jaetun Kuopion liikennepaikan osa. Iloharjun alueen raiteisto on ennallaan.

Kontiomäen ja Pesiökylän välinen päällysrakenteen uusiminen valmistui joulukuun 2022 alussa. Pesiökylän terminaali valmistuu kesällä 2023. Rataosan tasoristeysten parantamistöitä tehdään vielä 2023 aikana. Rata on saanut Pesiökylään saakka 60E1-kiskot entisten K30-kiskojen tilalle.

Vainikkalan asemaravintola Ukko-Pekka suljetaan 25-vuotisen toiminnan jälkeen 1.1.2023 alkaen. Henkilöliikenteen loppuminen ja nyt vielä tavaraliikenteen väheneminen on pienentänyt ravintolan käyttäjämäärän alle toimintamahdollisuuksien. Asemaravintolassa on ollut myös Vainikkalan viimeinen elintarvikemyymälä.

Lauritsalaja Imatran välillä ajettiin syyskuun 2022 lopussa IC-kalustolla Väyläviraston tilaamia nopeuskoeajoja, koska Joutsenon ja Imatran välillä rataosan nopeus nousee 200 km:iin/t. Koeajot ajettiin 10 % yli tämän nopeuden.

Joensuun eteläisimmän ratapihaosan eli Sulkulahden varmistuslukko- ja opastinturvalaitos poistettiin käytöstä ja Joensuun uusi tietokoneasetinlaite otettiin Sulkulahden osalta käyttöön viikonlopun 8.–9.10.2022 liikennekatkon aikana. Samalla päättyi miehitys Sulkulahden vaihdekopilla ja 1. luokan liikenteenohjausalue ”Sulku” lakkautettiin. Sulkulahden toiminnot ohjataan jatkossa pääsääntöisesti Oulusta. Kauko-ohjattavaan alueeseen kuuluvat myös Peltolan uudet risteysvaihteet ja opastimet.

Joensuun henkilöaseman alueen uudistaminen on valmistunut 2022 lopussa. Vuonna 2023 painopiste on Joensuun keskimmäisen eli Peltolan ratapihan alueella; se uudistetaan kokonaisuudessaan.

Ilomantsin ratapihan kunnostustyöt valmistuivat marraskuussa 2022. Kaikki Ilomantsin raiteet ovat saaneet nyt raskaan 60E1-kiskotyypin, joka on siis painoltaan kaksinkertainen aikaisempiin K30-kiskoihin verrattuna. Vaihdetyöt valmistuivat jo viime vuonna. Ilomantsin ratapiha on siis nyt kunnoltaan parempi kuin milloinkaan ennen. Vuonna 2022 on myös uusittu Ilomantsin radan päällysrakenne Tuupovaaran ja Ilomantsin väliltä. Sama tehtiin Heinävaaran ja Tuupovaaran välille 2021.

Lieksa–Pankakoski-radalla liikennöitiin mahdollisesti viimeisen kerran 26.10.2022, kun Pankakoskella seisseitä käytöstä pois olleita tavaravaunuja haettiin sieltä pois. Viimeinen kulkija oli PAI 6557. Ajon jälkeen radan alkupäähän Sokojoelle km:lle 726+838 palautettiin ajon kieltävä seislevy.

Kari Wihlman jatkaa Väyläviraston pääjohtajana 1.1.2023 alkavan uuden viisivuotiskauden.  Wihlman on toiminut Väyläviraston (entisen Liikenneviraston) pääjohtajana vuoden 2018 alusta alkaen.

Metrojunat alkoivat liikennöidä Espoossa Kivenlahteen asti 3.12.2022. Metroliikenne länsimetron jatkeella alkoi kello 4.56, kun ensimmäinen matkustajaliikenteen juna lähti Kivenlahdesta kohti Vuosaarta. Vihkiäisiä vietettiin nauhanleikkauksella Kivenlahden asemalla. Avauspäivänä kaikilla uusilla asemilla oli tapahtumaohjelmaa. Avaamista edelsi 26.11.2022 Suomen Raitiotieseuran jäsenajelu uudella metro-osuudella. Avautuneen seitsemän kilometrin osuuden varrella on viisi uutta asemaa: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti. Metrossa on laajentumisen myötä yhteensä 30 asemaa. Metrorataa Helsingissä ja Espoossa on nyt yhteensä 43 kilometriä. Metro laajeni vuonna 2017 kahdeksalla asemalla Ruoholahdesta Matinkylään, kun Länsimetron ensimmäinen vaihe valmistui. Sen jälkeen työt ovat jatkuneet Matinkylän länsipuolella.

Raide-Jokeri-pikaraitiotien tekninen koeliikenne on jaettu kuuteen eripituiseen alueeseen, jotka toteutetaan idästä kohti länttä. Koeajovaunut ajetaan aina yöksi Roihupellon varikolle. Ensimmäisenä koeajot aloitettiin Roihupellon ja Oulunkylän välillä 7.11.2022 niin, että Oulunkylän asemalla asti käytiin ensimmäisen kerran jo 8.11.2022. Koeajot laajenivat joulukuun alussa Hämeenlinnan väylälle saakka ja jatkuvat tammikuussa 2023 Pajamäen tunnelille asti. Kun tämän linjan 550 liikenne alkaa syyspuolella 2023, ei kaikkia raitiovaunuja ole vielä toimitettu. Liikenne alkaa siten lopullista harvemmalla vuorovälillä tiivistyen asteittain. Uusia vaunuja tullaan toimittamaan noin kolmen viikon välein. Linjaa 550 tulee liikennöimään Helsingin kantakaupungin raitiolinjojen tapaan Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy.

Kruunusillan ja Kalasataman raitiotieratojen vaihteet toimittaa Vossloh-Cogifer. Kaikki vaihteet tulevat olemaan urakiskovaihteita. Näille radoille ei tule Raide-Jokerin tapaisia vignolvaihteita, vaan pelkästään urakiskovaihteita.

Vuosi 2022 on ollut museojunaliikennöitsijöillä kohtuullisen hyvä. Taloutta on karujen koronavuosien jälkeen saatu parannettua.

Museoviraston liikennevälineavustusten hakuaika tulee olemaan 2.1.–15.2.2023. Avustusta voi hakea kalustolle, jonka tarkoitus on liikkua, mutta myös ratainfrahankkeille, jotka mahdollistavat kaluston käyttöä.

Ihmeellinen pieni maailma 2022 -pienoismallitapahtumassa 10.–11.9.2022 Espoon Otahallissa vieraili lähes 3300 kävijää. Tapahtuma järjestetään seuraavan kerran samassa paikassa 30.9.–1.10.2023. Tallinnassa seuraava vastaava tapahtuma ”Minimaailm” järjestetään jo ensi keväänä 27.–28.5.2023, lisätiedot www.minimaailm.ee.

Löylymäki-pienoisrautatie siirretään Espoon uuteen lelumuseoon Museo Leikkiin tammikuun alkupuolella 2023, kun radan suojaksi tarkoitettu vitriini on valmistunut. Pienoisrautatiekerho ry:n siirrettävän näyttelyradan rakentaminen alkoi 1992. Rata sai kutsun vuoden 1993 Imrex-pienoisrautatienäyttelyyn Lontoon The Royal Horticultural Hallsin Lindley Halliin. Näyttelyn alussa pääsiäisenä 1993 radan sähköistys oli osittain keskeneräinen. Näyttely-yleisö ei siitä pahastunut, vaan seurasi kiinnostuneena työn etenemistä. Kun oli tiedossa näyttelymatka Lontooseen, radan näkyvälle asemalle keksittiin nimi, joka englantilaisista vaikuttaisi kovin eksoottiselta: Löylymäki. Rata oli tuolloin ns. point-to-point-rata ja Löylymäestä kaarrettiin piiloratapihalle, missä veturi ajettiin vaunuston toiseen päähän paluujunaa varten. Näyttelyssä todettiin, että ympyrärata olisi yleisön edessä toimivampi ratkaisu. Rata laajeni kahdella päätylohkolla, joista toisessa oli sisävesisatama ja toisessa seisake ennen radan sukellusta Soikkovuoren tunneliin. Sieltä päästiin piiloratapihalle, joka uudistettiin kokonaan. Myöhemmin rataa laajennettiin kahdella metsälohkolla ja myös piiloratapiha pidentyi vastaavasti. Siirroissa rata maisemineen on kolhiintunut ja sitä on paikkailtu kerhoiltoina. Myös uusia yksityiskohtia on lisätty maisemaan. Myös tekniikkaa uusitaan toimivammaksi ja tarkoitus on lisätä uusi juna entisten lisäksi kiertämään rataa katsojien käynnistämänä. Museo Leikki sijaitsee Tapiolassa. Samassa rakennuksessa sijaitsevat myös Suomen kello- ja korumuseo Kruunu sekä museokauppa.

VENÄJÄN HYÖKKÄYSSOTA UKRAINAAN JA SEN VAIKUTUKSET RAUTATIELIIKENTEESEEN

VR Transpoint lopetti itäisen yhdysliikenteen vaunujen säännöllisen vastaanoton Suomeen 4.12.2022. Tämän jälkeen Vainikkalassa vastaanotettiin vielä yksi juna 5.12.2022, mikä lopetti VR:n saapuvan yhdysliikenteen. Juna ajettiin Vainikkalasta Haminaan numerolla T 2548. Vaunuja palautetaan Venäjälle vielä joulukuun ajan.

VR aloitti venäläisten GOST-standardien mukaisten vaunujen käytön Suomen sisäisessä liikenteessä 27.10.2022. Kuljetukset tapahtuvat Haminan ja Imatran Kaukopään välillä. Puu tuodaan laivoilla Haminaan. Fenniarail käynnisti GOST-liikenteen jo heinäkuun lopussa. Fenniarail on liikennöinyt syksyn mittaan GOST-vaunuilla päivittäin Mussalosta Lauritsalaan sekä kolmesti viikossa Porista Kuusankoskelle ja samoin kolmesti viikossa Kaipolasta Kuusankoskelle.

VR on hoitanut syksyyn 2022 asti kaikki itäisen yhdysliikenteen rajaylitykset, mutta tilanne on nyt muuttunut. Operailin ensimmäinen oma kansainvälisen liikenteen koejuna (PAR 67382) saapui Venäjältä Vainikkalaan suunnitellusti 12.10.2022, mutta se pääsi jatkamaan Vainikkalasta eteenpäin asiakkaille Mussaloon vasta 13.10.2022 illalla runsaan vuorokauden myöhässä. Syynä tähän oli, ettei vaunutietoja saatu etukäteen RZD:ltä ja siten ei saatu Traficomin käyttöönottolupia vaunuille. Lokakuussa ajettiin yhteensä kolme junaa ja marraskuussa neljä. Liikenne on vilkastunut entisestään joulukuun alusta.

Pakotevaunut, joita oli Suomessa runsaat 800, siirrettiin rajalle vähitellen marras–joulukuussa 2022. VAK-pakotevaunut siirrettiin jo aiemmin syyskuussa. Vaunuja on siirretty ja sittemmin palautettu rajan yli Venäjälle ulkoministeriön, ulosottolaitoksen ja Traficomin tekemien päätösten perusteella. Vaunut palautettiin Vainikkalan ja Niiralan kautta, paitsi 42 vaunua Vartiuksen kautta. Viimeksi mainitut muodostivat 25.11.2022 toistaiseksi viimeisen RZD;n junan Vartiuksen rajan yli Venäjälle. Viimeinen juna PAR 63760 lähti Vartiuksesta 25.11.2022 klo 11.56. Vaunut oli tuotu edellisenä päivänä Oulusta Vartiukseen.

UUTISIA ULKOMAILTA

Viro

Viron valtion rataverkon tavaraliikenteen oletettiin olevan vuonna 2023 noin viisi miljoonaa tonnia, josta noin kaksi miljoonaa tonnia kotimaan ja läntistä liikennettä sekä kolmisen miljoonaa tonnia Venäjän yhdysliikennettä. Venäjän liikenne olisi lähinnä rautamalmia Sillamäen satamaan. Vertailun vuoksi liikennettä oli 2020 vielä 11,5 miljoonaa tonnia ja 2000-luvun ennätysvuonna 2012 jopa 18,4 miljoonaa tonnia. Suunnitellut kuljetusmäärät idän yhdysliikenteessä saattavat kuitenkin pienentyä huomattavasti, sillä joulukuussa 2022 valtio-omisteinen Operail ilmoitti lopettavansa Venäjältä ja Valko-Venäjältä tulevan liikenteen hoitamisen 1.1.2023 lukien. Eesti Raudteen rataverkon ulkopuolella liikennettä on kuitenkin runsaasti palavakiviteollisuuden omilla radoilla Itä-Virossa.

Haapsalun radan uudelleenrakentaminen Turbasta eteenpäin on pysähdyksissä ainakin seuraaviin Viron parlamenttivaaleihin asti.

Viron hallitus päätti syyskuussa 2022 luopua suunnitelmista sähköistää radat Tartosta Koidulaan ja Valgaan. Näiden osuuksien liikenne arvioitiin niin vähäiseksi, ettei sähköistys tällä hetkellä ole taloudellista. Näin ollen uusi 25 kV 50 Hz sähköistys rakennetaan Tallinnan suunnasta Kitsekülasta vain Narvaan ja Tarttoon sekä pääradasta erkaneva kolmioyhteys Ülemiste–Maardu (myös Muuga)–Lagedi.

Škoda Vagonka ja Škoda Transportation -konsortiolta Elronille (Eesti Liinirongid) tilatut kuusi RegioPanter-sähköjunaa saivat lisätilauksen, kun Viron valtio osoitti varat optioon sisältyneen kymmenen lisäjunan ostoon. Rahoitus hoidettiin edellisessä kappaleessa mainituilla sähköistyksen supistamisesta saaduilla säästöillä. Kuuden ensimmäisen junan käyttöönotto on ajoitettu Tarton radan sähköistykseen vuoden 2024 lopulla ja kymmenen optiojunan Narvan radan sähköistykseen vuonna 2026. Junat pysähtyvät vain tärkeimmillä liikennepaikoilla. Ne voivat ajaa sekä 3 kV tasavirralla että 25 kV 50 Hz vaihtovirralla. Uusimpien YTE-standardien mukaisten kolmevaunuisten junayksiköiden pituus on 83,18 metriä ja suurin sallittu nopeus 160 km/t. Ne varustetaan ETCS-laitteistolla. Istumapaikkoja junaan tulee yli 270, joista 48 ensimmäiseen luokan osastoon. Kaikki paikat on numeroitu paikanvarausta varten. Pyörätuoliasiakkaille on kaksi paikkaa, lastenvaunuille neljä ja polkupyörille 15. Osa istuimista voidaan irrottaa ja tilalle asentaa talveksi suksitelineet. Koko vaunun levyinen ja 2½ metrin pituinen ala varataan ruoka- ja juomamyyntiä varten. Nykyisillä FLIRT-dieselmoottorijunilla ajetaan edelleen myös sähköistettävillä osuuksilla, ensinnäkin varikkokäyntiensä takia, mutta myös täydentävinä, pienilläkin paikoilla pysähtyvinä vuoroina.

Uusien RegioPanter-sähkömoottorijunien tulo aiheuttaisi ahtautta nykyiselle Pääskülan varikolle, jota ei kuitenkaan laajenneta. Koko varikkotoiminta on suunniteltu siirrettävän Tallinnan itäpuolelle Eesti Raudteen rataosaston varaston lähelle rakennettavalle Soodevahen uudelle varikolle. Maa-alue on kuitenkin Eesti Raudteen omistuksessa, eikä omistajanvaihdosta vielä ole sovittu. Alue on Tallinna–Tapa-radan pohjoispuolella, Rail Baltican suunniteltu varikko olisi suunnilleen samalla kohdalla radan eteläpuolella. Myös viimeksi mainittua isännöisi todennäköisesti Elron.

Operail Leasing AS on myynyt 522 vuokralla ollutta tavaravaunuaan. Ukrainassa olevat vaunut myytiin Fortior Capital -yhtiölle ja Virossa toimivat Teslar Trans -yhtiölle. Operail Leasingilla on vielä vuokralla noin 2000 tavaravaunua mm. Virossa ja Kazakstanissa; ne on myös suunniteltu myydä. Operail Leasing Finlandilla ei viime aikoina ole ollut toimintaa.

Eesti Raudteen junaliikenteelle avatut sekä uudet ja peruskorjatut muutkin radat tarkistetaan kuukausittain latvialaisella mittavaunulla. Vaunulla ajetaan vuorollaan läpi myös muiden infranhaltijoiden radat. Esimerkiksi Edelaraudteen Tallinn-Väike–Pärnu mitattiin 12.10.2022. Mittavaunun lisäksi kiskojen kuntoa tarkkaillaan tietyin välein myös ultraäänilaitteistolla.

Lavassaaren museoradan perinteiset joulujunat ajettiin 10.12.2022. Tällä kertaa veturina ei ollut etukäteen suunniteltu КЧ-4-332 (K-4-332), sillä vedettäessä sitä edellispäivänä ulos tallista raide levisi sen alla. Suomalaisvalmisteisesta sotakorvausveturista ПТ-4-114 (PT-4-114) peräisin olevan tenderin yksi pyöräpari putosi kiskoilta. Veturi saatiin vaivoin takaisin talliin, ja kaksivaunuiset joulujunat vedettiin ТУ7 (TU7) -veturilla 1095. Lisäkapasiteettina toimi СМД-1 (SMD-1) -moottorivaunu nro 345. Kahdeksalla menopaluuvuorolla Müramaan ja Lavassaaren välillä kuljetettiin yli 400 matkustajaa.

Tallinna Linnatranspordin (TLT) lahjoittama KT4SU-raitiovaunu 121 kuljetettiin 13.10.2017 Hiiun stadionin viereen Nõmme Kalju FC:n ”jalkapalloraitiovaunuksi”. Se ei kuitenkaan viipynyt siellä kauaa, sillä jo 19.7.2020 se palasiTallinnaan Telliskiven alueelle ”Astu trammi” -baari/ravintolaksi – melko lähelle junavaunuista muodostetttua ”Peatus”-ravintolaa.

Latvia

Latvian rautateiden (PV/Pasažieru vilciens,) tilaamat 32 RegioPanter-tyypin sähkömoottorijunaa ovat toimituksessa. Škodan toimittamat junat piti alun perin kuljettaa rautateitse Ukrainan ja Valko-Venäjän kautta, mutta toimitukset on jouduttu toteuttamaan maantiekuljetuksina. Latviaan rakennettavat junat ovat nelivaunuisia. Niillä tullaan liikennöimään kaikilla Riiasta alkavilla sähköistetyillä lähijunareiteillä. Junien leveys on 3430 mm, eli ne ovat 600 mm leveämpiä kuin mm. Tšekkiin toimitetut RegioPanter-junat. Junien suurin nopeus on 160 km/t. Ne saavat 3 kV tasavirran sähköjärjestelmän, mutta niihin on valmius asentaa myös 25 kV vaihtovirtajärjestelmä.

Riian lähelle ollaan toteuttamassa uutta Baložin museorautatietä. Raideleveys on 750 mm. Rata liikennöi yhä toimivan turvetehtaan yhteydessä ja sillä matkustaessa pääsee näkemään toimivan turpeen nostoalueen. Turvetehdas perustettiin 1945. Baložin rataverkko oli laajimmillaan 28 km pitkä. Yksi haara vei Riian keskustan suuntaan ja lämmitykseen käytetty turve oli tarkoitus viedä rakennettavalla raitiotielaajennuksella kaupungin keskustan kohteisiin. Raitiotierata jäi kuitenkin rakentamatta ja jakelu kaupunkiin tapahtui kuorma-autoilla. Toinen, pidempi haara vei leveäraiteiselle rautatielle ja kolmas toiselle tehtaalle, missä turpeesta tehtiin lämpöeristeitä rakennuksiin. Nyt liikennöidään 1,2 km:n pituista osuutta, mutta sitä ollaan palauttamassa pidemmäksi. Radalla on nykyään kahdeksan veturia, joista kaksi on turveradan alkuperäisiä. Vetureista moni on hankittu Virosta Lavassaaren lopetetulta turveradalta (mitä ei pidä sotkea Lavassaaren museorataan). Yleisöajot aloitettiin 2018. Rata ei ole vielä avoin museorautatie, vaan toistaiseksi vierailut toteutetaan kesäaikaan kerran kuukaudessa opastettuina kierroksina, joihin kuuluu myös junamatka.

Venäjä

Sortavalasta Matkaselkään ja Ruskealaan liikenteessä on ollut enimmillään neljä höyryveturia samanaikaisesti, kaikki sarjaa Л (L) eli ”Лебедь” (Joutsen). Laatokan Karjalan matkailu on 2022 ollut venäläisten suuressa suosiossa. Loppuvuonna 2022 oli tarkoitus aloittaa säännöllinen höyryjunamatkailuliikenne Sortavalan, Ruskealan ja Joensuun välillä, mutta Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan hautasi nämä suunnitelmat, ainakin pitkäksi aikaa. VR:n Ukko-Pekka Hr1 1021 ehdittiin kunnostaa tätä liikennettä varten.

Ruotsi

Ruotsin rautatietavaraliikenne on lisääntynyt viimeisen kuuden kuukauden aikana peräti 10 %. Tämä on toisaalta johtanut mm. veturinkuljettajapulaan, minkä takia hiljaisempien ratojen, kuten Haaparannan radan liikennettä on valtiollisen tavaraliikenneyhtiö Green Cargon osalta vähennetty.

Ruotsin malmiradan Luulaja–Riksgränsen ETCS-järjestelmän käyttöönotto alkaa Jällivaaran ja Kiirunan välillä kesäkuussa 2023. Seuraavina vuosina käyttöönotto etenee koko radalle. Tämä merkitsee Luulajassa toimivan Norrbottens Järnvägsmuseum -rautatiemuseon liikkuvan kaluston jäämistä ”mottiin”, koska siinä ei ole ETCS-varustusta. Tätä yhtä Ruotsin suurimmista rautatiemuseoista ylläpitää Malmbanans Vänner -yhdistys.

Norja

Setesdalsbanen-museoradan pidennys kohti pohjoista etenee pienin askelin. Vuonna 2022 kiskotus on saatu valmiiksi Røyknesissä Langåen-joen sillalle. Setesdalsbanen alkaa Grovannesta, missä sille on yhteys valtion normaaliraiteiselta radalta. Radan raideleveys on 1067 mm, mikä oli aikanaan hyvin yleinen Norjan valtionkin radoilla.

Tanska

DSB myy kaikki jäljellä olevat IC2- ja IC4-dieselmoottorijunansa Romaniaan. Nelivaunuisia IC4-junia on yhä DSB:llä 74. Niiden käyttö ajetaan alas vuoteen 2027 mennessä ratojen sähköistyksen edetessä. Kaikki 23 kaksivaunuista IC2-junaa on jo poistettu liikenteestä. Italialainen Ansaldobreda aloitti näiden ongelmallisiksi osoittautuneiden junien toimitukset Tanskaan 2005.

Saksa

Dresdenissä on meneillään mielenkiintoinen kunnostusprojekti eli DR:n VT 18.16.07/10 dieselmoottorijunan saattaminen ajokuntoon ja liikenteeseen. Deutsche Reichsbahnin entisellä lippulaivalla on ajettu aikanaan DDR:stä mm. Wieniin, Kööpenhaminaan ja Ruotsin Malmöhön. Junia valmistettiin kahdeksan; niitä voitiin liikennöidä neljä-, viisi- tai kuusivaunuisina. Kunnostettavan junan omistaa ja tulee jatkossakin omistamaan DB Museum. Kunnostustyötä tukee aatteellinen voittoa tuottamaton tätä varten perustettu yhtiö SVT Görlitz gGmbH (nimessä pikku g tarkoittaa gemeinnützige eli kyseessä on yleishyödyllinen yhtiö). Junan kummankin moottorin teho on 1000 hv, lisäksi kunnostetaan yksi varamoottori. Viisivaunuinen juna on tarkoitus saada liikenteeseen 2023 aikana; yksi välivaunu lisää eli kuudes vaunu valmistuu myöhemmin. Saksan valtio on myöntänyt junan kunnostamiseen 3,37 miljoonaa euroa ja paikallinen Saksin osavaltio vielä lisää.

Berliinin Innotrans-messuilla syyskuussa 2022 suomalaisittain mielenkiintoinen oli Škodan valmistama ForCity Smart 36 T -raitiovaunu. Se on Saksaan Mannheimin ja ympäristökaupunkien liikenteeseen tarkoitetun 80 raitiovaunun sarjan prototyyppivaunu. Vaunun kori ja telit sekä myös osa sisustuksesta on tehty Škodan tehtailla Otanmäessä Suomessa ja loppukokoonpano Plzeňissä Tšekissä. Jatkossa suomalaisen kokoonpanon osuutta lisätään. Vaunun lähtökohtana on helsinkiläinen Artic-raitiovaunu. Raideleveys on sama kuin Helsingissä eli 1000 mm. Nyt esillä oli kolmiosainen 36 T, mutta RNV:n (Rhein–Neckar–Verkehr GmbH) sopimukseen kuuluvat myös neliosainen kahdesta kaksiosaisesta puolikkaasta koostuva 37 T ja kahdesta kolmiosaisesta puolikkaasta muodostettava kuusiosainen 38 T, pituudeltaan peräti 58,89 m ollen valmistajan mukaan maailman pisin raitiovaunu.

Chemnitzin raitioteiden tuliterä Škodan Tšekissä valmistama raitiovaunu nro 916 sai 30.9.2022 nimen Tampere. Vaunun vihki Tampereen apulaiskaupunginjohtaja Aleksi Jäntti. Chemnitz ja Tampere ovat ystävyyskaupunkeja. Chemnitzin raitioteiden raideleveys on 1435 mm eli sama kuin Tampereella.

Entinen Norjan NSB:n Di3.619 on tulossa Augsburgin Bahnpark-rautatiemuseoon. Vuonna 1958 valmistunut ”Nohab” kuuluu Norjasta Kosovoon toimitettuihin neljään veturiin (619, 633, 641 ja 643), joista 643 oli aikanaan Suomessa koeveturina VR:llä. Nro 619 on näistä neljästä ainoa romutukselta säästynyt.

Harzin kapearaiteisille rautateille Wernigerodeen on valmistunut uusi veturikonepaja. Se vihittiin kesällä 2022 ja on syksyn mittaan otettu aktiivikäyttöön. Harzer Schmalspurbahnen (HSB) hoitaa suuren osan 144 km pitkän verkoston liikenteestä yhä höyryvetureilla. Uusi konepaja on suunniteltu erityisesti niiden täyskorjauksiin. Työt on aiemmin tilattu Deutsche Bahnin Meiningenin höyryveturikonepajalta. Höyryveturikaluston perustan muodostavat Deutsche Reichsbahnin (DR) 1954–1956 hankkimat 17 sarjan 9923–24 veturia. Ne kaikki ovat yhä jäljellä; samanaikaisesti niitä tarvitaan käytössä noin kahdeksan veturia. Yhteensä HSB:llä on 25 höyryveturia. Uusi konepaja on jatkossa tarkoitettu myös matkailijoille. He voivat seurata työskentelyä lasien takaa; tämä toiminta aloitetaan keväällä 2023 hallin viimeistelytöiden valmistuttua. HSB ja paikallinen aluehallinto ovat tehneet syyskuussa 2022 päätöksen rataverkon tulevasta laajentamisesta kahdella uudella yhteydellä eli uudella rautatiellä Elendistä naapuriosavaltion eli Ala-Saksin puolelle Braunlagen kaupunkiin sekä jatkamalla Hasselfelden sivurataa Pullman City Harz -matkailukeskukseen.

Viime kesän yhdeksän euron valtakunnallinen kuukausilippu Saksan kaikessa lähi- ja taajamaliikenteessä toi joillekin matkailualueiden radoille ennennäkemättömät ruuhkat. Itämeren rannikolla päivittäin höyryvetureilla ajettavalla Bad Doberan–Kühlungsborn-radalla (raideleveys 900 mm) tunnin välein kulkeneet junat olivat 12-vaunuisia ja Putbus–Göhren-radalla (raideleveys 750 mm) taas 10-vaunuisia. Tästä huolimatta junien täyttöaste oli ajoittain 150 %, mikä heikensi huomattavasti matkustusmukavuutta. Myös sekä kalusto että henkilökunta olivat kovilla.

Sähkön säästämiseksi Berliinin S-Bahn-liikenteessä osaa junista on lyhennetty aamuvarhain ja iltaliikenteessä. Tietyillä reiteillä ajetaan täyspitkien junien sijaista vain ”puolikkaita”.

Kansainvälinen yöjunaliikenne laajenee Saksassa jo vakiintuneiden etelä–pohjois- ja itä–länsi-yhteyksien täydennykseksi. Uusia yhteyksiä 11.12.2022 alkaen ovat Stuttgart–Venezia, Stuttgart–Budapest, Stuttgart–Zagreb, München–Genova sekä Zürich–Frankfurt–Leipzig–Praha. Pääliikennöitsijät ovat Itävallan ÖBB ja Tšekin ČD, mutta Saksan DB ja Sveitsin SBB myötävaikuttavat toteutukseen palveluja tarjoamalla.

Sveitsi

Sveitsissä aloitettiin 11.11.2022 suora vaihdoton matkustajaliikenne kahden raideleveyden välillä. Golden-Pass-Express-juna liikennöi 1000 mm:n Montreux–Zweisimmen-radalla ja jatkaa automaattisen raideleveysvaihdon jälkeen Zweisimmenista 1435 mm:n radalla Interlakeniin asti. Aluksi suoria junia ajetaan vain yksi junapari päivässä, mutta liikenne laajenee 11.6.2023 alkaen neljäksi päivittäiseksi junapariksi. Liikennettä varten on tilattu 20 raideleveydenvaihtokykyistä matkustajavaunua sekä lisäksi kolme Zweisimmenin ja Interlakenin välillä veturin perässä käytettävää välivaunua.

Rhätische Bahn ajoi 29.10.2022 maailman pisimmän matkustajajunan Unescon maailmanperintöluetteloon kuuluvalla reitillä Albulan tunnelista Predassa maailmankuululle Landwasserin sillalle lähellä Filisuria. Useita tuhansia vieraita ja rautatiefaneja osallistui tapahtumaan Bergünissä tai he asettuivat reitin varrelle kokeakseen tämän ainutlaatuisen junan. Juna koostui kahdestakymmenestäviidestä neliosaisesta Stadlerin valmistamasta Capricorn-moottorijunasta. Ennätysjunan pituus oli 1906 metriä. Se koottiin ajopäivän aamuna piiloon Albulan tunneliin. Maailmanennätysjuna kulki 48 sillan ja 22 tunnelin lävitse. Ajomatkaa sille kertyi 24,9 km; juna kulki siis vain 13 kertaa pituutensa verran. Vetovoimaa ei tarvittu, koska rata on tällä välillä lähes koko matkan 35 ‰ laskussa, sen sijaan jarrutusta säädeltiin läpimenevällä ylimääräisellä ohjauskaapelilla. Koska vain neljää Capricorn-junarunkoa voidaan ohjata yhdestä ohjaamosta, oli junassa kuljettaja joka neljännessä junarungossa. Varma puheyhteys hoidettiin väliaikaisella armeijan kenttäpuhelinjärjestelmällä, joka kulki koko junan läpi. Kuljettajilla oli siihen liitetyt head-setit.

Sveitsin viimeisen 750 mm raideleveyden rautatien Waldenburgbahnin muutos 1000 mm raideleveydelle on valmistunut. Liikenne Liestalin ja ja Waldenburgin välillä levennetyllä raideleveydellä ja uudella kalustolla aloitetiin 11.12.2022.

Italia

Italiassa on käynnissä projekti, jolla vakiinnutetaan, ja jopa uudelleen avataan, historiallisia rautatiereittejä. Radat saavat suojellun kohteen statuksen ja liikennettä pyritään edistämään erityisesti historiallisella kalustolla. Hankkeen nimi on ”Binari senza tempo” eli Ajattomat radat. Lähtökohtana on 2017 hyväksytty laki historiallisista rautateistä ja Fondazione FS:n (FS-säätiö) perustaminen niitä hoitamaan. Ratoja on nyt 12 ympäri Italiaa, viimeksi 2.10.2022 liikenteelle avattiin Pohjois-Italiassa 51 km pitkä Chivasso–Asti-rautatie. Rata oli ollut suljettuna 11 vuotta. Ajattomilla radoilla käytetään sekä höyry- että dieselvetoa ja liikenne suunnitellaan palvelemaan matkailukohteita, pienempien kaupunkien turismia ja luontokohteita. Ratojen esittely löytyy Binari senza tempon nettisivuilta, myös englanniksi. Säätiö ylläpitää myös edustavaa kansallista rautatiemuseota Pietrarsassa Napolin lähellä.

Espanja

Espanjan suurnopeusradoilla on liikennöinyt 25.11.2022 alkaen jo kolme eri kilpailevaa liikennöitsijää, kun espanjalaisen Air Nostrum -lentoyhtiön ja Italian valtiollisen rautatieyhtiön Trenitalian omistama Ilsa-yhtiö aloitti Iryo-markkinointinimisen liikenteen. Aiemmin samoilla radoilla ovat jo kilpailleet Espanjan RENFE ja Ranskan SNCF. Ilsa on tilannut 20 uutta ETR 1000 -suurnopeusjunaa. Niiden suurin sallittu nopeus on 360 km/t. Ensimmäisenä liikenne aloitettiin Madridin ja Barcelonan välillä; tarjonta laajenee asteittain muille reiteille.

Ukraina

Ukrainassa aiemmasta tavallisesta ihmisiä ja tavaroita kuljettavasta rautatieliikenteen harjoittajasta UZ:stä (Укрзалізниця eli Ukrzaliznytsia) on muodostunut ratkaiseva toimija Ukrainan kansan auttamisessa evakuoinneissa, lääketieteellisten laitteiden kuljetuksissa, ulkomaisten johtajien kuljettamisessa, viljan vientikuljetuksissa sekä tietysti sotilaskuljetuksissa. Rautateistä on tullut logistiikan selkäranka Ukrainan sodan aikana. Joulukuun 2022 alkuun mennessä sodassa oli saanut surmansa 290 UZ:n rautatieläistä. Ukrainan ratojen raideleveys on 1520 mm. EU-tasolla on ollut esillä esitys normaaliraiteisen (1435 mm) radan rakentamisesta Kiovaan asti.

”Train to Victory”, eli juna kohti voittoa, on osa kampanjaa Venäjän miehittämien alueiden ukrainalaisten tukemiseksi. Junassa on seitsemän vaunua, jotka on maalattu ja nimetty miehitettyjen alueiden, Mykolaivin, Hersonin, Zaporižžjan, Donetskin, Luhanskin, Harkovan ja Krimin mukaan. Vaunut kulkivat ensimmäisen kerran 23.8. Kiovasta Užhorodiin, jonka jälkeen niitä on käytetty mm. erilaisissa avajaisjunissa.

Harkovan alueella matkustajajunaliikenne Kupianskiin alkoi uudelleen 3.11.2022. Matkustajajunayhteys Ukrainan ja Moldovan pääkaupunkien Kiovan ja Chișinăun välillä puolestaan avattiin uudelleen 24 vuoden tauon jälkeen 6.11.2022.

Venäläiset joukot joutuivat marraskuun alussa vetäytymään Dnepr-joen eteläpuolelle ja luopumaan Hersonin kaupungista. Matkustajajunayhteys Mykolaiviin saatiin palautettua 15.11. ja Hersoniin vain neljä päivää myöhemmin lauantaina 19.11.2022. Mykolaiv ei missään vaiheessa joutunut miehitetyksi, mutta lähimmillään taisteluja käytiin vain joidenkin kilometrien päässä kaupungin keskustasta.

Joulukuun 2022 alkuun mennessä sodassa on saanut surmansa 290 UZ:n rautatieläistä.

 

Tasoristeys-palstan aineistoa ovat toimittaneet tällä kertaa: Mikko Alameri, Panu Breilin, Otto Diekmann, Joonas Hytönen, Kari Kemppainen, Tapio Keränen, Timo Koskela, Jorma Kuismin, Timo-Pekka Lange, Timo Lintinen, Artur Lorents, Matti Melamies, Markku Nummelin, Supavit Nummelin, Ari Palin, Nikolas Peippo, Antero Pekkala, Boris Purunen, Sakari K Salo, Jonne Seppänen, Simo Toikkanen, Teemu Vehkaoja, Juha Vuorinen, Kai Willadsen ja Lari Åhman. Kiitokset kaikille aineiston toimittajille!