Artikkelihaku

Resiina 3/2019

Kansi 3/2019

» Kuonakuoppia ja hiekanantolaitteita
» Kesäiset terveiset Karisalmelta
» Höyryvetureiden käyttö vuonna 2018

RESIINA 50 VUOTTA

Tasoristeys 1/2006

KALUSTOMUUTOKSET VR OSAKEYHTIÖSSÄ MARRAS-JOULUKUUSSA 2006

Muutetut vaunut
  • 1 Koev-v sarjaan BMo
  • 22 Ocpp sarjaan Sp
  • 5 Sfc sarjaan BMo
Poistetut vaunut
  • 1 BE (0712)
  • 3 BG
  • 1 BGo
  • 10 BH
  • 1 BO
  • 5 BS
  • 3 BSo
  • 1 BSoek
  • 1 BSvs
  • 1 BT (01196)
  • 4 BXG
  • 6 BXH
  • 2 BXT
  • 1 Em (2184)
  • 4 Fh (3308, 3317, 3321 ja 3327)
  • 3 Gbk
  • 7 Gbkk
  • 2 Gbl
  • 6 Gblk
  • 1 Gbly
  • 39 Hbi
  • 29 Hka
  • 7 Hkb
  • 1 Hkba
  • 7 Hpy
  • 1 Kas
  • 3 Koev
  • 2 Mas
  • 4 Mav
  • 1 Ob
  • 5 Obe
  • 1 Occ
  • 1 Occp
  • 4 Oce
  • 9 Ome
  • 25 Soa
  • 6 Soek
  • 1 Sof
  • 2 Son
  • 1 Sord
  • 13 Sos
  • 1 Sp
  • 8 Tabd
  • 18 Tad
  • 11 Taimn
  • 9 Uac
  • 3 Uact
  • 1 Uao
  • 6 Uaz
  • 14 XG
  • 3 XGo
  • 8 XH
  • 3 XT
Poistetut veturit
  • Dv16 2028, 2037 ja 2040.

Sr1 3112 on muutettu 140 km/h veturiksi 13.11.2005. Aikaisemmin sen välitys salli 160 km/h. Muuttamatta ovat enää veturit 3102 ja 3107.

Dv15-vetureista viimeiset VR:n käytössä olleet kuusia yksikköä sekä kuusi ensimmäisenä hylättyä Dv16-veturia romutettiin Hyvinkään konepajalla loka–marraskuussa 2005. Romutetut Dv15-veturit olivat 1973, 1977, 1978, 1986, 1995 ja 2007 sekä Dv16:t 2013, 2014, 2017, 2029, 2032 ja 2035. Myös veturi 2019 on hylätty, mutta se ei ehtinyt vielä romutukseen. Dv16 2037 hylättiin puolestaan marraskuussa 2005 ja 2028 sekä 2040 joulukuussa. Näin ollen Dv16-vetureita on VR:llä käytössä enää 19. Dv15-vetureita on jäljellä vain viisi, yksi Haapamäellä museoveturina, yksi Kuusankoskella tehdasveturina ja kolme (joista yksi on Vv15) Imatran Veturipalvelu Oy:llä. Lokakuussa 2005 Dv16-vetureita siirrettiin varikoilta toisille seuraavasti: 2022 Tku->Hki, 2030 Tku->Tpe ja 2031 Tku->Tpe.

Dr14-veturit on kaikki saneerattu Hyvinkään konepajalla. Viimeisenä valmistui joulukuun 2005 puolivälissä 1864. Marras-joulukuun aikana asennettiin Hyvinkäällä JKV-laitteet aikaisemmin saneerattuihin vetureihin 1851, 1867, 1873 ja 1874. Myös yhdeksässä ensimmäisessä saneeratussa veturissa 1852, 1853, 1855, 1858, 1862, 1865, 1868, 1869 ja 1872 on JKV-laitteet. Siten Dr14-vetureista on vielä 11 ilman JKV-laitteita. Veturi 1863 siirrettiin lokakuussa 2005 Pieksämäeltä Kouvolan kirjoihin.

Dr16-veturit liikennöivät jälleen matkustajaunissa Oulun ja Kemin välillä, kun Kolarin junien veturinvaihdot siirtyivät 8.1.2006 alkaen Kemistä Ouluun. 

Tve4-veturit 507, 511 ja 513 siirrettiin lokakuussa 2005 Pieksämäeltä Kouvolan kirjoihin.

Sm3-junille asetettiin 15.11.2005 väliaikainen nopeusrajoitus 160 km/h. Se rajattiin 24.11.2005 alkaen vain kaksinajossa oleviin juniin. Suuremmilla nopeuksilla kahden virroittimen yhteisvaikutuksen sähköradan ajolankaan synnyttämien dynaamisten voimien on todettu rikkovan sähköradan kiristyskenttien eristimiä. Seurauksena on ollut mm. ajolangan putoamisia ja sitä kautta liikennehäiriöitä. Eristimien muutostyö uudentyyppisiksi käynnistettiin välittömästi. Työ vienee kevääseen, jolloin nopeudet voitaneen palauttaa kaikkialla normaaliksi. Turengissa tehtiin 20.12.2005 kokeita, joissa uusien ja vanhojen eristimien käyttäytymistä selvitettiin tarkasti. Oikoradalla on jo alun perin uudentyyppiset kiristyskenttien eristimet.

Sm3-juna nro 16 sai RHK:n käyttöluvan 30.8.2005 ja aloitti tämän jälkeen kaupallisen liikenteen. Juna nro 17 sai vastaavan luvan 1.11.2005. 

Sm4-junien toteutuneet käyttöönottopäivät ovat seuraavat (runko 63xx + 64xx): 

  • 1 9.9.1999
  • 2 9.9.1999
  • 3 13.9.1999
  • 4 10.9.1999
  • 5 8.9.1999
  • 6 7.9.1999
  • 7 17.9.1999
  • 8 13.9.1999
  • 9 23.9.1999
  • 10 29.10.1999
  • 11 30.7.2004
  • 12 2.9.2004
  • 13 2.9.2004
  • 14 5.10.2004
  • 15 17.9.2004
  • 16 9.11.2004
  • 17 12.11.2004
  • 18 1.12.2004
  • 19 15.12.2004
  • 20 15.12.2004
  • 21 25.5.2005
  • 22 17.12.2004
  • 23 17.12.2004
  • 24 31.12.2004
  • 25 14.1.2005
  • 26 26.1.2005
  • 27 11.2.2005
  • 28 18.2.2005
  • 29 7.4.2005
  • 30 21.4.2005

Dm12-liikenne aloitettiin Joensuun ja Nurmeksen välillä 7.11.2005 klo 12. Ensimmäinen moottorivaunujuna oli H 861 Joensuusta klo 12.00 kalustonaan  4404. Kun monikäyttölupa oli saatu joulukuun alussa, ajettiin viikonloppuvuorot kahdella yksiköllä. Dm12-liikenne Ylivieskan ja Iisalmen välillä alkoi kuukautta myöhemmin 7.12.2005. Ensimmäinen juna oli H 491 Iisalmesta klo 5.50, nytkin vaunu 4404. Lisäksi aloituspäivänä Ylivieskan ja Nivalan välillä ajettiin lehdistölle erillinen juhlajuna Dm12 4407:llä. Savonlinnan ja Parikkalan välillä moottorivaunuliikenne alkoi 8.1.2006. Ensimmäinen juna oli H 742 klo 9.25 Savonlinnasta. Vaunuina olivat 4408 + 4407. Seuraavana päivänä ajettiin vaunulla 4008 lehdistö- ja kutsuvierasjuna Savonlinnan ja Retretin välillä. Hangon radan ja Tampere–Haapamäki-reitin (alustavasti 6.3.2006) jälkeen viimeisenä moottorivaunut otetaan käyttöön Jyväskylä–Seinäjoki-reitillä 3.9.2006, tosin Haapamäen ja Seinäjoen välillä ajetaan Tampereen junapari 427/422 jo aikaisemmin moottorivaunulla. Jyväskylä–Seinäjoki-reitin junat tullaan ajamaan Dm12:lla vain maanantaista torstaihin. Viikonloppuisin välillä kulkevat jatkossakin veturijunat, ja silloin suorina Vaasaan asti. Vuoden 2005 lopulla moottorivaunuilla oli melkoisesti teknisiä ongelmia. Ainakin 28. ja 29.12. suurin osa kaikkien kolmen reitin moottorivaunuvuoroista oli korvattu veturijunilla. Nurmekseen ajettiin pelkästään veturijunilla aina 8.1.2006 asti.

Pendolino-liikenne alkoi Joensuussa 7.11.2005. Aamuisin Pendolino S 18 lähtee kello 5.27 ja on perillä Helsingissä 10.26. Takaisinpäin Helsingistä pääsee S 17:llä kello 14.00 ja perillä Joensuussa ollaan 19.22. Matka-aika takaisin päin on siis 5 h 22 min, johtuen siitä että Pendolino laitettiin kulkemaan Joensuu–Helsinki- reitille kesken aikataulukauden. Vaikka juna on tarkoitettu tulemaan Kouvolasta Helsinkiin yhteenkytkettynä Savon Pendolinon kanssa, on junat ajettu käytännössä talviaikana hyvin usein erillisinä. Pendolinot liikkuivat myös aiemmin Joensuussa. Ensimmäinen käynti tapahtui koulutuskäytön merkeissä 10.–14.10.2005.

Helsinki–Pietari-reitin nopeaan liikenteeseen, joka alkaa noin 2010–2011, on ollut esillä kaksi junatyyppiä: Alstomin uuden sukupolven Pendolino sekä Siemensin Velaro. Jälkimmäisellä Siemensillä on aiesopimus Venäjän liikenteeseen, mutta hanke lienee hankaluuksissa. Alstom on jo saanut Suomen ja Venäjän hyväksynnät Pendolinon tekniselle erittelylle. Näitä junia ennen nykyinen Sibelius on tarkoitus muuttaa IC-kalustolla ajettavaksi. Sitä varten 11.5.–6.8.2005 Venäjällä koeajoissa ollut IC-kalusto (ks. Resiina 4/2005) vietiin vielä uudelleen kokeisiin  15.1.–8.2.2006 väliseksi ajaksi.

Tk3 1150 veti Suolahdesta joulun avausjunan Jyväskylään 19.11.2005. Helsingissä joulupukki on tullut joulukauden avajaisiin nyt jo kahdesti peräkkäin junan sijasta veteraaniraitiovaunulla nro 339.

Ome-malmivaunuja saneerataan Pieksämäen konepajalla ainakin 70 vaunun sarja. Ensimmäiset uudistetut vaunut otettiin kaupalliseen liikenteeseen marraskuun 2005 alussa. Vaunut erottuvat hyvin saneerattomista vaunuista tummansinisen värin johdosta. 

Kaksikerroksiset autonkuljetusvaunut otettiin käyttöön myös Turusta lähtevässä liikenteessä 2.12.2005. Asemalle valmistui juuri liikenteen alkuun uusi kaksikerroksinen ajosilta vanhan autonkuormausvaunun käyttöön perustuvan sillan viereen. Vanha silta jää jäljelle.

Kaksikerroksisen Edm-makuuvaunn julkinen esittely pidettiin Helsingin asemalla 12.1.2006. Esillä oli vaunu 28503. Vaunuja on käytetty 1.2.2006 alkaen Helsingin ja Rovaniemen välillä junissa P 61 ja P 68. Loppukesään asti junaparissa on myös vanhoja makuuvaunuja. Kaikki 20 uutta vaunua on tarkoitus saada liikenteeseen vuoden 2006 loppuun mennessä. Vanhin 36 makuuvaunun sarja poistuu käytöstä 2006–2007. Uudemmat vaunut peruskorjattaneen.

Fot-konduktöörivaunuja on muutettu Fots-vaunuiksi. Konduktöörin hyttiin on asennettu mm. junan infojärjestelmän ohjauskeskus. Yksi ikkuna on muutettu keskieurooppalaiseen tapaan auki laskettavaksi konduktöörin tähystämisen helpottamiseksi. Vuoden 2006 alussa Fots-vaunuja oli neljä.

A16-ajojohdon mittausvaunu on poistettu käytöstä vuoden 2005 lopussa. Sen rungolle rakennetaan täysin uusi mittausvaunu. Vaunu valmistunee vuoden 2006 lopussa. Uusi vaunu on jo nimetty Elliksi.

Gfot-autonkuljetusvaunuja on ollut romutuksessa viime kuukausina yhteensä 12 vaunun sarja. Liikenteeseen jäänee siten 12 vaunun uudempi sarja.

Eil-lähiliikennevaunujen muutostyöt 160 km/h nopeudelle ovat valmistuneet. Viimeisin uusittu vaunu 20207 valmistui joulukuun 2005 lopussa.

Puukoriset makuuvaunut, jotka ovat seisseet Pasilassa, on myyty Kuusakoski Oy:lle romutettaviksi. VR:lle ei jäänyt siten jäljelle yhtään tällaista vaunua. 

Marskin salonkivaunu, joka on muistomerkkinä Mikkelin asemalla, peruskorjataan 2006–2007. Se saa oman laiturin ja suojakatoksen matkakeskuksen rakentamisen yhteydessä. Vaunu on auki yleisölle vuosittain 4. kesäkuuta puolustusvoimien lippujuhlapäivänä, ei kuitenkaan nyt 2006.

Hiljaiset matkustajaosastot, joissa ei esim. saanut käyttää kännykkää, lopetettiin vuoden 2006 alussa vuoden kestäneen kokeilun jälkeen.

Tavaravaunuja VR Cargo on romuttanut vuonna 2005 noin 400. Romutusta on tapahtunut useilla paikoilla. Ajokelvottomat vaunut on romutettu seisomapaikallaan ns. pystyyn. Esimerkiksi Haapamäellä näin on romutettu parikymmentä vaunua. VR pyrkii samalla rajoittamaan mahdollisuutta, että tavaravaunuja joutuisi kilpailijoiden käsiin, kun rataverkko avataan kilpailulle vuoden 2007 alussa.

Talgo on myynyt tavaravaunuvalmistuksena K Industrier Ab:lle Ruotsiin. K Industrier saa Talgolta 15 valmiiksi kehiteltyä tavaravaunutyyppiä, esimerkiksi autonkuljetusvaunuja. Vaunut myydään ja valmistetaan nyt Otanmäen sijasta Malmössä. Yhtiö tarjoaa markkinoille nyt 26 erilaista tavaravaunutyyppiä. Talgo keskittyy yksinomaan henkilöliikennekalustoon. K Industrier sekä VR:n Pieksämäen konepaja ovat nyt pohjoismaiden ainoat tavaravaunujen valmistajat. Aikanaan Otanmäen kiskokalustotehdas perustettiin nimenomaan valmistamaan suurissa sarjoissa tavaravaunuja, ennen kaikkea Neuvostoliittoon. Talgon tulevaisuuteen vaikuttaa merkittävästi mistä Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy/Huvudstadsregionens Tågpark Ab tulee tilamaan ensi kesänä uudet lähiliikennejunat. Junien tarjousten jättöpäivä oli 11.1.2006. Talgo-konsernin omistus on siirtymässä 49,9 prosentin osuudella amerikkalaiselle sijoitusyhtiölle Lehman Brothersille. 

T 3253:n Dv12-veturi putosi kokonaan kiskoilta Peräseinäjoella 31.10.2005 iltapäivällä. Jalasjärvi–Seinäjoki-välin liikenne hoidettiin muutama tunti busseilla. Ensimmäisenä vauriopaikan läpi pääsi S 46.

Tampereen asetinlaite mykistyi lauantai-iltapäivällä 19.11.2005 noin kello 16. Tämän seurauksena vaihteita ei saatu käännettyä eikä kulkuteitä turvattua. Junat myöhästelivät n. ½-1 ½ -tuntia. Esimerkiksi H 425 Haapamäelle peruttiin kokonaan ja tieto matkustajajunaan tuli vasta 17.15. Kuulutukset ja poikkeustilanteen hoito ei sujunut lainkaan mallikkaasti ja matkustajainformaation taso oli surkeaa. Pendolinot näyttivät hyvän puolensa, kun muiden junien vaatimaa veturin ympäriajoa ei tarvinnut tehdä. S 94:nä tullut juna ajettiin takaisin Jyväskylään S 95:nä ja Helsingistä tullut S 95 muutettiin S 94:ksi vaihtamalla kaikki matkustajat Tampereella. S 95 tuli ääriään myöten täyteen, sillä IC2 180 oli peruttu. S 94 pääsi matkaan n. klo 17.30. Helsingistä tullut IC2-juna oli pitkään jumissa raiteella 1 ja lopulta kello 17:n jälkeen se saatiin lähtemään kohti Lielahtea, jossa veturi voitiin ajaa rungon toiseen päähän.

Säkylän sokeritehtaan juurikaskuljetukset junilla alkoivat syyskuun lopussa ja kestivät marraskuun jälkipuoliskolle. Junia tuli tehtaalle yhteensä 94 ja kussakin junassa oli sokerijuurikkaita noin 1000 tonnia. Tehtaan juurikastarpeesta junilla kuljetetaan 18 %. Useimpina öinä junia tuli kaksi, joinakin öinä vain yksi. Vaihtotyöt tehdään tehtaan omalla Tka6:lla.

Revontuli on Kouvolan ja Moskovan välillä viikoittain kulkevan konttijunan nimi. Juna lähtee Kouvolasta kohti itää joka maanantai. Onkohan tämä ensimmäinen maassamme erisnimen saanut tavarajunapari?

Rataverkon vapautuminen vuoden 2007 alussa on jo tuonut esille uusia halukkaita tavaraliikenteen operaattoreita. Ensimmäisenä turvallisuustodistusta on hakenut virolainen AS Spacecom. Yrityksellä on jo toimilupa Virossa, ja EU-säännösten mukaan se kelpaa muissakin unionin jäsenmaissa. Virossa yrityksellä on 12 dieselveturia. Yrityksen venäläinen omistaja harjoittaa laajaa liiketoimintaa omistaen mm. Suomeenkin jo liikennöivän Severstal-lentoyhtiön.

Ofotbanen AS on aloittamassa lähiaikoina kokojunaliikennöinnin Torniosta Kiirunaan. Tähän asti Boden–Haaparanta–Tornio-reitillä on liikennöinyt vain ruotsalainen Green Cargo. Norjalaisella Ofotbanen-yhtiöllä on mm. viisi Di3-sarjan Nohab-dieselveturia, joita nyt saattaa näkyä Suomessakin.

VR:n aikataulut muuttuvat melkoisesti oikoradan käyttöön oton myötä 3.9.2006. Pendolinojen pysähdykset poistetaan Hämeenlinnasta, mutta sen sijaan Tikkurilassa alkavat pysähtyä kaikki kaukojunat, myös Venäjän liikenteen junat. Matkustajajunien pysähdykset poistetaan Jalasjärveltä, Härmästä, Iistä, Kuivaniemestä ja Taavetista. Sinisistä teräsvaunuista koostuvat kotimaiset päiväpikajunat poistuvat kokonaan Helsinki–Toijala- ja Helsinki–Kouvola-osuuksilta. Sr1-veturien käyttö Helsingissä vähenee merkittävästi, koska veturivetoiset junat ovat valtaosaltaan vähintään 160 km/h kulkevia. Turun ja Oulun välille tulee suoria junia. Savonlinnan radalla lisätään 3.9.2006 merkittävästi matkustajajunaliikennettä viiteen junapariin; Karjalan radan kaukojunien ja Savonlinnan välille tulee hyvät vaihtoyhteydet. Savonlinnan liikennettä lukuun ottamatta moottorivaunuihin siirryttäessä liikennettä ei muualla tihennetä. Moottorivaunuliikennettä muutama vuosi sitten suunniteltaessa esillä oli nykyistä paljon parempi tarjonta. Haapamäen ja Seinäjoen väliltä vähenee yksi junapari (illan viimeinen meno pohjoiseen ja aamun paluu). Henkilöliikenne Rovaniemen ja Kemijärven välillä päättynee tai kaksinkertaistunee. Porin radalla alkaa kulkea vain taajamajunia IC:n jäädessä pois.

VR ja YTV ovat solmineet peräti vuoteen 2017 ulottuvan sopimuksen Helsingin lähiliikenteestä. Sopimukseen sisältyy mm. kesäliikenteen vähennykset eli vuorovälien harventaminen ruuhkaliikenteessä lomakautena. Jossain määrin myös sunnuntailiikennettä harvennettaisiin. Sopimuksen perusteella kaikki Sm2-junat saneerataan, eikä vain osa, kuten aikaisemmin oli suunniteltu. 

M/s Star Wind on myyty Viroon. Vuonna 1977 valmistunut junalautta siirtyi Silja Linelta Euro Shipping Oü:lle marraskuun 2005 alussa. Alun perin laiva oli nimeltään Rostock.  Alus on ollut Siljan tytäryhtiön Seawind Linen liikenteessä junalauttana Turku–Tukholma-reitillä vuoteen 2002 ja sen jälkeen rahti- ja matkustajalauttana Helsinki–Tallinna-reitillä. Laiva on saanut uuden nimen Vironia ja sitä on suunniteltu käytettävän Kotkan ja Viron Sillamäen välisessä liikenteessä. Matka-ajaksi tulee n. kuusi tuntia suuntaansa.

Mynämäki muutettiin miehittämättömäksi 7.11.2005 alkaen. Uudenkaupungin radan tavarajunien aikataulut järjestettiin niin, ettei Mynämäellä ole junien kohtaamisia.

Rautatieliikennepaikoissa on toteutettu jälleen melkoisia muutoksia. Seuraavat liikennepaikat on lakkautettu 1.12.2005 lukien:

  • Ukkola (rataosa Joensuu–Kontiomäki)
  • Tiensuu (Joensuu–Kontiomäki)
  • Kelvä (linjavaihde, Joensuu–Kontiomäki)
  • Pitkälahti (linjavaihde, Pieksämäki–Siilinjärvi)
  • Puntala (Luumäki–Parikkala)
  • Laikko (Luumäki–Parikkala)
  • Vihtavuori (Jyväskylä–Haapajärvi)
  • Valmet (linjavaihde, Jyväskylä–Haapajärvi)
  • Nurmeksen saha (linjavaihde, Joensuu–Kontiomäki)
  • Starckjohann Steel (linjavaihde, Lahti–Loviisan satama)
  • Metsä-Timber (linjavaihde, Orivesi–Haapamäki)
  • Suomivalimo (linjavaihde, Iisalmi–Kontiomäki)

Edellä mainituista Valmetin linjavaihde on siirretty kuuluvaksi Suolahden liikennepaikkaan, Nurmeksen sahan linjavaihde Nurmekseen, Starckjohann Steelin linjavaihde Lahteen ja Metsä-Timber  Vilppulaan. Suomivalimon linjavaihde on purettu jo aiemmin.

Seuraavien rautatieliikennepaikkojen sijainti on raiteistokaavioiden teon vaatimien mittausten yhteydessä tarkentunut tai sijainti on aiemmin ollut virheellinen. Virallinen sijainti on muutettu 1.1.2006 lukien. 

nimi (lyhenne suluissa) vanha sijainti uusi sijainti
Aittaluoto (Atl) 328+130 328+220
Isokangas – 431+744 431+759
Joroinen (Jor) 414+550 414+617
Jukajärvi (Jkj)*) 637+376 637+876
Kaipiainen (Kpa) 214+151 214+451
Kaleton (Ktn)*) 320+915 320+875
Keljo (Kej)*) 336+692 336+703
Kirjola *)– 384+495 384+483
Kontiomäki (Kon) 658+780 658+786 (Iisalmesta)
  918+935 918+911 (Oulusta)
(Nurmeksen suunnan km-sijainti 893+088 säilyy ennallaan)
Laukaa (Lau)*) 401+180 401+193
Lohiluoma (Luo)*) 463+718 463+619
Länkipohja (Läp)& 255+980 256+024
Metsäkansa (Msä) 155+968 155+811
Muurola (Mul) 948+464 948+494
Nastola (Nsl) 146+150 146+169
Olli (Olli) 45+740 45+734
Parkano (Pko) 428+029 428+002 (Niinisalosta)
(Tampereen suunnan km-sijainti 262+483 säilyy ennallaan)
Pello (Pel) 1002+804 1002+632
Pihlajavesi (Ph) 312+430 312+500
Pääskylahti (Pky) 484+939 484+913
Rautpohja *)– 372+841 372+829
Rumo (Rum)*) 827+603 827+614
Salla (Sll) 1121+347 1121+403
Soinlahti (Soa) 559+343 559+651
Syrjämäki (Ski) 341+474 341+621
Säkäniemi (Sä) 586+841 586+873 (Niiralasta)
  480+211 480+242 (Parikkalasta)
Särkisalmi (Smi) 535+892 536+082
Taipale (Te) 537+239 537+605
Torkkeli (Trk) 240+000 240+154
Tuuri (Tuu) 366+950 366+962
Törölä (Trä) 265+519 264+972&
Ulasoori (Uso)*) 328+188 328+195
Vaskiluoto (Vsk) 496+490 496+463
Vinnilä (Vin) 131+438 131+243
Äetsä (Äs) 258+028 258+280
*) linjavaihde 

Vesangan linjavaihde (rataosa Haapamäki–Jyväskylä) muutettiin 1.12.2005 lukien liikennepaikaksi. Samalla sijainti muuttui, uusi sijainti on 364+469. 

Ratahallintokeskus on varannut seuraavat nimet ja lyhenteet mahdollisiksi uusiksi liikennepaikoiksi. Liikennepaikkojen sijainnit määräytyvät suunnittelun edetessä.

Rataosa Seinäjoki–Oulu:

  • Riijärvi Rjr
  • Jäniskorpi Jnk
  • Saarela Srl
  • Salmenmäki Sal
  • Ahonpää Aho
  • Ruonneva Rnv
  • Tikkaperä Tkp
  • Temmesjoki Tmj

Rataosa Lahti–Kouvola: 

  • Villähde Vlh
  • Saunamäki Smä
  • Niinimäki Nmä

Rataosa Kouvola–Luumäki: 

  • Kullasvaara Kuv

Lahden rautatieaseman katolle tullaan rakentamaan ilmastointitorni. Torni tullaan verhoilemaan kellotorniksi. Aikoinaan asemalle piti rakentaa kellotorni, mutta se jäi tekemättä. Aseman itäpuolella oleva vanha saunarakennus tullaan purkamaan. Tilalle rakennetaan jalkakäytävä portaineen.

Vuosaaren satamaradan 13,5 kilometriä pitkästä Savion ratatunnelista on louhittu puolet joulukuun alussa. Louhinnat valmistuvat ensi syksynä, jolloin häiriötä aiheuttavat räjäytystyöt ovat ohitse. Työt jatkuvat sen jälkeen lujitus- ja tiivistystöillä sekä radan rakennusteknisillä töillä. Tunneli valmistuu samanaikaisesti sataman käyttöönoton kanssa vuoden 2008 lopussa.

Vähäliikenteisistä radoista RHK on esittänyt, että vuoden 2007 budjetin yhteydessä päätettäisiin vähäliikenteisten ratojen teemapaketti 1, joka sisältäisi neljän radan investoinnit ja neljän radan purun vuosina 2007–2010. Korvausinvestoinnit tehtäisiin rataosille Porokylä–Vuokatti, Joensuu–Ilomantsi, Savonlinna–Huutokoski ja Aittaluoto–Ruosniemi. Näistä Vuokatin radan työt käynnistettäisiin ensimmäisenä edullisesti toteutettavana pilottiratana. Vastaavasti purettaisiin rataosat Kolari–Äkäsjoki/Rautuvaara, Pesiökykä–Taivalkoski, Raudanlahti–Säynätsalo ja kun EU:n sokerintuotantoon liittyvät päätökset otetaan huomioon, mahdollisesti Kiukainen–Säkylä. Teemapaketti sisältäisi päätöksen siitä, että Kontiomäki–Ämmänsaari- ja Suonenjoki–Iisvesi-radat ylläpidetään nykyisessä kunnossa tehostetulla kunnossapidolla, ellei kuljetusmäärä olennaisesti muutu. Vuoden 2011 budjetin yhteydessä päätettäisiin vähäliikenteisten ratojen teemapaketti 2, joka sisältää neljän radan investoinnit ja kolmen radan purun vuosina 2011–2015. Korvausinvestoinnit tehtäisiin rataosille Lieksa–Porokylä, Lahti–Loviisa, Äänekoski–Haapajärvi ja Lahti–Heinola. Rataosat Isokylä–Kelloselkä, Parkano–Kihniö ja Parkano–Niinisalo purettaisiin. Teemapaketin yhteydessä ratkaistaisiin lisäksi Talgolle vievän Murtomäki–Otanmäki-radan tulevaisuus.

Lahti–Kouvola-rataosan viimeinen tasoristeys poistettiin käytöstä 24.10.2005. Tällöin suljettiin Kuurin tasoristeys Nastolassa.

Järvelään Riihimäki–Lahti-rataosalle rakennetaan kevyen liikenteen ylikulkusilta korvaamaan nykyinen vaarallinen laituripolku. Hissillinen silta on monin verroin tunnelivaihtoehtoa edullisempi.

Pisin rautatiesilta Suomessa on nyt Kerava–Lahti-radan Kytömaan risteyssilta. Sen pituus on 556,7 metriä. Suomen pisimmät rautatiesillat ovat nyt seuraavat:

Rataosa ja km+m Sillan nimi Rakenne Kokonaispituus Rak.vuosi
Ke-Lh 32+431 Kytömaan rrs Jännitetty betoninen kaukalo 556,7 m 2005
Hpl-Vks 9+407 Piijoen rs Teräsbetoninen laatta 552,8 m 1972
Ke-Lh 89+500 Luhdanmäen rs Jännitetty betoninen jatkuva kotelopalkki 548,4 m 2004
Tpe-Jy 317+477 Markkulan aks Teräsbetoninen palkki 432,0 m 1975
Tor-Haaparanta Tornionjoen rs(* Teräksinen ristikko 415,25 m 1917
Roi-Kls 976+388 Ounaskosken rs Teräksinen ristikko 402,5 m 1951
Ke-Lh 45+505 Pukinkallion rs Jännitetty betoninen jatkuva palkki 377,0 m 2004
Kr-Tku 153+450 Lassinkosken rs Teräksinen liittopalkki 370,6 m 1988
(* Osittain Ruotsin Banverketin omistama.

Uusi opastintyyppi on ollut kokeissa Röykässä Hangon radalla syksystä 2005 alkaen. Opastin perustuu LED-tekniikkaan ja se on entisiä huomattavasti kapeampi. Hankkeen lähtökohta on ollut, että tulevaisuudessa tällä opastimella korvataan junakulkuteiden päätekohta -merkeillä varustetut raideopastimet ja on ratkaisuvaihtoehto radio-ohjatuille radoille näkyväksi lähtösuunnan pääopastimeksi. Tarpeen vaatiessa tällä opastimella voidaan myös korvata nykyiset pää-, suojastus- ja esiopastimet. 

Rovaniemen uusi asetinlaite otettaneen käyttöön 31.5.2007. Se korvaa Rovaniemen nykyisen ja samalla maamme viimeisen kankiasetinlaitteen.

Pieksämäen sähköradan käyttökeskus suljettaneen lopullisesti kesäkuun lopussa 2006. Ohjaustoiminnat jaetaan Kouvolaan ja Ouluun. Tällöin sähköradan käyttöä ohjataan Helsingistä, Tampereelta, Kouvolasta ja Oulusta.

Pieksämäen laskumäken käyttö lopetettiin 4.7.2005 alkaen. Mäen tasoitus kiskojarrujen purkuineen alkoi 29.8. ja saatiin valmiiksi vuoden 2005 aikana.

Pori–Mäntyluoto-rataosa rakennettaneen kauko-ohjatuksi 2007–2009. Saatava radanpidon rahoitus ratkaisee tarkemman toteutusajankohdan.

Kontiomäki siirretään kauko-ohjattavaksi Oulusta syksyllä 2006.

Miehitettyjä liikenteenohjauspaikkoja rataverkolla ovat vuoden 2006 turvalaitehankkeiden valmistuttua seuraavat paikat: Helsinki ratapihoilla olevine miehitettyine asetinlaitteineen (Ilmala ja Pasila), Sköldvik, Hanko, Kirkniemi, Riihimäki, Turku, Raisio, Uusikylä, Kouvola, Inkeroinen, Kymi, Kotka, Hamina, Kaipiainen, Vainikkala, Imatra, Tampere, Rauma, Pori, Mäntyluoto, Jämsä, Seinäjoki, Pieksämäki, Joensuu, Kuopio, Siilinjärvi, Iisalmi, Kokkola, Ylivieska, Oulu, Vartius, Tornio ja Rovaniemi.

Vaasan matkakeskuksen rakennustyöt ovat alkamassa. Ensimmäisessä vaiheessa matkustajajunien huoltoraiteet siirretään 2006 Rautatienkadun varrelta entisen tavararatapihan alueelle Klemettilään.

Pännäisten aseman lipunmyynti päättyi 1.1.2006 alkaen ja asema jäi siten miehittämättömäksi.

Tohmajärven asemarakennus on myyty yksityishenkilölle 30.12.2005. Rakennukseen on tarkoitus tulla omistajan asunnon lisäksi myös näyttelytiloja.

Turku–Toijala-radan peruskorjaus aloitetaan Loimaalta toukokuussa 2006. Työt etenevät ainakin Kyröön, rahoituksen salliessa viedä edemmäksi Turkua kohden. Radalla uusitaan ratapölkyt, kiskot ja raidesepeli.

Rautatievirasto (ruotsiksi Järnvägsverket) aloittaa toimintansa Helsingissä 1.9.2006. Toiminnan valmistelut ovat jo täydessä käynnissä. Virastoon tulee noin 70 henkilöä, joista puolet on RHK:sta siirtyviä matkalipuntarkastajia ja toinen puoli rautatieturvallisuuden, normien ja lupa-asioiden asiantuntijoita. Viraston toiminnan käynnistämisen projektipäällikkönä toimii 23.1.2006 alkaen Kari Alppivuori, joka oli aikaisemmin RHK:n turvallisuusjohtaja.

Pasilan konepaja 1903–2003. Sata vuotta rautatievaunujen valmistusta ja korjausta Helsingissä- kirja julkistettiin 14.12.2005. Teoksen julkaisijat ovat Pasilan konepajan Perinneyhdistys ry ja Helsingin kaupunginmuseo. Kirja kertoo 350 sivullaan perusteellisesti konepajan arvokkaan teollisuusmiljöön taipaleesta. Lähes sadan vuoden aikana siellä valmistettiin muun muassa noin 50 000 tavaravaunua sekä 2 000 puukorista ja 700 teräskorista henkilövaunua. Parhaimmillaan alueella työskenteli lähes 2 000 henkeä, ja se oli yksi Helsingin suurimmista teollisista työpaikoista. Tätä hienoa kirjaa (ISBN 952-473-524-5) voi ostaa mm. Suomen Rautatiemuseosta Hyvinkäältä.

Haapamäen höyryveturipuiston vetovoimaa on tarkoitus lisätä entisestään aloittamalla höyryjunaliikennöinti lähiseudulla sekä lisäämällä puiston viihdepuolta. Kesäksi 2006 on suunniteltu myös Resiinarallia Haapamäki–Pori-radalle. Vuonna 2005 puistossa oli runsaat 40 000 kävijää, mistä puistolipun ostajia oli noin kolmannes. Suurin osa oli tanssien ja tapahtumien vieraita. Haapamäellä on virinnyt myös hanke saada Haapamäen rautatiemiljöö Unescon maailmanperintölistalle.

Toijalaan pystytetään radanrakentajien muistomerkki. Sen alusta tuotiin ns. Ympyrätalon aukiolle marraskuussa 2005. Muistomerkkiin tuleva kunnostettava veturinpyörä asennetaan paikalleen talven jälkeen. Muistomerkki paljastetaan juhlallisesti 20.5.2006. Hankkeen takana ovat Akaa-Toijala-Seura ja Museoveturiseura.

Vuoden pienoisrautatieharrastajaksi 2005 valittiin Lahden pienoisrautatiepäivillä pitkän linjan harrastaja Pekka Siiskonen. Myös vuoden 2006 pienoisrautatiepäivien järjestäjä tulee olemaan viime vuoden tapaan Märklin Club of Finland.

Pienoisrautatiekerho ry:n Löylymäki-pienoisrautatie oli tällä haavaa viimeisen kerran esillä yhdistyksen joulunäyttelyssä Helsingin asemalla 26.–27.11.2005, sillä ensi syksynä se menee viideksi vuodeksi Lelumuseoon Tapiolan WG-taloon. Siksi ensi vuoden joulunäyttelystä on tulossa varsin erilainen. 

Suomen Rautatiemuseossa oli vuonna 2005 yhteensä 24.325 kävijää, mikä on uusi kävijäennätys. Lisäystä edellisestä vuodesta on ollut yli 10 %. Yksi syy lisäykseen on varmasti ollut erittäin suosittu näyttely "Pienten junien maailma", missä on esillä 500 junapienoismallia. Vanhin malli on 1870-luvulta oleva toimiva messinkinen höyryveturi, uusimmat mallit ovat vuodelta 2005. Näyttelyn perusrunkona ovat suomalaiset itsetehdyt mallit suomalaisista esikuvista. Merkittävin kokonaisuus on Ilppo Voutilaisen museolle lahjoittama yli sadan pienoismallin kokoelma, missä näkyy hienosti koko suomalaisen rautatiekaluston 140-vuotinen historia. Näyttely on esillä vielä toukokuun 2006 alkuun saakka. Suomen Rautatiemuseo kiittää kaikkia museossa vierailleita Resiinan lukijoita ennätysvuodesta 2005!

Dieselvetureiden ääniä sisältävä CD tuli 22.12.2005 myyntiin Suomen Rautatiemuseolla Hyvinkäällä. CD:n on toimittanut Ari Julku. Koosteessa on 13 Martti Hellstenin äänittämää otosta. Määrällisesti ja ajallisesti CD:llä on eniten Dr12-vetureiden ääniä. Myyntihinta on 15 euroa. Mitä suurimmalla todennäköisyydellä vuoden 2006 alkupuolella tehdään myyntiversiot myös kaikista CD-levyille siirretyistä Hellstenin äänityksistä, yhteensä 4 CD:tä. Valmistuneen CD-koosteen ostaja saa myös alennuslipukkeen, joka oikeuttaa 10 euron alennukseen ostettaessa myöhemmin koko tuhti 4 CD:n paketti. Tämän myyntihinta tullee olemaan 45 euroa. Myyntituotot menevät Rautatiemuseon hyväksi. 

UUTISIA ULKOMAILTA

Viro

Go Group on ostanut kolmannen TEP70-dieselveturin. Ensi kesänä on tarkoitus aloittaa uudelleen pikajunaliikenne Tallinnan ja Pietarin välillä. Juna olisi kulussa joka päivä vuoden ympäri. Se lähtisi Pietarista aamulla ja tulisi Tallinnaan puolen päivän maissa, paluu Pietariin olisi illaksi. Matka-ajaksi on kaavailtu noin seitsemää tuntia suuntaansa. Vaunuina käytettäisiin AS EVR-Ekspressin päivävaunuja.

Valtion 100 %:sti omistama Eletriraudtee AS tilaa seitsemän dieselmoottorijunaa, joista viisi on 3-vaunuista ja kaksi 4-vaunuista. Junat tulevat näillä näkymin liikennöimään vuodesta 2007 alkaen Tallinnasta Narvan, Tarton, Viljandin ja Pärnun suuntiin. Operaattorista ei vielä ole tietoa (valtion henkilöliikenteen ostosopimus Edelaraudtee AS:n kanssa umpeutuu vuoden 2006 lopussa), kuten ei liioin valmistajaehdokkaastakaan. Junien mahdollinen valmistajamaa voisi olla esim Puola tai Tsekki.

AS Eesti Raudteen amerikkalaisomistajat haluavat myydä osuutensa yhtiöstä. Taustalla on mm. tyytymättömyyttä valtion harjoittamaan ratakapasiteetin jakoon yhtiön omistamille radoille sekä taloudellisia erimielisyyksiä muilta operaattoreilta saatavista ratamaksuista. Yhtiöllä on mm. oikeusjuttuja Suomeenkin operaattoriksi pyrkivän Spacecomin kanssa. Eesti Raudteen ostajaehdokkaina on mainittu mm. VR, DB ja Tallinnan satama.

Ruotsi

Hallandsåsin rautatietunnelin poraus aloitettiin uudelleen marraskuussa 2005 lukuisten epäonnistumisten jälkeen. Kaksi aikaisempaa epäonnistunutta porausyritystä tehtiin 1992–1995 ja 1996–1997. Työt seisoivat kokonaan 1997–2004. Epäonnistuminen johtui paikoitellen vuoressa olevasta huonosta kivilaadusta, vesivuodoista sekä tunnelin tiivistämiseen käytetyn aineen myrkyllisyydestä ja siitä johtuneista ympäristövahingoista. Töiden taas käynnistyttyä ensimmäisen junan odotetaan kulkevan tunnelin läpi 2012 eli 20 vuotta töiden aloittamisen jälkeen. Göteborgin ja Malmön välisellä pääradalla oleva Hallandsåsin kukkulan hankala ylitys on tarkoitus korvata kahdella vierekkäisellä 8,6 km pitkällä yksiraiteisella tunnelilla. Poraus tehdään nyt 250 metriä pitkällä erikoisvalmisteisella porakoneella. Porattava tunneli holvataan massiivisilla betonielementeillä. Näiden kuljettamista sekä työmaan henkilökuljetuksia varten toiseen tunneliin on rakennettu työmaavarikon ja porakoneen välinen väliaikainen kapearaiteinen rautatie. Kapearaiteisen radan pituus tulee olemaan enimmillään useita kilometrejä. Varikon yhteyteen on avattu 16.1.2006 uusi yleisölle tarkoitettu informaatiokeskus.

Ruotsin TV:n www-sivuilta (http://svt.se-öppet arkiv- På resa i Sverige) löytyy kokoelma ilmaisia vanhoja rautatie-elokuvia. 

Tanska

Moni käytöstä poistettu DSB:n MZ-diesellinjaveturi on pääsemässä uudelleen liikenteeseen Lachlan Valley Rail Freight –yhtiölle Australiaan. Niillä tullaan vetämään jopa mantereen poikki kulkevia tavarajunia Perth–Sydney-reitillä. Maalauksen lisäksi suurin muutos vetureilla tulee olemaan välitysten muutos niin, että vetovoima kasvaa, mutta suurin mahdollinen nopeus putoaa samalla melkoisesti (165–>100 km/h).

Venäjä

Venäjän luoteisosan tärkeimpien teollisuuskeskusten, Murmanskin, Karjalan, Arkangelin ja Komin välillä olevan Lokakuun rautateiden pohjoislinjan sähköistäminen on loppuvaiheessa. Parhaillaan lopetellaan töitä Idel–Syväri -osuudella. Sähköjunaliikenne Karhumäki–Petroskoi–Syväri -osuudella käynnistyi 9.12.2005.

Saksa

Entinen Virkkala–Ojamo-rautatien dieselveturi (Jung 12022/1955, raideleveys 1000 mm) on myyty Sveitsistä Zentralbanilta Etelä-Saksaan Härtsfeld-Museumsbahn –museorautatielle Ulmin pohjoispuolelle. Zentralbahnin edeltäjä Luzern–Stans-Engelberg-Bahn oli ostanut sen 1972. Uudella omistajalla veturi jatkaa työjunakäytössä sekä tarvittaessa museojunien varaveturina.  Veturi on palannut alkupaikalleen sillä 1954 veturilla ajettiin useita viikkoja koeajoja Dillingen–Aalen-radalla, jonka osa nykyinen museorautatie on. Museorautatien varikkoasema on Neresheimissa. Alun perin veturi oli tarkoitettu Brasiliaan, mutta päätyi Suomeen. Veturista on kuva mm. Resiinassa 3/2001 sivulla 45. Virkkalassa ollut tämän veturin sisarveturi on yhä Sveitsissä Matterhorn-Gotthard-Bahnilla. Siellä sen lempinimi on ”Elch” eli suomeksi ”Hirvi”. 

Puola

Rautatieharrastajien perustamasta SKPL-yhtiöstä (Stowarzyszenie Kolejowych Przewozów Lokalnych) on tullut merkittävä maan kapearaiteisten rautateiden henkilö- ja tavaraliikenneoperaattori, sen jälkeen kun valtiollinen PKP lopetti oman säännöllisen kapearaiteisen liikenteensä 2001. Ensimmäisenä SKPL avasi liikenteen Smigelin ympäristössä helmikuussa 2002.Yhtiö liikennöi vuoden 2006 alussa 750 mm:n raideleveyden ratoja yhteensä jo 346 km:n matkalla viidellä eri rataverkolla. SKPL:llä on 27 dieselveturia, kuusi dieselmoottorivaunua, 13 matkustajavaunua ja 238 tavaravaunua. Valtaosa tuloista tulee lavettivaunuilla tapahtuvasta tavaraliikenteestä. Suurin ja mielenkiintoisin liikennöitävistä verkoista on Krosniewicen rautatie, jonka pituus on 152 km. Tavaraliikenteen ohella dieselmoottorivaunut kulkevat Krosniewicen risteysasemalta kolmeen suuntaan.

Kiina

Maailman suurimmat rautatieinvestoinnit tehdään nykyään Kiinassa. Rataverkkoa laajennetaan tuhansilla kilometreillä vuosittain. Vuoden 2005 lopulla Kiinan rautatieministeriö teki kaksi massiivista liikkuvan kaluston kauppaa. Siemens toimittaa 60 suurnopeusjunaa 300 km/h nopeudelle. Ensimmäiset junat rakennetaan kokonaan Saksassa, muut kootaan Tangshanin veturitehtaalla Kiinassa. Mainittakoon, että Tangshanissa valmistettiin uusia höyryvetureita 1990-luvun alkuun saakka.  Siemensin junat pohjautuvat pitkälti saksalaisiin ICE3-suurnopeusjuniin. Vastaavia junia toimitetaan Velaro-E- nimellä myös Espanjaan. GE Transportation on saanut puolestaan 300 raskaan dieselveturin tilauksen. Yhteensä Kiinassa on tarkoitus korvata seuraavien 15 vuoden aikana 6600 linjaveturia uusilla.

Höyryvetureiden käyttö Kiinan pääradoilla päättyi 9.12.2005, kun yksityisellä Jitongin rautateillä Sisä-Mongoliassa siirryttiin lopullisesti dieselkalustoon. Tämä noin 1000 km pitkä rautatie valmistui vasta 1995. Tällöin rautatieyhtiö osti valtionrautateiltä lukuisia käytettyjä QJ-sarjan raskaita höyryvetureita. Valtion radoilla höyrykäyttö päättyi jo 2002. Kiinassa on kuitenkin yhä höyryveturia yksittäisillä teollisuusradoilla, lähinnä kaivosradoilla. Mahdollisesti nämä viimeiset jäänteetkin katoavat vuoteen 2008 mennessä.