Artikkelihaku

Resiina 3/2021

Kansi 3/2021

  • Suomen etelärannikon saariradat
  • Pirkanmaan pelastuslaitos ja ratikat
  • Leveäraiteisten höyryveturien käyttö 2020
  • Museoviraston raideliikenneavustukset 2021

Tasoristeys 3/21

TRAFICOMIN KALUSTOREKISTERIMUUTOKSET TOUKOKUU–ELOKUU 2021

Uudet rekisteröinnit
  •  3 Sr3 (91 10 3103 340-8, 91 10 1033 341-6 ja 91 10 1033 342-4)
  • 2 Dr20 (92 10 2102 204-8 ja 92 10 2102 209-7)
  • 1 Edg (50 10 8297 013-5)
  • 5 ERd (50 10 8897 728-2, 50 10 8897 729-0, 50 10 8897 730-8, 50 10 8897 732-4 ja 50 10 8897 733-2)
  • 1 Tka8 (98 10 8008 562-5)
Muutettu kalusto
  • 6 Edb sarjaan CEd
  • 4 Occ sarjaan Sgns
Romutettu kalusto
  • 19 Sm1 (6010, 6015, 6021, 6022, 6026, 6028, 6029, 6031, 6034, 6036, 6037, 6039, 6041, 6042, 6044, 6046 ja 6048–6050, samalla on romutettu myös vastaavat Eio-ohjausvaunut 6210, 6215 jne)
  • 3 Dv12 (2701, 2716 ja 2717)
  • 1 CEmt (24078)
  • 1 Eip (23265)
  • 2 Eipt (27367 ja 27372)
  • 1 EFiti (23664)
  • 1 Ein (23226)
  • 2 BHpy
  • 34 Gbls
  • 1 Hkba

Alla oleviin uutisiin liittyvät kuvat näet painetussa Resiina-lehdessä 3/2021.

Sr1 3046 vaurioitui 27.8.2021 klo 10, kun Kuopiosta Rovaniemelle matkanneen IC 711:n eteen ajoi auto Lepikon tasoristeyksessä Paltamon länsipuolella km 898+818. Kaksi autossa ollutta henkilöä menehtyi. IC 711 vedettiin apuveturilla Sr1 3025 (Vet 11808) takaisin Paltamoon ja matkustajat jatkoivat busseilla. Rata saatiin auki klo 13.30. Sama apuveturi veti vauriojunan Paltamosta Ouluun aamuyöllä 28.8.2021 aikataululla MV 11929. Stop-merkein varustettu tasoristeys poistetaan 2022.

Sr1:t 30473060 ja 3062 seisovat varaosalähteinä Pieksämäellä sekä vastaavasti 3066 ja 3095 Kouvolassa.

Sr2 3201 seisoo varaosalähteenä Oulussa.

Sr3 3340–3342 hinattiin Hangosta Ilmalan varikolle 12.8.2021 junana Vet 11632. Vetäjänä oli Dv12 2757.

Dv12 2720 on museoitu Haapamäelle. Kauppakirja VR:n ja Haapamäen Museoveturiyhdistyksen välillä tehtiin jo kesällä 2020, mutta komponenttivaihdon jälkeen veturi hinattiin vasta 29.6.2021 Dv15 1991:n vetämässä siirtojunassa V 12922 Pieksämäeltä uudelle kotivarikolleen. Veturi on valmistunut Valmet Oy:n tehtaalta vuonna 1967 ja tyyppimerkintä oli Sr12 vuoteen 1976. Se oli seissyt Pieksämäen ”hylkyjonossa” jo vuodesta 2015. Nyt siihen vaihdettiin päämoottori Dv12 2713:sta.

Dr13 2349 kävi 6.8.2021 aikataululla Vet 11821/11822 huollon jälkeisellä teknisellä koeajolla Hyvinkäältä Järvelässä. Veturi palautettiin ajon jälkeen Suomen Rautatiemuseon halliin odottamaan tulevia ajotehtäviä.

Dr19-vetureista ensimmäinen tuotaneen Suomeen tammikuussa 2022. Korona-pandemia on viivästyttänyt melkoisesti projektia. Alun perin ensimmäisen veturin piti tulla maahan elokuussa 2021.

Dr20 29012 suistui 7.7.2021 klo 16.30 Vainikkalan ratapihalla kiskoilta tuotuaan T 7313:n Kotolahdesta. Kolme vaihdetta vaurioitui. Veturi saatiin siirrettyä radankorjaustöiden jälkeen vauriopaikalta ratapihan sivuraiteelle 14.7.2021 ja ajettiin edelleen Vainikkalasta Kouvolaan 24.7.2021. Dr20 29008 putosi puolestaan kiskoilta Mussalossa 15.7.2021. Traficom tutkii suistumisten syytä.

Dr21 1570 eli Operail Finlandin C30-MF -vaihtoveturi Jakob tuotiin 15.7.2021 Paldiskista Virosta meritse Hankoon. Jo seuraavana päivänä se siirrettiin Hangosta Kotkaan junassa Vet 17305 vetäjänään Dr20 29016. Yhtiöllä on nyt varikkotilat Kouvolan ja Kotkan talleilla. Operaililla on vastaavia vetureita myös muualla, ks. jäljempänä Viron uutiset.

Tve3 473:n (Move 51/h) liikennekelpoisuustarkastus ja koeajo tehtiin Toijalan ratapihalla 27.7.2021. Veturi tulee Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry:n käyttöön Lahden seudulle.

Sm2-junien saneeraus ja vihertyminen on jatkunut ja ensimmäiset ajot vihreä/valkoisina ovat olleet: 6066 Helsingistä Riihimäelle 21.4.2021 T-junassa 9745, 6056 Ilmalan ratapihalta Keravalle ja takaisin 26.–27.6.2021 välisenä yönä junaparissa HV 10251/10250, 6055 Helsingistä Riihimäelle 5.8.2021 T-junassa 9745, ja 6064 Helsingistä Riihimäelle 17.9.2021 R-junassa 9703.

Sm2-junia on suunniteltu romutettavan Hyvinkään konepajalla. Kyse on Ilmalassa jo pitkään seisseistä ei-käytössä olleista rungoista, joita on käytetty sarjan muiden junien varaosalähteinä.

Sm3-junien eli Pendolinojen kallistusjärjestelmä on otettu pysyvästi pois käytöstä kesäkuussa 2021. Sm6-junissa se on edelleen käytössä. Kallistuksen mahdollistamaa nopeuden lisäystä käytettiin viime vuosina normaalisti vain kiinniottovarana myöhästymistilanteissa. Sitä hyödynnettiin normaalissa aikataulussa vain Turku Express -junaparissa, joka lopetettiin muutoinkin koronan myötä.

Sm4 6419+6319 käännettiin Keravan kolmioraiteella 17.–18.9.2021 välisenä yönä. Yksikkö oli useita päiviä aiemmin jouduttu kääntämään JKV-laitteen vikaantumisen takia lähtöasemallaan toisin päin, jotta sillä oli päästy palaamaan R-junana Helsinkiin normaalisti. Yksikön ”väärinpäin” oleminen vaikuttaa tiettyihin aputoimintoihin, esim. junayksikön reittitiedot eivät päivity automaattisesti ensimmäisestä ohjaamosta, vaan ne täytyy käydä asettamassa ao. yksikköön erikseen. Samoin joitakin ei-kriittisiä diagnostiikkanäyttöjä saattaa näkyä virheellisesti.

Sm5-junien 01–41 teippaus HSL-junaliikenteen lila-kuosiin on jatkunut, nyt entistä järjestelmällisemmin. Uusissa väreissä ovat yksiköt 01–15 ja 31, joista 06 ja 31 oli teipattu jo aiemmin. Ainoat junien omistajayhtiön, Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:n, protoyksiköiden päissä olleet logot katosivat, kun 01 teipattiin 9.7. ja 02 puolestaan 15.7.2021.

Dm7 41174135 ja 4200 ovat saaneet Traficomin käyttöönottoluvat uusien valonheittimien käyttöön moottorivaunujen ns. hiljaisissa päissä. Keitele-Museo Oy käyttää kalustoa normaalisti niin, että kirkkaat valot ovat päätypäissä.

Dm7 4215:n pitkään jatkunut kunnostusprojekti on päättynyt ja Haapamäen Museoveturiyhdistys ry:n moottorivaunu on saanut Traficomilta uusitun käyttöönottoluvan heinäkuussa 2021. Suurimmat toimenpiteet olivat vaunun ulkomaalaus, moottorin vaihto ja ohjaamoon kiinteästi tulevien VIRVE-varusteiden asentaminen. Vaunu oli ensimmäisellä koeajollaan Haapamäeltä Jyväskylään ja takaisin kesäkuussa 2020 ja ensimmäiset kaupalliset museojunat ajettiin Dm7 4185:n ja 4209:n kanssa HMVY:n museojunissa Turun ympäristössä 17.–18.7.2021. Vaunu on toiminut kunnostuksen jälkeen moitteettomasti.

Dm7 4216:n koeajo ja liikennekelpoisuustarkastus tehtiin 6.8.2021. Vaunu sai Traficomin uuden käyttöönottoluvan 11.8.2021. Sillä ajettiin Toijalasta Hämeenlinnaan ja takaisin, mutta se liikkui omin voimin jo 31.7.2021 Toijalan ratapihalla. Ensimmäiset yleisöajot 20 vuoteen vaunulla ajettiin 21.8.2021, kun se liikennöi Toijalan ja Humppilan välillä Jokioisten Museorautatien 50-vuotisjuhliin liittyen. Yksityishenkilöt ostivat lättähatun Dm7 4216 VR:ltä syksyllä 1984 ja siitä tuli ensimmäinen yksityinen valtion rataverkolla liikennettä hoitanut museoyksikkö. Moottorivaunu sijoitettiin Toijalaan, mistä sillä ajettiin tilaus- ja retkijunia. Vaunu on edelleen Veturimuseossa Toijalassa ja nyt vuosien tauon jälkeen jälleen liikennekuntoisena.

Dm12-moottorivaunut poistettiin väliaikaisesti liikenteestä 8.6.2021 lukuisten tulipalojen (ks. Resiinat 1/2021 s. 44 ja 2/2021 s. 44–45) takia. Liikenne aloitettiin uudelleen vaiheittain 16.–18.6.2021, ensiksi Parikkala–Savonlinna-välillä.

Dm12 4404:ssä oli 19.7.2021 palohälytys Alavuuden asemalla, kun moottorivaunu oli matkalla junana H 481 Jyväskylästä Seinäjoelle. Generaattori savusi ja tuotti savua matkustamoon. Matkustajat jatkoivat bussilla eteenpäin. Koska varakalustoa ei ollut, korvattiin Jyväskylä–Seinäjoki- ja Seinäjoki–Ähtäri-reittien junavuorot bussikuljetuksilla 22.7.2021 puoleen päivään asti. Liikennekelpoisia Dm12-vaunuja oli koko maassa vain viisi. Muuallakin sarjan vuoroja on jouduttu usein korvaamaan linja-autoilla.

Hv3 995:n siirtomatka syyskuun ajoihin Etelä-Suomeen alkoi Nurmeksesta siirrolla Joensuuhun 9.9.2021. Matka jatkui Pieksämäelle 10.9.2021 ja edelleen Hyvinkään konepajalle 11.9.2021. Veturia huollettiin Hyvinkäällä, mistä se toi kahdella teräsvaunulla lisätyn vaunustonsa Tampereelle 24.9.2021. Pääesiintyjänä halko-Hv oli veturimiesten Tampereen osaston 100 -vuotisjuhla-ajoissa Valkeakosken radalla 25.9.2021. Tapahtumassa mukana olivat Höyryraide Oy:n veturin lisäksi myös Toijalan Tv1 933, Operailin Dr20 29013 ja VR:n Sr3 3328. Seuraavana päivänä 995 ajoi yleisöajoja Tampereelta Ylöjärvelle ja Nokialle.

Hr1 1009 ajoi 13.6.2021 ohi seis-opastetta näyttäneen opasteen Koivuhovissa ja puolestaan 8.8.2021 Kivihaassa, molemmat rantaradalla. Kummassakin tapauksessa ohitetun pääopastimen suojaamalla osuudella edessä oli lähiliikennejuna ja Höyryveturimatkat 1009 Oy:n juna pysähtyi hätäjarrutuksella ohitetun opastimen jälkeen. Traficom on tutkinut tapauksia.

Hr1 1021 otetaan takaisin VR:n liikenteeseen. Veturi siirrettiin Riihimäen veturitalleilta kunnostukseen Hyvinkään konepajalle illalla 12.8.2021. Veturitallilta Riihimäen ratapihalle siirron teki Dv12-pari 2620+2648 ja loppumatkan junana Vet 11856 veti Dv12-pari 2640+2546. VR on päättänyt aloittaa uudelleen museojunaliikenteen. Yhtiön turvallisuusjohtamisjärjestelmä päivitetään ja lupa uudistetaan tämän mukaisesti. Ukko-Pekkaa suunnitellaan käytettävän Sortavala–Ruskeala–Joensuu-liikenteessä Niiralan ja Joensuun välillä. Liikenne toteutetaan RZD:n ja VR:n yhteisenä hankkeena siten, että vaunustona käytetään RZD:n ns. retrojunakalustoa. Ensimmäinen koejuna on tarkoitus ajaa 17.5.2022.

Tk3 859 eli Kouvolan Matkakeskuksen vieressä sijaitseva Ruuhveltti-veturi saa uuden kodin, kun se siirretään Matkakeskuksen viereiseen Pilkepuistoon. Samalla se saa suojakseen vitriinin, joka suojelee sitä säältä ja ilkivallalta. Syksyllä alkavalla Aalto-yliopiston vuoden mittaisella kurssilla suunnitellaan ja toteutetaan puuta materiaalina hyödyntävä vitriini, jonka sisään yli 90-vuotias Ruuhveltti pääsee turvaan. Samalla sysäyksellä myös puistoa uudistetaan. Veturin lisäksi sinne siirretään Savonradan 100-vuotismuistomerkki.

Tk3 1152:ssa eli Ämmänsaaren muistomerkkiveturissa oli 23.7.2021 pieni tulipalo, jonka pelastuslaitos sammutti.

Vr1 665:n 100-vuotisjuhlia vietettiin Pieksämäellä 31.7.2021. Yleisölle oli ilmaisia ratapiha-ajeluita ja Savon radan museolla oli valokuvanäyttely.

Hohenzollern 0–4–0F-höyrysäiliöveturi valm.nro 4552/v. 1925 siirtyi 2.8.2021 ulkomaalaisomistukseen. Alkuaan veturin osti Enso-Gutzeit Oy, joka käytti sitä v. 1926–1970 Kotkan sahansa 1067 mm raideleveyden raiteistolla viemään puutavaraa lautatatarhaan kuivumaan. Veturi kunnostettiin v. 1997 Enson 125-vuotisjuhliin ja sijoitettiin muistomerkiksi Kotkamills Oy:n tehdasalueelle Kotkassa. Viime vuosina Kotkamillsin omisti suomalainen pääomasijoitusyhtiö MB Rahastot, joka myi sen nyt itävaltalaiselle Mayr-Melnhof Groupille.

Motor Rail Simplex (10328/v. 1952) tuotiin maanteitse Roberts Sands Järnvägille Alaveteliin 7.7.2021. Tämä 600 mm kapearaideveturi on vuodelta 1952 ja sen paino on seitsemän tonnia. Se tuli uutena Ruotsiin ja oli käytössä Sundsvallin lähellä Bergeforsenin voimalaitostyömaalla 1952–1958. Siellä se sai numeron 4. Tämän jälkeen se meni Nitro Nobelin tehtaalle Gyttorpiin, missä se oli käytössä ammattikäyttönsä loppuun eli vuoteen 1982. Tämän jälkeen Frövi Maskin & Bruksbanemuseum osti sen. Siellä se oli 2000-luvun alkuun asti, jonka jälkeen yksityinen henkilö osti veturin ja käytti omalla polttopuuradallaan. Edellinen omistaja lakkautti oman ratansa, kun iän puolesta ei enää jaksanut ylläpitää sitä. Veturi jäi seisomaan, mutta omistaja käynnisti sitä silti säännöllisesti.

Krauss 4283/v. 1900 -höyryveturi siirrettiin 23.7.2021 osina varastovaunuista Hyvinkäältä Kovjoen Museorautatielle. Tämä Karjalankosken rautatien 600 mm raideleveyden veturi oli pitkään muistomerkkinä Juankoskella ja viime vuosikymmenet varastoituna Hyvinkäällä.

Makuu- ja autovaunujen lisähankinta käynnistettiin heinäkuun 2021 alussa. VR aikoo ostaa yhdeksän makuuvaunua ja kahdeksan autovaunua. Kyseessä on julkinen hankinta, joka on tavoitteena saada valmiiksi niin, että toimittaja on valittu viimeistään vuoden 2022 kesällä. Hankinnan arvo on noin 35–40 miljoonaa euroa.

CEmt-makuuvaunujen lämmitysjärjestelmät uusitaan entisenkaltaisiksi.

EFiti 23663 siirrettiin 28.8.2021 Pasilan autojuna-asemalta Hyvinkään konepajan alueelle.  Höyryraide Oy on ostanut vaunun VR:ltä.

Eipt 27367 haettiin Ilmalasta Haapamäen Museoveturiyhdistykselle 28.6.2021. Siirtomatka vei ensin Pieksämäelle, mistä seuraavana päivänä mukaan hinaukseen Haapamäelle tuli em. Dv12 2720.

Eit 23044 odottaa romutusta Hyvinkäällä. Vaunu on toiminut palokuntien harjoitusvaununa.

Eiab 12004 siirrettiin 24.6.2021 maanteitse Lapualta Haapamäelle. Vaunu on lättähattujunien ainoa säilynyt vain matkustajaosastollinen liitevaunu, muissa säilyneissä liitevaunuissa on myös matkatavaraosasto. Haapamäellä vaunu sijoitettiin aluksi väliaikaisesti Po-postivaunun alustalle.

BT 01390 siirrettiin Hyvinkään konepajalta Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry:n toimipisteelle Vierumäen asemalle 29.6.2021. Siirron operaattorina toimi PoRha ry. Vaunu valmistui 1956 makuuvaunuksi CEm 2472 ja muutettiin 1984 työkuntavaunuksi, joka palveli Osg-suurkuormavaunun huoltovaununa 2010-luvulle. Vaunu tulee yhdistyksen majoitus- ja kerhotilakäyttöön.

Fo 22531 tuotiin rautateitse Haapamäeltä Kurikkaan 7.7.2021. Konduktöörivaunu on aiemmin ollut Haapamäen Höyryveturipuistossa. Wanhan Aseman Veturimiehet ry on ostanut vaunun ja siirrätti sen Kurikkaan muistomerkkiveturi Riston Tr1 1037:n perään. Kalustonsiirtojunan veturina oli HMVY:n Dv16 2038. Junarunko työnnettiin ratatyönä Seinäjoelta Kurikkaan, koska Kurikassa ei ole enää sivuraidetta. Vaunun noston valtion rataverkolta makasiinin päätyyn rakennetulle raiteelle toteutti kurikkalainen VS-Nostot Oy.

Vy:n matkustajavaunut BFWL1 nrot 23402, 23403 ja 23410 sekä VR:n neljä tavaravaunua kuormanaan norjalaisvaunujen normaaliraidetelejä siirrettiin 4.7.2021 junassa T 4979 Pieksämäeltä Ouluun. Loput viisi vaunua 23404, 23409, 23411, 23412 ja 23413 ja jälleen neljä telikuormaussa ollutta Kbp-vaunua siirrettiin samaa reittiä 21.7.2021 junassa T 4981.

GRK Railin uudella tukemiskoneella Plasser & Theurer 08-275/4 ZW (99 10 9424 401-9) on ajettu kesällä 2021 kulkuominaisuuskoeajoja rataosuuksilla Tampere–Lielahti ja Orivesi–Jämsänkoski sekä melunmittauskoeajoja Leteensuolla.

GRK Railin käyttöön on tuotu elokuussa 2021 kuusi venäläistä sepelivaunua. Ne muutetaan loppuvuoden aikana EU-sääntelyn mukaisiksi, ja ne saavat mm. suomalaisen mitoituksen mukaiset pyöräkerrat.

Prorata Oy liikennöi ensimmäistä kertaa valtion rataverkolla 21.5.2021. Ratojen rakentamiseen ja kunnossapitoon erikoistuneen yrityksen juna TYO 79961 kulki tuolloin Kommilasta Riihimäelle kalustonaan Teräspyörän Tve4 504. Proradalla ei ole omaa junakalustoa, vaan se on käyttänyt em. Tve4:n lisäksi virolaisen Go Track OÜ:n kalustoa.

Kreate Rata Oy liikennöi ensimmäistä kertaa valtion rataverkolla 16.6.2021. Niin ikään ratojen rakentamiseen ja kunnossapitoon erikoistuneen yrityksen juna TYO 73503 kulki tuolloin Kouvolasta Hankoon kalustonaan NRC Groupilta hankittu vaihteen- ja raiteentukemiskone Ttk2 856.

Destia Rail Oy myydään Destia Oy:n mukana Ranskaan. Ahlström Capital on sopinut myyvänsä 100 % Destia Oy:n osakkeista ranskalaiselle maa- ja vesirakennusjätti Colas SA:lle. Kaupan on suunniteltu toteutuvan ennen joulua 2021. Yhtiö jatkanee Suomessa entisellä nimellään radan kunnossapito- ja rakentamistöissä.

Szepaniak Oy otti kesällä käyttöön kuudennen Otso-vaihtotyöveturinsa, kun Teräspyörä toimitti sille peruskorjatun OTSO-robot 75 -veturin. Yksi vetureista on aiemmin myyty pois Szepaniakilta, joten Joutsenon yksityisraiteilla työskentelee nyt yhteensä viisi Szepaniakin veturia. Uusin tulokas, valmistusnumero 168/2009, aloitti työuransa Talvivaaran kaivoksella ja 2019 se päätyi takaisin valmistajansa omistukseen. Kolmiakselinen 75 tonnin painoinen veturi pystyy siirtämään hitaalla nopeudella yli 3000 tonnin painoisia junarunkoja.

FoxRail Logistics Oy on uusi rautatieliikenteen harjoittaja Suomessa. Yhtiö sai turvallisuustodistuksen 25.8.2021 ja aloitti Niiralan terminaalin vaihtotyöt 1.9.2021. Yhtiö käyttää Aurora Rail Oy:n samassa paikassa ja tehtävässä aiemmin käyttämää Otso 4 -veturia (Dr25 98 10 8108 142-5). Se on vuokrattu Teräspyörä Oy:ltä, jonka Voikkaan konepajalla veturi kävi maalattavana elokuun 2021 lopussa. Valkoinen veturi lähti Niiralasta 24.8.2021 ja palasi sinne 1.9.2021 uudessa oranssissa maalissa.

Go Track siirsi Suomeen keväällä Tka8-ratakuorma-autot 561 ja 562 sekä osti NRC Groupin aiemmin omistaman vaihteen- ja raiteentukemiskoneen Ttk2 845. Elokuussa Ttk2 845 siirrettiin Viroon ja Suomeen tuli puolestaan UTtk2 99 26 0221 002-1, eli entinen Ttk2 849.

Reissujuna järjesti pilottina muumihenkisen junamatkan Helsingistä Naantaliin ja takaisin 7.8.2021. Operaattorina toimi Höyryveturimatkat 1009 Oy. Toimijan tarkoituksena on järjestää tämä Helsinki–Naantali-vuoro kesällä 2022 kuukausittain (ensimmäinen 11.6.2022) ja viikoittain vuoteen 2023 mennessä. Toimijan kesäksi 2021 suunnittelema Helsingin ja Savonlinnan välinen junapari siirrettiin kesälle 2022.

Lauri Sipponen aloitti VR Groupin toimitusjohtajana 5.8.2021. Sitä ennen hän toimi hallitusammattilaisena eri yrityksissä. Aikaisemmin hän on ollut Lidl Suomessa eri johto- ja kehittämistehtävissä lähes 20 vuoden ajan.

R-kioskeilta ei ole heinäkuun 2021 alusta enää voinut ostaa VR:n kaukoliikenteen sarja- ja kausilippuja. Toisaalta menolippujen rinnalle R-kioskeihin on tullut myyntiin myös VR:n meno-paluuliput.

Karjaan lähijunaliikenne päättyi 20.6.2021, kun viimeinen Raaseporin kunnan ostama Y-junavuoro saapui Karjaalle. Samalla päättyi Sm5-kaluston yöpyminen Karjaalla. Nyt Sm5-junien läntisin kääntöpaikka on Siuntio. Taajamajunaliikenne saattaa kuitenkin alkaa uudelleen, kun Karjaa–Hanko-välin sähköistys valmistuu. Yhtenä vaihtoehtona on aloittaa silloin suorien taajamajunien liikennöinti Helsingistä Hankoon saakka.

Skogbyn uusi seisake Hangon radalla valmistui kesäkuussa 2021, mutta siellä pysähtyi yhtenä päivänä, 1.6.2021, jo muutama matkustajajuna urakoitsijan erheellisen toiminnan johdosta. Seisakkeen pysäköintialue ja sähköt olivat vielä kesken eikä sillä ollut Traficomin antamaa käyttöönottolupaa. Tämän jälkeen vanha seisake palautettiin vielä käyttöön sähköistystöiden bussikorvauksen 7.6.2021 alkamiseen asti. Skogbyn vanhan seisakkeen kohdalle tehty alikulkusilta asennettiin paikoilleen 30-tuntisessa liikennekatkossa 17.–19.6.2021. Skogbyn uusi seisakelaituri on tehty pitkänä tulevaisuuden uusia noin 110 metriä pitkiä SmX-sähkömoottorijunia varten.

Hangon ratapihan eteläpään ylittävä uusi katusilta valettiin 26.–30.7.2021. Se korvaa ratapihan vanhan ylikulkusillan, joka suljettiin 27.10.2020 ja purettiin loka–joulukuussa 2020.

Fiskarsiin suunnitellun kapearaiteisen radan ja sen veturitallin sijaintikaavailut ovat muuttuneet. Yläruukin aikaisemmassa asemakaavasuunnitelmassa Pässin rata oli merkitty kulkevan Yläruukissa Fiskarsin Museon luo vanhalle pajalle, jossa olisivat suunnitelmien mukaan sijainneet Krauss-veturin talli ja oppimisympäristötilat. Aivan suunnittelutyön loppumetreillä tuli ilmi, että tehdastilan tarve juuri tällä alueella on kasvanut. Fiskars-yhtiö aikoo rakennuttaa tulevaisuudessa uutta tilaa siten, että veturitallin sijoittuminen yläruukkiin vanhan pajan kohtaan ei ole enää mahdollista. Tallille haetaan nyt uutta paikkaa mahdollisesti tehdaskylän keskustorin lähelle. Fiskarsin yhtiö ja museo sekä kotiseutuyhdistys jatkavat kaavasuunnitelmien miettimistä ja vaihtoehtoja radan sijainnille yhdessä Raaseporin kaupungin kanssa.

Piikkiön yksityisomistuksessa olevan entisen asemarakennuksen kunnostus on edennyt erinomaisesti 2021 aikana. Aseman perusmaalaus on tehty ja yksityiskohtia on maalattu omilla väreillään. Myös radanpuoleisen päätyulkoneman koristeleikkaus on kunnostettu ja maalattu. alkuperäisen mallin mukaisesti.

Naantaliin ja edelleen satamaan Suomen Viljavalle alkoi 17.8.2021 jälleen vilkas liikenne, kun Venäjältä tuodaan noin 1400 vaunukuormaa viljaa. Naantaliin on usein ajettu neljä junaparia maanantaista lauantaihin. Väylävirasto on ehdottanut investointiohjelmaluonnoksessaan Naantalin radan peruskorjausta ja sähköistämistä. Kaupunki puolestaan tekee Naantalin ratapiha-alueen suunnittelua sisältäen myös mahdollisen taajamajunaliikenteen laiturin.

Uudenkaupungin radan sähköistyksen jännitteet kytkettiin päälle 19.7.2021. Viimeistelytöiden ja testausten jälkeen rata annetaan sähkövetoisen liikenteen käyttöön 2021 loppuun mennessä.

 

Hyvinkää–Karjaa-välin sähköistyksen perustusasennukset alkavat keväällä 2022. Hanke valmistuu kesällä 2024. Urakan toteuttaa Ratatek Oy. Hangon ja Karjaan välisen osuuden työt alkoivat jo kesäkuussa 2021 ja valmistuvat 2023. Kyseisen välin työt tekee GRK Rail. Ratatekillä on käynnissä sähköistysurakat myös Iisalmen ja Ylivieskan välillä sekä Joutseno–Imatra-kaksoisraidetyömaalla.

Pukinmäen puolitoista kesäkuukautta kestäneet silta- ja laiturityöt päättyivät elokuun 2021 lopulla. Koko työnaikainen kaupunkiradan liikenteen suunnittelu, liikennöinti ja tiedottaminen paistoivat asiakkaan silmiin usein epäonnistumisten sarjana. Erityisesti tämä kummastutti, koska työt oli etukäteen suunniteltu. Pirstaloituneen palvelun tuottamisen ongelmaksi osoittautui se, ettei asiakaslähtöistä koordinaatiota ole olemassa.

Keravan uuden asetinlaitteen yhdeksän viikkoa kestänyt käyttöönotto valmistui 16.8.2021. Muiden ratatöiden takia junaliikenteen poikkeusjärjestelyt pääradalla jatkuivat kesäaikataulukauden loppuun 29.8.2021 asti.

 

Jokelan tiilitehtaalla avattiin 19.6.2021 kulttuurikeskus ja ravintola. Tehtaalla on nähtävissä ja tutustuttavissa uunit ja keinokuivaamo rataverkoineen ja suojarakennuksineen. Tehtaalla on edelleen 900 mm raideleveyden laaja raiteisto, jolla on viisi vaihdettakin. Puolestaan 600 mm:n raiteistolla on kaksi kääntöpöytää. Erillisessä rakennuksessa on yhä jäljellä tiilinen veturitalli 600 mm:n raiteineen. Toimintaa pyörittää Jokelan Elävän Alakulttuurin Kehitysyksikkö eli Jekku ry. Tiilitehdas on avoinna vain lämpiminä vuodenaikoina, koska siellä ei ole lämmitystä.

Suomen Rautatiemuseon ratapiha-aluetta siistittiin 19.7.2021siirtämällä museon ratapihalta viisi kunnostusta odottavaa yksikköä Hyvinkään konepajan alueelle. Siirrettyä kalustoa olivat kaksi Gb-vaunua, kaksi palokalustovaunua ja yksi lumiaura.

Toijalan kääntöpöydän käyttökoppi on uusittu kesällä 2021 Museoveturiseura ry:n työnä. Väylävirasto puolestaan uusitutti GRK-Raililla pöydän sähkökäytön alkusyksynä. Kääntöpöydällä on nyt moderni joystick-ohjaus.

Akaan raakapuuterminaali Toijalassa otettiin rautatiekäyttöön 1.7.2021, jolloin sinne ajettiin ensimmäinen vaihtotyöyksikkö Sr1 3059:n työntämänä. Uusi raakapuuterminaali mahdollistaa 27 vaunusta koostuvien junien käytön.

Valkeakosken radan Talolan tasoristeyksen puolipuomilaitos otettiin käyttöön 11.8.2021. Laitteistossa on poistomahdollisuus Ilolan seisakkeen laiturilta. Toimintoa tarvitaan, kun seisakkeella seisoo tilausjunia pitkähkön aikaa.

Lempäälän ykköslaiturin pidennys otettiin käyttöön 3.9.2021. Laituria pidennettiin 82 metriä etelän suuntaan ja samalla rakennettiin kevyen liikenteen yhteys ylikulkusillalle.

Rata 2022 -tapahtuma muutetaan epävarman kulkutautitilanteen takia Rata 2023 -tapahtumaksi eli tilaisuutta siirretään vuodella. Alun perin tilaisuus alan näyttelyineen piti pitää Tampereella tammikuussa 2022. Uusi aika on 17.–18.1.2023. Siirrolla varmistetaan halukkaiden osallistumismahdollisuus niin esittäjinä, osallistujina kuin näytteilleasettajinakin.

Tesoman seisake Lielahden ja Nokian välillä avattiin liikenteelle 16.8.2021. Liikennepaikan lyhenne on Tso ja sijainti km 196+230. Seisakkeella pysähtyvät kaikki Porin kaukojunat sekä Nokian M-junat, arkisin yhteensä 30 junaa. Samalla alkoi uudelleen Tampereen kaupungin sisäinen matkustajajunaliikenne. Seisakkeen sijaitessa penkereellä on laiturille nousuun tehty hissi. Rakenteissa on mahdollisuuksien mukaan varauduttu kaksoisraiteen rakentamiseen tulevaisuudessa. Vihkiäisaamuna seisakkeella oli kahvitarjoilut ja jaossa mm. Tesoma-ilmapalloja.

Mäntyluodon radan päällysrakenteen vaihto aloitettiin 16.8.2021. Työ valmistuu marraskuussa 2021. Koko Pori–Mäntyluoto-väli saa uudet 60E1-kiskot entisten 54E1-kiskojen tilalle. Koko radalla käytetään kumipohjaimellisia betoniratapölkkyjä, jotka vähentävät tärinän leviämistä ympäristöön tällä tärinäherkällä alueella. Pori–Mäntyluoto-välillä toteutettiin jo loppuvuonna 2020 koerakenteita ja koeajoja erilaisilla päällysrakenneratkaisuilla, jotka vähentäisivät tavarajunien aiheuttaman tärinän leviämistä. Tulosten mukaan kumipohjaimelliset betoniratapölkyt toimivat tässä tehokkaimmin. Vähennyksen määrä riippuu kuitenkin voimakkaasti paikallisesta maaperästä ja sen ominaisuuksista. Nyt pohjaimia on eri valmistajilta ja erilaisilla elastisuuksilla. Loppuvuodesta 2021 kyseisellä rataosalla tehdään uudet laajat koeajot ja mittaukset, minkä perusteella määritellään parhaiten toimiva ratkaisu mahdollisesti muuallakin käytettäväksi.

Hiiltä on kulkenut alkusyksynä 2021 Suomen kautta transitoliikenteessä ennätysmäärät. Porin Tahkoluotoon on ajettu ja ajetaan 4–5 hiilijunaa päivässä ja Hangon Koverhariin 2–3 junaa päivässä. Vilkkaat kuljetukset johtuvan tämän kemian- ja terästeollisuuden käyttämän hiilen kovasta kysynnästä ja poikkeuksellisen korkeasta maailmanmarkkinahinnasta. Venäläiset tuottajat haluavat saada hiilen liikkeelle korkean hinnan aikana.

Vilppulankosken ratasillan peruskorjaus valmistui elokuussa 2021. Syksyllä vielä Mänttä-Vilppulan kaupunki viimeistelee sillan valaistuksen. Valaistuspisteitä on asennettu runsaasti siltapelkkojen päihin ja välitukiin. Korjauksen yhteydessä siltarakenteiden väri vaihtui vihertävän sinisestä harmaaksi, samaksi väriksi joka on myös Mäntän kesällä 2020 korjatussa Virtasalmensillassa. Kesällä siltakaiteet tehtiin nykymääräysten mukaisesti aiempaa leveämmälle toisistaan. Ratasillan alitse pääsee kulkureittiä pitkin ihastelemaan kosken rantaa. Oriveden puoleisen pään reunamuuri, kaide ja katselusillake uusittiin jo 2018. Vilppulan keskustan puolella sillan alitse menee kevyen liikenteen väylä.

Vilppulan asematapahtuma pidettiin 19.9.2021. Aseman odotustilatkin olivat pitkästä aikaa auki. Ohjelmassa oli valokuvanäyttely, musiikkia, rautateiden historiaa paikallisesti sekä hieman valtakunnallisestikin.

Mäntän radan tavaraliikenne päättyi toistaiseksi maanantaina 13.9.2021, kun viimeiset vaunut haettiin sieltä. Tehtaan pehmopapereiden kuljetus siirtyi kokonaan autoille. Juna on kulkenut viime aikoina vain maanantaisin ja torstaisin vieden muutaman Hankoon ja Vuosaareen osoitetun vientivaunun. Mäntässä olleet varavaunut haettiin pois Mäntän ratapihalta toiseksi viimeisellä junalla torstaina 9.9.2021.

Vesangan ja Petäjäveden välillä putosi T 3381:n kuusi tyhjää raakapuuvaunua kiskoilta 3.7.2021 klo 14.55. Kaikki vaunut oli saatu kiskoille 5.7.2021 aamuyöstä. Rata saatiin avattua liikenteelle vasta 7.7.2021 klo 11, koska raiteen korjaustöitä voitiin helteen vuoksi tehdä vain yöllä.

Lapuan, Kauhavan ja Kannuksen rautatieaseman odotustilat suljettiin 1.9.2021 alkaen. Karjaan odotustila suljettiin 1.10.2021 ja Salon odotustila suljetaan 1.11.2021 alkaen. Odotustilojen vuokrasopimuksista luopuminen on osa VR:n kustannussäästötoimenpiteitä.

Kokkolan kaupunginvaltuusto päätti 14.6.2021 rautatieaseman ja sitä ympäröivän maa-alueen ostamisesta Senaatin Asema-alueet Oy:ltä. Kaupunki suunnittelee alikulkutunnelin rakentamista paikalle. Ratapihan alikulku yhdistäisi keskustan ja Kosilan alueet.

Heinolan Jyrängön rautatiesillalla on tehty erikoistarkastus kesällä 2021. Sillan tarvittavat korjaukset on tarkoitus tehdä 2023. Erikoistarkastuksen tutkimuspisteet on kohdistettu kantavuuden kannalta tiukimmilla oleviin ja merkittävimpiin kohtiin. Sillan teräsosissa on pääosin pintaruostetta, mutta isoilla vaakapinnoilla, kuten liitoslevyissä, teräskorroosio on syönyt huomattavasti ainevahvuutta. Pienet syöpymät pinnoitetaan, kun taas laajempien päälle asennetaan lisälevyjä parantamaan kyseisen kohdan vahvuutta.

Lapinjärven Kimonkylään ollaan parhaillaan toteuttamassa kirkonkellomuseota. Museolle rakennetaan parhaillaan kapearaiteista 600 mm raideleveyden rataa. Lapinjärveltä päättyi aiemmin 750 mm kapearaideliikenne 19.4.1960 Loviisan rautatien leveäraiteistamisen takia.

Loviisan sataman hiilikuljetukset siirtyivät toukokuussa 2021 Loviisasta Porin Tahkoluotoon. Liikenne alkanee kuitenkin uudelleen loppuvuodesta 2021 uusien huolitsijoiden voimin. Satamaan on tullut kuitenkin alkusyksyllä viljakuljetuksia Venäjältä. Esillä on ollut myös VAK-kuljetuksia mahdolliseen uuteen VAK-terminaaliin 2023 alkaen. Terminaali edellyttäisi satamaan kahden uuden pistoraiteen rakentamista.

Rataosien kulttuuriperinnekohteiden inventoinnit jatkuvat. Ensimmäisen inventoinnin eli Lahti–Kouvola-välin raportti ilmestyi Väyläviraston julkaisuna 3/2021. Sen liitteenä ovat kohdekortit, joissa on yksilöidyt tiedot kohteista. Mukana ovat päätelmät kohteiden arvoista useiden kriteerien pohjalta. Seuraava inventointikohde on ollut Keravan ja Riihimäen välinen rataosa. Tämä työ on tehty pääosin 2021 aikana siten, että raportti julkaistiin 25.8.2021. Inventoinnin teko tuli tiukkaan tarpeeseen, koska rataosan seuraavien vaiheiden lisäkapasiteetin rakentaminen on suunnittelussa ja tällä Suomen vanhimmalla rataosalla tiedetään olevan runsaasti rautateiden kulttuuriperinnekohteita, aina 1850-luvulta alkaen. Kahden ensimmäisen Suomen Rautatiemuseon tekemän inventoinnin jälkeen Väylävirasto on kilpailuttanut kolmevuotisen rautatieinventointien puitesopimuksen. Valitut puitesopimustoimittajat ovat Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy ja Rautatiemuseon säätiö. Molemmat toimittajat tulevat tekemään inventointeja rataosakohtaisesti. Seuraavia kohteita ovat ilmeisesti rataosat Oulu–Kemi–Laurila, Hyvinkää–Hanko ja Olli–Porvoo. Näiden jälkeen edetään tarpeiden mukaan eri rataosille. Mm. eri rataosien suunnittelutarpeet ohjaavat tehtävien inventointien keskinäistä järjestystä.

Voikkaalle aloitettiin UPM:n raakapuukuljetukset syyskuussa. Rataverkon omistava Redeve Oy kunnostutti liikenteessä tarvittavan raiteiston, mutta samalla myös poistettiin käytöstä useita raiteita, joille ei ole ollut liikennettä viime vuosina. Rata Kuusankoskelta Voikkaalle on ollut pitkään lähinnä vain Teräspyörän ja satunnaisten kuljetusten käytössä. Kaupallinen tavarajunaliikenne päättyi 2008.

Kotkan kantasataman viimeisetkin satamaraiteet on purettu 2021 lukuun ottamatta Kotkamills Oy:lle vievää raidetta.

Kuopion henkilöratapihan rakennuksille ja tunneleille palautetaan alkuperäinen ilme. Suojellut rakennukset kunnostetaan 1930-luvun tyylin mukaisesti. Entisöinnissä huomioidaan esteetön liikkuminen muun muassa hisseille. Rakentaminen ajoittuu vuosille 2022–2023. Matkustajatunneli ja laiturit ovat olleet lähes muuttumattomia 1930-luvulta tähän päivään, koska henkilöratapiha on säilynyt vuosien saatossa alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan. Matkustajatunnelin ja matkatavaratunnelin alkuperäiset suunnitelmat ovat vuodelta 1932 ja laiturikatoksen sekä tunnelien suojarakennusten suunnitelmat vuodelta 1933.

Kontiomäki–Pesiökylä-radan päällysrakenteen vaihto aloitettiin 13.9.2021 ensimmäisellä kymmenen kilometrin urakalla Ristijärven alueella. Ratatöitä tehtiin päivittäin klo 19–9 ja junat kulkivat vuorostaan klo 9–19. Koko hanke on valmis 2023. Rata saa K30-kiskojen tilalle raskaat 60E1-kiskot ja betoniratapölkyt.

Vartiuksen ratapihan pidennys ja laajennus on valmistunut syyskuussa 2021. Töitä tehtiin 2020–2021. Ratapihaa on pidennetty itään enimmillään 450 metriä. Kolmea raidetta on jatkettu. Samalla myös Ypykkävaaran kohtausraidetta on pidennetty 950 metrin pituiseksi.

Mansikkakosken uusi ratasilta otettiin käyttöön Imatralla 27.6.2021 klo 15.40. Viimeinen vanhaa siltaa 25.6.2021 käyttänyt juna oli IC 9 ja ensimmäinen 27.6.2021 uutta siltaa käyttänyt IC 8. Ensimmäinen juna työnnettiin dieselavusteisena, koska jännitekatko päättyi hieman myöhässä klo 17.05.

Imatran Pelkolaan valmistui kesäkuussa 2021 uusi raide, jonka kautta Venäjältä tulevat junat voidaan ajaa Tullin uuden läpivalaisulaitteen läpi. Itse tarkastuslaite saadaan käyttöön syksyn 2021 aikana.

Ukkosmyrskyt aiheuttivat menneenä helteisenä kesänä suurimmat liikennehaitat eri puolilla maata 22.–24.6.2021. Liikenne oli pisimmillään, eli runsaan vuorokauden, häiriintynyt Oulun ja Kontiomäen sekä Parikkalan ja Joensuun välillä sähköradoille kaatuneiden suurten puumäärien takia.

Joensuun uusittu ykkösmatkustajalaituri (raide 901) otettiin käyttöön 6.9.2021.

Betoniratapölkkyjä Suomen radoille toimittavat tällä hetkellä Sateba Finland Forssasta ja Lujabetoni Siilinjärveltä. Sateba Finland perustettiin 31.3.2021, kun Parma Rail myytiin Sateballe. Vertailun vuoksi Ruotsissa betoniratapölkkyjä valmistavat Sateba sekä A-Betong, Norjassa vain Sateba, Virossa myös vain Sateba, mutta Tanskassa rataverkonhaltijan eli Banedanmarkin omistama tehdas, jonka käyttö kilpailutetaan säännöllisesti.

Tampereen raitiotiet avattiin normaalille liikenteelle 9.8.2021. Linjan 3 ja samalla raitioteiden ensimmäinen lähtö Hervannasta oli klo 4.26. Aivan ensimmäisellä lähdöllä kyydissä oli 80 aamuvirkkua. Ratikan toista vaihetta tehdään tällä hetkellä Santalahteen saakka ja seuraavana työn alla tulee rata Lentävänniemeen. Suunnitelmissa ovat myös seuturatikkalinjat Taysilta Linnainmaan kautta Kangasalan Lamminrahkaan, linja-autoasemalta Härmälän kautta Pirkkalaan ja Lielahdesta Ylöjärvelle.

UUTISIA ULKOMAILTA

Viro

RelsiRalli 2021 eli 12. Viron kansainvälinen resiinaralli pumpattiin 6.–7.8.2021 reitillä Türi–Lelle–Eidapere–Lelle ja Lelle–Türi–Võhma–Olustvere–Viljandi. Reitin pituus oli 133 km. Voittajaksi selvisi Edelaraudteen ja Go Groupin yhteisjoukkue, toiseksi tuli Venäjän Rautateiden RZD:n matkustajayhtiö FPK (РЖД/ФПК) sekä kolmanneksi OLE ja Raudteesõbrad. Lähinnä koronapandemian takia ei Suomesta tänä vuonna ollut joukkuetta, joten kilpailu käytiin virolaisten, latvialaisten, liettualaisten ja venäläisten joukkueiden välillä.

AS Operail on jatkanut C30-7Ai -vetureidensa modernisointia C30-M -vetureiksi. Muutostyön läpikäyneet veturit on nyt nimetty Tapan entisten asemapäälliköiden etunimien mukaan. Tähän mennessä 19 veturista on valmistunut yhdeksän: 1558 Leo (Leo Pärg, päällikkönä 1942–1944), 1559 Rudolf (Rudolf Bernhard Blauhut 1933–1940), 1560 Otto (Villu-Otto Vane 1941–1942), 1561 Karl (Karl Glaudan 1918–1933), 1562 Stepan, 1564 Adam (Adam Zmijevski 1909–1918), 1566 Märt (Märt Külvik 1944), 1570 Jakob (Jakob Roplik 1940–1941) ja 1571 Oskar (Oskar Kriisk 1953–1954). Seuraavana valmistuvat 1574 Ants, 1572 ja 1573. Veturit ovat saaneet Operailin uuden sinisen värin, mutta kolme ensimmäistä, 1559, 1561 ja 1564, ovat entisen EVR Cargon punaisia. C30-M nro 1564 on Ukrainassa ja 1570 Suomessa. Veturi 1565 ei kuulune modernisoitaviin vaurioituneen runkonsa takia.

Operailin ensimmäinen radio-ohjattu veturi on C30-M nro 1571 Oskar, joka hyväksyttiin liikenteeseen lokakuussa 2021.

Vuonna 2019 virinnyt ajatus on toteutunut. Operail on muuttanut C36-7i -veturinsa nro 1507 myös nestemäistä maakaasua käyttäväksi, ensimmäiseksi lajissaan Baltian maissa. Heinäkuussa 2021 valmistuneen siniseksi maalatun veturin kyljessä on suuret kirjaimet LNG (Liquid Natural Gas/nestemäinen maakaasu). Veturin uusi sarjamerkintä on C36-7i-DF (Dual-Fuel). Sen entiset yhteensä 17 410 litran polttoainesailiöt on jaettu siten, että molemmissa päissä on dieselpolttonesteelle yhteensä 5500 litraa ja keskellä maakaasulle 3600 litraa. Polttoaineseoksen käytön arvioidaan alentavan 30 % polttoainekustannuksia ja 20 % hiilidioksidi- ja jopa 70 % rikkidioksidipäästöjä. Tapan konepajan ja latvialaisen DiGasin yhteistyönä tehdyn muutostyön kustannukset ovat noin 250 000 euroa. Testi- ja sertifiointiajot ovat vielä edessä. Niiden aikana selviää myös moottorista saatava teho polttoaineseosta käytettäessä. Resiinassa kerrotaan veturista enemmän ajoista saatujen tulosten selvittyä. Testijakson jälkeen arvioidaan, kuinka monta 30 käytössä olevasta C36-7i -veturista aiotaan uusia tällaisiksi. Joka tapauksessa kyseessä on joidenkin vuosien välivaihe ennen aivan uuden (vetykäyttöisen?) veturityypin hankintaa. Vuonna 2014 sarjasta romutettiin veturit 1500, 1504, 1508, 1512 ja 1532. Operaililla on aiemmin mainittujen C30-M:ien lisäksi käytössään myös TEM TMH -veturit 055–059, ČME3-veturit 1319 ja 1333 sekä DF7G-E -vuokraveturit 001 ja 002.

Viron Museorautatie (Eesti Muuseumraudtee) Lavassaaressa sai kalustotäydennystä, kun 8.9.2021 sinne saapui Operailin Tapan varikolla rakennettu 4-akselisen 40-paikkaisen avonaisen matkustajavaunun replika. Esikuvana olleet vaunut ovat kulkeneet Saarenmaan rautatiellä sekä saksalaisten käytössä Narvan rintamalla. Naissaaressa on vastaava vaunu turistikäytössä. Vaunun aluskehys on peräisin Gulbenesta Latviasta. Penkit rakennettiin puutöihin erikoistuneessa Avinurmen kylässä, jossa on myös erikoinen lyhyt museorautatie. Replikavaunussa on ilmajarrut. Noin 15 000 euroa maksanut vaunurakennus oli Operailin lahja museorautatielle. Ensimmäisen kerran vaunu oli käytössä Höyrypäivillä 18.–19.9.2021.

Virolaisen eläkkeellä olevan veturiasiantuntijan Jüri Loogin kirjoittaman kirjasarjan Eesti raudteeveeremi ajalugu (Viron rautateiden liikkuvan kaluston historia) kolmas osa valmistui kesällä 2021. Tämä trilogian viimeinen osa käsittelee 536 sivullaan toisen maailmansodan, neuvostojan ja uudeellen itsenäistymisen aikakauden vuodesta 1940 vuoteen 2003. Mukana ovat mm. myös sota-aikana Suomesta Neuvosto-Viroon kulkeutuneet veturit ja Suomeen päätyneet virolaisveturit. Aiemmin ovat ilmestyneet osa 1 (1870–1918) vuonna 2009 ja osa 2 (1918–1940) vuonna 2012. Toistaiseksi vain vironkielisenä ilmestyneen kolmannen osan painatuksen alkurahoituksen varmistivat apurahoillaan Suomen Rautatiehistoriallinen Seura ry ja seuran Sakari K Salon rahasto sekä sittemmin loppurahoituksen paikalliset tahot.

Ruotsi

Tukholman ja Berlinin välinen suora yöjunaliikenne aloitettiin 27.6.2021 uudelleen 27 vuoden tauon jälkeen. Malmösta kulki yöjuna Berliiniin korona-ajan alkuun asti käyttäen Trelleborgin ja Sassnitzin välistä junalauttaa, mutta nyt Tukholmasta lähtevät junat kulkevat Tanskan siltojen kautta reittiä Tukholma–Malmö–Kööpenhamina–Hampuri–Berliini. Aikataulut ja liput voi hankkia mm. osoitteesta www.snalltaget.se.

Inlandsbanalla Österdundin ja Litin välillä esiteltiin 24.8.2021 Alstomin vetykäyttöistä Coradia iLint -moottorijunaa. Vetyjunia on tilattu Keski-Eurooppaan useille rautateille, varsinkin Saksaan. Testiajoja on tehty jo aiemmin mm. Tanskassa, ja nyt myös Ruotsissa. Junien ainoa päästö on vesihöyry.

Tukholman kapearaiteisen (raideleveys 891 mm) lähiliikenneradan Roslagsbananin liikennöinti siirtyy Arrivalta Transdevelle huhtikuussa 2022. Liikennöintisopimus on 12-vuotinen. Arriva on Saksan Deutsche Bahnin tytäryhtiö, Transdev on puolestaan ranskalainen joukkoliikennekonserni, jonka pääomistaja on Ranskan valtion sijoitusyhtiö Caisse des dépôts et consignations.

Roslagsbanans Veterantågsförening (RBv) järjesti syyskuussa 2021 sunnuntailiikennettä, jossa upeasti entisöity Roslagsbananin (RB) puukorinen moottorivaunu X2p numero 33 oli liikenteessä kahden teräskorisen museovaunun (X4p-moottorivaunu nro 37 ja BP-matkustajavaunu nro 896) kanssa. Vaunujen alkuperäiset Stockholm–Roslagens Järnvägarin (SRJ) kalustotunnukset olivat moottorivaunu 16, Co-matkustajavaunu 84 ja moottorivaunu 121. Nyt ajettu liikenne koostui kahdesta edestakaisesta junavuorosta Stockholms Östra–Österskär. Ne ajettiin muun liikenteen seassa, ne olivat matkustajainformaatiojärjestelmässä muiden junien tapaan ja niissä kelpasivat SL:n normaalit liput.

Tukholmassa avataan suunnitelman mukaan 10.12.2021 uusi raitiotiemuseo Spårvägsmuseet. Käytännössä kyseessä on lähiliikennemuseo. Museossa esitellään noin 3700 m2:llä laajasti kaupungin vesi-, tie- ja raidelähiliikenteen kehitystä. Siitä muodostunee historiallisine kulkuneuvoineen, mini-T -junineen, ravintoloineen ja museokauppoineen suosittu perhekäyntikohde. Museo on rakennettu reilun 200 MSEK budjetilla Norra Djurgårdsstaden -kaupunginosan Värtanissa 1893 valmistuneeseen upeaan tiilirakennukseen, jossa aiemmin sijaitsi kaasutedas. Museolle on noin ½ km kävelymatka Ropstenin T-asemalta ja sisäänkäynti tulee olemaan Gasverkstorgetilta. Näyttelytekniikka ja esillepano ovat luonnollisesti museoalan uusimpien muotivirtauksien mukaisia.

Bolidenin ilmarata puretaan lopullisesti. Bolidenin 96 km pitkä malminkuljetusköysirata Bolidenenin kaivoksen ja Kristinebergin välillä otettiin käyttöön 1943. Tämä maailman pisin köysirata suljettiin 1987, mutta 13 km säilytettiin ja sillä aloitettiin turistimatkustajaliikenne. Voimahahmojen eläköitymisen ja tarkastuksessa havaittujen betonipilareiden korjaustarpeiden takia liikenne ei enää jatkunut 2017 sesongin jälkeen. Radan purkutyöt aloitettiin keväällä 2021.

Tanska

Tanskan valtiollisella rautateiden henkilöliikenneyhtiöllä DSB:llä on menossa laaja kaluston uudistusohjelma, jossa koko vetokalusto ja suuri osa moottorivaunuista ja vaunuista uusitaan. Siemens toimittaa parhaillaan DSB:lle 42 Vectron-sähköveturin tilausta, Talgolta on tilattu kahdeksan 15-vaunuista mm. Saksan liikenteessä käytettävää junarunkoa ja uusimpana Alstomin kanssa on solmittu 150 sähkömoottorijunan hankinta; näistä 100 junaa sitovana ja loput optioina. Matkustajaliikenteessä on 113 varsin modernia kaksikerrosvaunua. Samanaikaisesti rataverkkoa sähköistetään voimakkaasti. Lisäksi koko Kööpenhaminan S-banen kaluston uudistamista valmistellaan, kuten yksityisratojen dieselkaluston korvaamista ensisijaisesti akku- tai virroitin/akku-hybridimoottorivaunuilla.

Venäjä

Venäjän rautatiet RZD sai keväällä 2021 valmiiksi sähköistyksen Karymskayan risteysasemalta Siperian radalta Kiinan vastaiselle raja-asemalle Zabaikalskiin. Tähän asti tämän 365 km pitkän radan liikenne on hoidettu dieselvedolla. Rata on sähköistetty 25 kV 50 Hz järjestelmällä.

Saksa

Heinäkuun puolivälin tulvien jälkeen DB arvioi rataverkkonsa vahinkojen olevan yhteensä noin 1,3 miljardia euroa. Ensimmäisten arvioiden mukaan sen on korjattava yli 600 km raidetta, 50 rautatiesiltaa, 180 tasoristeystä, 40 turvalaitetta, yli 1000 sähkörata- ja turvalaitepylvästä sekä lukuisia asemia. Suunnitelmien mukaan 2021 loppuun mennessä 80 % vahingoittuneesta infrastruktuurista on jälleen toiminnassa.

Myös useat yksityisradat ja muutama museoratakin kärsi vahinkoja, mm. Bergische Museumsbahnin varikko jäi veden alle.

Itävalta

Luonto on kurittanut Itävallan kapearaiteisia ratoja. Zell am Seestä alkava Pinzgauerbahn on katkaistu Niedernsillin asemalle, koska sieltä eteenpäin pääteasemalle Krimmliin tulvat huuhtoivat 17.7.2021 monin paikoin ratapenkereen ajokelvottomaksi. Seuraava paha tulva tapahtui jo 15.8.2021, jolloin varsinainen Krimmlin pääteasema ja varikko jäivät pahasti veden alle joen rantamuurin murtumisen takia. Radan tulvavauriot arvioidaan 10 miljoonaksi euroksi. Korjausta pidetään todennäköisenä, mutta samalla rata pitäisi siirtää tulvavarmemmalle korkeudelle. Edellisen kerran sama osuus vaurioitui pahasti tulvissa 2014. Puolestaan Murtalbahnilla moottorivaunu suistui maanvyörymän takia jokeen 9.7.2021 ja se piti pelastaa jättimäisellä 600 tonnin painoisella vuoristoon suunnitellulla ketjunosturilla. Nosto saatiin päätökseen 6.8.2021. Moottorivaunun vauriot jäivät yllättävän vähäisiksi kylvystä huolimatta.

Edellä mainitun Pinzgauerbahnin sähköistämistä on suunniteltu vakavasti. Sen sijaan Jenbachista alkavalle Zillertalbahnille ei haluta ajojohtoa, vaan siellä panostetaan vetymoottorivaunuihin.

Jenbachista lähtevä toinen kapearaiteinen rautatie, höyrykäyttöinen hammasrata Achenseebahn aloittaa uusien omistajien myötä uudelleen liikenteen 2022 parin vuoden tauon jälkeen. Yhtiön uusi johto tulee Zillertalbahnilta, missä on pitkät kokemukset kapearaideliikenteen tehokkaasta hoidosta. Osaa vetureista on kaavailtu hiilen sijasta öljypolttoisiksi, mutta hankkeesta on luovuttu. Achenseebahn joutui 2019 vaikeuksiin, koska sekä radan että kaluston kunnossapidosta tingittiin liikaa. Radan neljä höyryveturia ovat vuosilta 1888–1889.

Manner-Euroopan vanhin yhä aktiivikäytössä oleva rautatieasema Gmunden Engelhof on modernisoitu innovatiiviseksi yhdistetyksi matkustaja-asemaksi ja varikoksi. Vuonna 1834 rakennettu asema palveli vuodesta 1836 Budweis–Linz–Gmunden-hevosrautatietä. Siellä oli aluksi hevostallit. Höyrykäyttöön siirryttiin 1855. Raideleveys 1106 mm muutettiin normaaliksi eli 1435 mm:ksi 1903. Vuodesta 1912 asemalla oli kaksi raidelevyttä 1000 ja 1435, ja vuodesta 2015 alkaen vain 1000 mm. Uusi yhdistetty Stern & Hafferl -yhtiön varikko ja matkustaja-asema avattiin elokuussa 2021. Kaksi raidetta ovat läpiajettavia – asemahan sijaitsee ratalinjalla – ja yksi raide on pistoraide. Yöajan rakennus toimii pelkkänä varikkona, päivisin siellä on mm. asiakkaiden polkupyörien säilytystilat.

Unkari

Unkarin Rautateiden (Magyar Államvasutak/MÁV) rautatieasiantuntija Holcsik Ferenc, ”Feri”, menehtyi nopean sairauden murtamana 12.4.2021. Hän oli syntynyt 30.12.1950.

Ferenc aloitti rautatieuransa rautatieinsinöörinä vuonna 1972. Myöhemmin hän läpäisi kuljettajatutkinnot niin diesel-, sähkö- kuin höyrykalustoonkin – tässä järjestyksessä. Hänen päätoimialanaan olivat vetokalustoon liittyvät asiat. MÁVin juhlavuosina 1990-luvulla hän mm. järjesti kansainvälisiä rautatiekalustoparaateja. Lisäksi hän kirjoitti useita kirjoja ja talletti historiaa. Vuonna 2008 Ferenc siirtyi pääkonttorista MÁV Nosztalgia -yhtiöön, josta sittemmin tuli MÁV Rail Tours. Tässä vetokalustoyksikön markkinointiosaston logistiikkainsinöörin toimessaan hänestä tuli tuttu myös suomalaisille höyryveturimiehille.

Ferenc organisoi usean vuoden aikana omaleimaiset kansainväliset höyryveturikilpailut Unkarin rautatiemuseon (Magyar Vasúttörténeti Park) alueella Budapestissa. Suomesta kisoihin on osallistuttu neljä kertaa: helsinkiläiset kerran, Vr1 665:n ydinryhmä kaksi kertaa ja Hr1 1021:n ryhmä kerran. Vaikka ensimmäinen palkinto onkin jäänyt saamatta, niin kolme kertaa podiumille on kuitenkin noustu.

Rautatieharrastajiin ja alan historian tutkijoihin erittäin myönteisesti suhtautuneen Ferencin muistoksi on tehty vajaan kuuden minuutin mittainen lyhytelokuva, jonka löytää googlaamalla ”Holcsik Ferenc emlékére - iho - 21.05.25”. Elokuvaa katsoessa on hyvä muistaa, että unkaria pidetään suomen sukulaiskielenä.

Iso-Britannia

Britannian nopeaa dieselliikennettä symbolisoineet HST-moottorijunat poistettiin Lontoosta lähtevästä liikenteestä 16.5.2021 alkaen. Viimeiset junat kulkivat edellisenä päivänä Lontoon St. Pancrasin asemalta Nottinghamiin. HST 125 -junat (High Speed Trains, 125 mailia tunnissa eli 201 km/t) valmistuivat 1975–1982. Junayksiköiden molemmissa päissä oli 1678 kW:n sarjan 43-moottorivaunut ja niiden välissä seitsemän tai kahdeksan matkustajavaunua. HST-junat eivät ole kuitenkaan kokonaan poistuneet verkolta, vaan niitä käytetään jonkin verran maan poikittaisliikenteessä sekä lyhennettyinä ja modernisoituina alueellisessa liikenteessä 160 km/t nopeudella. Useita sarjan 43 moottoriyksiköitä on päätynyt tilausjunaliikennöitsijöille ja yksi kokonainen HST 125 varaosavaunuineen on jo museoitu perinneliikenteeseen.

Tasoristeys-palstan aineistoa on toimittanut tälläkin kertaa suuri määrä avustajia, mistä isot kiitokset: Aleksi Ahonen, Jukka Ahtiainen, Mikko Alameri, Otto Diekman, Eero Heinonen, Esko Hirvonen, Anders Järvenpää, Kari Kemppainen, Tapio Keränen, Timo Koskela, Antti Kukkonen, Timo-Pekka Lange, Leo Laukkanen, Hannu Lehikoinen, Jyrki Längman, Gunter Mackinger, Matti Melamies, Matti Mesimäki, Elias Murto, Markku Nummelin, Kimmo Pyrhönen, Eljas Pölhö, Jorma Rauhala, Kalle Renfeldt, Sakari K Salo, Robert Sand, Jonne Seppänen, Petri Tuovinen, Jukka Tölkkö, Juha Vuorinen, Paul Zajic, János Zilahi ja Lari Åhman.