Artikkelihaku

Resiina 3/2022



  • Makuuvaunuliikenne Suomessa, osa 3
  • Paikallisliikennettä Lättähattujen jälkeen
  • VR:n vuokraveturi KDh2, MaK 400 C
  • Elämää Sapran pysäkillä

Tasoristeys 3/2022

TRAFICOMIN KALUSTOREKISTERIMUUTOKSET 1.5.–12.8.2022

 Uudet rekisteröinnit

  • 1 Dr21 (98 10 8108 201-9)
  • 1 Etv (96 10 9329 001-6)
  • 6 Etv-w
  • 4 Kbps-v
  • 5 Sggrrs
  • 21 Snps

Muutettu kalusto

  • 4 BHpy sarjaan Kbps-v

Romutettu kalusto

Alla oleviin uutisiin liittyvät kuvat näet painetussa Resiina-lehdessä 3/2022.

Sr1 3054, 3074 ja 3103 on poistettu liikenteestä, minkä jälkeen ne ovat seisseet varaosalähteenä Kouvolassa. Ensimmäisenä liikenteestä poistui 3074 keväällä 2022. Veturit hinattiin 30.9.2022 aikataululla Vet 11867 Dv12 2754:llä Kouvolasta Pieksämäelle.

Sr3 3335 vaurioitui etupäästään IC 23:n törmättyä henkilöauton vetämään peräkärryyn Junnilan tasoristeyksessä Iin ja Myllykankaan välillä 2.6.2022 klo 15.05.

Sr3 3348, 3349 ja 3350 hinattiin 5.8.2022 Hangosta Ilmalaan junana Vet 11632 vetäjänään Dv12 2545. Vielä 30 veturia on tulossa Suomeen 80 veturin tilauksesta.

Sr3 3343 sai vain kosmeettisia vaurioita, kun junan T 3503 eteen ajoi henkilöauto 16.9.2022 klo 16.25 Toroistentiellä olevassa Kauppilan vartioimattomassa tasoristeyksessä Mynämäen ja Raision välillä. Autossa oli kuljettaja ja kaksi lasta. Heistä kuljettaja loukkaantui vakavasti. Uudenkaupungin radan kaikista tasoristeyksistä sekä niiden parantamisista ja poistamisista tehdään parhaillaan ratasuunnitelmaa.

Sm2-junissa, joita säilytetään Hyvinkään konepajalla, oli 21.6.2022 kahden yksikön WC-tiloissa tahallaan sytytetty tulipalo. Vartijoiden ja pelastuslaitoksen nopean toiminnan ansiosta vahingot jäivät pieniksi ja henkilöt saatiin kiinni.

Sm2-junien yksiköistä 6054, 6057, 6058, 6063, 6068, 6076, 6082, 6089, 6092, 6095 ja 6099 allekirjoitettiin 6.9.2022 kauppasopimus VR:n ja Suomen Lähijunat Oy:n välillä. Kauppa vahvistuu ostohinnan maksun jälkeen.

Sm2-junien saneeraus ja vihertyminen on jatkunut ja ensimmäiset ajot vihreä/valkoisina ovat olleet: 6067 Helsingistä Oulunkylään 28.5.2022 T-junassa 9745 (rikkoutui)/Oulunkylästä Helsinkiin junassa HV 10250, 6083 Helsingistä Riihimäelle 6.7.2022 T-junassa 9745, 6097 Helsingistä Riihimäelle 11.7.2022 R-junassa 9699 ja 6072 Helsingistä Riihimäelle 15.7.2022 T-junassa 9745.

Sm5-junien 01–41 teippaus HSL-junaliikenteen lila-kuosiin on saatu päätökseen. Viimeinen sininen/harmaa-väreissä liikkunut yksikkö oli nro 41, joka 3.7.2022 Kehäradan I-junasta 8919 saavuttuaan lähti teipattavaksi Ilmalaan vedossa W 64183. Yksikkö palasi liikenteeseen uusissa väreissään 8.7.2022 vedossa W 84026 Ilmalasta Helsinkiin, josta edelleen kokoonpanossa Sm5 47+41 Kehäradalle P-junassa 8740.

Sm5 nro 45 joutui K-junassa 9139 harvinaiseen hirvikolariin Hiekkaharjun ja Havukosken välillä 15.6.2022. Juna ei pystynyt liikkumaan omin voimin kolaripaikalta. Sm5 nro 10 (K 9159) evakuoi linjalla matkustajat onnettomuusjunasta ja Sm5 nro 18 saattoi vaurioituneen FLIRT-rungon pois linjalta Tikkurilaan nopeudella 20 km/t. Tikkurilasta Sm5 18 veti rungon takaisin Hiekkaharjun pistoraiteelle odottelemaan sopivaa rakoa siirtää vioittunut runko Ilmalaan. Isohkoja eläimiä jää jossain päin Suomea keskimäärin yksi päivässä junien alle, mutta harvemmin K-junaliikenteessä.

Sm6-junat eli Allegrot varaosineen on VR:n osalta kirjanpidollisesti alaskirjattu 45 miljoonan euron arvosta. Junien ylläpito jatkuu normaalisti. Juniin on mm. vielä uusittu ulkopuolisia teippauksia takuukorjauksina.

Dr18 103:ssa syttyi 1.7.2022 klo 4 ajomoottorin laakerin kiinnileikkautuminen ja siitä aiheutunut palo moottorin sisällä Kouvolasta Patokankaalle matkanneessa junassa T 7015 Muurolan ja Rovaniemen välillä. Kuljettaja teki onnistuneen alkusammutuksen ennen pelastuslaitoksen tuloa. Ajomoottori rikkoutui ja sen pyöräkertaan yhdistävä akseli oli katkaistava, jotta veturi saattoi liikkua. Raivaustyöt saatiin päätettyä ja juna ajettua veturin ehjillä ajomoottoreilla Rovaniemelle 2.7.2022 puolelta öin. Kaikki matkustajajunat Rovaniemen ja Oulun välillä korvattiin linja-autoin 1.7.2022. Dr18-vetureita on hellepäivinä havaittu ajettavan konesuojan luukut auki, sillä lämpö- ja äänieristyksien takia laitetilat pääsevät kuumenemaan raskaassa kuormituksessa.

Dr19 2833 eli sarjansa kolmas veturi saapui meritse Hankoon 11.7.2022. Se hinattiin 12.7.2022 Hangosta Tampereelle. Ennen Suomeen tuontia veturi kävi pakkastesteissä koelaitoksessa Wienissä. Maassamme olevilla kolmella Dr19-veturilla tehtiin heinäkuun lopussa kolminajotestejä niin pelkkinä vetureina kuin raskailla junarungoillakin. Protosarjan kaksi viimeistä veturia, 2834 ja 2835, on suunniteltu saapuvan Hankoon joulukuussa 2022.

Dr25 98 10 8129 004-2 on Teräspyörän Otso 4 (valm. Saalasti nro 113/1975), jota on käytetty pilottiveturina autonomisen veturin kehittelyssä. Alan vaikuttajille ja medialle suunnattu kenttätesti tehtiin 31.5.2022 Voikkaalla. Veturin kylkeen teipattu teksti GoA4 tarkoittaa korkeinta raideliikenteen valvomatonta automaatiotasoa. Proxionin johtamaan hankkeeseen osallistuu parikymmentä tekniikan alan toimijaa. Hankkeen tavoitteena on synnyttää uudenlainen, autonominen raidelogistiikka teollisuuslaitosten tai terminaalien sisäiseen liikenteeseen. Ennen Teräspyörälle tuloaan veturi on ollut mm. Metsä-Botnialla Joutsenossa ja sitä ennen uutena Kemi-yhtiöllä Kemissä.

Dv12 2602:n portaikko vaurioitui, kun tila-auto ajoi Vet 11593:n eteen Iiksenvaarantien tasoristeyksessä km:llä 630+855 Ilomantsin radalla 20.8.2022 klo 18.11. Dv12-pari 2602+2745 oli matkalla Ilomantsiin. Autossa oli aikuinen ja neljä lasta, jotka vietiin sairaalaan tarkastukseen.

Dv12 2640 kärsi akselivaurion 25.5.2022 lähellä Sysmäjärven liikennepaikkaa. Vioittunut veturi hinattiin toisen veturin avustamana seisomaan raiteelle 604, johon se jäi odottamaan siirtoa maanteitse. Lavetille nosto ja siirto Pieksämäelle tapahtui vasta 15.6.2022.

Tve3 473 sai käyttöönottoluvan Traficomilta 18.7.2022. Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry:n veturille on tehty hyväksytty liikennekelpoisuustarkastus 8.6.2022 sekä Virve-radion tarkastus 27.7.2021. Veturi on kunnostettu Toijalassa ja se siirrettiin Toijalasta Hyvinkäälle 12.–13.8.2022 odottamaan siirtoa Lahden suuntaan. Veturi osallistui myös Rautatiemuseopäivään 14.8.2022.

Dm7 4185 on ollut kesän 2022 ajan moottoriremontissa Haapamäen museovarikon tallilla.

Dm12 4402:ssa oli pieni tulipalo Syrjämäellä 19.7.2022 sen ollessa Sr1 3090:n hinauksessa junassa MV 10472 Seinäjoelta Tampereelle. Hinaus saattoi jatkaa matkaa vajaan tunnin viivästyksen jälkeen. Sama moottorivaunu syttyi tuleen myöhään illalla 6.10.2022 seistessään tyhjänä Seinäjoella raiteella 5. Viimeisimmän palon jälkeen kaikki Dm12:t otettiin tilapäisesti pois liikenteestä 7.10.2022 alkaen junista H 429 Tampere–Haapamäki–Jyväskylä, H 485 Jyväskylä–Seinäjoki, H 496 Ylivieska–Iisalmi, H 729 Pieksämäki–Joensuu, H 763 Joensuu–Nurmes ja H 748 Savonlinna–Parikkala. Tarkistusten jälkeen liikenne alkoi uudelleen 11.10.2022 rataosilla Joensuu–Nurmes, Savonlinna–Parikkala ja Tampere–Haapamäki–Jyväskylä, 12.10. Pieksämäki–Joensuu, 13.10. Jyväskylä–Seinäjoki sekä 14.10. Iisalmi–Ylivieska.

Dm12 4406 vaurioitui jonkin verran etupäästään 12.6.2022, kun Seinäjoelle matkanneen junan H 481 eteen ajoi henkilöauto Kallion vartioimattomassa metsätien tasoristeyksessä Alavudella (km 358+005). Auton kuljettaja menehtyi. Juna pääsi jatkamaan matkaa noin 50 minuuttia aikataulustaan myöhässä.

Hr1 1021:n kunnostuksen jälkeinen ensiesittely yleisölle oli Suomen Rautatiemuseon kesäkauden avajaisissa 4.6.2022. Veturin ensimmäinen matkustaja-ajo oli 17.6.2022 Helsingistä Karjaalle ja takaisin. VR:n höyryvetureille on hankittu 20 tonnia uutta kivihiiltä tanskalaisen toimittajan kautta. Nyt hankittu hiilierä savuttaa vähemmän kuin aiempi.

Tk3 859 eli Ruuhveltti siirrettiin Kouvolassa uudelle seisontapaikalleen Pilkepuistoon 9.6.2022. Paikka on aiemmalta sijoituspaikalta noin 300 metriä länteen radan varressa. Aalto-yliopiston opiskelijat rakentavat veturille katoksen, minkä ensimmäiset elementit tuotiin paikalle 2.9.2022.

Tk3 1108 eli Turun muistomerkkiveturi siirretään Logomon alueen rakennustöiden edistyessä lopulliseen paikkaansa. Se saa ympärilleen asianmukaiset lasiseinät. Veturilla on nykyisessä väliaikaisessa paikassaankin suojakatos. Siirto tapahtuu maantielavetilla.

Tk3 1150:lle on haettu kesän mittaan tulevaa sijoituspaikkaa. Yksi vaihtoehto on Keski-Suomessa sijaitseva perinnekylä kaavailtuine ratoineen. VR:n omistama veturi on ollut säilytyksessä Toijalan Veturimuseossa.

Ttk5 99 10 9121 001-3 eli Destian uusi Matisa B 66 UC-D -monitoimitukemiskone oli esillä Saksassa Münsterin ratatyökonemessuilla 31.5.–2.6.2022. Kone oli väliaikaisilla normaaliraiteisilla teleillä. Se sai 1.6.2022 kasteessa nimen Leijona; samppanjapullo iskettiin sen puskimeen. Kone toimitettiin heti messujen jälkeen Rostockiin, missä se sai alleen leveäraidetelit. Hankoon tuonnin jälkeen se ajettiin heti omin voimin Hangosta Kouvolaan 17.6.2022. Koneen kulkuominaisuuskoeajot tehtiin kesäkuussa Operailin Dr20:n vetämänä, valtaosaltaan Tampereen ja Jämsänkosken välillä, millä välillä on tähän sopivia kaarteita.

Etv 96 10 9329 001-6 eli Meerin liitevaunu sai Traficomin koeajoluvan 16.6.2022. Kyseessä oleva erikoistyövaunu on vanha käyttöönottoluvallinen kaksiakselinen tavaravaunu, jonka päälle on asennettu kontti sekä mittauslaitteita. Lisäksi vaunun alle on varusteluvaiheessa asennettu mittausteli.

Emma-mittausvaunulla mitattiin keskikesään 2022 mennessä kertaalleen kaikkien rataosien rataverkot tulevaa ERTMS/ETCS-järjestelmää varten. Mittaukset tehtiin myös Haaparannassa Ruotsin puolella.

Gfot 31023 oli kesäkuussa 2022 ensimmäinen Oulun varikolla saneerattu sininen/harmaa autonkuljetusvaunu. Elinkaaren pidennyskorjauksen yhteydessä se sai vihreä/valkoinen-värityksen ja EVN-numeron 65 10 9844 023-3. Vaunu siirrettiin Ilmalan vaunuvarikolle, mutta siinä todettiin puutteita, minkä takia se palautettiin Ouluun. Seuraavana valmistui nro 31026 (65 10 9844 026-6), joka saapui Oulusta Helsinkiin 31.8.2022 junalla P 266. Ensimmäisen kaupallisen matkansa se teki Kolariin 31.8.–2.9.2022 junilla P 269/276. Tämän jälkeen saneerataan vaunut 21025 ja 21027 ja siitä eteenpäin mahdollisuuksien mukaan numerojärjestyksessä.

Ein-, EFit-, Eipt- ja CEmt-teräsvaunut siirrettiin 17.7.2022 Hyvinkään konepajan alueelta säilytykseen Pohjankurun teollisuusraiteelle. Siirtovetureina toimivat Tka7:t 238 (Sinisten vaunujen ystävät ry) ja 210 (Jemisoft Oy). Paluumatkalla Hyvinkäälle Lohjalta kytkettiin mukaan kolmas Tka7 eli 237. Liikennöitsijänä toimi Pohjois-Suomen Rautatieharrastajat.

Habins-vaunuja on toimitettu Fenniarailille kaksi prototyyppivaunua, numerot 82 10 2782 301-0 ja 83 10 2782 302-8. Muiden vaunujen toimitukset on peruttu toistaiseksi Ukrainan sodan vuoksi. Vaunujen teräsosien piti tulla Ukrainasta. Vaunuilla tehtiin vielä Virossa törmäystestejä 28.–29.7.2022. Traficom antoi vaunuille 15.8.2022 koeajoluvan, joka on voimassa 31.5.2023 asti.

Laaiis-sahatavaravaunujen käyttöä jatketaan Fenniaraililla em. Habins-vaunujen hankinnan viivästymisen takia. Vaunut on vuokrattu Transwaggonilta Ruotsista. Ne ovat kaksiosaisia, joissa vaunupuoliskot on yhdistetty kiinteästi ns. lyhytkytkennällä toisiinsa. Sopimuksen jatkuessa osa nyt vuokralla olleista vaunuyksilöistä saattaa määräaikaistarkastusvälin umpeutumisen vuoksi vaihtua toisiin samanlaisiin. Vaunujen vaihto tapahtuu Tornion kautta.

Osg-suurkuormavaunulla oli 12.–15.8.2022 muuntajakuljetus Vuosaaresta Tampereen ja Haapamäen kautta Petäjävedelle. Vaunulle on suunnitteilla lukuisia muitakin kuljetuksia, sillä varsinkin tuulivoimarakentaminen edellyttää muuntajakapasiteettia uusille alueille.

VR:n raakapuuliikenteen aikataulurakenne uusittiin itäisen Suomen osalta kokonaan kesäkuun 2022 lopussa ja vastaavasti lännessä loppukesällä. Uusilla aikatauluilla pyritään hyödyntämään paremmin ratojen rajallinen kapasiteetti.

VR-Yhtymän toimitusjohtajana aloitti 30.8.2022 Elisa Markula. Hän on aiemmin toiminut mm. Oriola Oyj:n ja Tikkurila Oyj:n toimitusjohtajana sekä Paulig Groupin Kahvi-divisioonan toimitusjohtajana.

Fenniarailin toimitusjohtaja Juha Hakavuori siirtyy Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n toimitusjohtajaksi 17.10.2022 mennessä. Kaupunkiliikenneyhtiön omistaa 99-prosenttisesti Helsingin kaupunki; Vantaan kaupungilla on yksi osake. Uudeksi Fenniarailin toimitusjohtajaksi nimitettiin 3.10.2022 alkaen Lauri Helke, joka oli siihen asti toiminut mm. OnniBus.com Oy:n toimitusjohtajana ja ennen sitä VR Yhtymä Oy:ssä lähiliikenteen suunnittelupäällikkönä.

Fenniarail aloitti neuvostoliittoperäisten GOST-normien mukaisten puutavaravaunujen käytön kotimaan liikenteessä 25.7.2022. Silloin ja seuraavana päivänä 26.7.2022 vaunuja siirrettiin Kouvolasta Kaipolaan. Liikenne alkoi heti elokuun alussa Pori–Jämsänkoski–Kouvola–Kuusankoski-akselilla. Kyseessä ovat UPM:n kuljetukset ja UPM on myös asettanut vaunut käyttöön. Fenniaraililla on ollut kesällä myös lukuisia Väyläviraston ratamateriaalien kuljetuksia, mm. kiskonjakojunia on kulkenut useilla reiteillä. Esimerkiksi Laihialle vietiin elokuussa yksi pitkä kisko; jonka kuljetus maanteitse ei olisi onnistunut.

Fenniarail saa ensimmäisen Vectron-sähköveturin käyttöönsä vuoden 2023 loppupuolella. Teknisesti veturi tulee olemaan Suomessa jo käytettävien Vectronien kaltainen. Resiina kertoi asiasta ensimmäisen kerran numerossa 4/2021, mutta hankinnan julkistus viivästyi Ukrainan sodan aiheuttamien syiden takia. Yhtiöllä on yhden tilatun veturin lisäksi optio neljään lisäveturiin.

Reissujuna otti 8.–10.7.2022 Savonlinnan liikenteessään käyttöön jälleen tupakkavaunun.  Reissujunan mukaan palvelu oli monien kaipaamaa. Aikaisemmilla Reissujunan matkoilla tupakointi oli tapahtunut vessoissa tai väliköissä, josta on aiheutunut huomattavasti enemmän haittaa matkustajille kuin mitä tupakkavaunun muusta vaunusta eristetystä ja ilmastoidusta tupakkatilasta aiheutuu. Kesällä Savonlinnan lisäksi Reissujunan liikennettä oli 6.8.2022 Naantaliin, sen sijaan Mäntän ajot peruuntuivat. Matkat tapahtuivat Höyryveturimatkat1009 Oy:n kalustolla.

Lähi- ja taajamajunaliikenteen joihinkin junayksiköihin liimattiin elokuun 2022 alussa uudet reittikartat, jotka kuvasivat vuosien päässä olevaa kaavailtua tilannetta. Painoyhtiöön oli mennyt tarrasta oikea versio, mutta siellä kone oli poiminut tiedostosta piilotettuja tasoja tulostukseen. Tarran asentajat eivät huomanneet virheitä. Virheelliset kaaviot poistettiin 10.8.2022 mennessä.

Helsingin päärautatieaseman Kaisantunnelin työmaan takia raiteita 10–13 lyhennettiin väliaikaisesti 14.8.2022. Samalla raiteet 14–17 palautettiin normaaliin pituuteensa. Liikenteellistä haittaa tuottaa nimenomaan pitkien raiteiden 10 ja 11 lyhentäminen. Niiden junakulkutiet lyhenivät 197 ja 193 metriä. Tämä tilanne jatkuu näillä näkymin joulukuuhun 2023 asti.

Pasilan entisen VR:n konepajan muutostyöt uuteen käyttöön jatkuvat. Halleissa aloittaa syksyn 2022 mittaan toiminnan mm. Lidl. Suuri muutos on tulossa muutaman vuoden päästä, kun konepaja-alueen suojelematon sähköjunahalli vuodelta 1971 purettaneen ja tilalle rakennettaneen 25–28-kerroksinen rakennus. Sen tuotoilla alueen omistaja rahoittaa suojeltujen rakennusten kunnostustöitä. Sähköjunahallissa tehtiin viimeksi Pendolinojen kokoonpanoa.

Kirkkonummen aseman ylikulkusillan uusiminen aloitettiin elokuussa 2022. Tilalle tulee uusi siltapari, joista ensimmäisen valmistuttua toukokuussa 2023 nykyinen silta puretaan. Vanhan sillan paikalle rakennetaan toinen uusi silta, joka valmistuu kevääksi 2024. Nykyinen painorajoitettu ja huonokuntoinen silta avattiin liikenteelle 6.12.1966.

Kirkkonummen asemarakennus on ollut huutokaupattavana elo–syyskuussa 2022. Senaatti-kiinteistöjen myyntiin laittamassa rakennuksessa toimii vuokralaisena mm. R-kioski.

Karjaan asemarakennuksen entiseen odotushuoneeseen avattiin 14.8.2022 Kaffe & Kakku -asemakahvila. Sitä pidetään auki torstaista sunnuntaihin., perjantaisin After work -teemalla iltaan asti. Paikkaa hoitaa karjaalainen yritys nimeltä Sunnuntaileipuri.

Karjaa–Hanko-välin bussikorvaukset jatkuvat sähköistyksen valmistumiseen saakka eli Dm12-moottorivaunut eivät palaa tälle välille enää liikenteeseen. Hangon sähkömoottorijunaliikenne voidaan aloittaa heti välin töiden valmistuttua eikä Hyvinkään suunnan sähköistyksen valmistumista tarvitse odottaa. Sähköistyksen valmistumisaika ei ole vielä täysin varma, sähköjunaliikenne alkaa kuitenkin viimeistään 2024.

KarjaaHanko-rataosuuden kulttuuriympäristön inventointijulkaisu ilmestyi Väyläviraston verkkojulkaisuna 11.8.2022. Sen on tehnyt Mikko Itälahti Suomen Rautatiemuseossa.

Fiskarsin kapearaiteisen radan suunnittelu on edennyt verkkaisesti. Radan Krauss-veturin kunnostus Höyrywelholla on pitkällä, mutta loppukokoonpano tehdään Fiskarsiin toteutettavan tallin ja radan aikataulussa.

Kupittaan ja Turun päärautatieaseman välinen junaliikenne katkaistiin 14.8.2022 illasta alkaen noin kahdeksi vuodeksi. Kupittaan läntisimmän vaihteen jälkeen raidetta on vielä käytössä 236 metriä. Salon ja Turun väli ajettiin Kupittaan asetinlaitetöiden takia busseilla 15.–16.8.2022, ja 17.8.2022 alkaen Helsingin junien pääteasema lännessä on ollut Kupittaa. Ensimmäisenä Kupittaan pääteasemalle saapui 17.8.2022 klo 7.29 IC 941 ja sieltä lähti IC 946 17 minuuttia myöhemmin. Töiden aluksi purettiin nykyisen radan sähköistys. Aurajoen yli rakennetaan lokakuusta 2022 alkaen väliaikainen työsilta, jota käytetään nykyisen rautatiesillan helmikuussa 2023 alkavassa purkamisessa. Sillan purun jälkeen Aurajoen yli rakennetaan uusi kaksiraiteinen ratasilta. Kupittaan ja Turun päärautatieaseman väli rakennetaan kokonaan kaksiraiteiseksi.

Turun päärautatieaseman väliaikainen matkustajalaituri osalle Toijalan suunnan saapuvista junista otettiin käyttöön raiteella 17 ratapihan Logomon puolella 22.5.2022. Kulku laiturille aseman puolelta tapahtuu Logomon siltaa pitkin. Samaan aikaan myös autojuna-asema siirtyi väliaikaisesti Logomon puolelle. Toijalan suunnan lähtevät junat ja osa saapuvistakin käyttävät edelleen raidetta 7. Tämän jälkeen aseman puolella laituriraiteet 2 ja 3 jäivät pois käytöstä. Kun Helsingin suunnan liikenne katkaistiin 15.8.2022 Kupittaalle, purettiin myös raiteet 4, 5 ja 6. Toijalan liikenne ja autonkuormauspaikka palautetaan aseman puolelle lokakuussa 2023, kun uudet laituriraiteet 1 ja 2 otetaan käyttöön. Helsingin suunnan liikenne tulee palautuessaan 2024 jälkipuoliskolla uusille matkustajalaitureille eli se ei enää palaa vanhalle asemalle. Viimeistelyt ja tavararatapihan työt jatkuvat vuodelle 2026. Vuonna 2023 kaupunkilaisille tulee haittaa, kun Helsinginkadun ja Koulukadun ratasiltoja rakennetaan samanaikaisesti.

Turun asemarakennuksen kahvila ja R-kioski suljettiin 14.8.2022 illalla. Nyt välipaloja saa vain automaatista. Asemarakennus palvelee vielä Toijalan suunnan liikennettä, mutta uusien laitureiden valmistuttua niille kulku tulee tapahtumaan Logomon sillan kautta ja sen yhteyteen toteutetaan vielä ratkaisematon väliaikainen asema nykyisen jäädessä pois käytöstä. Lopullinen matkakeskus laiturien toiseen, eli koillispäähän valmistuu 2030-luvun puolella.

Turun satamaradan uudeksi linjaukseksi ehdotetaan niin kaupungin kuin Väylävirastonkin kannalta Iso-Heikkilän kautta kulkevaa linjausta. Vanha alkuperäinen satamarata purettaisiin uuden valmistuttua. Uusi linjaus helpottaisi myös satamaan suuntautuvan raitiotien suunnittelua radan ja raitiotien hankalan risteämän jäädessä pois. Satamassa rata päättyisi uudelle rakennettavalle yhteisterminaalille, jota sekä Viking että Tallink Silja käyttäisivät. Ensimmäiset laiturirakennustyöt satama-alueella oli määrä käynnistää jo kesällä 2022 uudella pistolaiturilla, mutta rakentamista lykättiin kesäkuussa vuodella tarjousten liian korkean hinnan takia.

Turun satamaradan supistunut liikenne sai lisäystä 13.9.2022 alkaen, kun IC 922 alkoi jatkaa Turun satamaan ja IC 927 lähteä sieltä. Syynä on Tallink Siljan uusi aikataulu, jonka mukaan ms Baltic Princess liikennöi vain Turun ja Kapellskärin väliä ja saapuu päivittäin Turkuun klo 16.30 ja lähtee sieltä klo 18.30. Muut junavuorot satamaan palvelevat Viking Linen aamu- ja iltavuoroja. Helsingin suunnasta on kaikille laivoille bussiyhteys Kupittaalta.

Mynämäen Jukolan viestin junat 17.–19.6.2022 olivat erittäin suosittuja, osa lisävaunuista huolimatta loppuunmyytyjä. Suurin osa junista tuli suoraan Tampereelta.

Karjaa–Hyvinkää-välin sähköratapylväiden perustusten asennus käynnistyi kesäkuussa 2022 Hyvinkäältä. Työt tehdään liikennekatkon aikaan öisin ja yhdessä yössä saadaan tehtyä noin puolen kilometrin perustukset.

Mustiossa rautatieliikenne palautettiin väistöraiteelta alkuperäiselle paikalleen ja samalla Linderintien uudelle sillalle 28.8.2022. Ensimmäinen juna palautettua vanhaa rataa oli seuraavana aamuna T 3638 Hämeenlinnasta Hankoon. Tasoristeyskin palautettiin alkuperäiselle paikalleen odottamaan uuden sillan tieyhteyksien valmistumista.

Lohjan entisen satamaradan Moisionkadun silta palautettiin kunnostettuna paikalleen 7.6.2022. Se kunnostettiin Hyvinkäällä mm. hiekkapuhaltaen ja maalaten. Satamaradan paikalle tehty Kaaribaana-niminen kevyen liikenteen reitti valmistui kokonaisuudessaan loppukesällä 2022. Lohjan asemalta kirkolle asti penkka säilyi kuitenkin Väyläviraston omaisuutena ja sille on olemassa varaus palauttamisesta taajamajunaliikenteen käyttöön tulevaisuudessa. Kirkolta eteenpäin rata-alue on myyty Lohjan kaupungille. Kaavoituksessa keskustan taajamajunien asemapaikaksi on suunniteltu korkeata ratapenkkaa kirkon itäpuolelle, kun käytännössä kaupunkirakenteellisesti ja maastollisesti oiva paikka olisi entisen Tytyrin liikennepaikan kohdalla kirkolta länteen.

Lohjan Gunnarlan uuden kevyen liikenteen ylikulkusillan kansi nostettiin paikoilleen radan päälle noin ratakm:llä 128 Lohjan ja Kirkniemen välillä 13.8.2022. Silta vie lohjalaisten suosimalle ulkoilualueelle. Sillalta avautuu hyvä kuvausnäkymä radalle molempiin suuntiin.

Tikkurilan asemalle VR avasi 15.6.2022 Kahvila & Lippu -palvelupisteen. Pari vuotta sitten Tikkurilassa lopetettu VR:n oma junalippujen myynti alkoi siten uudelleen. Kahvila sijoittuu asemasillalle Stop@Station-kahvila-kioskin paikalle, joka sulki ovensa toukokuun lopussa. Kahvila & Lippu on VR:n uusi konsepti, joka muistuttaa paljon Saksan DB:n avaamia vastaavia pisteitä. Kahvilatuotteet ovat pitkälti samoja, joita myydään ravintolavaunuissakin.

Lentoaseman rautatieaseman ja terminaali T1:n välinen kulkuyhteys suljettiin 21.6.2022 yönä viimeisen saapuneen lennon jälkeen. Reitti säilyy kuitenkin tarvittaessa varayhteytenä ja hätäpoistumistienä. Kaikki kulku terminaaliin tapahtuu uuden sisääntuloaulan kautta.

Porvoon radan kulttuuriympäristön inventointi toteutetaan syksyn 2022 ja alkuvuoden 2023 aikana. Selvitys tehdään myös Sköldvikin radalta, vaikka sen inventointitarve on tässä mielessä vähäisempi. Inventoinnin toteuttaa aiempien inventointien tapaan Suomen Rautatiemuseo.

Järvenpään ja Hyvinkään rautatieasemien lipputoimistot suljettiin 31.8.2022.

Tervakosken Puuhamaan rautatie on purettu keväällä 2022. Kiskot on myyty heti romuksi korkean teräksen hinnan vuoksi. Myös varaveturi on romutettu, mutta käytössä olleet GIA DHS60 -veturi ja vaunuja oli kesän ajan huutokaupattavana ja on myyty.

Lempäälän Miemolan alikulkusilta vaihdettiin juhannuksen liikennekatkossa 24.6.2022 klo 15–27.6.2022 klo 12. Päärata ylittää sillalla maantien 190. Liikennekatkon piti päättyä jo 26.6.2022 klo 15, mutta vanhan sillan purku vei ennakoitua selvästi enemmän aikaa. Ensimmäiset 27.6.2022 läpiajetut junat olivat etelästä S 143 ja pohjoisesta IC 274 (359 minuuttia myöhässä). Viivästyminen aiheutti korvaavalle bussiliikenteelle Tampereen ja Toijalan välillä kovan ruuhkan. Yöjunat odottivat läpipääsyä Hämeenlinnassa ja Tampereella. Suurin myöhästyminen tuli IC 265:lle, joka saapui Ouluun 27.6.2022 klo 4.39:n sijasta vasta klo 20.42; juna ei jatkanut enää Kemijärvelle, vaan jatkoyhteys oli busseilla. Uusi silta oli rakennettu talven ja kevään aikana aiemman sillan viereen sen itäpuolelle ja tunkattiin juhannuksena paikalleen vanhan sillan purun jälkeen. Aiempi silta oli valmistunut 1972, joten se oli vasta 50-vuotias. Samalla siltatyömaalla katkottiin rikollisen ansion toivossa neljä turvalaitekaapelia 8.8.2022 vastaisena yönä noin klo 1. Vain yöjunat ja muutama kaukojuna ajettiin läpi vaihtotyönä. Normaali liikenne saatiin käyntiin jälleen noin klo 12. Junista eniten kärsi Rovaniemelle matkannut yöjuna IC 273, joka jäi viitisen tuntia myöhään oltuaan liikennekatkon alkaessa Ryttylän lähellä matkalla pohjoiseen. Vastuussa olleet kuparivarkautta yrittäneet poliisille tutut rosvot tunnistettiin videotallenteelta.

Tampereen henkilöaseman muutostyöt alkavat 2023, aluksi ratapihan itälaidalta ja Naistenlahden alueella. Asemalle tulee mm. uusi välilaituri ja kaikkien laitureiden kulkuyhteyksiä parannetaan. Kaikkiaan vaiheittain toteutettavat työt kestävät viitisen vuotta.

Tampereen ja Nokian välinen lähiliikenne lisääntyi merkittävästi 15.8.2022, kun maanantaista perjantaihin alettiin ajaa 17 M-tai R-lähijunaparia Nokialle. Junat kulkevat aamusta iltaan likipitäen tunnin välein. Lisäksi Tesomaa ja Nokiaa palvelevat myös kaikki Porin matkustajajunat, joten tarjontaa on usein kaksi junaa tunnissa suuntaansa, muttei kuitenkaan tasarytmissä.

Nokialle rakennetaan 2023–2024 välilaituri, alikulkutunneli hisseineen ja näihin liittyvät ratapihamuutokset. Suunnittelu ja siihen liittyvät pohjatutkimukset käynnistyivät kesällä 2022.

Pori–Mäntyluoto-välin pohjainmittausten mukaan betonipölkkyjen alapinnoilla olevien pohjaimien hyöty radan tärinän vähenemiselle raskaiden tavarajunien alla on samaa luokkaa kuin nopeuden rajoitus 70 km:stä/t 50 km:iin/t. Kesällä 2022 pohjaimia on asennettu Kotkan radalle Kymin asemaseudun tärinäherkälle alueelle. Pohjaimet vaimentavat energiaa betoniratapölkyn ja maan väliltä.

Tahkoluodon radan päällysrakenteen vaihto käynnistyi elokuun alussa 2022 ja valmistuu lokakuussa 2022. Radalla on ollut K43-kiskot ja Suomen ensimmäiset Skl-kiinnitteiset betoniratapölkyt. Niiden jälkeen jatkettiin Pandrol-kiinnityksillä, kunnes 1990-luvun lopulla siirryttiin laajemmin Skl-kiinnityksiin, mutta uudempaan versioon. Tahkoluodon pölkkymallia ei ole sellaisenaan muualla; joitakuita niistä museoidaan Hyvinkäälle. Valtaosa pölkyistä murskataan kierrätysmateriaaliksi. Radalle on nyt asennettu 60E1-kiskot. Tahkoluodon kääntösillalla oli vaaratilanne 26.7.2022, kun avattava silta oli ollut ratatyön aikana auki-asennossa ja ratatyökone sai pysäytettyä vain noin 20 metriä ennen siltaa.

Lielahti–Seinäjoki-välin uudet turvalaitteet otettiin käyttöön 22.5.–19.6.2022 vaiheittain viiden viikonloppukatkon aikana. Uusi Siemensin Westrace-asetinlaitejärjestelmä on korvannut nyt kokonaan Riihimäen ja Seinäjoen väliltä ja samalla koko rataverkolta poistuneet Ebilock-asetinlaitteet.

Oriveden asema-aluetta on ehostettu elokuun puolivälistä 2022 alkaen. Työt valmistuvat lokakuussa. Liityntäpysäköintialuetta parannetaan ja Oriveden kaupunki kunnostaa makasiinirakennusta sekä uusii kivetyksiä ja istutuksia.

Mäntän radan liikenne on ollut 2022 lähes olematonta. Meerin tarkastusajoja lukuun ottamatta muuta liikennettä ei ole ollut marraskuun 2021 jälkeen, jolloin Haapamäen Museoveturiyhdistyksen lättähatut ajoivat siellä. Mäntän ratapihalta erkanevalle paperitehtaan raiteelle johtava vaihde lukittiin ja tehtaan yksityisraide suljettiin liikenteeltä 10.6.2022. Sillä olevat tasoristeysten varoituslaitokset sammutettiin ja puolipuomit irrotettiin heinäkuussa. Raiteen alkuun asetettiin myös ajokieltomerkki.

Kaskisten rata sai hallituksen budjettiriihessä 1.9.2022 jälleen vuoden jatkoaikaa. Radan kunnossapito piti lopettaa joulukuussa 2022, mutta nyt se jatkuu taas vähintään vuoden pidempään. Radan liikenne on ollut vuoden 2022 ensimmäisen puoliskon kohtuullisen vilkasta, mutta kuormaukset hiljenivät loppukesällä.

Laihialla otettiin käyttöön 15.3.2022 näkyvät lähtöpääopastimet radio-opastimien tilalle. Valoyksiköt tulo-opastimiin esiopastimineen vaihdettiin led-yksiköihin. Sama muutos tehtiin Isoonkyröön 16.3.2022. Vaasassa näkyvät lähtöpääopastimet otettiin käyttöön jo aiemmin, joten Vaasan radalla ei ole enää radio-opastimia.

Kolpin rautatien ylikulkusilta kantatiellä 68 otettiin käyttöön 15.8.2022. Vanha silta purettiin 20.8.2022 iltapäivästä 21.8.2022 puoleen päivään, jolloin junaliikenne oli keskeytettynä. Yöjunat eivät kulkeneet ja päiväjunat oli korvattu busseilla Pännäisten ja Kokkolan välillä, jotkut vuorot pidemmälläkin matkalla.

Ylivieska–Iisalmi-välin sähköistystöiden takia rataosan matkustajajunat ovat kulkeneet 27.3.2022 alkaen vain perjantaista sunnuntaihin. Järjestely jatkuu ainakin 10.12.2022 asti. Poikkeuksen tekivät pääsiäisen ja juhannuksen ajan päivät 14. ja 18.4. sekä 23.6.2022. Lisäksi Dm12 on ajoittain korvattu bussilla junan teknisen vian takia.

Vihannin asemarakennus on ollut huutokaupattavana elo–syyskuussa 2022. Rakennuksen omistaja on ollut Senaatti-kiinteistöt.

Kempeleellä katkesi 7.9.2022 klo 17 ratatyön yhteydessä ratajohtopylvään harus ja ajolangat pääsivät roikkumaan. Korjaus valmistui seuraavana yönä klo 2. Vaurion takia yöjuna IC 266 ajettiin Oulusta Tampereelle Kontiomäen ja Pieksämäen kautta numerolla 1266.

Oulussa asemalta Oritkariin vievän kolmioraiteen maastotyöt alkoivat huhtikuussa 2022. Limingantullissa jouduttiin tulevan radan alta purkamaan entinen Starkin suuri rautakauppakiinteistö, jossa viimeksi toimi mm. konsertteja järjestävä Teatria Club. Myös Limingantien ylikulkusiltaa joudutaan muuttamaan huomattavasti.

Tornio–Haaparanta-välin sähköistyksen ja liikenteenohjauksen toteuttamissopimus allekirjoitettiin Väyläviraston ja Ruotsin Trafikverketin välillä 12.7.2022. Ruotsi maksaa osaltaan kustannukset maansa puolella, vaikka Väylävirasto toimii rakennuttajana. Tämä on osa Laurila–Haaparanta-välin sähköistystä, jonka kustannuksiin osallistuu Suomen puolella myös Huoltovarmuuskeskus. Trafikverket rakennuttaa kuitenkin itse mm. Haaparannan 1524 mm raideleveyden matkustajalaiturin ja mahdolliset melusuojarakenteet. Haaparannan 15 kV sähköistystä supistetaan yhdellä raiteella, jotta Suomen 25 kV järjestelmän ja Ruotsin järjestelmän välille jää tarvittava turvaetäisyys. Haaparannan leveäraidepuolen asetinlaite toteutetaan Tornion asetinlaitteen laajennuksena.

Tornioon on rakennettu kesän ja syksyn 2022 telinvaihtoraide, jolla voi liikkua sekä 1435 että 1524 mm raideleveyden kalusto. Alueen vanhat kuormauslaiturit, valomastot, raiteet ja vaihteet purettiin keskikesällä, jonka jälkeen on rakennettu uusi raide. Väliaikaisessa kunnossa raidetta käytettiin ensimmäisen kerran 2.9.2022, kun SPENOn RR 40 MF 2 -kiskonhiontajuna 99 83 9427 014-9 saapui Ruotsista telinvaihtoon. Vaunujen telinvaihdon jälkeen vielä veturin telit vaihdettiin 6.9.2022. Erikoisaluslevyjen ja nostopukkien alustojen betonielementtien toimitusten viivästymisen takia raide valmistuu kokonaisuudessaan syksyn aikana 2022. Ratkaisu on samalainen kuin on ollut käytössä Hangon, Turun ja Uudenkaupungin junalauttasatamien telinvaihtohalleissa. Telinvaihdon sijasta paikalla voidaan myös nostaa jopa 120 metriä pitkä kuorma ylös, vaihtaa vaunut kuorman alla ja laskea kuorma takaisin toisen raideleveyden vaunuille.

Järvelässä tapahtui 1.7.2022 noin klo 17 sähköratavaurio, jossa kahden Sm2-junan (G-junat 9947 ja 9952) virroittimet vaurioituivat muutaman minuutin sisällä. Riihimäen ja Lahden väliset G-junat korvattiin busseilla seuraavaan aamuun klo 8 asti.

Lahden henkilöaseman kohdalla tapahtui 14.7.2022 klo 16 sähköratavaurio, joka esti junien ajamisen Lahden matkustajalaitureiden kautta. Ajolangat olivat maassa. Vain tavaraliikenneraiteiden kautta voitiin liikennöidä. Tämän takia G-junat liikennöivät vain välillä Riihimäki–Herrala ja Z-junat välillä Helsinki–Henna. Kaukojunat pysähtyivät Hennassa ja Villähteellä. Herrala–Lahti-, Henna–Lahti- ja Villähde–Lahti-väleillä oli linja-autokuljetukset. Korjaukset saatiin valmiiksi 15.7.2022 klo 14 ja liikenne palautui normaaliksi.

Mukkulan radan kaupallinen liikenne päättyi toukokuun 2022 lopussa, kun Viking Maltin kuljetussopimus Venäjän liikenteestä päättyi. Mallastamon uusi tehdas valmistuu Lahden Kujalaan 2023 aikana, jolloin Niemen mallastamo Mukkulassa olisi muutoinkin suljettu. Kujalaan piti tehdä yksityisraide uudelle mallastamolle, mutta sen toteuttaminen on vielä auki.

Kouvolassa tehtiin kesäkuun 2022 alussa laajoja mittauksia erityyppisten vetureiden ja vaunujen rataan aiheuttamista voimista. Tämä oli jatkoa syksyn 2021 mittauksille, mutta nyt mittauskaarteessa oli osassa kaarretta raideleveyttä kavennettu ja kalustoa oli useampaa tyyppiä kuin aiemmin. Veturityyppejä mitattiin Sr1, Dv12, Dr14, ja Dr18–Dr21. Lisäksi vielä syyskuun lopussa tehtiin täydentävä mittaus uudelle Y25-teliselle Habins-vaunulle. Mittaukset toteutti Tampereen yliopisto.

Kouvolan Rautatie- ja Aikuiskoulutus Oy muuttaa uusiin tiloihin huhtikuussa 2023. Vanhat tilat entisestä Puolustusvoimain rakennuksesta (sairaalakasarmi 1915–1959, 3. erillinen autokomppania 1961–1973) Prikaatintieltä vaihtuvat kaupungin keskustaan Manskin taloon Kauppalankadulle.

Kotkan liikennepaikka saatiin KAKO-kauko-ohjauksen piiriin 15.5.2022, jolloin myös liikenteenohjaus siirtyi tehtäväksi Kouvolan liikenteenohjauskeskuksesta. Kotkassa kuitenkin Kotka tavara on edelleen ratapihaliikenteenohjauksen piirissä oleva ratapiha käsikääntöisin vaihtein. Kotkan Kotolahden asetinlaitteen laajennus otettiin käyttöön jo 13.3.2022. Laajennuksen myötä uudet raiteet 607611 saatiin osaksi turvalaitejärjestelmää ja junaliikenteen käyttöön.

Hillosensalmen pysähdys IC-junilla 63 ja 68 ja 20.6.–14.8.2022 on ollut menestys. Yhteyttä täydennettiin 27.6.2022 alkaen 20-paikkaisella jatkoyhteysbussilla Hillosensalmen asemalta Repoveden kansallispuiston alueelle. Myös bussiyhteydellä on ollut hyvin käyttäjiä.

Ylä-Savon eli Väyläviraston ratojen kunnossapitoalueen 8 kunnossapitäjänä jatkaa kilpailutuksen jälkeen Destia. Uusi sopimus alkaa 1.11.2022.

Kontiomäen ja Pesiökylän välillä perusparannustyöt jatkuvat. Rata-alueelta on kahdesta kohtaa löydetty harvinaista kasvia, perämerenketomarunaa (Artemisia campestris subsp. bottnica). Toisessa paikassa kasvi oli keskellä raidetta, ja paikka jouduttiin hyppäämään yli 20 metrin matkalta, kunnes kasvin siirto on suunniteltu, hyväksytty ja tehty. Päivittäisen perusparannuskatkon lisäksi radalla on uusittu Kalliokosken ratasilta. Liikenne oli poikki 20.9.2022 klo 724.9.2022 klo 7 eli 96 tuntia. Viikoilla 41 ja 44 alkaa maanantaiaamuina 48 tunnin totaalikatko, joiden aikana tehdään mm. silta- ja tasoristeystöitä.

Lappeenrannan Hietalankadun alikulkusiltatyömaalla 9.7.2022 oli viimeinen päivä, kun junaliikenne ajettiin apusiltoja pitkin. Uusi silta otettiin käyttöön 24 tunnin totaalikatkon jälkeen 10.7.2022 puolilta päivin. Apusilloilla oli mäessä ollut junien nopeusrajoitus, joka aiheutti lukuisia junien mäkeen jäämisiä.

Joutseno–Imatra-kaksoisraide otettiin käyttöön kahden vuorokauden juhannuskatkon päätyttyä 26.6.2022 klo 16. Todellisuudessa liikenne pääsi alkamaan kuitenkin vasta klo 20 samanaikaisesti Lauritsalassa tehdyn siltatyön viivästymisen takia. Työt oli aloitettu 2019. Nopeus on tarkoitus nostaa viimeistelytöiden jälkeen 200 km:ksi/t keväällä 2023.

Savonlinnan entiseen veturitalliin avattiin 18.6.2022 tapahtuma-areena House of Olaf. Tätä ennen rakennuksessa toimivat mm. autopesula, Koneveturi Oy ja Savon Pultti, joista autopesula jatkaa toimintaansa entisellä paikallaan.

Joensuu Peltolan kampiasetinlaite poistettiin käytöstä aamupäivällä 19.7.2022. Samalla poistuivat käytöstä mekaaniset vaihteenkääntölaitteet. Tämän jälkeen mekaanisia kääntölaitteita on käytössä enää kaksi kappaletta Oulun Nokelassa, mutta ne ovat sivuraiteilla, kun Peltolassa oli Suomen viimeiset pääraiteen mekaaniset vaihteenkääntölaitteet. Asetinlaitteeseen liittyvä releistö jäi toistaiseksi käyttöön, mutta opastimilla ei voi enää näyttää ajon sallivaa opastetta. Myös Kuopiossa on vielä mekaaninen asetinlaite, muttei vaihteenkääntölaitteita, vaan pelkästään lukkokammet.

Pankakosken radalla ajettiin toistaiseksi viimeinen juna 1.6.2022, kun alueella pitkään seisseitä VR:n tavaravaunuja haettiin pois.

Lieksan veturitallilta on purettu kesällä 2022 neljä ylimääräistä sektoriraidetta, näistä kolme oli kiskopainoa K25, valtion rataverkon viimeisiä.

Ms Sea Wind eli entinen junalautta siirtyi 26.4.2022 Tallinkin omistuksesta puolalaiselle Runiki Shipping -varustamolle. Laiva toimi Seawind Linen junalauttana Turun ja Tukholman välillä 25.8.1989–31.12.2011 jatkaen vielä kumipyörälauttana reitillä 2014 loppuun. Viimeksi Tallink käytti laivaa Vuosaaren ja Muugan välisessä rahtiliikenteessä.

Fennorail-junalauttayhtiö on hakenut elinkeinolupaa (näringsrätt) Ahvenanmaalle, koska yhtiön kotipaikka on siellä. Laivan konseptisuunnittelu on valmistunut Deltamarinilla Turussa.

Suomen Rautatiemuseon kalustohallien länsipuoliset raiteet saivat raiteiden väliin ns. jätkänpolut heinäkuun 2022 alussa. Erikoistapahtumissa tälläkin alueella voidaan nyt pitää kalustoa yleisölle esillä, niin että alueella pääsee turvallisesti liikkumaan.

Kalle Kallion väitöskirja ”Ratajätkät – Rautatierakentajien kokemukset 1857–1939” (ISBN 978-951-858-314-4) tarkastettiin Tampereen yliopistolla 11.6.2022. Vastaväittäjänä toimi professori Tapio Bergholm ja kustoksena professori Pertti Haapala. Väitöskirja tuottaa entistä parempaa tietoa valtion rautatierakentamisesta, työntekijöistä ja jopa työkaluista lapioista alkaen. Väitöskirja on tarkoitettu sekä tiedeyhteisölle että suurelle yleisölle. Sitä on myytävänä mm. Hyvinkäällä Suomen Rautatiemuseossa ja Tampereella Työväenmuseo WerstaallaKirjaan pohjautuva Ratajätkät-näyttely on avoinna Rautatiemuseossa kevääseen 2023 ja Werstaalla loppiaiseen 2023.

 

Rautatiesuunnittelu-kurssi aloitettiin Tampereen yliopiston ja Väyläviraston vetämänä 8.9.2022. Tiivis kurssi kestää kevääseen 2023. Osallistujia on peräti 180. Raideliikennealalla on merkittävä osaajapula ja kurssilla pyritään saamaan alalle niin opiskelijoista uusia osaajia kuin jatkokouluttamaan jo työelämässä olevia. Edessä on 12 opintoviikon edestä opiskelua. Se koostuu läsnäopiskelupäivistä, Rata 2023 -tapahtumasta, tenteistä, laajasta harjoitustyöstä ja oppimistyökirjasta. Opettajina toimivat maan parhaat asiantuntijat, yhteensä noin 60. Viisi eri konsulttitoimistoa ohjaa harjoitustöitä, jotka ovat todellisia suunnittelutehtäviä.

Rata 2023 -tapahtuman ilmoittautuminen on nyt avoinna osoitteessa https://vayla.fi/rata2023. Rata 2023 -seminaari ja näyttely järjestetään Tampere-talossa 17.–18.1.2023. Osallistujia odotetaan noin tuhat. Viidestä rinnakkaisesta luentosarjasta yksi on kokonaan englanninkielinen. Edullisella opiskelijoiden osallistumismaksulla pyritään rohkaisemaan heitä osallistumaan tapahtumaan ja saamaan tietoa ja kiinnostusta kiskoliikenteestä.

 

Raide-Jokerin prototyyppivaunu 601 siirrettiin 13.7.2022 vastaisena yönä Helsingin kantakaupungin raitioteiltä Raide-Jokerin uudelle varikolle Roihupeltoon. ForCity Smart Artic Jokeri X54 -vaunu 601 oli pitkään matkustajakoeliikenteessä Oopperan ja Kauppatorin välillä. Varikon testeihin siirrettiin myös yksi kantakaupungin verkon Artic-raitiovaunu, nro 407. Raide-Jokerin kaupallinen liikenne alkanee 2023 lopulla.

Metron M300-junien toisen tilaussarjan ensimmäinen juna 321 asetettiin kaupalliseen liikenteeseen 20.7.2022.

Metron M400-junien hankintamäärittelyä valmistellaan. Toimitukset tapahtuisivat 2020-luvun jälkipuoliskolla.

Metron 40-vuotisjuhla-ajo ajettiin 7.8.2022 kolmella junaparilla Itäkeskuksen ja Ruoholahden kääntöraiteen välillä. Junat olivat kolmirunkoisia eli eivät olisi enää mahtuneetkaan lännemmille asemille. Junissa esiteltiin metron kehitystä vuosikymmenten aikana. Poikkeuksellisesti matkustajat saivat olla mukana junien käydessä Ruoholahden kääntöraiteella. Juhlien kunniaksi ilmestyi myös metron 40-vuotissuklaarasia.

Metron kulunvalvonnan uusimista suunnitellaan niin, että käyttöönotto olisi 2028. Järjestelmällä on tarkoitus lisätä kapasiteettia noin 25 % ja säästää merkittävästi käytettävää energiaa. Lähtökohdat ovat lähellä valtion rataverkon Digirata-hanketta.

Tampereen Ratikan entinen testiratikka on ostettu Pirkanmaan pelastuslaitokselle pelastustoiminnan harjoituskohteeksi. TW6000-raitiovaunu oli hankittu Tampereelle Hannoverista, ja sillä testattiin raitiotiejärjestelmän toimintaa ennen Škoda Transtechin valmistamien ForCity Smart Artic X34 -vaunujen saapumista. Testivaiheen jälkeen raitiovaunu myytiin ja se siirrettiin 28.9.2022 kolmena osana Kangasalan paloaseman yhteydessä olevalle pelastuslaitoksen harjoitusalueelle. Rataa ja ajolankaa vaunun yhteyteen rakennettiin 60 metriä. Raitiovaunu on siirtopyörästön päällä, sillä telistö myytiin muualle. Vaunun avulla voidaan harjoitella mm. hätämaadoitusta, raitiovaunun siirtoa ja ihmisen pelastamista raitiovaunun alta lähes autenttisessa ympäristössä. Vaunun nostopisteet muokattiin vastaamaan Škodan valmistamia raitiovaunuja. Lisäksi raitiovaunuun tulee myös nykyisyyttä vastaava mekaaninen virroitin, joka on korjattu aiemmin kolaroineesta raitiovaunusta.

Tampereen Ratikan varikolla vietettiin 1.10.2022 avointen ovien päivää. Sen aikana Hermian pysäkin ja varikon välillä matkustajia kuljetti maksutta ForCity Smart Artic X34 nro 4. Varikolle vievän radan varressa oleva Hermian pysäkki ei ole normaalin linjaliikenteen käytössä. Vierailijoilla oli mahdollisuus tutustua hallin huolto- ja säilytystiloihin, raitiovaunun teliin, erilaisiin huoltoajoneuvoihin ym.

VENÄJÄN HYÖKKÄYS UKRAINAAN JA SEN VAIKUTUKSET RAUTATIELIIKENTEESEEN

Rajaliikenne on ollut kesän ajan varsin vakiintunutta eli Vainikkalan kautta päivittäin neljä tai viisi junaparia ja Niiralan kautta yksi junapari noin joka toinen tai kolmas päivä. Vainikkalan liikenne on suuntautunut erityisesti Mussaloon. Imatrankosken ja Vartiuksen kautta ei ole ollut lainkaan liikennettä. Koverhariin, Loviisaan ja Tahkoluotoon 18.5.2022 päättynyt hiililiikenne ei enää käynnistynyt uudelleen. Loviisan ja Tahkoluodon radoilla yhdysliikenteen loppuminen on kutistanut liikenteen lähes olemattomaksi. Loviisan radalla siirryttiin 15.8.2022 alkaen viikoittain yhteen keskiviikkoisin kulkevaan junapariin, mutta se on peruttu säännöllisesti. Siihen asti junat kulkivat teoreettisesti maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin, mutta yleensä nekin oli peruttu.

Suomeen on jäänyt seisomaan runsaasti venäläisiä ”pakotevaunuja”, josta osa on tyhjiä vaarallisten aineiden kuljetuksiin tarkoitettuja vaunuja. ”Tyhjiinkin” vaunuihin jää purkamisen jälkeen niiden tilavuuteen nähden vähäinen määrä ainetta pohjalle. Pitkän seisonnan jälkeen eräiden ammoniakkivaunujen venttiileissä havaittiin vuotoa. Vuotojen estämisen jälkeen kaikki vastaavat vaunut keskitettiin varmuustoimenpiteenä syyskuun 2022 loppuun mennessä Niiralan ja Vainikkalan ratapihoille.

VR Transpoint lopettaa itäisen yhdysliikenteen vaunujen vastaanoton Suomeen 4.12.2022 ja vaunujen lähettämisen Venäjälle 31.12.2022.

Venäjän tuontipuun tulon loputtua puuta on tuotu Suomeen erityisesti Haminan ja Kotkan satamiin, mistä sitä on kuljetettu rauta- ja maanteitse Kaakkois-Suomen tehtaille. Puuta on tuotu myös entistä enemmän Kainuusta ja Pohjanmaalta kotimaan teollisuudelle. Saimaan kanavalla on kulkenut purjehduskautena vain yksi rahtilaiva, ja suuri osa kuljetuksista onkin tapahtunut nyt rautateitse Kokkolan satamaan ja rauta- ja maanteitse Suomenlahden satamiin. Tavaraliikenteessä onkin tapahtunut merkittäviä kuljetusvirtojen muutoksia.

Tasavallan presidentti vahvisti 22.6.2022 seuraavana päivänä voimaan tulleen 2026 loppuun voimassa olevan lakimuutoksen, joka sallii GOST-normien mukaisten raakapuu-, hake- ja säiliövaunujen käytön Suomen sisäisessä liikenteessä. Väylävirasto määritteli rataosat, joilla liikenne sallittiin. Pääraiteilla kriteerinä oli vähintään 54 kg/m kiskopaino ja naulakiinnitystä jykevämpi kiskonkiinnitys; sallittuihin ratoihin tuli 25.8.2022 lisäyksenä Pori–Aittaluoto-väli, jolla on myös K43-kiskotyyppiä. Metsäyhtiö UPM on merkinnyt em. lain mukaisesti Suomessa käyttöön otetut ja kunnossapitojärjestelmän piirissä olevat vaununsa merkinnällä ”EU-vaunu”. Fenniarail aloitti ensimmäisenä GOST-vaunujen vetäjänä siten, että heinäkuisen vaunujen järjestelyliikenteen jälkeen kuormajunaliikenne alkoi 1.8. Tämän jälkeen myös VR Transpoint on aloittanut kuljetukset.

Venäjän yhdysliikenteen hiipuminen vähentää tai lähes lopettaa Suomen yksittäisten vaunujen vaunukuormaliikenteen. Venäjän liikenteessä on ollut runsaastikin yksittäisiä vaunuja tai muutaman vaunun ryhmiä, koska tämä on ollut perusteltua asiakkaille Venäjän puolen jopa tuhansien kilometrien kuljetusmatkojen takia. Suomen kotimaan liikenne on jo pitkään tapahtunut valtaosaltaan kokojunaliikenteenä. Tilanne vähentää selvästi vaihtotöiden tarvetta Suomen ratapihoilla.

Euroopan komissio antoi 27.7.2022 kansainvälistä TEN-T-liikenneverkkoa koskevan asetuksen muutosehdotuksen. Siinä on erittäin merkittäviä Suomen rataverkkoonkin vaikuttavia ehdotuksia. Merkittävin on vaatimus rakentaa uudet raideyhteydet eurooppalaisen standardin (1435 mm) raideleveyteen ilman poikkeuksia ja tehdä olemassa olevan rataverkon osalta suunnitelma siirtymiseksi eurooppalaisen standardin raideleveyteen lukuun ottamatta niitä verkon osia, joilla tämä ei ole hyöty–kustannussyistä perusteltua. Lisäksi ehdotuksessa on Venäjän rajalle johtavien yhteyksien siirtäminen EU:n korkeimman tason ydinverkolta yhteisön perustason ns. kattavalle liikenneverkolle. Huikeiden kustannusten ja vähäisten hyötyjen takia valtiovalta pyrkii saamaan Suomelle Irlannin tyyppisen erityisaseman ”saarena”, joka mahdollistaisi poikkeamisen asetuksesta. Liikenne- ja viestintäministeriön vetämänä syksyllä 2022 ja tulevana talvena tehdään laaja selvitys raideleveyskysymyksestä ja esitetyn muutoksen vaikutuksista kustannuksineen.

UUTISIA ULKOMAILTA

UIC 100 vuotta

Kansainvälinen rautatieliitto UIC (Union Internationale des Chemins de Fer) perustettiin 100 vuotta sitten lokakuussa 1922 ja aloitti toimintansa 1.12.1922. Se perustettiin rautateiden teknisten ja liikenteellisten ratkaisujen yhtenäistämistarpeesta. Standardisointitarve oli ilmeinen. Perustettaessa UIC:hen liittyi 51 jäsentä 29 eri maasta. Suomi, kuten myös esim. Viro ja Ruotsi olivat perustajajäseniä. Mukaan liittyivät alusta alkaen myös mm. Japani ja Kiina eli järjestö oli heti maailmanlaajuinen. Pian mukaan tulivat Neuvostoliitto sekä Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan maita. Nyt jäseniä on 194 viidestä maanosasta. VR:n jakaannuttua 1995 sekä VR-Yhtymä että Ratahallintokeskus jatkoivat jäseninä. Siten Suomesta UIC:n jäseniä ovat nykyään Väylävirasto ja VR. Venäjä ja Valko-Venäjä suljettiin toistaiseksi UIC:n aktiivisesta toiminnasta maaliskuussa 2022 Ukrainaa vastaan käytävän hyökkäyssodan vuoksi.

Juhlavuoden jälkeen UIC:n korkean tason yhteistyökokous järjestetään Suomessa 19.1.2023 heti Rata 2023 -tapahtuman perään.

Rail Baltica

Puolan rajalta Liettuan, Latvian ja Viron läpi Tallinnaan vievän normaaliraiteisen Rail Baltica-radan kokonaispituus tulee olemaan 870 km. Rata rakennetaan kaksiraiteiseksi ja matkustajajunien suurin nopeus tulee olemaan 249 km/t. Ulottuma tulee olemaan isokokoinen ruotsalainen SE-C. Rata rakennetaan eurooppalaisella ETCS tason 2 kulunvalvontajärjestelmällä, jonka tiedonsiirto perustuu Suomeen rakennettavan ETCS:n tavoin uuteen FRMCS-radiojärjestelmään. Radan alustavia töitä on jo käynnissä kaikissa kolmessa maassa, lähinnä tärkeimmillä asemilla. Täyteen rakentamiseen suunnitellaan päästävän 2024 ja radan lasketaan olevan kokonaisuudessaan valmis 2030.

Viro

Rail Balticaan liittyen Tallinnan Ülemisteen tulevan uuden rautatieaseman rakennustyöt ovat käynnissä. Terminaalin pitäisi valmistua jo vuoteen 2026 mennessä, jolloin sitä alkavat käyttää nykyiset leveäraiteiset matkustajajunat. Normaaliraiteisten Rail Baltican junien pitäisi tulla sinne neljä vuotta myöhemmin. Tallinnan lisäksi Viron toinen Rail Baltican terminaali tulee Pärnuun.

Tallinnan lähellä olevan Keilan–Valingun osuudella remontoidaan sähköistetyn rautatien penkerettä. Tähän käytetään nyt ensimmäistä kertaa aluskerrosta varten kalkkikivimursketta, joka aiemmin on jäänyt vain jätteeksi Itä-Virumaan palavankiven louhinnasta. Materiaali viedään paikalle junalla.

Viron ratainfranhaltijayhtiö AS Eesti Raudtee kertoo menettäneensä tänä vuonna ratamaksutuloja yli 20 miljoonaa euroa lähinnä EU:n Venäjälle ja Valko-Venäjälle asettamien pakotteiden takia. Viron hallitus on valmis avustamaan 12 miljoonaa euroa, jolloin 8 miljoonan tappiot jäävät kattamatta. Yhtiön mukaan vuoden 2023 alijäämän odotetaan olevan vielä suurempi, noin 25 miljoonaa euroa. Sen sijaan rautateiden rahtiliikenne Viron sisällä on viime aikoina kasvanut hieman, mikä on seurausta pääasiassa öljyliuskeen kuljetuksista. Myös puun kuljettaminen on hieman lisännyt maan sisäistä tavaraliikennettä.

Viron viimeiset DR1B-moottorivaunut on myyty Latviaan. TEP70-0237 hinasi 28.7.2022 vaunut 3716 (alkuaan DR1A 242-3), 3704 (232-3), 3707 (252-1) ja 3713 (243-1) Tallinn-Väiken varikolta Liivan kautta Ülemisten ratapihalle. Sieltä matka jatkui tavarajunissa Maarduun C30M 1559:n vetämänä ja Valgaan C36-7ai 1543:n vetämänä (Valgassa vaihtotyössä C36-7ai 1531). Valgasta matka jatkui tavarajunissa Latvian Škirotavaan ja edelleen Bolderajaan 2M62UM-0110:n vetämänä (Škirotavassa A-ratapihalta JA-ratapihalle siirtoveturina oli ČME3M-6139). Bolderajasta Zasulauksiin veturina oli ČME3M-6149 ja määräasemalta varikolle TGM4A-1287. Koko matkaan kului aikaa kuusi vuorokautta ja kuusi tuntia. Latviassa on moottorivaunuihin sopivat liitevaunut ja näin kootut junayksiköt on tarkoitus kunnostaa liikenteeseen. Vähintään osittaista ongelmaa tuottaa 21.9.2022 Zasulauksin varikkoalueella tehty 3704:n tuhopoltto, jossa vaunun sisustus tuhoutui täysin.

Entiset E.R.S. AS:n (Estonian Rail Services) 2TE116-veturit 1034 ja 1366 hinattiin 28.7.2022 TEP70-0237:llä Maardusta Tallinn-Väiken varikolle, missä ne jäivät ulos seisomaan.

AS Operailin 100-prosenttinen omistaja Viron valtio aloitti yhtiön osittaisen yksityistämisen 1½ vuotta sitten. Tähän kuuluvat veturien korjaus ja niiden rakentaminen, vaunuvuokraus ja Suomen tavaraliikenne. Prosessia johtamaan valittiin Superia Corporate Finance OÜ. Ukrainan sota keskeytti myynnin alkuperäisellä tavalla. Nyt tarkoitus on myydä yritykset omaisuutena. Tarjoukset lähetettiin 35 sijoittajalle, joista kahdeksan kanssa jatketaan neuvotteluja.

Operail ei enää hoida Koidulan ja Petserin välistä rajaliikennettä. Uutena operaattorina sen tilalla aloitti 1.9.2022 alkaen Go Rail TEM18-vetureilla 077 ja 196.

Ukrainan Rautatiet (УкрЗалізниця/УЗ – UkrZaliznytsia/UZ) on ollut halukas vuokraamaan Operaililta neljä C30-M-veturia. Sotatilan vallitessa Operail ei ole halukas vuokraamiseen, myyntiin ehkä kylläkin. Edellinen C30-M 1564:n vuokrasopimus päättyi tammikuussa 2022.

Haapsalussa sijaitsevan Viron Rautatie- ja viestintämuseon ulkonäyttelykalusto joudutaan siirtämään muualle uudelleenrakennettavan Haapsalun radan tieltä. Uusi alue on muutaman sadan metrin päässä sijaitsevalla tyhjällä tontilla. Ongelmana nykyisellä paikalla on ollut jatkuva kalustoon kohdistuva varastelu ja ilkivalta. Viimeksi vanha sähköradan huolto- ja kunnostusrata-auto DMSu-958 joutui tuhopolton kohteeksi 17.6.2021, jolloin sen hytin sisäosat tuhoutuivat. Rata-auto oli tullut Eesti Raudteelta museolle 2.3.2017, mitä ennen se oli sijainnut Järven muunto- ja syöttöasemalla. Kaluston suojelemiseksi nykyistä aluetta on kaavailtu aidattavaksi, mutta paikalliset asukkaat ovat vastustaneet sitä. Ennen muuttoa alueelle kuitenkin lisätään kameravalvontaa.

Ruotsi

Arriva Sverigen kauppa Deutsche Bahnilta VR:lle toteutui 1.7.2022. Yhtiön nimi muuttui samalla VR:ksi. Liikenne tapahtuu VR:n tuotemerkin alla. VR:n liikenteessä oli ostohetkellä Ruotsissa 122 sähkömoottorijunaa, 65 raitiovaunua ja 740 linja-autoa. Henkilöstöä VR:lle tuli kaupan myötä lisää 3200.

Spårvägsmuseet eli Raitiotiemuseo avattiin uudessa paikassa lähellä Tukholman Värtanin satamaa 21.5.2022. Toisin kuin museon nimi kertoo, se on SL:n museo (mikä vastaisisi Suomessa HSL:n museota) käsittäen koko Tukholman seudun lähiliikenteen junista busseihin, tunnelbanaan eli metroon, laivoihin ja tietysti raitioteihin. Suuri paino on laitettu lasten ja nuorten pedagogiaan ja opettamiseen ympäristöystävälliseen liikkumiseen joukkoliikenteellä. Museo on entisessä kaasulaitoksen rakennuksessa. Kesän kokemusten mukaan haaste on, että monikerroksessa teollisuusrakennuksessa ylin näyttelykerros on lämpimällä säällä hyvin kuuma.

SJ aloitti yöjunaliikenteen Tukholman ja Hampurin välillä 28 vuoden tauon jälkeen 1.9.2022. Aluksi junista kuitenkin puuttuivat makuuvaunut, koska kaavaillut vaunut eivät saaneet Tanskan turvallisuusviranomaisen hyväksyntää; Ruotsissa ja Saksassa ne ovat sallittuja. Liikenne on ympärivuotista ja päivittäistä. Erikoisuutena liikenne on vuosittain neljänä kesäkuukautena markkinaehtoista ja kahdeksana Ruotsin valtion ostoliikennettä. Syynä tähän on Snälltågetin sesonkiaikana ajama markkinaehtoinen Tukholma–Hampuri–Berliini-yöjuna, jonka kulussa ollessa valtio ei tue ostoliikennettä. SJ hoitaa junan vedon Tukholmasta Malmöhön, mistä Hector Rail vetää sen Padborgiin, josta RDC (Railroad Development Corporation Deutschland) hoitaa loppumatkan. RDC asettaa käyttöön myös junan makuu-, lepo- ja istumavaunut. Junassa on koko matkan SJ:n ja RDC:n henkilökuntaa.

Trafikverket on hankkinut Haaparannan kaupungilta maa-alueen, jolla Haaparannan aseman kohdan leveäraiteiset raiteet sijaitsevat. Näin Trafikverket pääsee toteuttamaan 1524 mm:n raideleveyden matkustajalaiturin asemalle. Se toteutetaan 2023 samalla varsin korkealla laatutasolla kuin aiemmin tehty 1435 mm:n laituri rakennuksen toisella puolella. Itse asemarakennus säilyy Haaparannan omistuksessa. Suomen raideleveyden raiteiden sähköistys valmistuu näillä näkymin 2024 lopussa.

Göteborgin sataman kautta kuljetettiin 2021 ennätysmäärä kontteja rautateitse, yhteensä 458 000 konttia muutettuna 20 jalan konttiyksiköiksi. Tänä vuonna pyritään jopa 500 000 konttiyksikköön.

Norja

Narvikista ajettiin 29.5.2022 ensimmäinen kymmenenvaunuinen rautapiitä kuljettanut konttijuna Ruotsin Haaparantaan ja edelleen Tornioon ja Vuosaareen. Yhteyttä on ollut tarkoitus ajaa kahdesti tai kolmasti kuukaudessa. Kalustona käytetään Narvikissa viikonloppuna vapaata olevaa vaunustoa. Juna lähtee sunnuntaina Narvikista klo 1 yöllä ja saapuu Haaparantaan klo 13. Paluulähtö on klo 16 ja saapuminen Narvikiin maanantaina aamuyöstä.

Oslon ja Gardemoen lentokentän välillä liikennöivä Flytoget lisää rajusti liikennettä saadessaan hoidettavakseen laajalti Oslon ympäristön ostoliikennettä. Ratkaisu julkistettiin 19.8.2022. Liikenteestä neuvottelivat valtion kanssa kaksi Norjan valtion omistamaa yhtiötä Vy ja Flytoget. Oslon seudun liikenne on jaettu kahteen eri sopimuskokonaisuuteen, jonka ensimmäiseen osaan valittiin aiemmin Vy ja nyt toiseen osakokonaisuuteen Flytoget. Sopimusliikenteessä käytettävän kaluston omistaa valtiollinen kalustoyhtiö Norske Tog.

Tanska

Tanskan rautateiden 175-vuotisjuhlaa vietettiin Kööpenhaminan päärautatieasemalla (København H) 20.6.2022. Tuolloin aseman 1-raiteella kuljetettiin ihmisiä parin sadan metrin matkalla höyryjunalla, jota veti ensimmäisen rautatien ”Odin”-veturin replika. Alkuperäisen 2–2–2-veturin valmisti manchesterilainen Sharp Brothers & Co. vuonna 1846 valmistenumerolla 364. Veturi hylättiin vuonna 1862, mutta peruskorjattiin kaksi vuotta myöhemmin. Tuolloin sen ulkonäkö muuttui huomattavasti. Vuonna 1871 veturi merkittiin sarjaan A numerolla 1. Viisi vuotta myöhemmin se merkittiin sarjaan I numerolla 61, mutta myös hylättiin lopullisesti ja romutettiin. Alkuperäisen veturin toimiva näköiskopio rakennettiin vuosina 2005–2018 Tanskan Rautatiemuseolla Roskilden veturitallissa.

DSB:n tilaamien 42 Vectron-sähköveturin toimitukset päättyivät elokuussa 2022. Näitä EB-litteran vetureita on nyt jopa yli tarpeen, koska niiden vedettäviksi tarkoitettujen junarunkojen toimitukset ovat myöhässä.

Tanskan ja Saksan välisen Fehmarnin salmen rautatieyhteyden odotetaan valmistuvan 2028. Tämän jälkeen Kööpenhaminan ja Hampurin väliset kaukojunat palaavat tälle reitille, missä ne aikoinaan kulkivat junalautoilla salmen poikki.

Tanskan sisäinen uusi rautatiesuunnitelma Kalundborgin ja Århusin välisestä rautatiestä julkaistiin kesäkuussa 2022. Noin 100 km pitkästä radasta 40 km kulkisi meren poikki, joko tunnelissa tai sillalla. Uusi yhteys lyhentäisi radikaalisti matka-aikoja. Esimerkiksi Kööpenhaminan ja Århusin välinen matka-aika junalla vähenisi 2 tunnista 15 minuutista yhteen tuntiin ja 10 minuuttiin.

Kööpenhaminan S-Banenin eli lähijunaverkon radiopohjainen opastimeton kulunvalvontajärjestelmä (CBTC) otettiin kokonaisuudessaan käyttöön 26.9.2022. Seuraavassa vaiheessa ensimmäinen linja muutetaan kuljettajattomalle automaattiliikenteelle 2029. Koko nykyinen 86 aseman verkko on automatisoitu 2037. Lisäksi vuonna 2031 S-verkko laajennetaan Roskildeen. Tällä hetkellä S-junia on 137. Tihennettävään liikenteeseen hankitaan 200–220 nykyiset junat korvaavaa uutta junaa. Kaikki S-junat tulevat olemaan samanpituisia, kun nyt niitä on kahta eri pituutta. Niiden tilaus tehdään 2024 loppuun mennessä. Junien suurin nopeus tulee olemaan nykyinen 120 km/t. Asemilla ja junissa liikkuu junapalvelijoita, joiden tulee olla esimerkiksi vioittuneessa junassa missä päin verkkoa tahansa 15 minuutissa. S-Banen-järjestelmä avattiin Kööpenhaminassa jo 1934. DSB hoitaa liikenteen ja tulee omistamaan uudet junatkin.

Venäjä

Pietarin varikolla ylläpidetään käyttökuntoisina yhdeksää höyryveturia. Niillä hoidetaan ennen kaikkea Sortavalan ja Ruskealan välinen retrojunaliikenne, mutta liikennettä on kaavailtu laajennettavaksi myös Viipurin ja Sortavalan välille.

Venäjä on lisännyt junalauttakapasiteettia Ust-Lugan ja Kaliningradin alueen välillä. Junalautoilla vähennetään Liettuan kautta kulkevan kiinteän rautatieyhteyden käyttöä. Liikenteessä ovat ms Baltiysk (entinen Railship II), ms Ambal (entinen Railship III) ja uusimpana tulokkaana tuliterä Turkissa valmistunut ms Marshal Rokosovskiy. Neljänneksi alukseksi on kaavailtu viimeksi mainitun sisaralus 2022 valmistuva ms General Chernjahovskij, joka on ollut jo meritesteissä kesällä 2022 Välimerellä. Myös Suomenlahden pohjukassa on yhä käytössä junalautta: ms Parom-Ledokol No. 2 välittää liikennettä Pietarissa Nevan yli Uudesta Satamasta Vasilinsaarelle.

Saksa

Harzin höyryvetureille suunnitellaan pyrolyysihiilen käyttöä. Sitä voidaan kutsua myös kasvi- tai biohiileksi. Tehtyjen teoreettisten selvitysten jälkeen nyt kaavaillaan sen koekäyttöä. Polttoaineena pyrolyysihiiltä voidaan käyttää brikettimuodossa. Ratkaisua pidetään parhaimpana korvikkeena kivihiilelle. Aiemmasta vetysuunnitelmasta on luovuttu, koska vedylle ei olisi löytynyt riittävää tankkitilaa höyryveturista tai vaunuistakaan.

Münsterissä Saksassa järjestettiin 31.5.–2.6.2022 maailmanlaajuiset ratatyökonemessut. Tapahtuma toteutettiin 28. kerran, nyt kuudennen kerran peräkkäin nimenomaan Münsterissä. Edelliset näyttelyt olivat siellä 2003, 2006, 2009, 2013 ja 2017. Koronan takia väliksi edellisestä tapahtumasta muodostui peräti viisi vuotta. Esillä oli myös Suomeen Destia Railille tullut Matisa-kone.

Deutsche Bahn kaavailee luopuvansa dieselvetovoiman käytöstä henkilöliikenteessä 2040 mennessä. Dieselkalusto korvataan uusilla uusiutuvilla energialähteillä toimivalla kalustolla. Lukuisat dieselmoottorivaunut on tarkoitus korvata akkumoottorivaunuilla lyhyillä reiteillä sekä reiteillä, joilla latausmahdollisuuksia on runsaasti. Pidemmillä reiteillä tullaan käyttämään vetykäyttöisiä moottorivaunuja.

Saksan kesäaikainen yhdeksän euron koko maan lähi- ja taajamaliikenteen kattanut kuukausilippu sai suuren suosion. Heti kesäkuussa lippuja ostettiin noin 21 miljoonaa. Matkustajamäärät kasvoivat selvästi yli pandemiaa edeltäneen ajan määrät. Työmatkajunissa ja kaupunkiliikenteessä oli kysynnän kasvusta huolimatta vielä tilaa, mutta pitkän matkan lomakohteisiin, mm. rannikoille vieneet reitit olivat usein täpötäynnä. Kysytyimmille reiteille pyrittiin asettamaan lisäjunia, mm. yksityisrautateiden kalustolla. Lippu kelpasi heinäkuusta alkaen myös joissakin IC-junissa lyhyillä osuuksilla. Jatkosta ensi vuonna tai aiemminkin on neuvoteltu tiiviisti. Yksi esillä ollut vaihtoehto on ollut 49 euron kuukausilippu koko maahan.

RZD tilasi 2019 Siemensiltä lisää 13 Velaro RUS (eli Sapsan) -suurnopeusjunaa. Näistä yhdeksää ei ehditty toimittamaan ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Saksalaisten lehtitietojen mukaan Siemens kuitenkin rakentaa valmiiksi ainakin suurimman osan näistä junista, varastoi ne ja pyrkii löytämään ostajan.

Sveitsi

Metrin raideleveyden ratojen Euroopan nopeusennätys tehtiin 9.7.2022, kun Rhätische Bahnin Capricorn-moottorijunalla ajettiin koeajossa 163,02 km/t. Tämä tapahtui suorassa Vereina-tunnelissa Sagliansin ja Klostersin välillä.

Suomalaisen Sr2-veturin esikuvan, sveitsiläisen Re 460:n, saneerausohjelma saatiin kesällä 2022 päätökseen. Vetureiden kaikki komponentit purettiin, tarkastettiin ja huollettiin. Myös uutta tekniikkaa, esim. konvertterit, vaihdettiin vanhojen tilalle. Kymmenisen vuotta kestäneen työn viimeisenä valmistui veturi nro 090.

Ukraina

EU:n alueella selvitetään parhaillaan yhdysvaltalaisten ja kanadalaisten siilovaunujen käyttömahdollisuuksia Ukrainasta länteen suuntautuvissa viljakuljetuksissa. Raideleveys 1435 mm on valmiiksi sama, mutta ulottumissa tullee haasteita. Läntisessä Euroopassa on suuri pula viljan kuljetukseen sopivista tavaravaunuista. Hankkeen taustalla on Railroad Development Corporation ja perustajansa Henry Posner III, joka tunnetaan laajoista liiketoimista ja yhteyksistään Europan rautatiemarkkinoilla. Viljatuotteista vain noin 1 % kuljetettiin rautateitse ennen sotaa, mutta nyt lokakuun alkuun mennessä määrä on noussut noin 30 %:iin.

Ukrainan rautateillä on omat turvallisuusjoukot. Ennen sotaa niiden tehtävänä olivat lähinnä varkauksien estäminen ja yksittäisten kuljetusten turvaaminen, mutta 10. maaliskuuta 2022 annetun presidentin asetuksen mukaisesti joukot toimivat nyt osana kansallista puolustusta sotilas- ja erikoistehtävissä liikkuvan kaluston ja infrastruktuurin turvaamiseksi. Käytännössä tämä on mahdollistanut turvallisuusjoukkojen varustamisen sotilastasoisesti ja sotilaallisen voimankäytön oikeuksia ukrainalaisen lainsäädännön mukaisesti.

Ukrainan rautatiet on ottanut uudelleen käyttöön Škoda Vagonkan valmistamat EJ 675 ”City Elefant” -moottorijunat, joita on kaksi kappaletta. Ne ovat olleet pois käytöstä vuodesta 2018 ja peruskorjattu siten, että nro 001 aloitti liikenteessä tammikuussa ja nro 002 elokuussa. Kaksikerroksiset ja kuusivaunuiset sähkömoottorijunat ovat valmistuneet alun perin vuonna 2012 järjestettyjä jalkapallon euroopanmestaruuskisoja varten.

Yksi Venäjän ohjusiskuista Ukrainan itsenäisyyspäivänä 24.8.2022 osui Kaakkois-Ukrainassa Tšaplynen rautatieasemalla olleeseen junaan ja sytytti viisi matkustajavaunua tuleen. Ukrainan mukaan hyökkäyksessä menehtyi 25 henkilöä ja ainakin 50 loukkaantui.

Ukrainan armeija aloitti syyskuussa maan itäosassa vastahyökkäyksen, jonka seurauksena venäläisjoukot joutuivat perääntymään nopeassa tahdissa kymmeniä kilometrejä. Ukraina onnistui saamaan haltuunsa mm. Oskil-joen itäpuolella kulkevan rautatien ja sen varrella olevat Kupianskin ja Lymanin logistisesti tärkeät kaupungit. Eteläisessä Ukrainassa, varsinkin Melitopolin alueella, vastarintatoiminta on ollut viime kuukausien ajan aktiivista ja rautatieyhteyksiä on sabotoitu useissa paikoissa. Venäjältä sen valloittaman eteläisen Ukrainan läpi Krimille kulkeva rautatiereitti on pitkältä matkalta Ukrainan armeijan saaman raskaan raketinheitinkaluston (GMLRS) kantomatkan etäisyydellä. Ukrainan armeija on julkisesti ilmoittanut, että se pitää rautatieyhteyksien katkaisemista ja katkaistuna pitämistä tärkeänä tavoitteena.

Aamulla 8.10.2022 Kertšinsalmen maantiesillalla tapahtunut voimakas räjähdys vaurioitti samanaikaisesti viereistä rautatiesiltaa pitkin Krimin suuntaan kulkenutta venäläistä tavarajunaa. Sen etupäässä olleista 16 säiliövaunusta ainakin kuusi sai vuotoja ja niiden sisältö syttyi palamaan. Rautatiesillan arvioidaan kärsineen mittavia rakenteellisia vaurioita, mutta siitä huolimatta, ja oletettavasti olosuhteiden pakosta, se otettiin ainakin jonkinasteiselle liikenteelle varsin nopeasti tapahtuman jälkeen.

Syyskuun alkuun mennessä 230 ukrainalaista rautatietyöntekijää on kuollut Venäjän aloittaman hyökkäyssodan vuoksi.

 

Tasoristeys-palstan aineistoa ovat toimittaneet tällä kertaa: Aleksi Ahonen, Jukka Ahtiainen, Mikko Alameri, Victor Bashkirov, Hannu Jalonen, Anders Järvenpää, Pekka Kallio, Perttu Karttunen, Tapio Keränen, Vertti Kontinen, Artur Lorents, Mika Mäkilä, Eigil de Neergaard, Risto Nihtilä, Markku Nummelin, Supavit Nummelin, Ari Palin, Timo Palokangas, Nikolas Peippo, Kimmo Pyrhönen, Jorma Rauhala, Kalle Renfeldt, Jape Ruotsalainen, Teijo Saalasti, Sakari K Salo, Jonne Seppänen, Teemu Sirkiä, Nigol Sobolev, Ilmari Tommola, Jarmo Tomperi, Petri Tuovinen, Teemu Vehkaoja, Marko Vornanen, Juha Vuorinen, Tapani Vuorio, Kai Willadsen ja Lari Åhman. Kiitokset kaikille aineiston toimittajille!