Artikkelihaku

Resiina 3/2019

Kansi 3/2019

» Kuonakuoppia ja hiekanantolaitteita
» Kesäiset terveiset Karisalmelta
» Höyryvetureiden käyttö vuonna 2018

RESIINA 50 VUOTTA

Tasoristeys 2/2019

KALUSTOMUUTOKSET HELMI–MAALISKUU 2019

Uudet rekisteröinnit
  • 3 Sr3 (91103103319-2, 91103103320-0 ja 91103103321-8)
  • 1 Ttr (99109129001-5; Meeri-radantarkastusvaunu)
  • 4 Ed (50102697110-8, 50102697111-6, 50102697112-4 ja 50102697113-2)
  • 4 Mas (99109553307-1, 99109553442-6, 99109553614-0 ja 99109553662-9; vaunut palautettu rekisteriin)
Muutettu kalusto
  • 1 Sgn sarjaan Sps
  • 35 Fakks sarjaan Sps
  • 15 Tabkk sarjaan Sps
Romutettu kalusto
  • 5 Ein (23213, 23227, 23229, 23238 ja 23269)
  • 5 Ep (50102169253-5, 50102169254-3, 50102169259-2, 50102169260-0 ja 50102169261-8)

Alla oleviin uutisiin liittyvät kuvat näet painetussa Resiina-lehdessä 2/2019.

Sr2 3219 kärsi pyörästövaurion Parkanon radalla 5.3.2019. IC 25 pääsi nilkuttamaan Ratikylään, mistä apuveturi kävi hakemassa vaunuston. Veturi saatiin 9.3.2019 siirtoteleille, joilla se siirrettiin seuraavana päivänä Madesjärvelle.

Sr3 3309, joka vaurioitui 12.12.2018 Kemijärven radalla tasoristeysonnettomuudessa, on seissyt talven ja kevään 2019 Oulussa odottamassa vakuutusyhtiön ratkaisua sen mahdollisesta korjauksesta.

Sr3-veturit 3322 ja 3323 vedettiin 26.4.2019 Dv12 2656:lla junana Vet 11632 Hangosta Ilmalaan.

Sr3-vetureiden simulaattorit on otettu keväällä 2019 koulutuskäyttöön KRAOssa Kouvolassa. Kyseiset kuusi simulaattoria voidaan tarvittaessa muuttaa ketterästi väliaikaisesti Sm5-junien simulaattoreiksi.

Stadler toimittaa VR:n uudet dieselveturit. Sitovaan tilaukseen kuuluu 60 veturia. Lisäksi sopimuksessa on optio 100 veturista. Ensimmäisten vetureiden on määrä olla testikäytössä 2021 ja kaupallisessa käytössä seuraavana vuonna. Kaikkien vetureiden on määrä olla käytössä 2025. Tyyppinä veturi on uusi. Sen kokonaispaino on noin 88 tonnia eli akselipaino on noin 22 tonnia, eivätkä ne siten sovellu 30 kg/m kiskopainon radoille. Veturissa on kaksi 950 kW:n dieselmoottoria. Suurin nopeus tulee olemaan 120 km/t, eli ne sopivat myös esim. Kolarin yöjunaliikenteeseen. Yhden veturin vetokyky (junapaino) tulee olemaan 2000 tonnia, kun yhdellä Dv12:lla se on vain 1000 tonnia. Veturit valmistetaan Stadlerin tehtaassa Valenciassa Espanjassa. Stadler osti 2016 tämän vetureihin erikoistuneen tehtaan Vosslohilta.

Dv12 2520:ssa havaittiin isot lovet Ykspihlajasta Talvivaaraan kulkeneen junan T 5281 lähdettyä Ylivieskasta 8.2.2019. Veturi siirrettiin lavettikuljetuksella Ylivieskasta Ouluun telien vaihtoon. Samasta syystä Dr16 2819 siirrettiin 10.–11.4.2019 lavetilla Joensuusta Ouluun saatuaan pahat lovet Joensuun lähellä kolmisen viikkoa aikaisemmin. Kunnossapito- ja viankorjaustöiden keskittyessä vain muutamille varikoille lavettikuljetuksia tehdään nykyään aikaisempaa yleisemmin tilanteissa, joissa veturin hinaus normaalilla hinausnopeudella ei ole mahdollista.

Dv12 2502 vaurioitui lyhyestä päästään (ml. teli) melkoisesti 21.3.2019 Kaskisista tulossa olleen T 53270:n törmättyä klo 15.40 Kakkurin tasoristeyksessä traktorin vetämään hakevaunuun. Juna saatiin siirrettyä pois sulkemasta tasoristeyksiä vasta myöhään illalla. Vaunusto haettiin linjalta Seinäjoelle vasta 24.3.2019.

Dr14 1859 suistui 14.3.2019 vastaisena yönä Tampereen laskumäen vaihteessa nro 223. Veturin nosto oli haastava ja saatiin valmiiksi puolen päivän aikaan.

Sm1-junien romutus aloitettiin Hyvinkään konepajalla helmikuun 2019 lopussa. Romutuksessa on 14 junaa. Ensimmäinen Sm1, 6001, on tarkoitus säästää museolle.

Sm2-junia on kaavailtu aloitettavaan Tampereen seudun lähiliikenteeseen. Junilla ajetaan Nokialle ja Toijalan suuntaan. Ne ja Sm4-junat pysyvät ainakin toistaiseksi VR:n omaisuutena, eikä niitä vielä siirretä suunniteltuun Kalustoyhtiöön.

Sm6 7054 sai sarjastaan viimeisenä uuden sisustuksen. Vastaanottotarkastus oli 6.3.2019 ja liikenteeseen yksikkö hyväksyttiin 15.3.2019.

Dm12-moottorivaunuilla oli epäonnen päivä 10.4.2019. Ensimmäiseksi aamulla Seinäjoelta Tampereelle matkanneesta junasta H 420 loppui polttoaine Oriveden keskustassa. Dv12 nouti vaunun Tampereelle. Tämän johdosta myös junapari 423/424 Tampereelta Keuruulle peruttiin. Nurmeksesta Joensuuhun matkanneessa H 760:ssa puolestaan moottorivaunun jarrut kärysivät Kontiolahdella. Palokunta kutsuttiin paikalle ja matkustajat kuljetettiin linja-autolla eteenpäin. Moottorivaunu saatiin ajettua Joensuuhun hieman puolen päivään jälkeen. Tämän takia myös junapari 761/762 peruttiin. Alkuillasta Jyväskylästä Seinäjoelle matkanneen H 485:n JKV-laite vikaantui Keuruulla. Junat 485 ja 486 korvattiin Haapamäen ja Seinäjoen välillä linja-autolla.

EPS-pyöräprofiilia on jo käytetty jonkin aikaa Sr2- ja Sr3-vetureissa sekä Sm5-junissa. Aikaisempi pyöränprofiili oli S 1002.

VR:n museovetureilla on linjattu liikennöitävän tänä vuonna yksinomaan Suomen Rautatiemuseon alueella. Mm. Hr1 1021 ja Hv1 555 -veturit nähtäneen siten tänä vuonna lämpiminä vain museolla, ei matkustajalinja-ajossa. Valtteri-perinnejuna saattaa sen sijaan vielä liikennöidä muuallakin. Tänä vuonna sillä ajettaneen kahdesti eli Pienoisrautatietreffeillä 18.5. ja Rautatiemuseopäivänä 11.8.2019.

G9 315:n kunnostus Tampereella etenee tänä kesänä mm. veturin maalauksella oppilastyönä.

Hv3 995 ajaa Höyryraide Oy:n 25-vuotisjuhlilla Nurmeksen ja Höljäkän välillä 20.7.2019. Muut tämän vuoden ajot liittyvät tilausajoihin, mutta niihin on mahdollisuus ostaa lippuja.

Hr1 1009:n suurimmaksi sallituksi nopeudeksi tenderi edellä junana ajettaessa Trafi on vahvistanut 65 km/t.

Tr1 1047 on ollut vuosia kiskoilla liikutettavana muistomerkkinä Lahdessa. Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry:n aktiivit olivat kunnostaneet Riston ulkoisesti Lahden veturitallissa loppuvuodesta 1990. Aluksi se seisoi Lahden ratapihalla aseman lähellä, mutta sittemmin veturitallin luona. VR oli antanut veturin hallintaoikeuden Lahden kaupungille, jolla ei ole kuitenkaan ollut enää kiinnostusta sen ylläpitoon. VR onkin myynyt veturin yksityishenkilölle.

Tk3 859:n eli Kouvolan muistomerkkiveturin ulkoinen kunnostus ei saanut hyväksyntää kaupunginhallituksessa 8.4.2019, vaikka media kertoikin laajasti kaavaillusta kunnostuksesta ja sijoittamisesta uudelle paikalle Pilkepuistoon. Kunnostusta olivat tarjonneet Haapamäen Museoveturiyhdistys, Kouvolan aikuiskoulutuskeskus ja Asfaltti-System Oy. Veturi päätettiin kuitenkin poistaa asemalta niin, että sen paikalle tulisi suurikokoinen Kouvola-teksti. Päätös synnytti voimakasta some-keskustelua siitä, pystyttäisiinkö veturi sittenkin säästämään, pääosin talkoovoimin, ja mihin se sijoitettaisiin.

Meeri-radantarkastusvaunu sai Traficomilta pysyvän käyttöönottoluvan dieselkäytöllä 5.3.2019. Suurin nopeus on tässä vaiheessa 120 km/t. Testit sähkökäytöllä ja yli 120 km/t nopeudella jatkuivat vielä.

ERd-ravintolavaunuja valmistetaan lisää. VR on tilannut seitsemän uutta ravintolavaunua Škoda Transtechilta, joka tekee ne Kajaanin tehtaallaan. Vaunujen on määrä valmistua 2021–22, jolloin ne asetetaan pääasiassa vielä ravintolavaunuttomille linjoille, mm. Helsinki–Tampere/Turku.

BXT 01905 siirrettiin 10.3.2019 Riihimäeltä säilytykseen Suomen Rautatiemuseon raiteistolle. Vaunu on toiminut Hr1 1021:n huoltovaununa Riihimäellä ja se piti saada pois alkavien ratapihamuutostöiden tieltä.

Ei 22157 -museohenkilövaunu sai käyttöönottoluvan Traficomilta 16.4.2019. Höyryveturimatkat 1009 Oy:n vaunun aikaisemmat kalustotunnukset ovat olleet Cm 2108 (uutena 1898), Ei 22157 (1937), BT 01326 (1970) ja XT 01608 (1984). Koska vaunussa ei ole vielä valaistusta eikä lämmitystä, siinä ei saa kuljettaa matkustajia pimeällä eikä kylmänä vuodenaikana. Sen kori ja sisustus on rakennettu vastaamaan lähinnä vaunua 22157.

Sps-muutosvaunuista viimeinen valmistui Pieksämäen konepajalla 22.2.2019. Vaunuja tehtiin muista vaunuista tiukalla aikataululla yli 200.

Tka7 190 siirrettiin 12.4.2019 Pieksämäeltä Toijalaan. Museoveturiseura ry hankki kevättalvella NRC Group Finland Oy:ltä ratakuorma-auton Veturimuseon kokoelmiin ja työkoneeksi Toijalaan sijoitetun museokaluston entisöintiä ja ylläpitoa varten. Pieksämäellä varastoituna ollut hyväkuntoinen yksilö siirrettiin Veturimuseolle yhteistyössä Keitele-museon kanssa. Siirtohinauksen hoiti Keitele-Museon Tka7 198. Veturimuseon uusi tulokas on valmistunut 1979.

HKL:n metrojunien peruskorjauskilpailutuksen voitti VR-Yhtymä Oy. Korjausjakso on 2019–23 ja käsittää 39 vanhempaa M100- ja 12 uudempaa M200-junayksikköä – yhteensä 102 metrovaunua. Korjaukseen kuuluu kummassakin sarjassa korin pintakäsittely, matkustamon sisustuksen uudistaminen ja matkustajainformaation päivitys sekä M100-sarjassa lisäksi ohjaamon uudistaminen ajopöytineen. Korjaukset tehdään VR:n olemassa olevissa tiloissa.

Teräspyörä toimittaa Helsingin metrolle kaksi neliakselista ratakuorma-autoa, joista ensimmäisen 7.5.2020 mennessä. Tällä hetkellä metrolla on viisi kaksiakselista ratakuorma-autoa: Tka6 vuodelta 1972, kaksi Tka7:ää vuosilta 1980–81, Robel vuodelta 2002 ja Saalastin Railbear-vaunu vuodelta 2008. Lisäksi HKL on hankkinut NRC Finlandilta kaksi Tka7-ratakuorma-autoa, joiden modifiointi Pieksämäen konepajalla oli uutisen kirjoitushetkellä kesken.

Ei-liikennöiviä ratatyökoneita rekisteröidään parhaillaan. Kukin kone saa käyttöönottoluvan Väylältä hyväksytyn tarkastuksen jälkeen. Koneita on runsaat 300.

Kontiomäki–Oulu-rataosalla on avattu kolme uuttaa liikennepaikkaa, jotka toimivat suojastuspisteinä: 20.3.2019 Niska (lyhenne Nsk, sijainti km 826+118), 22.3.2019 Liminpuro (Lmp, km 863+770) ja Melalahti (Mll, km 893+280).

Oulunlahden junakohtauspaikka Oulun eteläpuolella avattiin liikenteelle 31.3.2019. Sen lyhenne on Oll ja sijainti km 746+876. Oulunlahti on osa Oulun liikennepaikkaa.

Ilolan seisake Toijala–Valkeakoski-rataosalla avataan virallisesti 17.6.2019. Sen lyhenne on Ioa ja sijainti km:llä 155+102. Seisaketta käyttävät radan tilausjunat. Ensimmäiset matkustajajunat pysähtyivät uudella laiturilla jo 21.4.2019. Laiturin kivireuna on tehty lähiseudun kierrätysmateriaalista. Paikalla on entinen Metsäkansan asemarakennus, jossa edelleen toimii mm. asiamiesposti. Metsäkansassa vietetään 1.9.2019 vuorineuvos Emil Aaltosen syntymän 150-vuotisjuhlia. Kylässä syntynyt teollisuusjohtaja oli mm. Lokomon perustajia ja myöhemmin yhtiön pääomistaja.

Pasilan Tripla-kauppakeskus ja uusittu rautatieasema avataan 17.10.2019. Keskuksen asuntojen, toimistojen ja hotellin rakentaminen jatkuu vielä 2021 asti.

Heinolan radalle ja Heinolan teollisuusradalle on parhaillaan tulossa yhteensä 12 tievaroituslaitteistoa, joista kolme on valo-ja äänivaroituslaitoksia ja loput yhdeksän puolipuomilaitoksia. Laitteet valmistuvat alkukesään 2019 mennessä. Vierumäen aseman laitteisto saa museaalisen ulkoasun, koska se sijaitsee museoaseman kupeessa. Rataosalle suunnitellut huomio- ja tasoristeysvalolaitokset ovat viivästyneet hankinnan mentyä jo viime vuonna markkinaoikeuteen.

Helsingin päärautatieaseman 100-vuotisjuhlia vietettiin 5.3.2019. Asema oli vihitty käyttöön täsmälleen 100 vuotta aiemmin. Ohjelmassa oli mm. artistiesityksiä.

Pohjolan Liikenne eli VR:n linja-autoliikennettä hoitava tytäryhtiö lopetti pikavuoroliikenteensä 28.2.2019. Yhtiö aloitti pikavuoroliikenteen 1949. Ensimmäinen reitti oli Helsingistä Turkuun, jolla kierrettiin Porkkalan vuokra-alue. Nyt VR hoitaa kaukoliikennettä jälleen vain kiskoilla. Lähiliikenteessä Pohjolan Liikenne toimii edelleen HSL-alueella, Länsi-Uudellamaalla, Kotkassa, Kuopiossa ja Imatralla.

HSL:n joukkoliikenteen lippujen hinnoittelu muuttui perusteellisesti 27.4.2019 klo 4.30 alkaen. Uudet vyöhykkeet korvasivat entiset kuntarajoihin perustuneet lippualueet. Kuntien sisäiset sekä seutu- ja lähiseutuliput jäivät historiaan ja liput ostetaan nyt vyöhykkeille A, B, C ja D.

K-junat alkavat pysähtyä syysaikataulujen tullessa voimaan entisten pysähdyspaikkojen lisäksi Käpylässä, Pukinmäessä ja Tapanilassa, eli nykyisten N-junien tapaan. N-junatunnus lakkautetaan. Y-junat alkavat puolestaan pysähtyä Kauklahdessa. K-junat ovat hidastuneet vuosikymmenten aikana. Niille on aikojen saatossa tullut tai on tulossa seuraavat lisäpysähdykset: 1980 Koivukylä, 1988 Malmi, 1996 Puistola, 2004 Oulunkylä sekä 2019 Tapanila, Pukinmäki ja Käpylä. Vain Hanalan pysähdys on poistunut vuonna 1980 tapahtuneen seisakkeen lakkautuksen myötä.

Korson aseman asuinrakennus on saatu aktiivikäyttöön. Siellä toimii asemakahvila Cafe Unelma sekä askartelukauppa ja ekopuoti.

Keuruun sivuraiteet on 2019 alussa suljettu liikenteeltä ja pääraidevaihteet lukittu suorille.

Riihimäen raide 11 matkustajalaitureineen otettiin G-junien käyttöön 25.3.2019. Tilapäisellä laiturilla mahdollistetaan osaltaan kesän suuret muutostyöt Riihimäen henkilöasemalla. Alkuperäisistä kaavailluista poiketen laituri tehtiin betonielementeistä puurakenteen sijaan.

Kyrönsalmen kääntösilta Savonlinnassa joudutaan keväällä 2019 pitämään avattavissa, koska uuden Laitaatsalmen syväväylän käyttöönotto siirtyi kesäkuun alkuun. Alun perin viimeisen avauksen piti olla viime joulukuussa. Ensimmäinen koeavaus oli 15.4.2019.

Saimaan kanavan ratasilta Lappeenrannassa suljettiin tilapäisesti junaliikenteeltä 26.4.2019 iltapäivällä. Uuden sillan rakennustöiden yhteydessä havaittiin vanhan sillan rakenteissa poikkeuksellista liikettä. Myöhemmin silta avattiin liikenteelle, mutta sille jäi tarkastusten ja seurannan ajaksi nopeusrajoitus 10 km/t. Uusi silta valmistuu lokakuussa 2020.

Savon radan eteläosalla aloitettiin maaliskuussa 2019 Harjujoen (Harjun pohjoispuolella) ja Kalsonlahden (Vuohijärven eteläpuolella) ratasiltojen korjaukset. Molemmilla silloilla uusitaan laakerit, reunapalkit, vedeneristeet ja radan päällysrakenne. Suurimmat työt tehdään juhannuksena. Sillat valmistuvat ensi syksynä.

Vainikkalassa on totaaliliikennekatko 21.–23.6.2019. Liikennepaikalla pidennetään raiteita kuluvan vuoden aikana. Vainikkala on ollut välillä sangen ruuhkautunut lisääntyneen transitoliikenteen takia ja pidennyksillä helpotetaan tilannetta.

Liikenne-ja viestintäministeriön ostoliikenne laajenee 15.12.2019 alkaen. Pirkanmaa saa runsaasti uusia junavuoroja taajamaliikenteeseen. Pilottikokeilu tuo Tampereen ja Nokian välille maanantaista perjantaihin 14 uutta yhdensuuntaista junavuoroa sekä Toijalan ja Tampereen välille yhdeksän yhdensuuntaista lisävuoroa. Keuruun suuntaan tulee yksi päivittäinen lisäjunapari. Aikatauluihin on lisäksi tehty alueen toivomusten mukaisia tarkennuksia. Kotkan radalla ajetaan jatkossa yhdeksän päivittäistä junaparia eli kaksi nykyistä enemmän. Seinäjoen ja Ähtärin välille tulee yksi junapari lisää, minkä lisäksi Haapamäen alueen aikataulut muuttuvat kokonaan. Uusi sopimus on voimassa vuoden 2020. Sitä voidaan jatkaa optiona 19.6.2022 asti.

Lipunmyynti Helsingissä on siirtymässä nykyisestä lippuhallista aseman länsisiipeen. Tämä siirto ja lipunmyynnin kehittäminen käynnistävät yt-neuvottelut, joiden seurauksena mm. enintään kymmenen työsuhdetta päättyisi. Yhtenä perusteluna muutoksille on asiakkaiden lisääntynyt halu ostaa lippunsa itsepalvelukanavista ja tätä kehitystä halutaan edesauttaa.

Tesoman seisaketta suunnitellaan Lielahden ja Nokian välille edellä kerrottuun Nokian taajamajunaliikenteeseen liittyen.

Uudenkaupungin Kalarannan alueen sähköratapylväiden ulkoasusta on ollut pitkään keskustelua. Aluksi kaupunki suunnitteli jotain normaalirakenteita erikoisempaa, ympäristön tyyliin sopivaa. Tämän jälkeen todettiin, että maalaaminen huomaamattomammaksi riittää, mutta sittemmin erikoispylväät ovat palautuneet suunnitteluun. Mahdolliset lisäkustannukset maksaisi kaupunki.

Seinäjoen–Kaskisten radan kunnossapitoa jatketaan vuoden 2020 loppuun ja samalla seurataan kuljetusmäärien kehitystä. Väylä teki asiasta päätöksen 26.3.2019 ja johtopäätökset jatkosta tehdään vuonna 2020. Radan kunnossapitoa ei siis lopeteta joulukuussa 2019. Kustannukset kunnossapidon jatkamisesta ovat 0,8–1,0 miljoonaa euroa. Radan suurempaa korjausta tällä ei pystytä aloittamaan, vaan kustannukset sisältävät vain välttämättömiä ylläpitotöitä. Kaskisten radan säilyttämistä ja kehittämistä ajaa Etelä-Pohjanmaan rautatieyhdistys. Sen tavoitteena on tavaraliikenteen lisäämisen ohella henkilöliikenteen palauttaminen Seinäjoen ja Kurikan välille.

Teuvan raakapuukuormausraidetta Kaskisten radalla on suunniteltu pidennettävän kuntien toimesta entistä pidempien junien kuormauksen mahdollistamiseksi. Ratkaisulla pyritään lisäämään radan liikennettä.

Transval on lisännyt voimakkaasti toimintaansa Hyvinkään konepajalla. Yhtiö hoitaa paperikonelogistiikan ohella myös mm. VR:n liikkuvan kaluston komponentteja kuten telejä. Helsingin kaupunki oli kieltänyt telien ulkosäilytyskentän perustamisen Ilmalaan.

STOP-merkkejä on lisätty talvella 2018–19 yhteensä 195 tasoristeykseen. Lähes 1600 tasoristeystä kartoitettiin uusien arviointikriteerien mukaan.

Nivalassa Ravitien tasoristeykseen on rakennettu alkuvuonna 2019 tuuligeneraattoritoiminen eko-tasoristeysvaroituslaitos.

Humppilaan on asennettu alkuvuodesta 2019 uuteen tasapuoliseen vaihteeseen 1980-luvun hengen mukainen merkki V 018. Vaihde on tyyppiä TYV54-225-1:6,46. Nykyinen Jt ei tunne tasapuolisen vaihteen merkkiä, koska tällaiset vaihteet ovat olleet pitkään vain sähkökääntölaitteilla varustettuja. Humppilan vaihde on kierrätysvaihde Tampereen laskumäestä.

Jt:n muutoksessa 3.6.2019 ohjeeseen on lisätty liitteeksi radan merkit siltä osin, kuin ne koskevat junaliikennettä ja vaihtotyötä. Ohjeeseen on siirretty myös keskeisimpiä säädöksiä Rautatieliikenteenohjauksen käsikirjasta. Entinen käsikirja siirtyy Finrailin ylläpitämäksi työohjeeksi. Jt:ssä on myös täsmennetty Porvoon Museorautatien ja Suomen Rautatiemuseon alueen liikennöintiä. Museon alueesta todetaan seuraavaa: ”Hyvinkään liikennepaikkaan kuuluva toisen luokan liikenteenohjauksen alue ’MUSEO’ on Väyläviraston rataverkkoa, jolla yksiköt vastaavat itse liikkumisestaan. Rataverkolle pääsy ja sieltä poistuminen tapahtuu vaihteiden V210 ja V211 kautta. Liikennöitäessä valtion rataverkolta alueelle ’MUSEO’ on liikennöinnille saatava Suomen Rautatiemuseon suostumus ennen liikennöinnin aloittamista. Vaihteiden V210 ja V211 ollessa lukittuna suoralle raiteelle saa raiteistolla liikkua vaihteen V211 yli raiteen raidepuskimeen asti ilman ensimmäisen luokan liikenteenohjauksen lupaa.”

Uusia ratahankkeita on ollut alkuvuonna 2019 esillä ennätysmäärä. Mediassa ja keskusteluissa ovat olleet aktiivisesti esillä Lentorata, Espoon kaupunkirata, ESA (Espoo–Lohja–Salo), Pisara, Tallinnan kaksi eri tunneliratavaihtoehtoa, Itärata, Suomi Rata Tampereelle, URPO (Uusikaupunki–Rauma–Pori), Heinola–Mikkeli, Jäämeren rata Rovaniemeltä sekä Kolarin radan jatkaminen. Jäämeren radasta julkaistiin 11.2.2019 selvitys, jonka mukaan sitä on lähes mahdoton saada kannattavaksi. Näiden rautatiekohteiden lisäksi suunnittelussa on lukuisia pikaraitiotiehankkeita, joista osasta on jo päätöksetkin.

Pohjolan Rautatiet Oy perustettiin 20.2.2019 rautatietoimialan kehittämiseksi ja suurten raideliikenneinvestointien edistämiseksi. Hanke toimi aluksi työnimellä Suomen Oy Rata Ab. Pohjolan Rautatiet Oy:n on tarkoitus muodostaa puolestaan konserni perustamalla tytäryhtiöt hankeyhtiö Suomi-rata, hankeyhtiö Turun tunnin juna, kalustoyhtiö, kiinteistöyhtiö sekä Rail Baltica -yhtiö. Hankeyhtiö Suomi-radan ja hankeyhtiö Turun tunnin junan perustamisvaiheessa enemmistöomistus olisi valtiolla. Kaupunkien sitoutuminen on edellytys hankeyhtiöiden perustamiselle. Kuitenkin maan hallituksen ero 8.3.2019 pysäytti hankkeet; toimitusministeristö ei voinut enää viedä perustamisia eteenpäin. Pohjolan Rautatiet myi 1.3.2019 hallussaan olleet Nesteen osakkeet 105 miljoonalla eurolla, eli sillä olisi jo rahoitus mm. kalustoyhtiön kalustohankintojen aloittamiseen. Tunnin juna Malmi–Helsinki toteutui ilman eri rahoitusta jo aprillipäivänä 1.4.2019 liikenteenohjausjärjestelmän vian ansiosta…

Tahkoluotoon saapuu nykyään vuorokaudessa 120 hiilivaunua, jotka ajetaan kolmella junaparilla. Kun sähköistys valmistuu, junien kokoa on tarkoitus kasvattaa 40 vaunusta 48 vaunuun. Hiilijunia on saapunut Suomeen Vainikkalan lisäksi myös Imatran kautta.

Pännäisten kolmioraide avattiin liikenteelle 25.2.2019. Ensimmäinen uutta Pännäisten kolmioraidetta käyttänyt juna oli kyseisenä päivänä Alholmasta Tampereelle klo 15.31 lähtenyt T 3084. Raide avattiin liikenteelle jo alun perin sähköistettynä.

Juna IC 50 ajettiin lauantaina 23.3.2019 Laihialta Helsinkiin, koska puita oli kaatunut sähkönsyöttöjohdoille Vaasan ja Laihian välillä. Harvinainen kuulutus Seinäjoen asemalla: ”IC 50 Laihialta Helsinkiin saapuu raiteelle yksi.” Junan konduktööri sanoi, että koskaan ennen hän ei ole kuullut sellaista kuulutusta.

Hattulan kunnassa Sattulan kylässä on ollut rakenteilla syyskuusta 2018 alkaen puurakenteinen 600 mm:n raideleveyksinen kenttärata. Esikuvana on wooden waggon way -tyylinen 600 mm kapearaiteinen talousrata. Radassa on tällä hetkellä yksi puurakenteinen vaihde ja radan pituus oli vuoden 2019 alussa noin 43 metriä. Suunnitteilla on rakentaa lisää sivuraidetta vaihteesta ja sivuraiteen päähän pieni kalustosuoja.

Tampereen raitiotiet ovat intensiivisessä rakennusvaiheessa. Hervannan varikon rakennustyöt ovat jo pitkällä. Raitioteiden ensimmäisiä liikennevaloja asennetaan parhaillaan Hervannassa. Hämeensillan uusimisen jälkeen raitiotiekiskojen asennus sille alkaa lokakuussa tänä vuonna. Tampereen raitioteiden raideleveys on 1435 mm. Suuri osa raitiotien radasta on oleva valmis 2019 aikana. Tulevan raitiovaunun maketti eli 1:1-malli oli esillä yleisölle Tampere-talossa 21.–26.2.2019. Sitä kävi katsomassa peräti noin 15.000 henkeä. Maketti on uudelleen esillä Pyynikin Rollikkahallissa 8.5.2019 alkaen keskiviikkoisin ja torstaisin vuoden loppuun saakka. Raitiotien koeliikenne alkaa huhtikuussa 2020, kaupallinen koeliikenne vuotta myöhemmin. Normaali liikennöinti aloitetaan 9.8.2021. VR Yhtymä Oy voitti raitiotien 10-vuotisesta operoinnista ja sitä edeltävästä 2½ vuoden kehitysvaiheesta järjestetyn kilpailun. Loppuvaiheessa kilpailussa olivat lisäksi Länsilinjat Oy sekä ryhmittymä Transtech Oy ja Keolis Conseil et Projet SARL, joita ennen karsiutuivat Väinö Paunu Oy, AB Stockholms Spårvägar ja Go-Ahead Finland Oy.

Turun kaupunginhallitus käsiteli 11.2.2019 Turun raitioteiden rakentamishanketta. Raitiovaunut nousivat superbussien edelle, mutta asia laitettiin kuitenkin vielä pöydälle. Käsittely jatkui useissa kokouksissa, mutta ilman päätöstä asian viemisestä valtuustoon.

Vantaan raitiotiet suunnitellaan rakennettavan 1000 mm:n raideleveydelle. Vantaalla käytetään Raide-Jokerin suunnitteluperusteita. Tarkoituksena on, että Vantaan perusraitiotielinja Mellunmäki–Hakunila–Tikkurila–Jumbo–Aviapolis–Lentoasema yhdistyy aikanaan Helsingin puolen verkkoon Vaaralassa (Malmin pikaraitiotie) ja Jumbon luona (Tuusulanväylän pikaraitiotie).

Helsingin valtuusto päätti 10.4.2019, että entisen Sörnäisten satamaradan paikalle Vallilanlaaksoon voidaan rakentaa Pasilan ja Kalasataman välinen nopea raitiotie. Se ei kuitenkaan alita Itä-Pasilaa entisessä rautatietunnelissa, vaan kulkee Itä-Pasilan poikki maan pinnalla.

Raitiotievarikoita rakennetaan ympäri pääkaupunkiseutua. Ruskeasuon varikko rakennetaan 2020–22 läntisen Helsingin linjoja varten. Sinne tulee tilat 90–130 vaunulle. Tämän valmistuttua Koskelan varikko uusitaan täydellisesti itäisiä linjoja varten 70–100 vaunulle. Roihupeltoon Itä-Helsinkiin rakennetaan Raide-Jokerin varikko 2019–22 yhteensä 29 vaunulle. Kruunusiltojen radan varikko 22 vaunulle rakennetaan Laajasaloon 2023–26. Edellisten lisäksi Espoon Laajalahteen on varaus Raide-Jokerin toiselle varikolle. Myös Vantaan raitioteille suunnitellaan parhaillaan omaa varikkoaan.

Junaratikkaselvityksiä eli ns. duoraitiovaunujen käyttöä kaupungeissa ja läheisellä rautatieverkolla tehdään Kuopion, Jyväskylän ja Oulun seuduilla. Näiden raideleveys on luonnollisesti 1524 mm.

Länsimetron jatko-osan päällysrakenne rakennetaan 2020–21. Vossloh Cogifer Finland Oy toimittaa raiteenvaihtopaikoille ja uudelle Sammalvuoren varikolle yhteensä 43 vaihdetta ja raideristeystä. Betonipölkkyiset vaihteet kootaan Kaipiaisissa.

Turun Kakolanmäen funikulaarivaunu asetettiin kiskoilleen 6.2.2019, minkä jälkeen alkoivat pian koeajot. Huhtikuussa vaunulla ajettiin runsaasti koeajoja ilman matkustajia. Samanaikaisesti jatkuivat vielä ylä- ja ala-asemien viimeistely sekä ympäristötyöt. Radan vihkiäisiä vietetään 24.5.2019. Funikulaarilla matkustaminen on maksutonta ja se palvelee käyttäjiä kello 4.00–1.30.

Suomen Rautatiemuseon johtajana toimii 1.4.–31.7.2019 Susanna Eskola Hyvinkään kaupunginmuseosta. Museonjohtaja Tiina Lehtinen palaa vanhempainvapaalta 1.8.2019. Ennen Eskolaa sijaisena toimi Taina Rantala Suomen käsityön museosta. Suomen Rautatiemuseossa on esillä VR:n konepajoista kertova näyttely 30.4.2020 asti.

Resiinan uusi nettipäätoimittaja Jussi Laukkanen aloitti työnsä 1.4.2019. Päätoimittajan valinta julkistettiin Suomen Rautatiehistoriallisen Seuran kerhoillassa 18.3.2019, jolloin väistyvä päätoimittaja Jape Ruotsalainen toivotti Jussin tervetulleeksi paikalleen. Painetun Resiinan toimitus kiittää Japea hyvin tehdystä työstä ja ottaa Jussin mielellään mukaan joukkoon!

Mallikauppa on muuttanut entisestä osoitteestaan Hämeentie 19 Pasilaan. Uusi myymälä avasi ovensa 18.3.2019 osoitteessa Pakkamestarinkatu 1.

UUTISIA ULKOMAILTA

Baltian maat

Suomalainen Timo Riihimäki on aloittanut RB Rail AS:n toimitusjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana 11.3.2019. RB Railin tehtävänä on toteuttaa Tallinnasta Puolaan johtava Rail Baltica -rautatiehanke. Riihimäki toimi aiemmin mm. VR Trackin kansainvälisten toimintojen johtajana. Viron parlamenttivaaleissa 3.3.2019 menestynyt EKRE (Eesti Konservatiivne Rahvaerakond/Viron konservatiivinen kansanpuolue) on ottanut erääksi tavoitteekseen estää Rail Baltican rakentamisen.

Viro

Eesti Raudteen liikenteenohjaus muutti yhtiön viimeisenä yksikkönä uuteen pääkonttoriin Telliskivi 60:een maaliskuun 2019 viimeisellä viikolla.

Eesti Raudtee pääsee viimein eroon Suurtüki 12:ssa sijaitsevasta kiinteistöstään (Resiina 4/2018 s. 54), joskin melkoisten kiemuroiden jälkeen. Kiinteistö saatiin kaupaksi 15.3.2019 päättyneessä huutokaupassa. Aiempi lähtöhinta 3 miljoonaa euroa oli nyt pudotettu 1,63 miljoonaan eroon. Hyväksyttyjä tarjouksia saatiin yksi. Myynnin aktivoimana Tallinnan kaupunginhallitus oli jo tammikuussa 2019 tehnyt kansalliselle perintösuojeluvirastolle (muinsuskaitseamet) esityksen tontilla sijaitsevien kahden rakennuksen tilapäisestä suojelusta. Lopulta huutokaupan jälkeen kaupunki huhtikuussa ilmoittikin käyttävänsä etuosto-oikeuttaan ajatuksena käyttää tonttia Skone Bastionin alueen kanssa yhtenäisen virkistysalueen kehittämiseksi.

Maaliskuussa 2019 purettiin vaihteineen jo vuosia sitten käytöstä poistettu Tallinnan satamaradalla Kopli- ja Tööstuse-katujen välillä ollut tehdassivuraide.

VR Trackin Plasser & Theurer 09-16CSM raiteentukemiskone Ttk1 830 on saanut uuden elämän Virossa. Go Track osti riisutun ja vandalisoidun koneen Joensuusta. Liettuassa vuokralla olleesta samanlaisesta Ttk1 821:stä saatiin käyttökelpoisia osia, mm. tukemisyksikkö, minkä lisäksi esimerkiksi ohjaamon sähkölaitteita rakennettiin täysin uudelleen.

Go Track on jatkanut Avinurmen museorataa 850 metrillä (Resiina 3/2018 s. 34–42) radan uudelle asemalle saakka. Rataan pantiin myös kaksi vaihdetta.

TLT (Tallinna Linnatranspordi AS) on jatkanut KT6TM-raitiovaunujen nimeämisiä. Kuudentena sai 21.3.2019 vaunu 97 nimen Georg Ots. Ots oli Suomessakin hyvin tunnettu virolainen ooppera- ja iskelmälaulaja. Hän levytti useita kappaleita myös suomeksi; mm. Saarenmaan valssi, Rakastan sinua, elämä ja Hopeahapset. Seitsemänneksi 17.4.2019 nimettiin vaunu 99 säveltäjä-muusikon Raimond Valgren mukaan. Vuoden viimeisenä päivänä 1949 vain 36 vuotiaana kuolleen Valgren tunnetuin sävellys on meilläkin juhannuksena paljon soitettu Saarenmaan valssi.

Tallinnan KT4-vaunuja 104 ja 150 ei maalata oranssi/valkea-väreihin, vaan ne jätetään nostalgiamielessä nykyisiin väreihinsä, eli KT4SU nro 104 Tallinnan sininen/valkeaksi ja KT4D nro 150 Erfurtin punainen/valkeaksi.

Modernisoitujen KT6TM-raitiovaunujen tekninen kunto on aiheuttanut sen verran huolta, että muutostyön toteuttaneen tšekkiläisen Cegelec a.s.:n asentajaryhmä on tullut Tallinnaan Vana-Lõunan varikolle tekemään takuukorjauksia. Eniten ongelmia on ollut vaunujen jarruissa.

KT6TM-vaunu nro 102 on viimein saatu korjattua onnettomuuden jäljiltä. Krullin raitiovaunupysäkillä 19.11.2018 sattuneessa melko harvinaislaatuisessa onnettomuudessa Kopliin matkannut linjan 2 vaunu 102 törmäsi 1-linjalla kulkeneen samanlaisen vaunun 98 Neeme perään. Neljä matkustajaa ja perään ajaneen vaunun kuljettaja loukkaantuivat lievästi.

Kahvilaraitiovaunu T-31 Pauliinen kori siirrettiin metallitöiden jälkeen alkuvuodesta 2019 Ühinenud depood’n Tallinn-Väiken varikolta peruskorjauksen jatkamiseksi takaisin Vana-Lõunan raitiovaunuvarikolle.

Latvia

Latvian uusien sähkömoottorijunien toimittaja on ilmeisesti sittenkin Škoda Vagonka eikä aikaisemmin ilmoitettu Talgo. Viime marraskuisesta Talgo-ratkaisusta valittivat CAF ja Škoda. Nyt puolestaan Talgo valittanee asiasta. Yhteensä 32 sähkömoottorijunan kilpailutus käynnistyi jo syyskuussa 2015.

Venäjä

Reitille Pietari–Viipuri–Svetogorsk–Imatra–Lappeenranta suunnitellaan taajamajunaliikennettä 2025 alkaen. Matka-aika pääteasemien välillä olisi noin 2½ tuntia. Rajatarkastukset tapahtuisivat Allegrojen tapaan liikkuvassa junassa. Venäjän rautatiet pyrkii muutenkin lisäämään Imatrankosken rajanylityspaikan käyttöä.

Ns. Barber-telit yleistyvät venäläisissä tavaravaunuissa, myös Suomen yhdysliikenteessä. Venäläisten tutkimusten mukaan ne pienentävät merkittävästi kaluston rataan kohdistamia dynaamisia rasituksia aikaisempiin perusteleihin verrattuna. Telit sallivat 25 tonnin akselipainon, mikä on niihin merkitty. Barber-telejä on ainakin kahta hieman toisistaan eriävää tyyppiä.

Ruotsi

Kiirunan ja Norjan Narvikin välisessä malmiliikenteessä otettiin 18.2.2019 käyttöön 32,5 tonnin akselipaino. Aikaisemminkin malmijunien akselipaino oli jo 30 tonnia. Junissa on 68 vaunua, joten akselipainon noston avulla kussakin junassa voidaan kuljettaa malmia 680 tonnia entistä enemmän. Junapaino on nyt 8730 tonnia. Aluksi yksi päivittäisestä kymmenestä junaparista käyttää tätä akselipainoa, mutta liikennettä lisätään vaiheittain. Jo 2017 alkaen yksittäiset malmijunat ovat käyttäneet 32,5 tonnin akselipainoa malmikuljetuksissa Vitåforssista Jällivaaran läheltä Luulajaan.

Inlandsbanan saa matkustajaliikenteeseen 2020 alkaen viisi Lint 41 -dieselmoottorijunaa. Vuosina 2001 ja 2002 valmistuneet junat hankitaan käytettyinä Hollannista. Inlandsbanalla on henkilöliikennettä Morasta Östersundin kautta Jällivaaraan, yhteensä 1067 km. Vielä tämä vuosi Inlandsbanan liikenteessä käytetään nykyisiä Y1-moottorivaunuja.

Norja

Norjan valtiollinen rautatieyhtiö NSB ilmoitti 12.3.2019 muuttavansa nimensä Vy:ksi. Suomeksi tämä on ”Näkymä”. Konserniin kuuluvat linja-autoyhtiö Nettbuss ja Ruotsissa laajasti liikennöivä Tågkompaniet siirtyivät samoin Vy-nimen alle.

Tanska

Matkustajajunaliikenne lopetetaan Nykøbing Falster–Rødby Færge -välillä ja edelleen Puttgardeniin menevillä junalautoilla seuraavasta aikataulukauden vaihteesta alkaen. Uusi aikataulu astuu voimaan 15.12.2019. Näin katkeaa rautatieliikenne lyhintä reittiä pitkin Kööpenhaminan ja Hampurin välillä. Junalauttaliikenne Rødby Færgen ja Puttgardenin välillä oli aloitettu 1963. Junayhteys avattaneen uudestaan 2028, kun uudet rautatie- ja maantietunnelit valmistuvat Lollandin ja Fehmarnin saarten välillä. Siihen asti (sekä jo nyt) kulkevat junat Kööpenhaminasta Ison Beltin ja Fyenin saaren kautta Jyllannin niemimaalle, jonne saavuttuaan Hampuriin menevät junat suuntautuvat etelään päin. Koko tavaraliikenne kulkee jo tätä kautta. Reitti on 160 km pidempi kuin suoraan junalautalla.

Itävalta

Itävallan rautateillä toteutetaan parhaillaan samanaikaisesti kolmea jättihanketta. Niiden kaikkien pitäisi olla täysin valmiina 2026, jolloin maan kaukoliikennerakenne muuttuu kerralla perusteellisesti. Uudet rakenteilla olevat kohteet ovat Grazin ja Klagenfurtin välinen Koralm-rata (130 km, jolla on mm. 33 km pitkä Koralm-tunneli), Gloggnitzin ja Mürzzuschlagin välinen uusi Semmering-tunneli (27 km, korvaa vanhan mutkikkaan radan kaukoliikenteessä) ja Innsbruckin ja Fortezzan välinen uusi Brennerin tunneli (55 km, korvaa vanhan radan). Nopeus uusilla radoilla tulee olemaan 200–250 km/t. Esimerkiksi Brennerin uusi tunneli lyhentää osuuden matka-ajan yhdestä tunnista 10 minuutista vain 26 minuuttiin ja Wienin ja Kalegenfurtin välinen matka-aika lyhenee peräti yhdellä tunnilla ja 20 minuutilla. Vuonna 2026 Itävallan kaukoliikenne muuttuu siis huomattavasti, ja uudet radat tuovat rautatiet pääreiteillä hyvin kilpailukykyisiksi tieliikenteeseen verrattuna. Tätä voisi verrata siihen, että Suomessa valmistuisivat samanaikaisesti ”tunnin junat” länteen, pohjoiseen ja itään.

Tasoristeys-palstan aineiston ovat toimittaneet tällä kertaa: Timo Ahlroth, Juuso Hyvärinen, Matti Mesimäki, Risto Nihtilä, Markku Nummelin, Jarmo Oksanen, Jari Pollari, Kimmo Pyrhönen, Sakari K Salo, Tapio Sänkiaho, Aivar Treve, Pietu Tuovinen, Mikael Vainio, Matti Visuri ja Kai Willadsen.