Artikkelihaku

Resiina 2/2020

Kansi 2/2020

  • Pietarin rata

Tasoristeys 1/2020

KALUSTOREKISTERIMUUTOKSET MARRASKUU 2019–TAMMIKUU 2020

Uudet rekisteröinnit
  • 7 Ed (5010 2697 122–5010 2697 128)
Muutettu kalusto
  • 1 XG (031350-2) sarjaan Gbk (46421-4)
Romutettu kalusto
  • 2 Dr16 (2807 ja 2820)
  • 2 Dv12 (9210 2107 046-8 ja 9210 2107 052-6)
  • 1 BSoek
  • 2 Gbln
  • 25 Hkba
  • 2 Hkbar
  • 1 Obrk
  • 3 Ome
  • 3 Shmmn

Alla oleviin uutisiin liittyvät kuvat näet painetussa Resiina-lehdessä 1/2020.

Uudet Sr3-veturit saapuivat Hangosta Ilmalan varikolle 30.1.2020. Dv12 2664 hinasi veturit 3328 ja 3327 junana Vet 11632.

Sm2-junille 6071 ja 6074, jotka hinattiin 24.10.2019 Joensuusta Ilmalaan, tehdään pienimuotoinen saneeraus. Siihen kuuluu mm. matkustajaosastojen istuimien päällystys, valaistuksen uusinta sekä kuntokartoituksen mukaan ikkunoiden ja matkustamoiden lattiamattojen uusinta. Junayksiköt saavat myös 6061:stä tutun vihreä/valkoinen-värityksen. Tarkoitus on, että jatkossa kaikki liikenteessä olevat 36 Sm2:ta käyvät läpi samat toimenpiteet.

Sm3 7001 on saanut paljon varaosia loppuvuodesta 2015 seisomaan jätetystä toisesta proto-Pendolinosta, 7002:sta. Alkuvuonna 2020 siitä saatiin vielä joitakin osia, mutta sen jälkeen yksikkö alkaa olla loppuun saakka hyödynnetty.

Dr19-vetureista ensimmäinen toimitettaneen elokuussa 2021. VR:n tilaussopimuksessa on varmana tilauksena 60 veturia. Optioiden mahdollisesta käytöstä päätetään myöhemmin.

Dr20-vetureita (ks. Ge PowerHaul -veturit; Resiina 4/2019 s. 56) on tarkoitus tulla Suomeen Operail Finlandille kuluvan vuoden aikana yhteensä yhdeksän, joista kaksi ensimmäistä toukokuussa.

Dm12-moottorivaunujen ajovalojen muutos led-valoiksi valmistui loppuvuodesta 2019. Ongelmana asennuksessa oli, että osa vaunuista sai lähinnä metsäkoneisiin tarkoitetut led-valot, joissa valo suuntautui voimakkaasti ja laajasti lähimaastoon, mutta ei kauas eteenpäin. Nämä yksiköt olivat pois ajosta, kunnes valot uusittiin.

Dm12 4401 vaurioitui lievästi citymaasturin ajettua Keuruulta Tampereelle matkanneen junan HDM 424 eteen Orivedellä Tähtiniemen tasoristeyksessä 7.2.2020. Kaksi autossa ollutta loukkaantuivat.

Et-66 -mittausvaunu pelastui sittenkin romutukselta. Tämä ensimmäinen Emma hinattiin Imatrankoskelta Suolahteen 25.–26.1.2020 junana V 12953. Hinaajana oli Keitele-Museon Tka7 198 ja miehistövaununa Ep 23256 (50 10 2169 256-8). Mittausvaunu oli hinattu 21.11.2019 Pasilasta romutettavaksi Imatrankoskelle. Et-66 otettiin käyttöön 1981, jolloin se korvasi siihen asti vuosittain Neuvostoliitosta vuokratun raskaan veturivetoisen mittausvaunun sekä kevyet Matisa-mittausvaunut Ttv 1 ja 2. Ensimmäisen Emman korvasi uudempi Emma (Ttr1 51) 2003. Nyt puolestaan mittausten päävastuun on ottamassa Meeri (Ttr 99 10 9129 001-5). Et-66 liikkui ensimmäisen kerran omin voimin Suolahdessa 22.2.2020.

Tr1 1096 valmistunee liikennekelpoiseksi 2021 loppupuolella. Veturia kunnostetaan VR:n Hyvinkään konepajalta vuokratuissa tiloissa.

Hr1 1021 kunnostetaan ja katsastetaan uudelleen ajoon. VR jatkaa edelleen museojunaliikennettään. Myös Hv1 555 ja Valtteri-junan kalusto ovat huolto-ohjelmassa.

Höyryveturimatkat 1009 voi säilyttää vaunujaan vuoden 2020 Kouvolan ratapihan raiteilla 140 ja 141. Vaunujen säilytyspaikka oli loppuvuodesta 2019 lehdistössäkin esillä. Liikennöitsijä mm. antaa henkilöstölleen tarvittavat koulutukset alueella toimimisesta.

Vr2 950 eli Joensuun muistomerkkiveturi saa katoksen ylleen. Samoin Kouvolan asemalla olevan Tk3 859:n lasikaapin rakennustyöt on suunniteltu tehtävän vuoden 2020 aikana.

Tka7 217 on siirtynyt Höyryveturimatkat 1009 Oy:n omistukseen. Kaupan jälkeen siirtoajo Pieksämäeltä Turkuun ajettiin 6.3.2020.

Vanhaa museokalustoa on saatu muutama yksikkö sisäsäilytykseen entisiin Hyvinkään konepajan tiloihin. Sisään siirrettiin vuodelta 1860 peräisin oleva matkustajavaunun alusta (Brown Marshall & C:o Birmingham), Vaasan radan laatikkolumiaura 1800-luvun lopulta ja yksi Suomen vanhimpia ratakuorma-autoja Rro RK1. Hyvinkään konepajan joitakuita raiteita on purettu talvella maaperän puhdistustöiden tieltä.

M-junaliikenne alkoi Tampereella maanantaiaamuna 16.12.2019. Aamun junat ajettiin vihervalkoisella Sm2 6061:llä. Se hoiti M-junat 8901/8902 ja 8903/8904/8905 Tampereen ja Nokian välillä sekä junat M 9606 NokiaToijala/M 8907 ToijalaTampere. Tämän jälkeen yksikkö lähti R 9664:nä Riihimäelle klo 11.30. Aamulla Riihimäeltä Tampereella junissa R 9623/9606 käynyt Sm2 6079 palasi Tampereelle R 9663:lla, jonka lähtö oli Riihimäeltä klo 12.12. Tällä yksiköllä hoidettiin illan junista M 8910 TampereToijala, M 8911 ToijalaNokia ja edelleen Nokian ja Tampereen välillä junat M 89148918. Helsingistä Tampereelle matkanneen R 9675:n kalusto jatkoi M 8911:nä Nokialle kello 15.35. Sm4-pari 6310 + 6329 teki paluulähdön sieltä kello 16.10 junana H 8912 ja jatkoi edelleen Helsinkiin R 9700:na.

Nokian junatarjonta on nyt paitsi runsas, myös monipuolinen kalustoltaan. Veturijunien ohella matkaan pääsee Sm2-, Sm3- ja Sm4-kalustolla. Myös Sm3-liikenne alkoi aikataulukauden vaihteessa.

Dm12-liikenne lisääntyi Haapamäen tähdessä 16.12.2019 alkaen. Aamulla ajettiin Seinäjoelta klo 5.25 lähtenyt juna HDM 480 Ähtäriin ja paluujuna HDM 489 sieltä 6.35 Seinäjoelle kalustonaan Dm12 4412. Juna sukkuloi tämän jälkeen kaksi matkaa Jyväskylään. Uusi yhteys on klo 5.05 Jyväskylästä Haapamäen kautta Tampereelle ajettava HDM 420, jonka muodosti Dm12 4413. Illalla yksikkö lähti klo 22.07 samaa reittiä Tampereelta Jyväskylään junana HDM 429. Välissä 4413:lla hoidettiin Keuruun liikenne. Junaparissa HDM 427/428 Keuruulle toisena yksikkönä oli Dm12 4415.

Tampereen, Lempäälän, Nokian, Oriveden ja Orivesi keskustan asemien laitureille on asennettu Nyssen matkakortin lukijalaitteet. Tampereen lähiliikenteessä Nyssen kausiliput alkoivat kelvata junissa 3.2.2020 alkaen.

Eil-vaunut otettiin uudelleen käyttöön 24.1.2020, kun Z-juna 235 ajettiin tällä kalustolla Helsingistä Kouvolaan. Eil/Eilf-vaunuja on kunnostettu tammikuuhun 2020 mennessä takaisin ajokuntoon yhdeksän, joista kaksi Eilf-vaunua. Junarungossa on normaalisi seitsemän vaunua. Kouvolasta juna palaa aamuisin junanumerolla 230. Näin Sm2-kalustoa vapautui muuhun liikenteeseen ja samalla pystyttiin varautumaan ko. kaluston mahdollisiin talviongelmiin. Edellisen kerran Eil-vaunuja on käytetty lähiliikenteessä keväällä 2017. Sen jälkeen niitä on käytetty satunnaisia kertoja erikoisjunissa ja ns. kurotusvaunuina Ilmalan varikolla. Jälkimmäisiä käytetään silloin tällöin vaihtotöissä Dv12-veturin ja siirrettävien vaunujen välissä, jottei veturin pakokaasuja tule halleihin.

Lähiliikenne tihenee viikonloppuisin elokuusta 2020 alkaen. Kehäradan I- ja P-junat alkavat kulkea myös sunnuntain päiväliikenteessä 10 minuutin vuorovälillä nykyisen 15 minuutin sijaan. Helsingin ja Leppävaaran välillä kulkevan A-junan vuoroväli tihenee lauantain päiväliikenteessä 30 minuutista kahteenkymmeneen.

Lokakuun rautateiden СМ-7НГМ (SM-7NGM) -lumensyöjäjuna oli koekäytössä Suomessa 17.2.–2.3.2020. Juna toimi Kainuussa ja Lapissa alun perin kaavaillun Kaakkois-Suomen sijasta; Kouvolan suunnalla lunta ei ollut koeaikana laisinkaan. Kaavailtuja POM-aksiaalipuhallusvaunuja ei otettu tällä kertaa testeihin; niitä kaavailtiin testattavan Imatran suunnalla. Lumensyöjäjunaa vetivät VR:n eri diesel- ja sähköveturit. Dieselvetureista Dr16 osoittautui parhaaksi; dieselsähköinen veturi sopii hyvin jatkuvaan hiljaisella nopeudella ajoon. Kokemusten saamiseksi puolimetrisestä lumesta lumensyöjällä aurattiin myös Laajakankaan aluetta, mitä ei ollut sitä ennen aurattu talvella lainkaan. Monsteri kävi töissä myös Arolassa, Ypykkävaarassa, Torniossa ja Kemissä. Kone pystyy ottamaan edestä sisäänsä 122 tonnia lunta. Lumen purku tapahtuu peräpäästä. Väyläviraston vuokraamalla koneella oli koko ajan RZD:n miehistö. Destia Rail hoiti työnjohdon ja VR vastasi liikennöinnistä.

Moskova–Helsinki-lisäjunia ajettiin uuden vuoden aikoihin 10 paria niin, että ensimmäinen saapui Helsinkiin 28.12.2019 ja viimeinen lähti sieltä 8.1.2020.

Allegro-junat alkavat pysähtyä Pasilassa 29.3.2020 alkaen – käytännössä kuitenkin vasta sitten, kun koronaviruksen aiheuttama kansainvälisten junien liikennekatko on päättynyt. Kesäkuun 2020 Pietarin jalkapallokisojen aikaan, ja varsinkin Huuhkajien pelatessa, osassa Allegroja käytetään tuplarunkoa.

Niiralassa entisille Nurmisen halleille aloitettiin rautatieliikenne uudelleen 14.1.2020. Cemagro Oy:lle saapuu kokonaisia lannoitejunia Venäjältä, aluksi kaksi tai kolme junaa kuukaudessa lisääntyen 5–6 junaan kuukaudessa kesällä 2020 valmistuvan pakkauslaitoksen päästyä vauhtiin. Vaihtotyöt alkaa 1.4.2020 alkaen hoitaa Aurora Rail omalla veturillaan. Se tulee hakemaan vaunut Niiralan asemalta ja hoitaa teollisuusalueen vaihtotyöt.

Puhoksen Stora Enson sahan toiminta päättyi vuoden 2019 syksyllä, kuten Resiinassa 4/2019 s. 64 kerrottiin. Silti sahatavaraa on riittänyt varastossa muutamiin juniinkin. Esimerkiksi 21.1.2020 oli kulussa junapari T 52724/52745 Sulkulahti–Puhos–Sulkulahti. Tähän sisältyivät myös vaihtotyöt saha-alueella, koska Puhoksen Veturipalvelut Oy on lopettanut toimintansa niin Puhoksessa kuin Uimaharjussakin.

Stora Enson Inkeroisten kartonkitehtaan ja Anjalan paperitehtaan vaihtotyöt siirtyivät 1.1.2020 alkaen VR Transpointin hoidettaviksi. Stora Enso teki vaihtotyöt tähän asti omalla henkilöstöllään ja vetokalusto oli vuokrattu 2008 alkaen Kymen Veturipalvelulta. Sitä ennen tehtailla oli oma veturi. Kymen Veturipalvelun Move 67 (Dr17) ja Lokomo C600 -veturit (Dv17) siirrettiin 14.1.2020 Inkeroisista Voikkaalle Teräspyörän konepajalle. VR tekee vaihtotyöt Dv12-veturilla.

Teollisuuden lakot vähensivät tammikuun 2020 lopulla kotimaan tavaraliikennettä noin 50 %; sen sijaan transitoliikenteeseen ne eivät juuri vaikuttaneet. Paperiteollisuuden lakot päättyivät 10.2.2020.

Uudenkaupungin radan sähköistystöiden odotetaan valmistuvan syksyllä 2021. Viimeisin työvaihe on Hangonsaaren lisäraide, joka rakennetaan ennen tehtaan porttia sähköveturin ympäriajoa varten. Raiteen maatyöt alkavat 2020 ja päällysrakennetyöt tehdään 2021 penkereen painumisen jälkeen.

Hangon radan sähköistyksen odotetaan puolestaan valmistuvan 2024. Samanaikaisesti parannetaan Hyvinkää–Hanko-välin tasoristeysturvallisuutta, vaikkei sähköistys sitä varsinaisesti edellyttäisikään. Siltatyöt on kuitenkin hyvä saada tehtyä ennen sähköistystä.

Kaakkois-Suomen kauko-ohjauksen (KAKO) ensimmäinen kokonaisuus junaliikenteen ohjaamiseksi otettiin käyttöön 8.12.2019 rataosalla (Parikkala)–Savonlinna. Parikkalan liikennepaikka kuuluu yhä vanhan kauko-ohjausjärjestelmän piiriin.

LIIKE-kapasiteetinjakojärjestelmä korvataan uudella Saaga-järjestelmällä 2021 aikana. Junaliikenteen kapasiteetin jaon lisäksi sillä jaetaan myös yksittäisten ratapiharaiteiden käyttö.

RAMI-matkustajainformaatiojärjestelmä otetaan käyttöön asema kerrallaan 2020 aikana. Ensimmäisenä sitä pilotoidaan Leppävaarassa alkukeväällä 2020.

Lahti–Heinola-radan lähes kaikki vielä varoituslaitteilla varustamattomat tasoristeykset saavat sveitsiläisen Schweizer Electronic -yhtiön toimittamat kustannustehokkaat VaMoS-tasoristeysvalolaitteet tai puomilliset Flex-varoituslaitteet. Ne saavat energiansa pääosin aurinkokennoista. VaMoS-laitteista ensimmäinen otettiin koekäyttöön 20.12.2019 Korvenrannan tasoristeyksessä (km 149+517); tosin vielä huputettuna, mutta muuten toiminnassa. Testien jälkeen se otetaan normaaliin toimintaan keväällä 2020. Samoin keväällä käyttöön otetaan Flex-laitteisto Suurijärventien tasoristeyksessä (km 159+722).

Lohja–Lohjanjärvi-radan päällysrakenne purettaneen kerralla kokonaan, vaikka osuus Lohjan asemalta keskustan kohdalle säilyykin Väylällä. Lohjan kirkon luota eteenpäin rata lakkautettiin viime syksynä. Jos joskus keskustaan aloitetaan taajamajunaliikenne, pitäisi päällysrakenne rakentaa joka tapauksessa uudelleen.

Karjaan aseman ylikulkusilta ja matkakeskus vihittiin 5.12.2019. Vihkiäisistä huolimatta työt eivät vielä tuolloin olleet valmiit ja esimerkiksi autoliikenteelle silta avattiin vasta 19.12.2019. Hissit eivät kuitenkaan olleet käytössä vielä maaliskuun 2020 puolivälissäkään.

Turun Logomon sillan pääkannattimet nostettiin ratapihan päälle viikonloppuna 11.–12.1.2020. Alun perin 140 metriä pitkän kävelysillan ratapihan yli piti valmistua joulukuussa 2018, mutta nyt sen odotetaan valmistuvan kesän 2020 aikana.

Helsingin päärautatieaseman ns. lippuhallin lipputoimisto oli auki viimeistä päivää 9.12.2019. Uusi lipputoimisto avattiin seuraavana päivänä asemarakennuksen länsisiiven Kauppakujan alussa.

Pasilan tilapäisaseman purkutyöt olivat maaliskuuhun puoliväliin 2020 mennessä edenneet pisteeseen, jossa vain hissikuiluja oli jäljellä.

Myyrmäen, Leinelän, Tikkurilan ja Rekolan liityntäpysäköintipaikat muuttuivat maksullisiksi muilta kuin junamatkustajilta 13.1.2020 alkaen. Asemalla automaatille näytetään VR:n tai HSL:n lipun QR-koodi ja syötetään auton rekisterinumero, jolloin pysäköinti on ilmaista 12 tuntia. Matkakortin voi myös leimata samassa yhteydessä; tässä tapauksessa se pitää tehdä siis jo ennen junaan nousemista. Muille pysäköinti maksaa viisi euroa.

Kotaladon ratavartijan mökki tuhoutui rajussa tulipalossa 3.1.2020. Salossa rantaradan varrella sijainnut vahtitupa oli kunnostettuna pitkälti alkuperäisessä asussaan. Palo alkoi kuistille jätetystä tuhkaämpäristä.

Joensuun liikenteenohjaus päättyy 2020 lopussa. Siitä alkaen Joensuuta ohjataan Kouvolasta. Vainikkalan ohjauksen tulevaisuudesta Finrail tekee päätöksen kevään 2020 aikana.

Digirata-projekti on linjannut, että Suomen rautateiden kulunvalvonnassa edetään digitalisaation eli ETCS:n tason 2 suuntaan. Taso 1 näyttää alussa yksinkertaisemmalta, mutta käytössä taso 2 on joustavampi. Tason 1 myöhemmät muutokset vaativat raskaita muutoksia ratainfraan, mitä taso 2 ei edellytä.

GSM-R -radiojärjestelmän kaikki vanhat laitteet on purettu kierrätykseen 2019 aikana. Joitain osia radioverkon laitteista (toistimista) jatkaa vielä hyötykäytössä Ruotsissa.

Saimaan kanavan uuden ratasillan kansi valettiin 17.–19.12.2019. Myrskytuuli rikkoi uuden sillan työmaan suojakatoksen puolen sillan matkalta aamuyöllä 10.2.2020. Irti päässyt pressukatos rikkoi vanhan sillan sähköratalaitteita. Suojarakenteita putosi myös kanavaan. Rata saatiin jälleen liikenteelle 11.2.2020 klo 5.30. Rata rakennetaan uudelle sillalle aluksi yksiraiteisena, mutta niin silta kuin penkereetkin tehdään jo valmiiksi kahdelle raiteelle.

Myllykosken matkustajalaiturit uusitaan tänä vuonna Kotkan radalla. Väliaikaisten laitureiden rakennustyöt alkavat huhtikuun puolivälissä, joiden valmistuttua vanhat laiturit puretaan ja uusien rakentaminen aloitetaan.

Teijon tehtaiden rautatievaihteiden valmistus päättyy huhtikuun 2020 loppuun mennessä.  Kielisovitusten valmistus siirtyy Teijolta Vossloh Nordic Switch Systems -yhtiölle Ruotsin Ystadiin ja 54E-risteystuotanto Vossloh Cogifer Polskalle Puolaan. Tehtaat aloittivat K30-vaihdetarvikkeiden tuotannon 1950. Vaihteet tehtiin 1960-luvun loppupuolelle asti Mathildedalin filiaalitehtaassa. Tämän jälkeen tuotanto on jatkunut Teijon pääkonepajassa. Kun vaihdevalmistus alkoi, Teijo oli Oy AGA Ab:n omistuksessa ja vaihteen osat kuljettiin proomuilla tehtailta Saloon vaunuihin kuormattaviksi. Omistajavaihdosten takia vaihdevalmistajina esiintyvät Wihuri-yhtymä Oy Teijon tehtaat, Finnmekano Oy, Teijon telakka Oy, Waterman Oy Teijon tehdas, Teijon Konepaja Oy, 1994 alkaen Cogifer-Teijo Oy ja lopuksi Vossloh Cogifer Finland Oy. Erikoisuutena VR Group oli osaomistaja vaihdetuotannossa 2015–2019. VR:n luovuttua omistusosuudestaan kesäkuussa 2019 alkoivat Teijon lopetusselvitykset. Teijon Tehtaat hankkivat 1963 pohjoismaiden ensimmäisen risteystenliekkikarkaisulaitteiston, millä lämpökäsitellään vielä nykyisinkin 54E1-risteyksiä. Teijolla on valmistettu rautateille myös moottoriresiinoita. Vaihdeosien valmistuksen päättyminen Suomessa merkitsee käytännössä varastojen kasvattamista.

Haukivuorella on neuvoteltu mahdollisesta lähijunaliikenteestä reitillä Mäntyharju–Otava–Mikkeli–Kalvitsa–Haukivuori–Pieksämäki.

Talvimyrsky runteli Etelä-Suomea 18.12.2019. Rataosilla, joita on jo raivattu ns. riskipuut, ei ollut ongelmia. Suurimmat haitat tulivat Humppilan ja Urjalan sekä Parikkalan ympäristössä kaatuneista puista. Humppila–Urjala-väli saatiin auki seuraavana aamuna. Illan yöjuna autovaunuineen Turusta Tampereelle ajettiin Helsingin kautta.

Pasilan itäisimmän raiteen sähköratavaurio varhaisaamulla 9.1.2020 vaikutti eniten K-junaliikenteeseen koko päivän. Ajolanka katkesi omia aikojaan tilapäiseltä erotusjaksolta ja Sm5 05+66 ehti ajaa vauriopaikalle aiheuttaen lisävaurioita. Kalusto hinattiin dieselvoimin Ilmalaan.

Tavarajunien aiheuttama tärinä on ollut voimakkaasti esillä Oulun, Porin ja Lohjan seuduilla. Tärinää hillitään uusilla yli 3000 tonnin junien nopeusrajoituksilla. Rajoitukset tulevat voimaan 29.3.2020. Nopeutta lasketaan 50 km:iin/t Lohjan–Virkkalan alueella, Nummelassa, Ojakkalassa, Porissa, Nakkilassa ja Ulvilassa. Muhoksella rajoitusaluetta laajennetaan itään päin aikaisemmasta ja muutetaan 60 km:stä/t 50 km:iin/t. Myllykoskella aikaisempaa nopeusrajoitusaluetta 40 km/t pidennetään 200 metrillä. Tärinä on voimakkainta alueilla, joilla on paksu ja pehmeä maaperä, kuten paksu savikerros. Tärinä tuntuu näillä alueilla etenkin puurunkoisissa kaksikerroksissa rakennuksissa. Transitoliikenteen tavaravaunujen telit ovat lähellä vaunun päätyjä ja niiden jousittamaton massa on suuri, mistä aiheutuu suuri kuormakeskittymä. Kotimaisessa kalustossa telien jousittamaton massa on pienempi ja kuten raakapuuvaunuissa, kuorma on kevyempää ja juna lyhempi, jolloin tärinäheräte on selväsi venäläisiä junia pienempi ja lyhytkestoisempi.

Pori–Mäntyluoto-välillä on tarkoitus testata tänä vuonna erilaisia tärinää vähentäviä ratapölkkyrakenteita yhteensä 1,3 km pitkällä koeosuudella. Maaperään rakennettavat tärinää katkaisevat ponttiseinä- yms. ratkaisut ovat osoittautuneet erittäin kalliiksi ja nyt haetaan muita edullisempia ratkaisuja. Muutoin Mäntyluodon rata peruskorjataan 2021.

Nopeiden ratojen hankeyhtiöistä maan hallitus pääsi sopuun 14.2.2020. Toinen yhteys veisi Helsingistä Turkuun ja toinen Tampereelle. Nyt on kyse vain ratojen suunnittelusta; ratojen rakentamisesta ei ole tehty päätöksiä. Valtio omistaa hankeyhtiöistä 51 %. Myös Finavia on mukana suunnittelussa, koska Tampereen suunnan ns. Lentorata kulkisi Pasilasta Helsinki-Vantaan lentokentän kautta Kytömaalle. Idän suunnan mahdollisesta radasta ei ole muodostettu vielä hankeyhtiötä, koska radan päälinjauskin on ollut auki. Itäistä rataa on esitetty kulkemaan Porvoon alueelta eteenpäin joko suoraan Kouvolaan tai Loviisan, Kotkan ja Haminan kautta Luumäelle.

Rata2020-ammattitapahtumassa Tampereella 21.–22.1.2020 oli kävijöitä noin 1200, näytteilleasettajayrityksiä 46, luentoja 98 ja puhujia 106. Osallistujia oli useampi sata enemmän kuin edellisessä tapahtumassa kaksi vuotta aikaisemmin Turussa. Rautatietekniikka-lehden perinteinen vuoden rautatieteko palkittiin tilaisuudessa Tampere-talolla. Palkinnon saaja oli Tampereen kaupunki. Tampereella on tehty moniulotteista raideliikennetyötä, kun on rakennettu raitiovaunujärjestelmää sekä saatu uutta lähijunaliikennettä Nokialle, Lempäälään ja Orivedelle. Yhteistyötä on tehty läpinäkyvästi eri toimijoiden kanssa. Mahtavaa uudistusta on odotettavissa tulevina vuosina, kun rautatien päälle aseman kohdalle valmistuu Areena, asuntoja ja hotelli. Seuraava Rata-seminaari ja näyttely järjestetään vuoden 2022 alussa.

Kortteli2-taidenäyttely avattiin Hämeenlinnassa entisessä Kauppakeskus Linnassa 5.3.2020. Siinä on mukana ”immersiivinen junainstallaatio”. Näyttelyn on toteuttanut Upeart-taidekollektiivi.

Liikenne- ja viestintäalan museotoiminnan järjestämistä selvittämään on asetettu liikenne- ja viestintäministeriön toimesta erityinen selvityshenkilö. Museovirastosta tulevan Risto Hakomäen tulee tehdä selvitys 18.5.2020 mennessä. Hänen tehtävänään on tehdä perusteltu ehdotus, miten liikenne- ja viestintäalan museoiden sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden säilymistä tarkoituksenmukaisimmin edistetään ja miten niitä ylläpidetään riittävällä tasolla kestävästi ja pitkäjänteisesti. Selvitykseen kuuluvat myös Suomen Rautatiemuseo ja museoradat.

Valtakunnalliset erikoismuseot ovat 1.1.2020 alkaen valtakunnallisia vastuumuseoita. Tämä koskee myös Suomen Rautatiemuseota, joka toimii rautateiden valtakunnallisena vastuumuseona. Museoiden nimeämiset vastuumuseoiksi ovat voimassa neljä vuotta kerrallaan eli nyt vuoden 2023 loppuun.

Keitele-Museon kalustohalli valmistui Suolahden vanhalle asemalle tammikuussa 2020. Tässä vaiheessa siihen ei vielä toteutettu lämmintä osaa eikä huoltomonttua. Tänä talvena museon lättähatut eivät olleet aikaisempien talvien tapaan enää Mikkelissä, vaan ne odottivat Suolahdessa hallin valmistumista. Halli on rakennettu aikaisempien raiteiden päälle; pieniä siirtoja raiteisiin jouduttiin kuitenkin tekemään.

Pietarin radan 150-vuotisjuhlien suunnitelmat ovat tarkentuneet. Rata valmistui kokonaisuudessaan 11.9.1870, joten varsinainen juhlapäivä osuu perjantaiksi 11.9.2020. Asematapahtumia höyryjunaliikenteineen järjestetään 10.9. Kouvolassa, Lahdessa ja Riihimäellä. Pietari–Helsinki ”retrojuna” ajetaan 10.9.2020 kolmessa osassa. Pietarista Viipuriin Sortavalan retrojunan ja mahdollisesti Tolstoin vaunuista koostuvaa junaa vetää СО (SO) -höyryveturi. Viipurin asematapahtuman jälkeen vieraat siirtyvät Allegrolla Kouvolaan, jonne saavutaan klo 13.43. Kouvolasta jatkaa klo 14.50 suomalainen Hr1 1021 -vetoinen juhlajuna Riihimäen kautta Helsinkiin. Juhlajuna Helsingistä Pietariin 11.9.2020 ajetaan tupla-Allegrolla. Tapahtumiin liittyen ajetaan myös muuta museojunaliikennettä. Korona-viruspandemian takia juhlallisuudet siirtyvät kuitenkin vastaavaan viikonvaihteeseen vuonna 2021.

Vossloh HSG-City (= High Speed Grinding City) -kiskonhiontakone tuotiin 19.12.2019 Tampereen raitioteiden varikolle Hervantaan. Tampereen Raitiotie Oy on ostanut koneen. Sitä vedetään aivan aluksi kiskopyöräkaivinkoneella, mutta myöhemmin raitioteiden Unimog-kalustolla.

Tampereen raitioteiden prototyyppivaunun toimitus viivästyi kaavaillusta tammikuusta (21.1.2020) useamman kuukauden. Vaunu saapuu Tampereelle loppukeväällä, todennäköisesti toukokuussa. Kesällä sillä aloitetaan testiajot Hervannan ja Turtolan välillä. Myös Tampereen ensimmäinen sarjavaunu näkyy tänä vuonna katukuvassa. Vaunuja ajavat aivan aluksi Škoda Transtechin kuljettajat, mutta loppuvuonna alkaa tekninen koeliikenne, ja siinä vaiheessa Tampereen raitiovaunujen kuljettajiksi valitut ajavat vaunuja. VR rekrytoi liikenteenohjaajat ja kuljettajat. Tekninen koeliikenne alkaa loppuvuonna myös keskustassa, aina Pyynikintorille asti. Uudelleen rakennettu Hämeensilta saa kiskot syksyyn 2020 mennessä.

TW 6000 -tyypin Linke-Hofmann-Buschin (LHB) vuonna 1981 valmistama Stadtbahn-vaunu tuotiin 22.2.2020 radan koevaunuksi Tampereelle. Kyseinen vaunu on Linke-Hoffmann-Buschin (LHB) valmistama TW 6000 -sarjan vaunu, jota on valmistettu 260 kpl vuosina 1974–1993. Tällä korkealattiaisella vaunulla voi taittoportaiden ansiosta pysähtyä sekä tavallisille raitiovaunupysäkeille että metrolaiturikorkuisille asemille. Hannoverin raitioliikenteessä ÜSTRAn numerolla 6148 käytössä olleen vaunun käytön päätyttyä se myytin Škoda-Transtechille. Se tuotiin Tampereelle ratajärjestelmän testausta varten, sillä Otanmäessä tehtävän ensimmäisen Tampereen vaunun toimitus viivästyy suunnitellusta toukokuulle. Hannoverin vaunulla testataan koko ratajärjestelmän toimivuus mukaan lukien rata vaihteineen, sähköjärjestelmät, aukean tilan ulottuma, asetinlaitteet ja liikennevaloetuudet. Näin ensimmäisen Articin saapuessa Tampereelle päästään suoraan vaunujen koeajoihin, kun osa ratajärjestelmästä on jo käyttöönotettu. TW 6000 -sarjan kaksisuuntavaunun pituus kytkimineen on 28,28 m ja leveys 2,4 m. Koska Tampereelle toimitettavat Articit ovat kyseistä vaunua pidempiä (37,3 m) ja leveämpiä (2,65 m), tehdään Hannoverin vaunuun erillisiä ulokkeita, jotta vaunun leveys vastaa toimitettavia vaunuja. Lisäksi vaunua kuormitetaan 18 tonnin lisäpainolla, jotta sen akselipaino vastaa tulevia vaunuja sekä vaunuun vaihdetaan kytkimet, jotta sen voi tarvittaessa kytkeä Articeihin. Ennen 3.3. pidettyä esittelytilaisuutta raitiovaunu teipattiin ratikan brändiä mukaileviin huomioväreihin. Jo ennen mediatilaisuutta vaunua on liikutettu varikolla, mutta varsinaiset koeajot alkavat 16.3. varikolla ja 18.3. Hermiankadulla. Koeliikenteen ensimmäinen osuus ulottuu varikolta Insinöörinkadun kautta Turtolan pysäkille. Rata ajetaan aluksi läpi kävelyvauhtia ja vähitellen nopeutta nostetaan radan maksiminopeuteen asti (osuudesta riippuen 15–70 km/t). Koeajot suoritetaan viikoilla 12–15, mutta vaunu lienee Tampereella ainakin syyskuuhun asti, jolloin toinen Articeista saapuu. Toistaiseksi vaunun myöhempi tulevaisuus on avoinna.

Tampereen raitioteillä vignol-kiskoisilla raiteilla käytetään kiskopainoa 49E1 sekä vaihteita YV49-25-1:2,28, YV49-25-1:4 ja YV49-50-1:6. Niissä on betoniset vaihdepölkyt Sk12-kiinnityksillä, IBAV-VAE -vastakiskonkiinnitykset ja sähköhydrauliset Unistar CSV 24 -vaihteenkääntölaitteet. Kieliprofiili on 49E1A1 ja vastakiskoprofiili 33C1. Kiskojen ja vastakiskojen teräslaatu on R260; kielisovituksissa käytetään sekä kielikiskoina että tukikiskoina R350HT-laadun kiskoja. Urakisko-osuuksilla käytetään 60R2-kiskoa ja 25 metrin säteellä risteyssuhdetta 1:2,28. Vaihteet on toimittanut itävaltalainen Voestalpine.

Raide-Jokerilla on jo käynnissä suuria siltatöitä. Herttoniemen radan entinen silta korvataan uudella ja Lahden moottoritien ylittävä silta on jo pitkällä. Pikaraitiotien ensimmäinen koeraideosuus on rakennettu jo viime syksynä Vermon raviradan kupeeseen. Nämä ovat Espoon ensimmäiset raitiotiekiskot.

UUTISIA ULKOMAILTA

Viro

Päivittäisen Moskova–Pietari–Tallinna-yöjunan kulku muutettiin kolmesti viikossa kulkevaksi 7.2.2020 alkaen. Tuolloin junan 034/033/0005 lähtöpäiviksi Moskovasta tulivat pe–su ja junan 0004/034/033 Tallinnasta la–ma. Sesonkiaikoina 29.4.–10.5. ja 29.5.–31.8. junat kulkevat taas jokapäiväisinä.

Riisiperen ja Turban välinen kuuden kilometrin pituinen uudestaan rakennettu rautatie avattiin liikenteelle 8.12.2019. Välillä kulkee nyt 11 matkustajajunaparia päivässä. Entisellä Riisiperen pääteasemalla kääntyy päivittäin kaksi junaparia, joten kokonaisuudessaan Keilasta alkavalla radalla liikennöi 13 junaparia. Suurin sallittu nopeus on 140 km/t. Rata on osa entistä Haapsalun rautatietä. Suunnitelmat radan jatkosta Haapsaluun ja edelleen Rohukülaan ovat käynnissä.

Eesti Raudteen on tarkoitus siirtyä ETCS-kulunvalvontajärjestelmään vuosina 2025–2027. Ratkaisuksi on valittu ETCS:n taso 1. Toinen suuri projekti on sähköistäminen Tallinnasta Narvaan, Valgaan ja Koidulaan 2028 mennessä. Ratajohdon jännite tulee olemaan Tallinnasta itään 25 kV vaihtovirtaa, mutta sieltä länteen säilytetään toistaiseksi 3 kV tasavirran järjestelmä. Tallinnan pääasema Balti jaam jää myös 3 kV:n jännitteelle, joten idästä sinne ajettaessa operaattoreilta vaaditaan kaksijännite- tai diesel/sähkö-kaksikäyttövetureita. Uusia 25 kV syöttöasemia rakennetaan kahdeksan. Sähköistettävien ratojen mitoitusnopeus on 160 km/t. Vain tavaraliikenteen käyttämä poikittaisrata Koidulasta Valgaan pysyy dieselkäyttöisenä, kuten myös Edelaraudteen radat Tallinnasta Viljandiin/Pärnuun.

Operailin C36-7i -vetureita on muutettu uuden brändin mukaisiin väreihin. Entinen leveä keltainen raita ja päädyn keltainen alue on korvattu sinisellä. Yhtiön nimi on kyljessä suuraakkosin ja logo on veturin keulassa ja ohjaamon sivuseinissä.

GO Rail kouluttaa höyryveturinkuljettajia. Talvella vallitsevan pienemmän työmäärän ansiosta voidaan halukkaita kuljettajia irrottaa koulutukseen. Tähän asti höyrypäteviä kuljettajia on ollut kirjoilla vain yksi. Koulutus mahdollistaisi Viron ainoan käyttökuntoisen leveäraiteisen höyryveturin, L-3297 Kasparin, liikennöinnin jatkumisen.

GO Rail on alkanut vetää tavarajunia myös Esti Raudteen rataverkolla. Sen lisäksi kesällä on jälleen näköpiirissä tavaraliikennettä Pärnuun.

Tallinn-Väiken varikolla sijaitseva Ühinenud Depood on työllistynyt hyvin eri rautatieyhtiöiden liikkuvan kaluston korjausten ansiosta. Pääasiassa varikolla korjataan satamien ja muiden pienten operaattoreiden vetureita, mutta usein myös Eesti Raudteen radanpitoon liittyvää kalustoa.

Tallink, Infortar ja Tallinnan kaupunki perustavat yhteisyrityksen, jonka tarkoitus on Linnahallin kehittäminen. Tallink perustaisi paikalle lauttasataman. Samaan yhteyteen tulisivat myös hotelli, kokous- ja kauppakeskus. Satamaan siirtyisivät D-terminaaliin nyt liikennöivät Suomen-lautat. Tallinnan satama puolestaan suunnittelee A- ja D-terminaalit yhdistävän kevyen liikenteen sillan rakentamista. Nähtäväksi jää, mitä suunnitelmat vaikuttavat aiemmin ajateltuun raitiotien rakentamiseen Tallinnan satamaan.

Tallinnan CAF Urbos -raitovaunuissa otettiin 1.1.2020 alkaen käyttöön ilmainen nettiyhteys matkustajille. Samasta päivästä alkaen kaupungin linja-autoliikennettä pyritään nopeuttamaan siten, että bussit pysähtyvät jättämään matkustajia vain heidän painettuaan STOP-nappia. Aiemmin bussit pysähtyivät aina joka pysäkillä.

Pauliine-kahvilaraitiovaunu peruskorjaus on kärsinyt rahapulasta. Kuluvana vuonna vaunun kori kuitenkin maalattaneen.

Ruotsi

Haaparannan aseman uuden kotimaan liikenteen matkustajalaiturin pitäisi valmistua syyskuussa 2020 aivan asemarakennuksen kupeeseen. Henkilöliikenteen Haaparantaan on tarkoitus alkaa viimeistään huhtikuussa 2021.

Vy Tåg AB on voittanut Tukholman ja Pohjois-Ruotsin välisen yöjunaliikenteen kilpailutuksen. Liikenne siirtyy SJ:ltä norjalaisen Vyn (entinen NSB) omistamalle Vy Tåg -yhtiölle 13.12.2020. Vy Tåg on entinen Tågkompaniet, joka jo parikymmentä vuotta sitten voitti ensimmäisen kerran kyseisen liikenteen.

Norja

Vy eli entinen NSB on voittanut Bergenin radan eli ”Liikennepaketti Lännen” kilpailutuksen. Vy oli hävinnyt kaksi aikaisempaa kilpailutusta – ”Liikennepaketti Etelän” Stavangerin suuntaan brittiläiselle Go-Aheadille ja ”Liikennepaketti Pohjoisen” Ruotsin SJ:lle. Bergenin radan yhdeksänvuotisen sopimuksen mukainen liikenne alkaa joulukuussa 2020.

Norjan valtion rataverkko on tarkoitus varustaa kokonaisuudessaan 2034 mennessä ETCS tason 2 kukunvalvontajärjestelmällä. Koko maahan tulee yhtenäinen Siemensin toimittama ratainfrajärjestelmä, kaikkeen liikkuvaan kalustoon tulee Alstomin veturilaitteet ja liikenteenohjausjärjestelmän toimittaa Thales. Koko maa saa siten yhteneväiset järjestelmät, jotka mahdollistavat liikenteenohjauksen yhdestä keskuksesta. Nykyiset noin 300 rataverkon asetinlaitetta korvataan yhdellä asetinlaitteella! Tiedonsiirto tapahtuu langattomasti. Yhteensä noin 400 vetoyksikköön asennettavien veturilaitteiden hankintaan liikennöitsijät saavat noin 50 % taloudellisen tuen. Ratkaisun myötä kiinteät opastimet poistuvat radoilta. Museoliikenne onnistuu vain niin, että junan edessä on ETCS-veturilaitteella varustettu johtoveturi tai itse museovetureihinkin asennetaan ETCS-laitteet.

Tanska

DSB uusii varikkojärjestelynsä täydellisesti. Toimintoja siirretään suurelta osin pois Kööpenhaminan kupeesta uusille varikoille Fredericiaan, Næstvediin ja Aarhusiin. Kööpenhaminankin varikko rakennetaan täysin uudestaan, entisen paikan kupeeseen, mutta pienempänä. Næstvediin uusi varikko tulee olemaan kaikkein suurin. Sinne siirretään vetureiden ja vaunujen kunnossapito. Toiminta alkaa siellä 2025. Frederician uusi varikko otetaan käyttöön 2023 ja Aarhusin 2027. Täysin uusilla tiloilla DSB tähtää koko nykyisen ja hankittavan liikkuvan kaluston suureen käyttövarmuuteen.

Saksa

Deutsche Bahn on valinnut Nokian 5G-verkkonsa kehittäjäksi. Tähtäimenä on liikenteen automatisointi. Ensimmäisenä liikenne on tarkoitus aloittaa ensi vuonna 23 km pitkällä osuudella Hampurin S-Bahnin linjalla 21 Berliner Torista Bergedorfiin. Aluksi kuljettajat pysyvät mukana valvojina. Myös Ranskan SNCF on valinnut Nokian kehityskumppanikseen tulevia radiojärjestelmiä kehitettäessä.

Wernigerodeen on rakenteilla uusi höyryveturikonepaja, jonka odotetaan valmistuvan keväällä 2021. Harzer Schmalspurbahnin konepajassa tullaan luonnollisesti täyskorjaamaan ennen kaikkea rautatien omia höyryvetureita, Ensimmäisten korjausten odotetaan valmistuvan uudessa konepajassa 2022. Siitä on tarkoitus toteuttaa myös matkailunähtävyys siten, että matkailijat voivat seurata lasiseinän takaa veturitöitä.

Virkkalan–Ojamon radan Krauss-veturin kunnostus liikenteeseen etenee hyvin. Uuden kattilan valmistus aloitettiin Wetzlarissa 7.1.2020. Kattilan odotetaan valmistuvan huhtikuun 2020 aikana. Veturin alustan kunnostus on puolestaan käynnissä Sauerländer Kleinbahnin tiloissa. Huonoon kuntoon päässyt veturi myytiin 2016 Suomesta Saksaan. Sen raideleveys on 1000 mm.

Luxemburg

Luxemburg tarjoaa 1.3.2020 alkaen täysin ilmaisen joukkoliikenteen (pl. ykkösluokan liput) koko maassa. Naapurimaista pendelöivien määrä on lisääntynyt 20 vuodessa 140 %, joten kulkijoita riittää. Muutos lisää valtion julkisen liikenteen kuluja alle 10 %. Kokonaisuuteen kuuluu myös sekä Park-and-Ride -pysäköintipaikkamäärän että pyörätieverkoston kaksinkertaistaminen. Pääkaupungin ja Eschin välillä otetaan vuoteen 2035 mennessä käyttöön pikaraitiotie, jolla suurin nopeus on 100 km/t.

Sveitsi

Sveitsissä julkaistaan edelleen painettu aikataulukirja, jossa ovat kaikki rautatiet, laivat ja vuoristoradat (funikulaarit, köysiradat ja hammasradat). Kirjan layout muuttui kuitenkin täysin 2020 versiossa. Entisen ”taskuaikataulun” sivukoko kasvoi A4:ään, eli kirjan koko avattuna on nyt huikeat A3. Tämä ei sovellu enää matkustuskäyttöön. Syynä on, että SBB toimittaa nyt taulukkoaikataulut muodossa, joka vaatii paljon entistä enemmän tilaa eli käytännössä A4:n.

Sveitsissä otetaan käyttöön toinenkin höyrylumilinko Rhätische Bahnin Xrot d 9213:n lisäksi. Rhätische Bahn hankki 1913 kaksi höyrylumilinkoa (R11 ja R12) pääverkolleen ja silloin vielä omana yhtiönään toiminut Berninabahn 1910 ja 1912 lingot R1051 (nykyinen Xrot d 9213) ja R1052. Nyt myös R12:n kunnostus on valmistunut Dampfbahn Furka-Bergstrecken (DFB) toimesta ja sitä saatetaan käyttää jo loppukeväällä radan avaamisessa lumesta. DFB liikennöi vain kesäkautena. Kolmas linko eli R1052 on puolestaan Blonay–Chamby-museoradalla, mutta ei käyttökunnossa. Neljästä höyrylumilingosta vain R11 on romutettu.

Venäjä

Pietarin alueen lähiliikennejunien määräasemanäyttöihin ovat venäjän lisäksi kieliksi tulleet myös suomi ja englanti. Kielet vuorottelevat näytössä.

Höyryveturivetoinen liikenne Sortavalan ja Ruskealan välillä jatkuu tänä vuonna päivittäin. Juna lähtee Sortavalasta klo 10.40 Pietarista Viipurin kautta saapuneen aamujunan saavuttua. Illalla juna palaa Sortavalaan klo 18.35, jolloin sieltä on hyvät vaihtoyhteydet Viipuriin (ja edelleen Allegrolla Helsinkiin) ja Pietariin. Ruskealasta kulkee myös suoria makuu- ja lepovaunuja (”platskart”) Moskovaan. Ne vedetään Ruskealan ja Sortavalan välillä normaalissa höyryjunassa ja lienevätkin maailman ainoat säännöllisesti höyryveturilla vedettävät normaaliliikenteen makuuvaunut. Myös nämä vaunut ovat saaneet Ruskeala Ekspress -värityksen. Koska liikenteessä käytettävät veturit eivät mahdu Sortavalan entisiin VR:n talleihin, säilytetään ne lämpiminä ulkosalla ympäri vuoden.

Pietarin Suomen rautatiemuseossa avataan 11.9.2020 Helsinki–Pietari-rautatieyhteyden erikoisnäyttely. Näyttely jakaantuu pitkälle digitaalisesti toteutettuun näyttelytilaan sekä esineistönäyttelyyn. Esillä on ollut myös Pietarin radan replika-vaunun toteuttaminen. Museota kehitetään muutoinkin jatkuvana prosessina. Siellä avattiin 19.12.2019 matkustajavaunun sisustusta jäljittelevä kahvila-ravintola.

Pietari–Moskova-suurnopeusradan rakentamisesta tiedotettiin 2019 lopulla. Sen mukaan rakennustyöt painottuvat vuosille 2022–2025 ja radan pitäisi olla valmis 2026 lopussa. Pietarin uusi kehärata on vielä suunnitteluasteella, mutta se voisi valmistua samanaikaisesti Moskovan radan kanssa. Reitille on suunniteltu suurnopeusrataa jo 1980- ja 1990-luvuilla, mutta silloin projektit eivät edenneet rakentamisasteelle, vaan edelle meni olemassa olevan radan kunnostus. Nyt matka-ajaksi suunnitellaan 2 tuntia 40 minuuttia; tällä hetkellä nopeimmat Sapsan-vuorot käyttävät välillä 3 tuntia 30 minuuttia. Pietarin uuden kehäradan myötä Venäjällä on esitetty joskus tulevaisuudessa viidessä tunnissa ajettavaa päiväjunavuoroa Helsingin ja Moskovan välille.

Tasoristeys-palstan aineiston ovat toimittaneet tällä kertaa: Timo Ahlroth, Aarne Alameri, Mikko Alameri, Timo Hennala, Veikko Järvinen, Timo Koskela, Jyrki Längman, Matti Mesimäki, Roland Molz, Seppo Mäkitupa, Risto Nihtilä, Markku Nummelin, Larissa Papunen, Kimmo Pyrhönen, Pekka Rautanen, Kalle Renfeldt, Sakari K Salo, Jonne Seppänen, Teemu Sirkiä, Petri Tuovinen, Mikael Vainio, Jarkko Voutilainen ja Lari Åhman.