Artikkelihaku

Resiina 1/2024

Kansi 3/2021

  • Rankka rutistus – itsepurkavan vaunun kehitystyö
  • Matkustajavaunu Ek 1004 kunnostusmatkalla
  • Torpedotuuletin
  • Junalla Pekingistä Pjongjangiin ja takaisin
  • Leveäraiteisten höyryvetureiden käyttö Suomessa vuonna 2023
  • Tasoristeys-palsta

Tasoristeys 4/2018

KALUSTOMUUTOKSET ELOKUU–LOKAKUU 2018

Uudet rekisteröinnit

 

Muutettu kalusto
  • 28 Hbikk sarjaan Hbins
  • 9 Oc sarjaan Sps
  • 22 Occ sarjaan Sps
  • 13 Fakks sarjaan Sps
  • 2 Tabkk sarjaan Sps
 Romutettu kalusto
  •  7 BMo
  • 2 Etvsa (900152-0 ja 900153-8)
  • 1 Hkba

Alla oleviin uutisiin liittyvät kuvat näet painetussa Resiina-lehdessä 4/2018.

Sr1-vetureista oli marraskuun alussa (6.11.2018) vihreitä 58. Antti Häkkisen ja toimituksen avustajien kokoama lista viimeisimmistä väreistä löytyy painetun lehden lisäksi myös omasta artikkelistaan.

Sr3 3306 hinasi 2.11.2018 uudet Sr3:t 3318 ja 3317 Hangosta junana Vet 11598 Ilmalan varikolle.

Sm1-junien käytön ja ylipäätään sähköliikenteen alkamisesta tulee 26.1.2019 kuluneeksi 50 vuotta. Aamun ensimmäinen junapari 26.1.1969 Helsinki–Kirkkonummi–Helsinki oli H 305/H 314 A ja vuoron hoiti Sm1 6004. Seuraavina lähtivät H 305 A (Sm1 6003), H 307 B (Sm1 6001) ja H 307 C (Sm1 6004 uudelle kierrokselle). Tuo ensimmäisenä kulkenut 6004 on romutettu, mutta samana päivänä kulkenut 6001 on jäljellä ja yritetään säästää museojunaksi.

Sm4 6315+6415 sai kolmantena sarjastaan marraskuussa 2018 kokomainosteippauksen. Mainoksen aiheena on Pasilan Triplaan avattava kauppakeskus Mall of Tripla.

Dr18-veturista on valmistumassa kaupallinen 1:87-mittakaavan (H0) pienoismalli. Sitä tulee myyntiin ainakin helsinkiläiseen Mallikauppaan, jossa on jo saatavilla suomalaisen Sr3-veturin pienoismalli. Viimeksi mainittu pohjautuu saksalaiseen BR 193 Vectron-veturiin, johon on 3D-tulostettu uusi suomalaisen veturin mukainen katto-osa. Nyt malliin on saatu myös dekaleita (nrot 3307–3316). Myynnissä on luonnollisesti sekä tasa- että vaihtovirtaversiot. Mallikauppa on Helsingissä osoitteessa Hämeentie 19 (https://www.mallikauppa.fi/).

Dm12 4402 vaurioitui melkoisesti moottoritilan tulipalossa Huutokoskella 15.10.2018. Moottorivaunu oli junassa H 720 Joensuusta Pieksämäelle. Se oli 70 matkustajan kanssa aivan täynnä, mutta kukaan ei loukkaantunut tapauksessa. Vaunu siirrettiin alkuillasta apuun tulleen toisen Dm12:n vetämänä Pieksämäelle. Muu liikenne pystyi kiertämään vaurioituneen vaunun Huutokoskella. Vaunu on pitkään pois käytöstä.

Tka7 218 on maalattu höyryveturin vihreäksi. Ratakuorma-auto on Höyryveturimatkat 1009 Oy:llä Kouvolassa.

Fenniarail aloitti 12.11.2018 vaunujensa vaihtotöiden hoidon Vainikkalassa. Työt on tehty aluksi Dr18-veturilla, joka siirrettiin vastaavista tehtävistä Imatra tavarasta. Siellä puolestaan Teräspyörältä vuokrattu Move 66 (Valmet 6613/1973), Dr35 98 10 8139 013-1, on ottanut vaihtotyöt hoitaakseen. Joulukuussa Vainikkalan vaihtotöissä otetaan käyttöön niin ikään Teräspyörältä vuokrattu Move 66 (Valmet 666/1971) eli Dr35 98 10 8139 007-3.

Tve1 416, nykyisiltä tunnuksiltaan Tve1 98 10 8008 416-4, on otettu käyttöön Teräspyörän Voikkaan konepajan vaihtotyöveturina. Veturin on valmistanut Teräspyörän emoyhtiö Saalasti vuonna 1960 valmistusnumerolla 29. VR myi sen 1980–1990-lukujen taitteessa Lahden Lasitehtaalle, jonka jäämistöstä veturi päätyi Teräspyörän omistukseen vuonna 2017.

G9 315:n kunnostus etenee Tampereen kaupungin varikolla Nekalassa. Vapriikki-museon Pikku-Rusko vietiin kunnostettavaksi 3.12.2015. Veturi tendereineen on nyt hiekkapuhallettu ja pohjamaalattu. Nekalassa pikkuosia on remontoitu ja osittain tehty uudelleen. Vuonna 2019 veturi on tarkoitus maalata lopulliseen väritykseensä. Samoin kartoitetaan hytin varusteet ja mahdollisesti puuttuvat osat pyritään täydentämään. Valmiiksi kunnostettu veturi tuodaan aikanaan entiselle paikalleen Vapriikin eteen, tosin jo nyt 90 astetta sivusuunnassa käännetylle uudelle raiteelleen, jossa se saa katoksen päälleen.

Finlaysonin sähköveturi (AEG nro 799/v. 1909) on tarkoitus kunnostaa Finlaysonin 200-vuotisnäyttelyyn huhtikuuksi 2020. Vapriikki-museo on pyytänyt tarjouksia 600 mm raideleveyden veturin kunnostamiseksi päällisin puolin ja nyt selvitellään projektin rahoitusta.

Sps-raakapuuvaunuja valmistuu kiivaassa tahdissa Pieksämäen konepajalta. Vaunut muutetaan useista erityyppisistä vanhoista vaunuista (Resiina 3/2018, s. 52).

Innofreightin ns. Finnowagon-vaunutyyppi otetaan 2019 aikana käyttöön Yaran pyriittikuljetuksissa Pyhäsalmen kaivokselta. Tähän asti koeajoja on tehty yhdellä kaksiosaisella vaunulla.

Ei-liikennöivien ratatyökoneiden hyväksyntätarkastuksia varten maahan varustetaan viitisen tarkastuspistettä, mm. Kouvolaan ns. Kivipussin raiteelle ja Oulun Ruskoon. Kaikissa on mm. siirrettävän vaa' an käyttömahdollisuus. Ei-liikennöivät ratatyökoneet ovat koneita, jotka eivät liiku junina tai vaihtotöissä, vaan pelkästään ratatyöalueilla. Näitä koneita, mm. kiskopyöräkaivinkoneita, on yhteensä nelisensataa. Kaikki ne ovat saamassa Liikennevirastolta (jatkossa Väylävirastolta) yksilökohtaiset tunnukset; Trafi hyväksyy vain liikennöivät yksiköt.

Meeri-radantarkastusvaunu Ttr 99 10 9129 001-5 saapui Vuosaareen 9.10.2018. Hyvinkään konepajalle se tuotiin maantiekuljetuksena 11.10.2018. Vaunu sai Trafilta määräaikaisen koeajoluvan 31.10.2018 ja testiajot omalla konevoimalla käynnistyivät 5.11.2018. Alkuvaiheessa koeajojen aikana Meeri käyttää vain dieselvoimaa, jolloin sen suurin sallittu nopeus on 120 km/t. Aikaisempi Emma-mittausvaunu on käytössä Meerin rinnalla vielä 2019 alkupuoliskolla. Meerin palvelun tuottaa italialainen MERMEC suomalaisen yksikkönsä avulla.

Spenon vaihdehiontakone RR16-MS13 tuotiin meritse Turkuun 3.10.2018. Nyt kone tekee Suomessa ensimmäisen varsinaisen kampanjansa, viime vuonna tehtyjen testien jälkeen. Se työskentelee ympäri Etelä-Suomea aina jouluun asti hioten raskaan 60E1-kiskopainon vaihteita. Edellisen kerran Spenon vaihdehiontakone oli Suomessa 2008. Se oli pienempi kaksiakselinen RR16 P-D -kone. Molemmissa on kuitenkin 16 hiontakiveä. Myös säännöllinen vieras eli Spenon RR 40 MF2 -kiskonhiontajuna on työskennellyt jälleen syksyn ajan hioen linjaosuuksien kiskoja; tämä yksikkö ei sovellu vaihteiden hiontaan.

K-lähijunille (Helsinki–Kerava–Helsinki) suunnitellaan pysähdysten lisäämistä syksyllä 2019. Lisättävät pysähdykset tulisivat Käpylään, Pukinmäkeen ja Tapanilaan, eli junat pysähtyisivät nykyisten N-junien tapaan. Uudistuksen myötä N-tunnus katoaisi, koska kaikki Keravalle päättyvät tai sieltä alkavat lähijunat olisivat sen jälkeen K-junia. Asiakkaiden kommentteja muutosehdotuksesta kerätään ennen sen toimittamista HSL:n hallitukselle.

Tampere–Vilppula-välille kaavaillaan taajamajunaliikenteen pilottikokeilua, jossa junavuoroja lisättäisiin ainakin neljä paria. Liikenne voisi alkaa joulukuussa 2019. Suunnitelmissa on myös liikenteen jatkaminen myöhemmin Vilppulasta Mäntän keskustan ohi aina radan päähän Sassiin asti. Sassiin on lentokentän luo kaavailtu uusi asuinalue, missä pienkoneella pääsisi kotipihalle asti; ehkä siis myös junalla.

Otavan satamaradalla liikennöitiin 6.10.2018 Keitele-Museon kiskoautojunalla. Museo ja Liikennevirasto olivat tehneet yhdeksi päiväksi liikennöintisopimuksen tälle suljetulle radalle Otavan aseman ja sataman välille. Radan päällysrakenteen kunto oli kohtuullinen, koska sillä oli viimeksi 2017 kuljetettu VR:n käytöstä poistettuja tavaravaunuja, ja silloin radalle tehtiin kevyttä kunnostusta. Edellisen kerran Keitele-Museon lätät vierailivat paikalla päivää ennen rataosan kunnossapidon keskeyttämistä 4.10.2014. Radalta poistettiin 3.10.2018 kuuden miehen voimin talkoohengessä jopa metrin mittaista kasvustoa liikennöintikerran sujuvuuden varmistamiseksi – alaspäin satamaan matka toki olisi sujunut vaivattomasti, mutta ylös kapuaminen olisi ollut melkoinen haaste ilman kasvuston poistoa.

Kaluston seisottamisohjeistus 2.10.2018 määrittelee, että VAK-vaunuja saa seisottaa pidempiä aikoja tilapäisestikin toistaiseksi vain varsinaisilla VAK-ratapihoilla. Näitä ratapihoja on 13. Toimintamalli syntyi Kinnin onnettomuuden pohjalta.

Vuodenvaihteen kansainvälisiä lisäjunia Helsingin ja Moskovan välillä ajetaan aikavälillä 29.12.2018–8.1.2019 yhteensä yhdeksän paria, siis murto-osa parhaiden vuosien liikenteestä. Lisäksi Allegroja ajetaan samana aikavälinä seitsemässä junaparissa kahdella yksiköllä.

NRC Group on päättänyt ostaa lokakuun alussa VR Trackin. Kauppa vahvistuu lopullisesti tammikuussa 2019 pohjoismaisten kilpailuviranomaisten käsittelyjen jälkeen. Yrityskaupan jälkeen VR Group on norjalaisen NRC Groupin suurin osakkeenomistaja omistaen noin 18,3 % yhtiön osakkeista. VR Track saa NRC Groupin standardien mukaisen uuden nimen ja brändin.

Railtek Oy Insa ja Railtek Oy Rata yhdistyivät syyskuun lopussa ja jatkavat nimellä Kreate Rata Oy. Molemmat radanrakennusyhtiöt olivat jo ennen fuusiota täysin Kreate Oy:n omistamia.

Helsingin päärautatieaseman kaukoliikenteen konduktöörien, kuljettajien ja ravintolahenkilökunnan tauko- ja sosiaalitilat siirtyivät aseman itäsiivestä ravintola Pullmannin puoleiseen päätyyn 1.10.2018. Lähiliikenteen junahenkilökunta on siirtynyt omiin tiloihinsa aseman länsisiipeen jo aiemmin. VR pääkonttori siirtyi Isoon Pajaan jo keväällä 2018.

Pasilan Tripla saattaa valmistua alkuperäisistä suunnitelmista jopa kaksi vuotta etuajassa, vuonna 2020. Rautatieasema ja sen yhteydessä oleva kauppakeskus Mall of Tripla valmistuvat syksyllä 2019.

VR Transpointin ja sittemmin Itellan/Postin entinen terminaali on tyhjennetty Ilmalassa syyskuussa ja paikalle on muuttanut VR:n aiemmin Hyvinkään konepajan alueella toiminut liikkuvan kaluston varasto. Hyvinkään varasto tyhjennetään vuoden loppuun mennessä.

Nikkilään on rakennettu puinen matkustajalaituri, jolla pilotoidaan puurakentamisen malleja. Laituri olisi jouduttu joka tapauksessa uusimaan Nikkilän rautatiesillan uusimisen yhteydessä. Laiturin pituus on 45 metriä ja korkeus 400 mm. Rakennetta voidaan hyödyntää muuallakin edullisena rakenneratkaisuna. Piirustukset on tehty niin, että laiturikorkeus voi olla vapaasti 400 mm tai 550 mm. Korkeus 400 mm sopii nimenomaan Porvoon liikenteen Dm7-kalustolle, mutta se on myös keskieurooppalaisen Duo-kaluston lattiakorkeus (yhdistetyt raitiovaunut ja junat). Etäisyys raiteen keskilinjasta 1800 mm mahdollistaa nämä molemmat ratkaisut.

Nikkilän uusi rautatiesilta avattiin liikenteelle 29.10.2018.

Hakkilan rata säilynee jatkossakin. Vantaan raitiotiesuunnitelmassa Tikkurilasta lähtevä rata ja raitiotie on sovitettu samaan maastokäytävään. Hakkilaa käytetään radanpidon tarpeisiin, lähinnä raidesepelin kuormaukseen. Vastaavaa aluetta ei pääkaupunkiseudulta ole löydettävissä. Hakkilassa on myös Finngridin muuntajien siirtokuormauspaikka. Raitiotie puolestaan kulkisi Mellunmäestä Tikkurilan ja Jumbon kautta lentoasemalle. Tikkurilan kohdalla on selvitetty neljää eri linjausvaihtoehtoa ja parhaimmaksi on todettu rautatieaseman tunnelissa alittava reitti.

Riihimäen tavararatapihalle rakennetaan sammutusvesijärjestelmää. Vastaavat järjestelmät toteutetaan myöhemmin myös muille VAK-ratapihoille, joilla seisotetaan vaarallisilla aineilla kuormattuja vaunuja. Riihimäelle tulee kolme 760 m3 betonista vesisäiliötä, pumppaamo ja neljä vesipostia. Näillä pyritään takaamaan pelastuslaitoksen riittävä vedensaanti mukaan lukien veden määrä ja tarvittava syöttöpaine. Töiden on arvioitu valmistuvan helmikuussa 2019.

Riihimäki-Tampere-välin junaliikenne oli seisahduksissa viitenä lauantaina 10.11.2018 alkaen välin uusien turvalaitteiden käyttöönoton takia. Kukin katko kesti 24 tuntia lauantaista klo 4.00 sunnuntaihin samaan aikaan. Matkustajajunat korvattiin linja-autoilla. Ensimmäiset kaupalliset junat olivat liikkeellä Riihimäki–Hämeenlinna-välillä uuden turvalaitejärjestelmän ohjaamana aamuyöllä 11.11.2018. Turvalaitemuutoksen takia myös rataosan kaikkien vaihteiden tunnukset jouduttiin vaihtamaan kyseisen kuukauden aikana.

Akaan kaupunki osti 8.11.2018 Senaatti-kiinteistöiltä Toijalan veturitallit, vesitornin, varastorakennuksia ja ympäröiviä maa-alueita. Veturitallissa toimii Veturimuseo.

Mäntyluodon radan ajojohtimien asennus aloitettiin lokakuun puolivälissä. Sähköliikenne Mäntyluotoon alkaa vuodenvaihteessa 2019–20. Sähköistys ei yllä satamaan.

Porin Tahkoluodon hiilenkäsittelykapasiteetti kasvaa viiteen miljoonaan tonniin vuodessa, sillä Oy M. Rauanheimo Ab sijoittaa sinne äskettäin Tallinnan Muugan satamasta ostamansa laajan hiilenkäsittelylaitteiston (mm. kaksi vaununkaatolaitteistoa).

Teuvalla Kaskisten radalla aloitettiin vuosien tauon jälkeen uudestaan raakapuuliikenne 1.11.2018. Kuormajunia on lähtenyt pari kuukaudessa.

Pännäisten kolmioraiteen Pietarsaaren puoleinen vaihde asennettiin rataan 8.9.2018 ja Pohjanmaan radan puoleinen 22.9.2018. Varsinainen kolmioraide kiskotettiin näiden välisenä aikana.

Ylivieskan asetinlaite uusitaan. Mipro Oy toimittaa laitteen ja se valmistuu syksyllä 2019.

Mipron turvalaite- ja kulunvalvontatekniikka on valittu sveitsiläisen Stadlerin tarjoaman CBTC-teknologian (Communication Based Train Control) perustaksi. Nyt Stadler siis tarjoaa perinteisten juniensa lisäksi myös turvalaitetekniikkaa. CBTC:tä on tarkoitus aluksi käyttää metroliikenteessä ja sen automatisoinnissa, myöhemmin myös muilla radoilla. Junien väli voidaan saada teknologialla jopa alle 90 sekuntiin.

Oulunlahden uuden liikennepaikan rakennustyöt ovat edenneet niin pitkälle, että syyskuun puolivälissä päästiin vaihteiden asennukseen, ensimmäisenä eteläpään vaihde 15.9.2018 ja pohjoispää viikkoa myöhemmin. Urakoitsijana oli Sundström Ab Oy.

MisiKemijärvi-rataosan perusparannus on valmistunut syksyllä 2018. Radan parannus on ollut monivaiheinen, koska radan kohtalo oli aikaisemmin avoin. Liikenteen turvaamiseksi välttämätön korjaus tehtiin ensin kierrätysraide-elementein vanhoilla ratapölkyillä ja tukikerrosta suuremmin uusimatta. Seuraavassa vaiheessa lyhytkiskoraide lenkitettiin 2008 uudelleen aloitetun yöjunaliikenteen kaluston paluuvirtaa varten. Kolmantena vaiheena seurasi 2014 valmistunut sähköistys ja nyt neljäntenä radan päällysrakenteen vaihto. Nyt rata on sähköistettynä ja perusparannettuna täydessä iskussa.

Mukkulan radan vaihteita vähennetään. Lahti Energian sisäiset raiteet on purettu jo aiemmin ja nyt poistetaan tarpeettomat erkanemisvaihteet. Lahti Energian raidesopimus irtisanottiin 3.9.2018.

Kouvolan kaupunki on ostanut Liikennevirastolta n. 5000 m2 maata Kouvolan aseman ympäriltä. Maanhankinta liittyy matkakeskushankkeeseen ja siihen liittyvien kiinteistöjen rakentamiseen. Itse matkakeskuksen toteuttaminen on siirretty tulevaisuuteen.

Inkeroisista on purettu kunnossapidossa jatkuvia haasteita aiheuttanut läntisellä pääraiteella ollut kaksipuolinen risteysvaihde (KRV). Se korvattiin yksinkertaisella vaihteella ja raiteenvaihto rakennettiin uusilla vaihteilla Inkeroisten Kouvolan puolen tulokaarteen taakse.

Vainikkalan turvalaitteiden käyttöönotto alkoi 1.10.2018 ja päättyi 23.11.2018. Vainikkalassa oli viimeinen Suomessa ollut neuvostoliittolainen asetinlaite. Aiemmin on purettu Raipon ja Simolan neuvostoasetinlaitteet. Käyttöönottoaikana ohjauksessa on ollut rinnakkain kaksi käyttöliittymää, vanha mosaiikki ja uusi graafinen liittymä.

Saimaan kanavan uuden ratasillan rakennustyöt ovat alkaneet Lauritsalassa. Sillan toteuttaa Graniittirakennus Kallio Oy. Rata siirtyy uudelle paikalle noin kahden kilometrin matkalla, millä reitillä myös alikulkusillat uusitaan. Myös Pontuksen kanavan silta kuuluu hankkeeseen. Urakassa rakennettavat uudet sillat ja ratapenger toteutetaan niin, että alueelle on jatkossa mahdollista sijoittaa toinen raide. Uuden reitin valmistuttua vanhat sillat ja penger puretaan. Työt valmistuvat kokonaisuudessaan kesällä 2021.

”Hullu-Jussi” -höyrykaivinkone Kiteen asemalla maalataan kesällä 2019. Samalla raivataan sen ja radan välistä puustoa ja pensaikkoa, jotta muistomerkki näkysi radalle paremmin. Kunnostus liittyy osana koko asema-alueen perusparannukseen, johon kuuluvat mm. pysäköintialueen asfaltointi, valaistuksen lisääminen, uusi odotuskatos ja uudet infotaulut. Kustannukset jaetaan puoliksi Kiteen kaupungin ja Liikenneviraston kesken.

Kajaanin matkakeskus rautatieaseman yhteyteen valmistuu elokuussa 2019. Alueen maanrakennustyöt valmistuivat murskepintaiseksi lokakuussa 2018. Samoin vanha linja-autoasemarakennus purettiin lokakuussa; linja-autoasema toimii nyt väliaikaistiloissa ensi kesään saakka.

Pitkämäki avattiin liikennepaikkana rataosalla Nurmes–Vuokatti 15.10.2018. Sen lyhenne on Ptk ja km-sijainti 789+619. Pitkämäki on uusi raakapuuterminaali ja lisäksi siellä on ns. Kaupungin raide muuhun tavaraliikenteeseen.

Fenniarail aloitti liikenteen Pitkämäeltä Kotka-Haminan satamaan 19.10.2018 ollen uuden terminaalin ensimmäinen käyttäjä.  Kyseessä ovat Kuhmon sahan kuljetukset kahden viikon välein. Fenniarail käyttää Pitkämäellä em. Kaupungin raidetta.

Hyrkäs avattiin liikennepaikkana rataosalla Oulu–Kontiomäki 30.11.2018. Niska, Liminpuro ja Melalahti avataan vastaavasti keväällä 2019. Ne kaikki toimivat radan kapasiteettia lisäävinä välisuojastuspaikkoina. Lyhenteet ja km-sijainnit ovat Hyr 800+442, Nsk 826+118, Lmp 863+770 ja Mll 893+280.

HSL-lähijunakilpailutukseen on hyväksytty seitsemän tarjoajaa. Niistä kaksi on valtiollisia rautatieyhtiöitä, eli VR ja SJ. Muut yritykset ovat Arriva Sverige AB (emoyhtiö Deutsche Bahn), MTR Nordic AB (emoyhtiö hongkongilainen operaattori), Transdev Sverige AB (emoyhtiö ranskalainen julkinen osakeyhtiö), First Rail Holdings (skotlantilainen yksityinen operaattori) ja The Go-Ahead Group plc (brittiläinen yksityinen operaattori). Lähiliikenteen tuleva liikennöitsijä on tarkoitus ratkaista huhtikuussa 2020.

Valtion rataverkosta vastaa 1.1.2019 alkaen Väylävirasto. Eduskunta hyväksyi 24.10.2018 lain Väylävirastosta osana LVM:n hallinnonalan lakipakettia. Virasto käyttää itsestään yleisesti lyhyttä muotoa ”Väylä”. Ennen Väylää tehtävää hoiti Liikennevirasto alkaen vuodesta 2010, sitä ennen 1.7.1995 alkaen Ratahallintokeskus ja alun perin VR. Nykyiset Trafi ja Viestintävirasto puolestaan yhdistyvät uudeksi Liikenne- ja viestintävirastoksi.

Virastouudistuksessa ja yhtiöittämisessä kauko-ohjausjärjestelmät siirtyvät 1.1.2019 Liikennevirastolta uudelle Traffic Management Finland Oy -liikenteenohjausyhtiölle (TMF). Sen sijaan asetinlaitteet ja mm. viestintäjärjestelmät jäävät Väylävirastolle. Välivaiheessa alkusyksynä asetinlaitteidenkin kaavailtiin siirtyvän yhtiölle. Oulun, Viinikan ja Kouvolan ohjauskeskusrakennukset siirtyvät liikenteenohjausyhtiölle, muut asetinlaiterakennukset jäävät Väylävirastolle. Myös raivaustoiminta säilyy virastolla.

Rautatiealan Unioni RAU ry perustettiin 16.11.2018. Tämä tapahtui, kun Rautatievirkamiesliitto liittyi Veturimiesten liittoon. Rautatievirkamiesliitto oli perustettu lokakuussa 1873 nimellä Järnvägsföreningen i Helsingfors ja Veturimiesten liitto 27. maaliskuuta 1898 Tampereella Suomen Kuljettaja- ja Lämmittäjäyhdistys -nimisenä.

VR:n juna- ja asiakaspalveluhenkilökunnan työvaatemallisto uudistuu helmikuun loppuun 2019 mennessä. Vaatemallisto on jatkossa sama kuljettajille, konduktööreille, lipunmyyntien palveluneuvojille ja ravintolavaunun henkilökunnalle. Eri henkilöstöryhmille on perusvaatteiden lisäksi omia työhön liittyviä vaatteita, esimerkiksi kuljettajille heijastava ulkotakki, kaukoliikenteen konduktööreille työntekijöiden toiveesta kauluspaita ja liivi sekä ravintolahenkilökunnalle esiliina ja puoliessu. Vaatemallistoa on haluttu yksinkertaistaa ja keventää. Vaatteet toimittaa Image Wear.

Suomen valtio harkitsee liikenneministeri Anne Bernerin mukaan liittymistä Rail Balticaa koordinoivaan yhteisyritykseen. Rail Baltica on Tallinnan ja Varsovan välille Latvian ja Liettuan kautta suunniteltu nopean yhteyden tarjoava uusi normaaliraiteinen rata.

Lohjalla suunnitellaan Espoo–Lohja-Salo-radan maankäyttöä kaupungin alueella. Näyttää selvältä, että kaukoliikenteen asema tulee Lempolan alueelle. Lähiliikenteen osalta vaihtoehtoina ovat Helsingistä tulevien taajamajunien päättäminen myös Lempolaan tai niiden ohjaaminen jo Höytiönnummen (Nummelan) jälkeen vanhan radan suuntaan ja edelleen nykyistä Lohjanjärven rataa Lohjan keskustaan. Edellinen vaihtoehto muodostaisi Lempolaan suuren liikennesolmun, jälkimmäinen puolestaan toisi junayhteyden nykyisen keskustan kupeeseen.

Lahti–Heinola-radan huomiovalourakasta on valitettu markkinaoikeuteen. Käytännössä toteutus on siirtynyt vuoteen 2019.

Kelta-punaiset tasoristeysmerkkien rungot on ollut tarkoitus maalata harmaiksi 2018 aikana.

Tasoristeysten varoituslaitteiden laitetiloista on järjestetty syksyllä 2018 suunnittelukilpailu Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) arkkitehtiopiskelijoiden keskuudessa. Parhaista ratkaisuista tehdään tarkemmat rakennepiirustukset.

Museoliikennöitsijöiden kokemusten mukaan liikenne on tuottoisinta suhteellisen lyhyillä väleillä suurten tai suurehkojen kaupunkien lähellä. Matkustajakysyntä on ollut hyvä mm. Tampereen lähelle suuntautuneilla reiteillä, mm. Orivedelle, Helsingin lähiliikennealueella mm. Kirkkonummelle ja Kotka–Hamina-reitillä. Lisäksi teemamatkat vetävät hyvin ympäri maata. Tampereella rakenteilla oleva Tampereen Kansi (entinen työnimi Tampereen Kansi ja Areena) -hanke tuo mm. sprinklerijärjestelmän kannen alle, mikä on huomioitava höyryjunaliikennöinnissä. Vasta myöhemmin tulevaisuudessa haasteeksi voi tulla ETCS 2- tason liikenteenohjaus, jossa ei ole enää radanvarren näkyviä opastimia, vaan vetureissa on välttämättä oltava ETCS-veturilaite.

Duo-raitiovaunuista on valmistunut Jouni Kiviniityn diplomityönä laaja tutkimus. Tästä on poikinut mm. duo-raitiovaunujen soveltuvuusselvitys Jyväskylän seudulle. Duo-raitiovaunujen sähköjärjestelmät, turvalaitteet, jarrulaitteet, pyöräprofiilit ja ulottumat on suunniteltu siten, että ne kykenevät liikkumaan sekä rautateillä että raitioteillä. Ratkaisu on käytössä varsinkin Saksassa, laajimmillaan Karlsruhen alueella.

Lottamuseossa Tuusulassa vietettiin uudistetun näyttelyn avajaisia 29.9.2018. Näyttelyssä kurkistetaan sairasjunissa ja rautatieasemilla vuosina 1939–44 työskennelleiden lottien elämään. Sairasjunissa kuljetettiin haavoittuneita ja sairastuneita sotilaita rintaman läheisyydessä sijainneista kenttäsairaaloista jatkohoitoon sotilassairaaloihin ympäri Suomea. Lisäksi sairasjunat kuljettivat sotalapsia, sekä tarpeen tullen myös evakuoitavaa väestöä ja sodan loppuvaiheessa sotavankeja. Lottajärjestön lääkintälotat työskentelivät sairasjunissa sairaanhoitajien ja lääkäreiden apuna sekä huolehtivat ruoanjakelusta ja siisteydestä. Museon sivurakennukseen on rakennettu näyttely, jossa on sairasjunan vaunua mukaileva replika, runsaasti sodanaikaisia hoitotarvikkeita, kenttäkeittiö ja paljon SA-valokuvia. Lottien päiväkirjojen kertomuksista on saatu asiaa elävöittäviä huoneentauluja.

Tampereen raitiotielle on rakennettu tänä vuonna viitisen kilometriä lisää kaksoisraidetta. Raideleveys on 1435 mm. Ykkösvaiheessa rakennetaan 2,2 km nurmirataa; tästä syystä testeissä on 12 erilaista kasvualustojen ja nurmisiementen yhdistelmää. Tämän vaiheen ratojen pysäkkialueista on valtaosa jo rakennettu. Raitiotien kakkosvaiheen suunnittelu on täydessä vauhdissa.

Tampereen raitiotiet on hankkinut neljä entistä VR:n resiinaa Aitonevalta. Niistä kaksi on muutettu urakiskoille sopiviksi ja kaksi sopii edelleen normaaleille ratakiskoille. Kaikkien raideleveydeksi on muutettu 1435 mm. Muutokset ja kunnostustyöt teki PV-Kone Kuivasjärvellä.

Turun funikulaarin laiteasennukset aloitettiin lokakuun alussa ja rata avattaneen helmikuussa 2019. Matkustaminen Kakolanmäelle vievällä radalla tulee olemaan ilmaista.

Ratateknisen oppimiskeskuksen koulutuspienoisrautatien liikennepaikat ovat virallisesti Häkkislaakso (Häk), Kettukangas (Ktg) ja Karvoskylä (Krä). Nämä ovat virallisia, jottei esim. asetinlaitteille suunnitella Suomessa muualle samoja nimiä tai lyhenteitä. Radan perusmittakaava on 1:22,5. Rata on juuri valmistumassa käyttöön.

Suomen Rautatiemuseon raiteelle 009 on rakenteilla valo- ja äänivaroituslaitos ”Hyvinkää rautatiemuseo (km 60+0135)”, jonka esikuvana toimii 1960-luvun puolivälin varoituslaitosmalli. Raidevirtapiireillä toteutettua varoituslaitosta ohjaa Putikon Sahan (km 521+0232) varoituslaitoksen vanha puinen laitetila ja siihen kuuluva vanha 12 V käyttöjännitteellä toimiva vapaakytkentäinen releteline. Opastinyksiköt on entisöity Savonlinnan alueelta 2018 poistuneista varoituslaitoksista. Varoituslaitoksessa käytetään vanhoja ajanmukaisia merkkejä ja mm. opastinvaloissa punainen valo on alimmaisena ja valkoinen ylinnä.  Kaikki opastinlinssit ovat ns. paraabelilinssejä ja opastinlamppuina käytetään 15 W hehkulamppuja, joissa varalanka ei ole käytössä. Varoituslaitoksen käyttöohjeen tekstiosa tullaan hyväksymään käyttöön perinteikkäästi liki 50 vuoden tauon jälkeen erikoisjohtosäännöllä. Varoituslaitos valmistunee lopulliseen asuunsa keväällä 2019.

Vierumäelle on tarkoitus asentaa Topparoikka ry:n kerhotilojen läheisyyteen museaalinen tasoristeyksen varoituslaitteisto. Se on entinen Huumantien tasoristeyksen laitteisto Kotkan Hovinsaaresta. Museotasoristeys parantaa mm. Topparoikan kesäkuussa järjestettävän Rautatiepäivä-tapahtuman turvallisuutta. Tapahtumaan saapuu ensi vuonnakin museojuna ja runsaasti vanhoja kulkuneuvoja.

Pienoisjunatreffit järjestetään seuraavan kerran Suomen Rautatiemuseossa 18.–19.5.2019 klo 10–17. Syksyllä oli liikkeellä väärää tietoa, ettei tapahtumaa järjestettäisi, mutta muutos koskee todellisuudessa vain sisäistä layoutia tapahtuma-alueella. Rautatiemuseopäivä järjestetään puolestaan sunnuntaina 11.8.2019.

UUTISIA ULKOMAILTA

InnoTrans

Kahden vuoden välein toistuva tapahtuma järjestettiin syyskuussa 2018 nyt kahdennentoista kerran. Tapahtuma on aina ollut Berliinissä. Ensimmäisen kerran nämä liikennemessut pidettiin 1996, jolloin näytteilleasettajia oli 172. Nyt näytteilleasettajia oli peräti 3062. Messuvierailijoita oli tänä syksynä huikeat 161.157. InnoTransin asema maailman johtavana näyttelynä kasvaa edelleen. Edellisestä kerrastakin on reilua kasvua; silloin osastoja oli 2955 ja kävijöitä 144.470. Sisänäyttelyhalleja oli nyt käytössä 41 ja ulkonäyttelyalueella oli 145 kiskokulkuneuvoa. Tällä kertaa ulkonäyttelyssä ei ollut Suomeen toimitettavaa liikkuvaa kalustoa; viimeksi kaksi vuotta sitten esillä oli Sr3-sähköveturi ja sitä edeltävällä kerralla Artic-raitiovaunu.

Viro

Eesti Raudtee tarjosi eniten tarjoavalle (vähimmäishinta 3 milj. euroa) myytäväksi Balti jaaman lähellä Suurtüki 12:ssa kiinteistöä. Myynnin kohteena olevalla 9481 m2:n tontilla on kaksi rakennusta: kaksikerroksinen suuri korjaamorakennus ja pienempi pumppuhuone. Pumppuhuoneelta täytettiin aikoinaan palavankiven öljyä käyttävien vetureiden tenderit. Loppuaikoina höyryveturit lämmittivät paikalle tuotujen öljyvaunujen sisältöä, jotta jähmeä öljy saatiin purkua varten juoksevammaksi. Vanhan kaupungin kupeessa olevalla alueella on paljon rakennusrajoituksia, eikä kiinteistöä saatu myytyä. Myynti uusitaan pienemmällä vähimmäishinnalla.

Suomalainen Mipro Oy uudistaa Tallinnasta länteen suuntautuvien rataosien Tallinna–Riisipere ja Keila–Klooga rand/Paldiski turvalaitejärjestelmät. Kilpailutuksen hävinnyt KMG Inseneriehituse AS ja AŽD Praha s.r.o valitti tuloksesta mm. Tallinnan hallinto-oikeuteen, piirikunnan oikeuteen ja lopulta korkeimpaan oikeuteen – kuitenkin tuloksetta. Mipro toimittaa noin 80 kilometrille uuden automatisoidun liikenteenohjausjärjestelmän ja turvalaitteet. Vanhat neuvostoaikaiset asetinlaitteet uusitaan Pääskülassa, Valingussa, Keilassa, Vasalemmassa, Riisiperessä, Kloogassa ja Paldiskissa. Noin 16,5 miljoonan euron arvoisen urakan on arvioitu valmistuvan vuonna 2021. Edullisen hinnan ansiosta Eesti Raudtee säästää yli 10 miljoonaa euroa, jotka käytetään kahden uuden raiteen rakentamiseen Balti jaamalle, Balti jaam–Ülemiste kaksoisraiteen täydentämiseen välille Balti jaam–Kitseküla sekä Pääsküla–Keila kaksoisraiteen täydentämiseen väleille Pääsküla–89 km ja Valingu–Keila.

Riisiperen ja Turban välillä ovat käynnissä työt radan päällysrakenteen palauttamiseksi ja radan avaamiseksi uudelleen liikenteelle. Samalla tämä 6,5 km pitkä osuus myös sähköistetään. Rata on suunniteltu enimmäisnopeudelle 140 km/t. Osuudella oleva alikulku säilytetään ja kahdelle tasoristeykselle tulee varoituslaitokset puomeineen. Liikenteen on suunniteltu alkavan marraskuussa 2019. Osuus on entistä lakkautettua Haapsalun rataa.

Pitkän ajan käynnissä olevat projektit nopeuden nostamiseksi 135 km:iin/t Tallinnasta Tarttoon/Narvaan etenevät hiljalleen. Tapa–Tartto-välillä (112 km) saadaan vuoden 2019 loppuun mennessä päätökseen noin puolet osuudesta käsittänyt perusparannus, johon kuului mm. 17 tasoristeyksen muuttaminen turvallisemmaksi sekä nopeusrajoitusten vähentäminen siten, että matkustajajunat voivat ajaa nykyistä enimmäisnopeutta 120 km/t ja tavarajunat 80 km/t. Vuoden 2021 syksyllä Tabivere–Tartto matkustajajunien nopeus on suunniteltu nousevaan 135 km:iin/t. Tuolloin pitäisi myös Emajoen ylittävän sillan olla uusittu. Narvan suunnalla matkustajajunien nopeus nousee 135 km:iin/t vuoden 2020 loppuun mennessä 54 km matkalla väleillä Tapa–Kadrina ja Kabala–Jõhvi. Vilkkaimmille tasoristeyksille lisätään puomit, jalankulkijoille vaarallisiin kohtiin lisätään valaistusta ja aitoja. Narvan matala laituri uusitaan.

Eesti Raudteen pääkonttorin siirtyminen Balti jaaman ratapihan toiselle puolelle ei onnistunutkaan suunnitellusti 1.11.2018, sillä rakennustyöt olivat uudisrakennuksella vielä pahasti kesken. Nyt entisellä paikalla joudutaan osittain toteuttamaan sisäistä muuttoa kerroksesta toiseen. Uutta muuttopäivää ei vielä ole lyöty lukkoon.

Lelle–Pärnu-rataosan henkilöliikenne päättyi aikataulukauden vaihteessa niin, että viimeiset junat ajettiin 8.12.2018. Vapautunut kalusto hyödynnetään lisäkapasiteettina osuudella Tallinna–Rapla–Viljandi. Pärnuun pääsee junalla seuraavan kerran Rail Baltican valmistuttua muutaman vuoden päästä. Pärnuun suunnitellaan Rail Baltican yhteyteen myös uutta tavaraliikenteen terminaalia. Pärnun tulevan ratayhteyden raideleveys tulee olemaan 1435 mm, kun nyt se on 1524 mm ja oli alun perin 750 mm. Liikenne Lellestä Viljandiin jatkuu entisellään.

Ukrainan valtiollinen rautatieyhtiö УЗ, УкрЗалізниця (UZ, UkrZaliznytsja) on kiinnostunut jatkamaan 28.9.2018 aloittamansa Kiova–Minsk–Vilna–Riika-junan Tallinnaan. Toiveissa oli saada kerran viikossa kulkeva juna Viroon asti jo syksyllä 2018, mutta suunnitelma ei toteutunut. Tämänhetkinen kulkuaika 13-vaunuisella junalla Kiovasta Riikaan on 19 tuntia. Tallinnaan asti matka Valgan–Tarton kautta kestäisi 25 tuntia.

Go Railin TGM23V-1425 ajettiin 8.10.2018 Tallinn-Väikestä Balti jaamalle, missä se aloitti Moskovan junan vaihtotyöt seuraavana päivänä.

Ühinenud Depood on siirtänyt 2-akselisen (pyörästö B) TGK-2 veturinsa 3839 Tarton varikolta Tallinn-Väiken varikolle, jossa on myös entinen Maardun Raudteen 8-akselinen (Bo+Bo–Bo+Bo) TEM7-0234. Tallinn-Väikessä on myös korjattavana entinen Paljassaaren sataman 4-akselinen (B–B) TGM4B-0860.

Tallinnan edustalla sijaitsevan Naissaaren kapearaiteisen rautatien (ks. Resiina 4/2011, s. 16–23) kunnostukseen on vihdoin saatu rahoitusta. Ensimmäisen osuuden talousarvio on 100.000 euroa, josta 60 % saadaan Euroopan Unionilta ja loput Viimsin kunnalta. Viimsin kunnanhallitus ja Rannarahva Muuseum ovat päättäneet kunnostaa kuluvana vuonna 2,5 km osuuden Lõunakülasta satamaraiteen erkanemisvaihteelle. Vuonna 2019 toiveena on kunnostaa vielä kilometrin verran satamaraidetta, jotta saarelle tulevat vieraat voitaisiin noutaa majoituspaikalle junalla. Radan neuvostoperäinen veturi kunnostetaan ja sinne kaavaillaan toista, pienempääkin veturia.

Viron pohjoisimmalle saarelle Kerille on rakennettu 2018 lyhyt veneiden kuljetukseen tarkoitettu rata. Kerin saaren pinta-ala on 3,1 hehtaaria. Saaren majakan voi nähdä Helsingistä tulevilta laivoilta reitin itäpuolella, kun taas Naissaari on länsipuolella.

TLT (Tallinna Linnatranspordi AS) antaa nimet myös KT6TM-raitiovaunuilleen. Vaunut nimetään musiikkialalta kuuluisien henkilöiden mukaan. Ensimmäisenä julkistettiin 10.9.2018 vaunun 98 nimi Neeme Järvi ja toisena 2.11.2018 vaunun 148 nimi Anne Veski. KT4TMR-retroraitiovaunujen tapaan henkilön etunimi on vaunun kyljessä suurin kirjaimin ja etuoven viereisessä ikkunassa on henkilön esittely kolmella kielellä. Neeme Järvi on 81-vuotias maailmankuulu virolainen kapellimestari, jolla on vahva sidos myös Suomeen. Anne Veski puolestaan on 62-vuotias laulaja, joka on luonut jo yli 40-vuotisen kansainvälisen uran. Kuluvan vuoden aikana on tarkoitus nimetä vielä kaksi vaunua.

TLT:n peruskorjattavana olevan kahvilavaunu (trammikohvik) T-31 Pauliinen kori on siirretty korjattavaksi Vana-Lõunan raitiovaunuvarikolta rautatien toiselle puolelle Ühinenud Depood’n varikolle. Raitiotievarikolla jatketaan KT4-vaunujen peruskorjauksia.

Ruotsi

Tukholman raitiolinja 7:n pidennys Stockholm Cityn aseman kupeeseen aivan ydinkeskustaan avattiin liikenteelle 3.9.2018. Rata kulkee Sergelin torin kautta kiertäen toriaukon.

Ruotsissa panostetaan jälleen yöjunaliikenteeseen. Tukholmasta liikennöidään uuden ostoliikennesopimuksen puitteissa 8.9.2018 alkaen Åreen ja Duvediin päivittäin, 9.12.2018 alkaen myös Göteborgista. Vaikka Duvedin juna lähtee Tukholmasta vasta klo 23.45, voi vaunuihin nousta ja mennä nukkumaan jo klo 22.15 alkaen. Matkaliput tarkastetaan laiturilla junaan mentäessä.

Haaparannan 2012 avatulla uudella radalla ajettiin viime kesänä jopa 253 km/t nopeudella. Rata on rakennettu 250 km/t nopeudelle ja se on varustettu ETCS 2 -tason kulunvalvontajärjestelmällä. Radalla testattiin Hector Railin Taurus-vetureita, joiden suurin nopeus on 230 km/t. Kokeilla varauduttiin samalla kaluston käytettävyyteen Tanskassa, jossa Kööpenhaminan ja Ringstedin välillä sallitaan uuden radan valmistuttua tämä nopeustaso ja käyttöön tulee aikanaan myös ETCS 2 -taso.

Norja

Ensimmäisen kilpailutetun henkilöliikennepaketin operaattoriksi on valittu brittiläinen Go-Ahead. Muut loppukierroksella olleet yritykset olivat hongkongilainen MTR ja valtion rautatieyhtiö NSB. Voittaja saa tukea keskimäärin 150 miljoonaa Norjan kruunua vuodessa. Aikaisemmin NSB sai tukea vuosittain 400 miljoonaa kruunua, joten liikenne tuotetaan merkittävästi aikaisempaa edullisemmin. Go-Ahead vuokraa kaluston Togmateriell AS -yhtiöltä. Ensimmäinen kilpailutus koski Oslo–Stavanger-kaukoliikennettä ja tämän radan ja sen sivuratojen paikallisliikennettä. Vähitellen koko liikenne kilpailutetaan, seuraavana Nordlandin rata Trondheimista pohjoiseen. Voittajayhtiö Go-Aheadilla on voimakas strategia laajentua ulkomaille; yhtiö on mukana myös Helsingin lähiliikenteen kilpailutuksessa.

Tanska

Kööpenhaminan kolmas metrolinja M3 on tarkoitus avata heinäkuussa 2019. Se muodostaa Cityringen-nimensä mukaisesti kehäradan keskustan ympäri. Aikaisempien reittien tapaan kyseessä on kuljettajaton automaattimetro. Radalla on 17 asemaa.

Tanskan ensimmäisestä höyryveturista on valmistunut replika, joka esiteltiin juhlallisesti 15.9.2018. Replikaveturin historia alkaa jo vuodesta 1990, jolloin Tanskan rautatiemuseon uusi johtaja Poul Thestrup esitteli suunnitelmansa rakentaa ”Odin”-veturista toimiva replika. Kesti kymmenen vuotta ennen kuin museon hallitus suostui projektiin. Koska rahoitus oli tuolloin kunnossa, projektia lähdettiin toteuttamaan. Rahoitukseen oli sitoutunut useita tanskalaisia säätiöitä rautatieyhtiön ja museon lisäksi. Projektin ongelma oli, että tuosta veturista ei ollut säilynyt piirustuksia, mutta kylläkin valokuvia ja teknisiä tietoja. Veturin valmistajan, manchesterilaisen Sharp Brothersin arkistoista ei myöskään löytynyt käytännöllisesti mitään aineistoa, olihan veturi suunniteltu jo 1840-luvulla. Syksyllä 2001 apuun saatiin kuitenkin kaksi englantilaista vetureiden asiantuntijaa, Michael Bailey ja John Glithero, jotka arkistoaineistojen ja muuhun tuon ajan aineistoon tutustumalla saivat veturin yleispiirustukset aikaiseksi. Tämä tutkimus julkaistiin vuonna 2004. Tämän jälkeen voitiin tehdä detaljipiirustuksia, ja veturin valmistus alkoi museon Roskilden varikon verstaassa. Päävastuun rakentamisesta otti yksi Tanskan rautatiemuseon veteraanijunien veturinkuljettaja ja mukana oli myös suuri joukko vapaaehtoisia harrastajia ja ammattimiehiä. Veturia voidaan nyt käyttää museojunissa tietyin edellytyksin.

Saksa

FlixTrain-halpajunayhtiö lisäsi viime kesäkuussa Stuttgartin ja Berliinin välistä liikennettään toisella junaparilla (ks. Resiina 2/2018, s. 62). Junat ovat välillä kulkeneet loppuunmyytyinä. Joulukuussa alkaneeksi aikataulukaudeksi FlixTrain on hakenut kapasiteettia neljälle eri reitille, eli Berliini–München, Berliini–Stuttgart, Berliini–Köln ja Hampuri–Köln. Kolmella niistä on jouduttu kiistoihin kapasiteettia jakavan DB Netzin kanssa. Tämä johtuu toisaalta ratatöistä ja toisaalta ohjeesta, jonka mukaan säännöllinen tasatahtiliikenne on kapasiteetin jaossa ensisijaista. Tällöin DB:n tasatahtiliikenne menee yksittäisien junien edelle. FlixTrain on jopa uhannut luopua liikenteestä.

Entinen HKL:n Artic-vaunu nro 402 on ollut elokuusta 2018 alkaen vuokralla SchöneicherRüdersdorfer Straßenbahn GmbH:lla (SRS) Berliinin lähellä. SRS on Berliinin alueen ainoa jäljellä oleva yhden metrin raideleveyksinen raitiotie. Vaunu on nyt toistamiseen Saksassa; se oli syksyllä 2014 esillä Innotrans-messuilla Berliinissä ja sen perään koeajossa Würzburgissa. Vaunu asetettiin tyyppihyväksynnän jälkeen kaupalliseen liikenteeseen 24.10.2018. Vuokraus vaihtui myynniksi. Vaunun 401 pitäisi seurata tammikuussa 2019.

Venäjä

Kostamuksen kaivostoimintaa lisätään kahdella uudella kaivoskuilulla. Niistä kaukaisempi sijaitsee 15 km päässä tehtailta. Tehtaat ovat puolestaan 18 km päässä Kostamuksen 30.000 asukkaan kaupungista; tämä lähinnä ympäristösyistä. Aikaisempia kaivoksia on neljä. Nykytuotannolla malmia riittää ainakin vuoteen 2052. Malmikuljetuksia varten kaivoksilta jalostuslaitokseen Karjalan Pelletillä on peräti 168 km omaa sähköistettyä rautatietä. Sillä on seitsemän omaa ratapihaa valtion Kostamuksen ratapihan lisäksi. Valtion radat ovat Kostamuksessa sähköistämättömiä. Kostamuksesta liikennöi kahdesti viikossa matkustajayöjuna Pietariin. Pellettituotannosta noin puolet viedään rautateitse Suomen suuntaan ja toinen puoli Venäjälle. Suomeen lähtee vuorokaudessa kolmesta viiteen junaa.

Pietarin 7. varikolla on useita sarjoihin CO17 ja CO18 (suomalaisittain SО) kuuluvia höyryvetureita. Kolmannen yksilön valmistumista käyttökuntoon juhlittiin virallisen kuvauksen merkeissä 26.10.2018. Seuraavassa hiukan tietoja sarjasta:

  • Sarjamerkki juontaa juurensa georgialaissyntyinen Серго́ Орджоники́дзе (Sergo Ordzhonikidze) -nimisestä sotapäälliköstä. Nimikirjainten perässä oleva numero ilmaisee akselipainon, tässä siis 18 tonnia. Vuonna 1934 valmistuneessa prototyypissä se oli 17, ja vaikka konstruktiota vahvistettiin ja paranneltiin vuosien mittaan, myös 17-sarjaa valmistettiin 1950-luvulle asti. ”Päivänsankarin” tekee omalla tavallaan kiintoisaksi sarjanumero, joka osuu olemaan tämän hetken vuosiluku. Kuvauksen tavoitteena oli toisinto sota-ajan näkymästä (Буй):n Buin varikolla, vuosi luultavasti 1944.
  • Kuten monet tietävät, naapuri vaali loppuun asti telittömien tavarajunaveturityyppien perinnettä. Tehokkaampien ja nopeampien vetureiden tarve oli kuitenkin 1930-luvun alussa huutava, ja vaikka rapakon taakse ei hevin kiitosta herunut, v. 1915–1917 hankitut amerikkalaisveturit olivat etuteleineen kyntensä näyttäneet. Teli oli pakon sanelema, koska huono hiili edellytti suurta arinaa ja sen myötä raskaampaa kattilaa. Kyseisistä E (Je) -sarjoista uuteen CO-sarjaan periytyi esim. meille Tr2-sarjasta tuttu vetopyörien halkaisija 1320 mm. Nopeudeksi määrättiin ensin 65 km/t, mutta se nostettiin pian 70 km:iin/t.
  • CO17 oli mielenkiintoinen sekoitus perinteistä ja uutta: alla oli niitattu levykehys, mutta venäläisten pitkään suosima laatikkomainen Belpaire-tulipesä teki tilaa pyöreäkattoiselle normaalityypille, johon oli myös liitetty stokeri – sekin meren takaa omaksuttu laite. Viime sotien aikana sadat CO-sarjojen yksilöt saivat peräänsä kondenssitenderin, jollaisia saksalaisilla oli itärintamalla niin ikään satamäärin; kumpikin osapuoli kärsi laajalla sotatoimialueella vedenottolaitteiden täystuhosta.
  • Öljypoltto oli loppuaikoina tavallista, eikä aivan harvinaista vieläkään.

Itävalta

ÖBB panostaa voimakkaasti yöjunaliikenteen kehittämiseen Euroopassa. Itävallan kansallinen rautatieyhtiö on tilannut Siemensiltä peräti 13 uutta yöjunarunkoa, joissa kussakin on seitsemän vaunua. Kussakin junassa tulee olemaan 100 istumapaikkaa ja 160 eritasoista sänkypaikkaa sviitistä neljän hengen hytteihin. Vuodesta 2016 DB:n lopetettua yöjunaliikenteen on ÖBB hallinnut sitä ja lisännyt merkittävästi tarjontaa.

Höyryveturikäyttöinen Achenseebahn on joutunut ympäristöongelmiin höyryvetureiden melun ja päästöjen takia. Lisäksi radan kitkaosan kunto on heikentynyt kriittiseksi. Kolmella osuudella on 5 km/t nopeusrajoitus.